Liityn ketjuun mukaan, ei-toivottu puhelu tuli tiistaina= veriseuloissa jääty kiinni. Np-ultrassa ei huomattu mitään poikkeavaa, turvotusta oli 2,3mm, jonka kätilö kertoi olevan normaalin. Ikää minulla on 26v. joten iän puolesta en riskiryhmään kuulu. Ehdin jo melkein hetken huokaista helpotuksesta ultran jälkeen, mutta veriseula päätti toisin... Jäin kiinni riskiluvulla 1:180. Koska viikkoja oli jo niin paljon (ti 13+3), ainoa vaihtoehto tehdä istukkanäyte olisi heti seuraavana päivänä, koska to tai pe ei ollut aikoja. Oli ihan kamalaa miettiä muutamassa minuutissa osallistuako vai ei. Sovimme, että tulemme miehen kanssa joka tapauksessa juttelemaan ja ultraamaan, ja saisimme sitten päättää haluammeko istukkanäytettä, odottaisimmeko mieluummin lapsivesinäytettä vai jättäisimmekö tarkemmat tutkimukset väliin. Illan aikana epätietoisuus ja paniikki nostivat päätään ja päädyimme istukkanäytteeseen.
Istuessamme perinnöllisyyspolin odotusaulassa tunteet menivät laidasta laitaa, miksi juuri meidän täytyy istua siellä. Kätilön kanssa juttelu oli ihan tyhjän kanssa, hän ei osannut tulkita veriarvojen tuloksia ollenkaan ja kertoi vain mitä kromosomipoikkeavuuksia yleensä löytyy. Siitä siirryimme toiseen huoneeseen lääkärin ultrattavaksi, kirjaimellisesti, sillä lääkäri ei millään tavalla keskustellut siitä miksi jäin kiinni jne. vaan suoraan masu paljaaksi ja makoilemaan. Siellä se pikkuinen masussa möyrysi ja istukkakin oli etuseinässä, joten näyte saatiin otettua yhdellä pistolla, mutta viisi kertaa jouduttiin näytettä "harjaamaan".
Vastauksista soittoaika sovittu keskiviikolle, mutta ilmoittavat kyllä aiemmin, jos tulokset valmistuvat nopeammin. Ajatukset harhailee epäuskosta toivoon, ja asia on mielessä koko ajan.
Etsiessäni netistä tietoa löysin tällaisen uunituoreen väitöstutkimuksen, joko muut olette löytäneet tämän? Sisältää mm. tietoa p-app arvosta ja miten ikä vaikuttaa seulontojen luotettavuuteen. Englantia taitamattoman lohdutuksesi tutkimuksessa on ihan hyvät tiivistelmä ja yhteenveto myös suomeksi. Omalla kohdallani mielenkiintoisin tieto oli, että seulonta toimii huonoiten omassa ikäluokassani 25-29v. Mitäs mieltä te muut olette tästä tutkimuksesta?
Istuessamme perinnöllisyyspolin odotusaulassa tunteet menivät laidasta laitaa, miksi juuri meidän täytyy istua siellä. Kätilön kanssa juttelu oli ihan tyhjän kanssa, hän ei osannut tulkita veriarvojen tuloksia ollenkaan ja kertoi vain mitä kromosomipoikkeavuuksia yleensä löytyy. Siitä siirryimme toiseen huoneeseen lääkärin ultrattavaksi, kirjaimellisesti, sillä lääkäri ei millään tavalla keskustellut siitä miksi jäin kiinni jne. vaan suoraan masu paljaaksi ja makoilemaan. Siellä se pikkuinen masussa möyrysi ja istukkakin oli etuseinässä, joten näyte saatiin otettua yhdellä pistolla, mutta viisi kertaa jouduttiin näytettä "harjaamaan".
Vastauksista soittoaika sovittu keskiviikolle, mutta ilmoittavat kyllä aiemmin, jos tulokset valmistuvat nopeammin. Ajatukset harhailee epäuskosta toivoon, ja asia on mielessä koko ajan.
Etsiessäni netistä tietoa löysin tällaisen uunituoreen väitöstutkimuksen, joko muut olette löytäneet tämän? Sisältää mm. tietoa p-app arvosta ja miten ikä vaikuttaa seulontojen luotettavuuteen. Englantia taitamattoman lohdutuksesi tutkimuksessa on ihan hyvät tiivistelmä ja yhteenveto myös suomeksi. Omalla kohdallani mielenkiintoisin tieto oli, että seulonta toimii huonoiten omassa ikäluokassani 25-29v. Mitäs mieltä te muut olette tästä tutkimuksesta?