Tiedättekö nyt riitti.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väsynyt

Vieras
Tiedättekö nyt mulle riitti. Mulle riitti se, että mua ei arvosteta. Mua ei ole arvostettu työntekijänä, äitinä tai muutenkaan. En suostu siihen enää, alan vihdoin arvostaa itseäni enemmän sillä yritän oikeasti parhaani (ja usein se on enmmän kuin monen muun...). Mä en enää välitä paskaakaan mitä muut sanoo tai ajattelee, sillä mä tiedän mikä ja kuka mä olen. Kuulkaa muutkin kiltit ihmiset, antakaa olla, kyllä puolisonne, pomonne jne. huomaavat arvonne kun teitä ei enää ole...
 
Voi kuulostaa hyvältä, sitä mä suoraan sanottuna kaipaankin ;) paitsi että mulla ei (luojan kiitos) ole koko puolisoa enää... Mutta kuulkaa te muutkin, älkää enää ikinä uskoko pelkästään että te olisitte huonoja, että kaikki mikä on vialla on teidän syytänne! Mutta ehkä te olette viisampia, olette saaneet sen opin jo lapsuudessanne toisin kuin minä. Peace and love ja kannustetaan toisiamme (niin meillä kaikilla on parempi olla, oikeasti)
 
Alkuperäinen kirjoittaja attn:
:attn: tässä on asiaa

Kiitos! :) Ja kuule, me riitetään ja kelvataan eikö niin. Jokainen tervejärkinen äiti ja puoliso haluaa ja toivoo, että lähipiiri voi hyvin! Lapset ennen kaikkea. Ja jos se ei riitä, ei voi mitään. Jos joskus täytyy ostaa einesmakaroonilaatikkoa olkoon niin (tämä on osittain metafora...), me kelvataan silti. Joten suvaitsevaisuutta ihmiset, please...
 
mix muuten suo ei oo arvostettu työntekijänä. mistä tiedät siis...

mutta sellaista, että lähipiiri voi hyvin varmaan jos se äitipuoliso voi hyvin. ensin se oma happinaamari, klassinen juttu mutta hyvähän tämä on muistutella kaikille, juhannuksenakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja attn:
mix muuten suo ei oo arvostettu työntekijänä. mistä tiedät siis...

mutta sellaista, että lähipiiri voi hyvin varmaan jos se äitipuoliso voi hyvin. ensin se oma happinaamari, klassinen juttu mutta hyvähän tämä on muistutella kaikille, juhannuksenakin.

Olen tottunut siihen että kun on ystävllinen, rehellinen, avoin ym., se riitää, mutta tämä paikka oli siihen liian pieni, olisi myös pitänyt olla persoonaltaan tiertynlainen...minä olin väkivaltaisen exäni jäljiltä liian varaunut (vaikka olin siis muille ystävällinnen ymv.).
 
no muuta en voi tuohon tuumata kuin etta w a a a u , eli wautsi wau.
kyllä näin on, kun alkaa riittämään niin se on sitten siinä ja goodbye. Tarpeeksi on tarpeeksi ja liikaa on liika.
Ja - löytyy aivan mahtavia työ- sekä muita ympäristöjä, onneksi. Ja ihan joka päivä. :)
 

Yhteistyössä