The ketju

Status
Viestiketju on suljettu.
Mulla on niin antiikkiset pistorasiat että pelkään niiden syttyvän tuleen. Yhen sinisen välähdyksen näin jo kun töpseliä sörkin paikoilleen..

Olisko ruutis viksumpaa hankkia katkaisijallisia jatkojohtoja vai valittaa heti vuokranantajalle et sähköt on vähän pelottavat. Olis kyllä noloa ekalla viikolla jo soittaa valittaakseen.
jos kytkee kuorman päälle pistotulpalla niin kyllä aina välähtää sinistä eikä siinä ole mitään ihmeellistä

ei aiheuta valituksen aihetta vuokraisännälle
 
Olipa muuten päivä tänään..meinas alkaa ahistamaan ihan oikeasti.
Kassalle jouduin ja porukkaa lappas varmaan 50hlö enempi mitä normaalisti, rahasta siinä sitten kun en oikeen handlaa sitä kassakonetta ja hirveesti (vieraita) ihmisiä joka puolella :ashamed:
...meinas...eli sitähän ei siis lasketa ollenkaan, mikä puolestaan tarkottaa sitä, että olet loistavaa kokemusta rikkaampi ja hyvinkin taitava tekijä :)!
 
Mulla on niin antiikkiset pistorasiat että pelkään niiden syttyvän tuleen. Yhen sinisen välähdyksen näin jo kun töpseliä sörkin paikoilleen..

Olisko ruutis viksumpaa hankkia katkaisijallisia jatkojohtoja vai valittaa heti vuokranantajalle et sähköt on vähän pelottavat. Olis kyllä noloa ekalla viikolla jo soittaa valittaakseen.
Jos sähköissä on oikeesti jotain vialla, niin se ei katkaisimellisilla jatkojohdoilla korjaannu.
jos rasiat on antiikkisen näköiset, niin se ny ei meinaa mitään. Maadoittamattomaan rasiaan jos töpselin tuikkaa, niin kipinä ei o harvinaisuus.

Jos muutit kerrostaloon, niin ihan joka kämpässä on samanikäiset sähköt.
 
Äkäslompolo etymologia:

Äkäsjärvi, -joki, - kero, -lompolo.
Sana äkäs on samaa kantaa kuin hangas, joka on yleinen nimisana Äkäslompolon alueella: Kesänki- ja Lainiotunturin välissä ovat Hangas*kuru ja Hangasoja ja Kittilään menevän tien eteläpuolella Peura*kaltion jälkeen Hangasmaa ja Hangasjärvi. Kantasana on lapin kielen ägges, joka tarkoit*taa peuranpyyntiaitaa, jonka aukoissa oli ansoja tai kaivantoja tai joskus luonnon rakentama ansakuoppa, kuten Peurakaltiossa mahtaa olla laita. Peurakuoppia kylän lähimaastossa on yhä näkyvissä siellä, mistä rakentaminen tai tehomet*sätalous ei niitä ole hävittänyt.

Yllästunturi, -järvi, -joki, -lompolo.
Nimirypäs poikkeaa edellä käsitellyistä siinä, että se sisältää lapin kielelle oudon y-äänteen, eikä nimi siis ole voinut suoraan lainautua lapin kielestä. Tunturi on alueen suurin ja Ylläsjärvikin suurehko, ja siksi on epätodennäköistä, että alueen näkyvimmän maamerkin nimi olisi kokonaan vaih*tunut, kun vähäpätöisemmät kohteet ovat nimensä säilyttäneet.

Lapin eri kielissä ja murteissa on merkitykseltään samansukuisia sanoja, jotka voivat selittää Ylläs-nimen. Näitä ovat mm. jillè ’länti*nen’, ales, all ’luoteinen; läntinen’, almus ’korkein; läntisin’, âlâs ’poron selkärasva’. Etäsukukielessämme syr*jäänissä vilis on ’yl*häällä oleva’ ja Peräpohjolan murteessa ylys tarkoittaa ’rasvakerrosta’, siis taval*laan ’pääl*limmäistä’ tai ’ylintä’. Nimen y-äänteestä voidaan päätellä, että suomenkieliset uudisasukkaat ovat tunteneet lapinkielisen sanan ’läntisen’ tai ’ylhäällä olevan, ylimmän’ merkityksen ja yhdistäneet sen vanhaan peräpohjalaiseen ylys-sanaan. Ehkäpä nimen antajat ovat katselleet tunturia idästä päin, Kittilän suunnalta.

Nimien siirtyminen saamelaisilta suomalaisille uudisasukkaille kertoo, että kanssakäyminen on ollut vilkasta ja rauhanomaista. Vesistö on yleensä nimetty ensin, ja nimi on tarttunut järvestä tai joesta läheisiin tuntureihin, vaaroihin ja muihin maastokohtiin. Kala*vedet ovat siis olleet silloisille asujille tärkeämpiä kuin tun*turit. Nimen antajat ovatkin olleet kalastajia- ja metsästäjiä eivätkä poropaimentolaisia, joille tuntureilla palkimamaina olisi ollut suurempi merkitys. Poikkeuksen tekee Yllästun*turi, joka ilmeisesti on nimetty ennen vesistöjä. Se lieneekin mahdol*lis*ta, kun tunturi erottuu 60 – 70 kilometrin päästä etelästä ja idästä kat*soen ja tunturi on voinut saada nimensä jo ennen kuin alueella on edes ollut asutusta.
 
Jos sähköissä on oikeesti jotain vialla, niin se ei katkaisimellisilla jatkojohdoilla korjaannu.
jos rasiat on antiikkisen näköiset, niin se ny ei meinaa mitään. Maadoittamattomaan rasiaan jos töpselin tuikkaa, niin kipinä ei o harvinaisuus.

Jos muutit kerrostaloon, niin ihan joka kämpässä on samanikäiset sähköt.
sähähtää se maadoitetussakin rasiassa ihan samalla lailla
 
Uskon, että sulla on asiasta parempi tieto. Ja kyl kipunoi toisinaan maatetutkin rasiat. Mut yleensä mun kokemuksen mukaan harvemmin. Liekö jotain tekemistä sen kans, et maa kytkeytyy aina ensin? En tosiaan tiedä, mut veikkaan.
se maa ei ole mukana siinä virtapiirissä joten sillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä

maa on vaan eristeen pettämistä varten
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä