Äkäslompolo etymologia:
Äkäsjärvi, -joki, - kero, -lompolo.
Sana äkäs on samaa kantaa kuin hangas, joka on yleinen nimisana Äkäslompolon alueella: Kesänki- ja Lainiotunturin välissä ovat Hangas*kuru ja Hangasoja ja Kittilään menevän tien eteläpuolella Peura*kaltion jälkeen Hangasmaa ja Hangasjärvi. Kantasana on lapin kielen ägges, joka tarkoit*taa peuranpyyntiaitaa, jonka aukoissa oli ansoja tai kaivantoja tai joskus luonnon rakentama ansakuoppa, kuten Peurakaltiossa mahtaa olla laita. Peurakuoppia kylän lähimaastossa on yhä näkyvissä siellä, mistä rakentaminen tai tehomet*sätalous ei niitä ole hävittänyt.
Yllästunturi, -järvi, -joki, -lompolo.
Nimirypäs poikkeaa edellä käsitellyistä siinä, että se sisältää lapin kielelle oudon y-äänteen, eikä nimi siis ole voinut suoraan lainautua lapin kielestä. Tunturi on alueen suurin ja Ylläsjärvikin suurehko, ja siksi on epätodennäköistä, että alueen näkyvimmän maamerkin nimi olisi kokonaan vaih*tunut, kun vähäpätöisemmät kohteet ovat nimensä säilyttäneet.
Lapin eri kielissä ja murteissa on merkitykseltään samansukuisia sanoja, jotka voivat selittää Ylläs-nimen. Näitä ovat mm. jillè länti*nen, ales, all luoteinen; läntinen, almus korkein; läntisin, âlâs poron selkärasva. Etäsukukielessämme syr*jäänissä vilis on yl*häällä oleva ja Peräpohjolan murteessa ylys tarkoittaa rasvakerrosta, siis taval*laan pääl*limmäistä tai ylintä. Nimen y-äänteestä voidaan päätellä, että suomenkieliset uudisasukkaat ovat tunteneet lapinkielisen sanan läntisen tai ylhäällä olevan, ylimmän merkityksen ja yhdistäneet sen vanhaan peräpohjalaiseen ylys-sanaan. Ehkäpä nimen antajat ovat katselleet tunturia idästä päin, Kittilän suunnalta.
Nimien siirtyminen saamelaisilta suomalaisille uudisasukkaille kertoo, että kanssakäyminen on ollut vilkasta ja rauhanomaista. Vesistö on yleensä nimetty ensin, ja nimi on tarttunut järvestä tai joesta läheisiin tuntureihin, vaaroihin ja muihin maastokohtiin. Kala*vedet ovat siis olleet silloisille asujille tärkeämpiä kuin tun*turit. Nimen antajat ovatkin olleet kalastajia- ja metsästäjiä eivätkä poropaimentolaisia, joille tuntureilla palkimamaina olisi ollut suurempi merkitys. Poikkeuksen tekee Yllästun*turi, joka ilmeisesti on nimetty ennen vesistöjä. Se lieneekin mahdol*lis*ta, kun tunturi erottuu 60 70 kilometrin päästä etelästä ja idästä kat*soen ja tunturi on voinut saada nimensä jo ennen kuin alueella on edes ollut asutusta.