jos kytkee kuorman päälle pistotulpalla niin kyllä aina välähtää sinistä eikä siinä ole mitään ihmeellistä
ei aiheuta valituksen aihetta vuokraisännälle
The ketju
- Viestiketjun aloittaja kepsis
- Ensimmäinen viesti
- Status
ei aiheuta valituksen aihetta vuokraisännälle
Minä oon oppinut jotain tänään, sanan Lompolo merkityksen. En herännyt turhaan tänäkään aamuna.
...perskules, jäinkös mä nyt törkeesti kiinni hjuvin tuhmista hajatelmista ja toive- elosta :snotty:
Senkin kirjotusten ronkalaaja
Aina voi oppia uutta. Siksipä elämä on niin jännittävää
.pieni mutta syvä lampi?
...meinas...eli sitähän ei siis lasketa ollenkaan, mikä puolestaan tarkottaa sitä, että olet loistavaa kokemusta rikkaampi ja hyvinkin taitava tekijä
!Miten näin tähdellistä asiaa ei ole teroitettu jo koulussa? Ihmettelen. Miehen kanssa tästä kinattiin (kumpikin hävisi) ja piti ihan kvg tarkistaa.Alkuperäinen kirjoittaja KyöpelinVuori;30408098:Aina voi oppia uutta. Siksipä elämä on niin jännittävää
Suvanto Lapin murteessa näemmä. Mutta miksi se on tunturin nimessä?
Jos sähköissä on oikeesti jotain vialla, niin se ei katkaisimellisilla jatkojohdoilla korjaannu.
jos rasiat on antiikkisen näköiset, niin se ny ei meinaa mitään. Maadoittamattomaan rasiaan jos töpselin tuikkaa, niin kipinä ei o harvinaisuus.
Jos muutit kerrostaloon, niin ihan joka kämpässä on samanikäiset sähköt.
Äkäslompolo etymologia:
Äkäsjärvi, -joki, - kero, -lompolo.
Sana äkäs on samaa kantaa kuin hangas, joka on yleinen nimisana Äkäslompolon alueella: Kesänki- ja Lainiotunturin välissä ovat Hangas*kuru ja Hangasoja ja Kittilään menevän tien eteläpuolella Peura*kaltion jälkeen Hangasmaa ja Hangasjärvi. Kantasana on lapin kielen ägges, joka tarkoit*taa peuranpyyntiaitaa, jonka aukoissa oli ansoja tai kaivantoja tai joskus luonnon rakentama ansakuoppa, kuten Peurakaltiossa mahtaa olla laita. Peurakuoppia kylän lähimaastossa on yhä näkyvissä siellä, mistä rakentaminen tai tehomet*sätalous ei niitä ole hävittänyt.
Yllästunturi, -järvi, -joki, -lompolo.
Nimirypäs poikkeaa edellä käsitellyistä siinä, että se sisältää lapin kielelle oudon y-äänteen, eikä nimi siis ole voinut suoraan lainautua lapin kielestä. Tunturi on alueen suurin ja Ylläsjärvikin suurehko, ja siksi on epätodennäköistä, että alueen näkyvimmän maamerkin nimi olisi kokonaan vaih*tunut, kun vähäpätöisemmät kohteet ovat nimensä säilyttäneet.
Lapin eri kielissä ja murteissa on merkitykseltään samansukuisia sanoja, jotka voivat selittää Ylläs-nimen. Näitä ovat mm. jillè länti*nen, ales, all luoteinen; läntinen, almus korkein; läntisin, âlâs poron selkärasva. Etäsukukielessämme syr*jäänissä vilis on yl*häällä oleva ja Peräpohjolan murteessa ylys tarkoittaa rasvakerrosta, siis taval*laan pääl*limmäistä tai ylintä. Nimen y-äänteestä voidaan päätellä, että suomenkieliset uudisasukkaat ovat tunteneet lapinkielisen sanan läntisen tai ylhäällä olevan, ylimmän merkityksen ja yhdistäneet sen vanhaan peräpohjalaiseen ylys-sanaan. Ehkäpä nimen antajat ovat katselleet tunturia idästä päin, Kittilän suunnalta.
Nimien siirtyminen saamelaisilta suomalaisille uudisasukkaille kertoo, että kanssakäyminen on ollut vilkasta ja rauhanomaista. Vesistö on yleensä nimetty ensin, ja nimi on tarttunut järvestä tai joesta läheisiin tuntureihin, vaaroihin ja muihin maastokohtiin. Kala*vedet ovat siis olleet silloisille asujille tärkeämpiä kuin tun*turit. Nimen antajat ovatkin olleet kalastajia- ja metsästäjiä eivätkä poropaimentolaisia, joille tuntureilla palkimamaina olisi ollut suurempi merkitys. Poikkeuksen tekee Yllästun*turi, joka ilmeisesti on nimetty ennen vesistöjä. Se lieneekin mahdol*lis*ta, kun tunturi erottuu 60 70 kilometrin päästä etelästä ja idästä kat*soen ja tunturi on voinut saada nimensä jo ennen kuin alueella on edes ollut asutusta.
Äkäsjärvi, -joki, - kero, -lompolo.
Sana äkäs on samaa kantaa kuin hangas, joka on yleinen nimisana Äkäslompolon alueella: Kesänki- ja Lainiotunturin välissä ovat Hangas*kuru ja Hangasoja ja Kittilään menevän tien eteläpuolella Peura*kaltion jälkeen Hangasmaa ja Hangasjärvi. Kantasana on lapin kielen ägges, joka tarkoit*taa peuranpyyntiaitaa, jonka aukoissa oli ansoja tai kaivantoja tai joskus luonnon rakentama ansakuoppa, kuten Peurakaltiossa mahtaa olla laita. Peurakuoppia kylän lähimaastossa on yhä näkyvissä siellä, mistä rakentaminen tai tehomet*sätalous ei niitä ole hävittänyt.
Yllästunturi, -järvi, -joki, -lompolo.
Nimirypäs poikkeaa edellä käsitellyistä siinä, että se sisältää lapin kielelle oudon y-äänteen, eikä nimi siis ole voinut suoraan lainautua lapin kielestä. Tunturi on alueen suurin ja Ylläsjärvikin suurehko, ja siksi on epätodennäköistä, että alueen näkyvimmän maamerkin nimi olisi kokonaan vaih*tunut, kun vähäpätöisemmät kohteet ovat nimensä säilyttäneet.
Lapin eri kielissä ja murteissa on merkitykseltään samansukuisia sanoja, jotka voivat selittää Ylläs-nimen. Näitä ovat mm. jillè länti*nen, ales, all luoteinen; läntinen, almus korkein; läntisin, âlâs poron selkärasva. Etäsukukielessämme syr*jäänissä vilis on yl*häällä oleva ja Peräpohjolan murteessa ylys tarkoittaa rasvakerrosta, siis taval*laan pääl*limmäistä tai ylintä. Nimen y-äänteestä voidaan päätellä, että suomenkieliset uudisasukkaat ovat tunteneet lapinkielisen sanan läntisen tai ylhäällä olevan, ylimmän merkityksen ja yhdistäneet sen vanhaan peräpohjalaiseen ylys-sanaan. Ehkäpä nimen antajat ovat katselleet tunturia idästä päin, Kittilän suunnalta.
Nimien siirtyminen saamelaisilta suomalaisille uudisasukkaille kertoo, että kanssakäyminen on ollut vilkasta ja rauhanomaista. Vesistö on yleensä nimetty ensin, ja nimi on tarttunut järvestä tai joesta läheisiin tuntureihin, vaaroihin ja muihin maastokohtiin. Kala*vedet ovat siis olleet silloisille asujille tärkeämpiä kuin tun*turit. Nimen antajat ovatkin olleet kalastajia- ja metsästäjiä eivätkä poropaimentolaisia, joille tuntureilla palkimamaina olisi ollut suurempi merkitys. Poikkeuksen tekee Yllästun*turi, joka ilmeisesti on nimetty ennen vesistöjä. Se lieneekin mahdol*lis*ta, kun tunturi erottuu 60 70 kilometrin päästä etelästä ja idästä kat*soen ja tunturi on voinut saada nimensä jo ennen kuin alueella on edes ollut asutusta.
sähähtää se maadoitetussakin rasiassa ihan samalla lailla
Eli myös mallikkaasti. Älä aliarvioi itseäsi :hug:.
En mä ehtiny sinne asti :hug:
Quote...
Lompolo tarkoittaa järvimäistä suvantoa joen varrella. Lompolo-sanaa käytetään etenkin Lapin murteissa.
Muistin hengittää vaikka jännitti/ahisti se tilanne, että sikäli kaikki hyvin....meinas...eli sitähän ei siis lasketa ollenkaan, mikä puolestaan tarkottaa sitä, että olet loistavaa kokemusta rikkaampi ja hyvinkin taitava tekijä
Uskon, että sulla on asiasta parempi tieto. Ja kyl kipunoi toisinaan maatetutkin rasiat. Mut yleensä mun kokemuksen mukaan harvemmin. Liekö jotain tekemistä sen kans, et maa kytkeytyy aina ensin? En tosiaan tiedä, mut veikkaan.
Saattopa vähän liipata. Wikipedia taas kertoo, että Lompolo tarkoittaa järvimäistä suvantoa joen varrella.
siis määhän luulin että solis lampi mutta olikin joen suvanto
eli metsään meni
se maa ei ole mukana siinä virtapiirissä joten sillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä
maa on vaan eristeen pettämistä varten
Eipä mennyt. Yhteinen nimittäjä lienee, että osuit kosteaan maastoon
.Vesi kuin vesi, eipä nyt takerruta pikkuseikkoihin. Mä en tienny tätä ollenkaan.
Riskianalyysi, etymologia.
Sanan voi johtaa Ruotsin tullvärketin huumevalvonnan havaintoon risk i anal lys, josta se on otettu yleisempään käyttöön.
- Status