Ihan normaaliahan tuo on että tulee tuommoisia ajatuksia.
Ootko miettiny että puhuisit eksän kanssa, käsittelisitte eropäätöksen aikaisia tunteita ja mietitte kuinka kova halu oikeasti oli erota, ja kuinka paljon siinä oli lapsen menetyksestä aiheutuvaa pahan olon purkamista toiseen? Mää uskon että se oli suurin syy siihen, ja mun vinkkelistä se vaikuttaa asialta mikä voisi vielä olla korjattavissa puhumalla, 18 vuotta on kuitenkin pitkä aika, ja eikös teillä ennen sitä mennyt kuitenkin hyvin?
Ja vaikka ei yhteenpaluuta tapahtuisikaan, niin puhuminen ainakin puhdistais teidän välistä ilmapiiriä huomattavasti.