The ketju

Status
Viestiketju on suljettu.
Ei ole pikkukaupunkilaisellakaan helppoa, ristiriitaisia tunteita :hug: Itse haikailin seitsemän vuotta nuoruuden rakkauteni perään. En tänä päivänäkään tiedä, miksi erosimme. Ei tietenkään vastaa sun kokemusta, mutta samaistun sun tuntemuksiin.
 
Ei ole pikkukaupunkilaisellakaan helppoa, ristiriitaisia tunteita :hug: Itse haikailin seitsemän vuotta nuoruuden rakkauteni perään. En tänä päivänäkään tiedä, miksi erosimme. Ei tietenkään vastaa sun kokemusta, mutta samaistun sun tuntemuksiin.
Onhan näitä. Ja kun erotessa mekin oltiin kirjaimellisesti oltu puoli elämää yhdessä. :D Tavattiin 18-vuotiaina ja avioeroa kun haettiin, 36 oli mittarissa... Aika meni nopeasti ja aina exä tulee se elämäni rakkaus olemaan, vaikka eteenpäin mennään.
 
  • Tykkää
Reactions: HopeaToffee
kahvikirahvi
Meikäki haikaili nk ensirakkauden perään pitkän aikaa ja harmittelin eroa.
Mutta sitten kun se seurusteli mun kaverin kanssa ja ne perusti perheen ja sen luonne olikin semmonen että valehdellaan kaikesta, pöllitään sekä muijan että penskojen ristiäisrahat, niin kiitin kyllä luojaani että se teinirakkaus ei montaa kuukautta kestäny.
 
  • Tykkää
Reactions: Pikkukaupunkilainen
Meikäki haikaili nk ensirakkauden perään pitkän aikaa ja harmittelin eroa.
Mutta sitten kun se seurusteli mun kaverin kanssa ja ne perusti perheen ja sen luonne olikin semmonen että valehdellaan kaikesta, pöllitään sekä muijan että penskojen ristiäisrahat, niin kiitin kyllä luojaani että se teinirakkaus ei montaa kuukautta kestäny.
no kaikkia se leipä elättää :headwall:
 
puuh, ahist. miten muka kotona ollessa saa opiskeltua? jos koetan olla keittiössä, kaikki tulee sinne, jos koetan olla yläkerrassa niin nyt samassa huoneessa mies katsoo tvtä ja lapsi leikkii, toiset nukkuu.
en käsitä miten voi olla niin hiton vaikeaa vahtia lapsia, että saisi pari tuntia olla rauhassa, aina pitää lähteä kirjastoon tms pois kotoa.
tai sitten omien yöunien kustannuksella, tosin se opiskelu kello 22 jälkeen ei ole kovin tuottavaa, varsinkin kun opiskelukielenä ei ole suomi..
 
puuh, ahist. miten muka kotona ollessa saa opiskeltua? jos koetan olla keittiössä, kaikki tulee sinne, jos koetan olla yläkerrassa niin nyt samassa huoneessa mies katsoo tvtä ja lapsi leikkii, toiset nukkuu.

en käsitä miten voi olla niin hiton vaikeaa vahtia lapsia, että saisi pari tuntia olla rauhassa, aina pitää lähteä kirjastoon tms pois kotoa.

tai sitten omien yöunien kustannuksella, tosin se opiskelu kello 22 jälkeen ei ole kovin tuottavaa, varsinkin kun opiskelukielenä ei ole suomi..

mä en ainaskaan saanu tehtyä mitään jos ms krut oli saman katon alla

lapsia meillä ei edes ollu silloin
 
mä en ainaskaan saanu tehtyä mitään jos ms krut oli saman katon alla

lapsia meillä ei edes ollu silloin
tää on varmaan aika yleistä. olisi silti kivampi olla kotona kuin aina jossain kirjastossa, kotona pääsee helpommin vessaan, saa jääkaapilla käydä jne :D
nyt olisi 24h aikaa kirjoitella 700s essee, mutta yötöiksi taitaa mennä kun lapsi kukkuu vielä.. ehkä rukoilen mummoa huomenna pariksi tunniksi päivällä, jos vaikka ulkoilisivat tai menisivät kyläilemään.
 
Status
Viestiketju on suljettu.

Yhteistyössä