~The esikoisesta haaveilevien plussapino~

Heissan! Onpas se aika taas rientänyt, nyt on tuntunut pari viikkoa että menee ihan siivillä

Marta valtavasti onnea pienen elämän ihmeen johdosta! :heart: :heart: :flower: Tosi kiva että tulit kertomaan kuulumisia, ja hienoa, että kaikki meni niin hyvin!

Bambina täällä on peukut ja varpaat pystyssä sen puolesta, että synnytys nyt alkais ja menisi tosi hyvin!!! Isot halaukset! Eniten toivon, että olet jo tositoimissa tai sitten jo saanut pikkuisen pojan onnellisesti maailmaan, ja luetkin nämä terveiset sitten äitinä (tai siis, muunkin kuin masuvauvan äitinä )

Jendde no voihan, ei tullut pikkuneiti sit tutustumiskäynnin yhteydessä Mutta mun ystävän synnytys käynnistyi viime kesänä ihan itsestään, vaikka vauvan pää ei ollut kiinnittynyt, että ei kai se sit tarkoita ettei synnytys voisi alkaa? Se mun ystävä oli ollut rikkinäisessä koneessa, mikä oli näyttänyt vaan vauvan sydänäänet eikä supistuksia, ja jostain syystä se kätilö ei ollut tiennyt, että vauvan pää ollut kiinnittynyt. Ja sitten kun se mun ystävä oli lähtenyt käymään vessassa, niin vauva oli huljahtanut kauheeta vauhtia sinne synnytyskanavaan (oli ollut kai aika ylhäällä ) ja sydänäänet oli romahtanut, kun oli tullut sieltä vessasta takaisin. Mä oonkin päättänyt, et mä en ainakaan suostu menemään mihinkään siitä sängyltä ellei ne kätilöt ole varmaksi selvittänyt et se vauva on kiinni siellä alhaalla. Kaikkea sitä panikoikin etukäteen Etköhän sä pian joka tapauksessa saa sen neitosen sieltä syliisi, ihanaa :heart: Ei meinaa itsekään malttaa enää odottaa, vaikka tässä mulla nyt vielä toivottavasti onkin vähän enemmän tätä aikaa odotella...

Hyvä että pääsitte tuolle tutustumiskäynnille, ja sulla on rauhallisempi mieli synnytyksen suhteen. Mäkin olen aina ajatellut, että synnytyssali näyttää leikkaussalilta! Toivottavasti Tyksissä olis myös mukavat synnytyshuoneet, kun siellä ei ole mitään tutustumiskäyntejä.

Tosi hienoa, että sait noin hyvään hintaan noita kestovaippoja noin paljon! Mä haluaisin käyttää kestovaippoja ihan ekologisista syistä, mutta itseni tuntien tiedän että musta ei taida olla siihen. Mä olen maailman laiskin pyykin pesijä, enkä kovin tarkka rahastakaan vaikka olis hyvä kun olisin... Kun laskut tulee maksettua, niin sen jälkeen mä en jaksa olla tarkka enkä säästäväinen. Mutta mun ekologista jalanjälkeä haluaisin pienentää, kun tiedostan kuinka tärkeää se olisi. Haluaisin ja haluaisin, tekoihin asti se ei ole yltänyt :ashamed:

Lauru Onnea pojasta, vaikka ajatus vaatisikin vähän totuttelua ensialkuun :heart: Ihan kiva, että saitte tietää jo nyt, niin ehtii sitten tottua ajatukseen ja olla ikionnellinen kun pikkuinen syntyy Meille on tulossa tyttö, kun kyselit et onko Jendde ainoa tytön odottaja. Ja se on nyt tosi monessa ultrassa katsottu, kun mulla on ollut kontrollikäyntejä aika monta kohdunkaulan tilanteen takia, et olisin kyllä aika yllättynyt jos kätilö ilmoittaiskin pienen pojan syntymästä synnytyssalissa

Toi onkin vähän visainen tuo teidän synnytyssairaala -asia... Toivottavasti saat lisää tietoa neuvolassa noista käytännöistä, että ovatko vielä samanlaisia. 50 kilometriä on tietysti aika pitkä matka lisää siinä synnytystilanteessa, mutta toisaalta kivunlievitykset ym. voi osoittautua nekin aika tärkeiksi... Toivottavasti neuvola osaa auttaa!

Sartsa mulla on ollut kolme hiivatulehdusta tämän raskauden aikana, ja silloin mun valkovuoto on muuttunut klönttiseksi ja väriltään aika lailla neonkeltaiseksi Siis todella erikoisen väriseksi. Mut mulla on sellainen muistikuva, että terveydenhoitaja neuvolassa olis sanonut, että jos on vihreää niin olisi hyvä tarkistuttaa. Äläkä nyt säikähdä, tämä on vaan mun muistikuva! Ja eikös sulla ollut neuvola huomenna, niin saat varmaan siellä sit lisää tietoa asiasta.

Voi kurja, kun Vammala jäi pois laskuista! Mun tietääkseni Vammala on erikoistunut vauvamyönteisyyteen ja pehmeisiin menetelmiin, ja on saanut jopa WHO:n vauvamyönteisyyssertifikaatin työstään! Mut koita ajatella, että yliopistollisessa sairaalassa on ainakin todella turvallista synnyttää ja kaikki hoito on ihan huippuluokkaa, etenkin jos jotain ongelmia tulis. Tietysti toivotaan ettei tule mitään vaan kaikki menee helposti ja hyvin :hug: :hug:

Omaa. Täällä on ehditty viikon aikana taas käydä Tyksissä, sain pienen sätkyn kun supistukset tuossa taannoin tiheni tosi paljon (supistuksia tuli monta tuntia melkein jatkuvalla syötöllä) ja muuttui kivuliaammiksi ja samalla tuli niitä menkkamaisia jomotuksia. Soitin ja sairaalasta käskettiin tulla näytille. Kaikki oli kuitenkin ihan ennallaan, ja lääkäri sanoi mulle, että paikat näyttää siltä ettei tämä täältä nyt ennen 34 viikon täyttymistä ainakaan synny! Musta tuntuu että lopulta tässä käy varmaan juuri niin, että mä supistelen reippaasti koko ajan ja yritän vältellä kaikkea vähänkin raskasta, ja sit tää vauvali syntyy joskus 42+ viikolla... Mutta kaikki siis ihan ok.

Neuvolassakin tuli taas käytyä, eli lääkärissä on juostu ihan riittämiin. Oli ihan peruskäynti, pistän tähän nyt neuvolakuulumiset:

- RV: 31+2 (29+1)
- Paino: +2 kg viime neuvolasta lisää eli 1 kg/vko!!! Apua! Syytän kyllä juhannuksen grilliruokia ja turvotusta, koska tämä 2 kiloa tuli juhannusviikonlopun aikana, kävin vaa'alla juuri ennen ja silloin paino oli sama kuin 2 vkoa sitten. Tullut siis jo +13 kiloa...
- Turvotus: +/- (viimeksi -. Ja nyt on kyllä todellakin turvotusta)
- RR: 112/67 (113/71)
- Pissa: sokeria virtsanäytteessä, muuten puhdas (puhdas)
- Sf-mitta: 29 (26)
- Tarjonta: RT (RT)
- Syke: +150 (+150)
- Liikkeet: ++ (++)
- Hemoglobiinia ei edellenkään mitattu kun kone yhä rikki, mitattu viimeksi huhtikuussa...

Eli ihan hyvää kuuluu, mitä nyt oli sokeria vähän virtsassa. Onko teillä muilla ollut ja onko teillä aiheuttanut jotain?

Ai niin. Sain sen vauvavakuutuksen "taisteltua" voimaan, eli onnistuin kumoamaan sen hylkäämispäätöksen Tänään soitti Lähivakuutuksen täti ja kertoi että se on nyt sitten lisäselvitysten ja valituksen johdosta myönnetty. Loistavaa, oon niin tyytyväinen. Kannatti tapella sen puolesta, kun mun mielestä selvästi kusetusta tuollainen että nimet on alla vakuutuspaperissa, ja sitten hylätäänkin kaksi viikkoa vakuutuksen ottamisen jälkeen tapahtuneiden muutosten takia...

Aurinkoinen bubunen ja neitiVonkale 31+4

 

Oho, tulipa todellinen romaani kun en ollut hetkeen kirjoittanut...

 

Heippa hei pitkästä aikaa.

Martalle oikein tuhannesti paljon onnea! :flower: Ihanaa, että kaikki meni hyvin. :heart:

Bambinalle täältäkin tsempit, vaikka en usko että käyt tätä lukemassa ennen vauvan syntymää.

Sartsa kannattaa varmaan kysyä neuvolasta tuosta vuodosta, kuulostaa vähän oudolta.. Mutta siis tuskin mitään vakavaa, varmaan vaan just hiivaa tms.

Jendde Tsemppiä sulle odotteluun! Toivottavasti ei vauva ei laita sua odottamaan sinne viikolle 42 asti, mutta vaikka synnytys menis vähän rv 40 yli niin eihän sulla silti enää pitkä aika ole odottaa! Mutta varmasti odottelet jo vauvan maailmaan tuloa sen verran malttamattomana, että viikkokin tuntuu tooooosi pitkältä ajalta. Tsemppiä siis ja toivottavasti vauva syntyy pian.

Bubuselle onnittelut, hieno juttu että sait sen vakuutusasian hoidettua! Kannatti näköjään purnata päätöksestä ja oishan se ollut ihan kohtuutonta, jos et olisi sitä saanut. Mahtavaa, että nyt on vauvalla vakuutusasiat kunnossa!
Ja tosi hyvä kun on paikat vielä kiinni supisteluista huolimatta niin saa vauva vielä hetken kasvaa mahassa.

Mulle ei oikeastaan kuulu mitään erikoista, sen takia en ole tännekään kauheasti kirjoitellut.. Viime neuvolassa siis vauva oli laskeutunut ja ilmeisesti sen takia mulla on nyt myös aika paljon liitoskipuja, enimmäkseen lonkissa. Hain terveyskeskuksesta tukivyön, joka auttaa jonkin verran, mutta silti esimerkiksi sängystä ylösnousu ja kävely on tuskaista. Silti en olisi vieläkään valmis luopumaan tästä mahasta. Eilen tuli Elloksen syyskuvasti postissa ja olin ihan kauhuissani kun ajattelin, että kohta pitää taas pukeutua tavallisiin vaatteisiin ja kohta ei enää oo tätä ihanaa palloa tässä edessä. Apua.
Ensi viikolla mennään Ikeaan ja Ideaparkkiin ostamaan vielä muutamia vauvatarvikkeita, imetysliivit ja jotain paitoja joilla voi imettää. Ja pinnasänky pitää maalata. Muuten alkaa kaikki olla valmista vauvan tuloa varten! :heart:

Siili & Känkkäränkkä 33+2

 

Supistuksia, supistuksia... Enempää en viitsi edes niistä kirjottaa kun ne loppuu taas kuitenkin!

bubunen Joo, kyllä synnytys voi hyvin alkaa vaikkei pää oliskaan kiinnittynyt. Kaikillahan se ei kiinnity ollenkaan. Vasta kun synnytyksessä hetkeksi Ainut mikä siinä on vaan huonompi juttu, on se, että jos lapsivesi menee ja pää ei ole kiinnittynyt, niin silloin täytyy pysyä visusti makuuasennossa varmaan ihan siihen asti kunnes lapsi syntyy. Kun on riskinä se, että napanuora voi luiskahtaa ulos sieltä. Joka ei sitten olis mikään kovin hyvä juttu... Hui kuinka sun ystävällä on käynyt! Just ton takia olis ihan kiva jos tää neiti alkais pikkuhiljaa kiinnittelemään sitä päätänsä

Hyvä että kaikki olikin hyvin vaikka supistuksia tulikin. Ja ihan lupaavalta kuulostaa jos lääkärikin sanonut, ettei ihan vielä ole syntymässä Neuvolakuulumisetkin näyttääpi hyviltä! :heart: Tuosta sokerista pissassa, mulla oli sitä yhdellä plussalla joskus 27 viikolla. Sain silloin kotiin niitä tikkuja mukaan ja testasin heti samana päivänä vielä uudestaan ja näyttikin jo normaalia. Neuvolantädin mielestä oli vain valkovuotoa joka oli värjännyt sitä tikkua vähäsen.

Hyvä homma, että sait sen vakuutuksenkin kuntoon! :hug:

Siili Juurikin noin! Voikos tuota enää paremmin ilmaistakaan Tämän haluais jo niin kovasti ulos ja pienikin odottelu tuntuu ikuisuudelta!

Omaa. Niitä supistuksia vain. Näitä tulee ihan hirveästi. Ja jokainen aiheuttaa jotain kipua. Mutta ei tule säännöllisinä! Pyh! Mä alan kohta menettää toivoni tämän kans :kieh: Vaikka voihan tässä joutua vielä parikin viikkoa odotella. Jos tätä joutuu vielä viikkoja kestämään niin mä en ala! |O

Niin ja muhun on nyt iskenyt jokin loppuraskauden väsymysaalto. Vois nukkua vaikka kellon ympäri. Eilen menin 23 aikaan nukkumaan ja heräsin tänään 11.45, ja unta olis kyllä riittänyt pidempäänkin Olin jokun tunnin hereillä kunnes ihan vahigossa nukahdin taas sohvalle Ehdin noin tunnin siinäkin nukkua.. Ja nyt vaan väsyttää ja väsyyttää! Mä olen nyt päättänyt, että mä en tee yhtään mitään muuta kun nukun ja makoilen ja katon salkkarien uusintoja siihen asti kunnes tää lapsi syntyy! Ehkä vois taas salkkarien jälkeen vetää pikku torkut

39+2 :heart: |O

 

jendde ei ollu neuvolatädin mukaan mitään ja loppukin mokoma vuoto kuin seinään. Laitan tuonne myöhemmäks neukkukuulumiset.. edelleen tämäkin (toinen täti) sitä mieltä että viikottain vois mua seurata. Hänen kätösiinsä tuntu että jätkä menis jo lähempänä kolmea kiloa.. mutta sano että on käsituntumalla ja vuosien kokemuksella arvioitu. Tämä täti silti puhu että en tule synnyttään missään nimessä alle 4kg:sta. Voi kukkuuuuu!!!

Voi dääm.. oisit ny jääny sairaalaan. Hih, teiän neiti ottaa rennosti lääkärissä.

Marta juu juu.. ok. Kummipoika synty samalla viissiin käsi poskella ja sitähän tuo kaverikin sano, että paikat sai kyytiä sen osalta.

bubunen en mä puhunu koko asiasta muuta kuin että on klönttistä valkkaria ja alapään tilaan on auttanu canesten. Käski jatkaa sen käyttöä aina kun jollain lailla oireilee. Mutta koska mun olo ei muuten ole mitenkään outo, niin ei huolta mistään ja sanoi sitäkin että jos vauvan liikkeet muuttuu olemattomiksi ja/tai vähäisiksi, niin yleensä sillon on hätä.

Hyvältä kuulosti sun neukkukuulumiset. Mulla on ollu tasan kerran virtsassa glukoosia eli sokeria ja mulle sanottiin että mm. vähäinen nesteen juominen voi aiheuttaa sen ja/tai raskauden aikana vaan nuo arvot heittelee. Mutta tosiaan vaan kerran oli eikä oo enää sen jälkeen ollu joten siihen ei sen enempää puututtukaan. Sanottiinko sulle siitä sen enempää mitään?

Hienoa että sait ton vakuutusasian kuntoon!! Onnittelut! :hug: :heart:

Siili :hug: Teillä on sitten hyvin kaikki mallillaan. Meiltä puuttuu sängystä patjat ja reunukset vielä.. sitteriä lukuun ottamatta... mut muuten on kaikki valmiina ja tein mä ä-pakkaukseen pienelle sängyn jos nyt sattuu yks kaks maailmaan tulemaan.

Mulla on kans noita liitoskipuja ollu ihan kiitettävästi. Eniten ottaa itteensä tuo alapää ja ne luut mitkä lie siellä tekee tilaa jätkän tuloa varten. Jumatsuikka että kävely tekee kipiää tuonne... :kieh:

jendde jotain positiivista: jos ei ala itestään ulostautuun niin sen savustetaan sieltä! Ei vaan, uskon kyllä ettei jaksais enää viikkoja alkaa ootteleen. :/ :hug:

Niin ne neukkukuulumiset...

34+3 (33+1)
hb:tä ei nyt otettu, vaan ens viikolla vasta kun sano ettei varmaan muutoksia ole, jos mulla on varastot ollu aika tyhjillään ja vasta nyt alkaa nousemaan uudelleen.
pissa: ok
RR: 123/90 (128/88)
Paino: +780g/vko
Turv. +
Sf: 32 (32,5) mittaaja eri hlö joten sanoi siihenkin että ens kerralla saadaan oikea mitta kun sama hlö pääsee mittaamaan toista kertaa.
Syke: +160 (+140) oli jäbä touhukkaalla tuulella
liikkeet: ++ (++)
Ja RT:nä oltiin taas.. kuten neuvolatätikin sanoi: vieraskoree jätkä. Aina neuvolassa on oikein päin ja hienosti asennossa.. kotona ollaankin sitä välillä vielä ihan poikittain mutta pää enempi kohti alapäätä kuin peppu.

Semmosta. Ens viikolla taasen uudestaan. Ja kuten sanottu: ei ole näillä tietoo ainakaan ihan hirmu pieni tulossa ja sanoi sitäkin että vaikka usein kokoarviot menee päin honkia, niin se on silti noin 10 viidestäkymmenestä jotka on TAYS:ssa mitatuista menny päin honkia. Et sikäli mikäli niihin arvioihin voi luottaa ja jos lapsi on jo synnytyskanavassa kun mittaus tehdään, niin sitten se on aina vaikeampa arvioida, mutta kuulemma mun kohdalla kun on jo lähetteet valmiina sitten kokoarvioon ja jos ei lähde 39 viikkoon mennessä syntymään, pääsen sinne tutkittavaks, joka mahdollistaa suht tarkan arvion, koska tällöin ei vauveli ole välttämättä asettunu synnytyskanavaan. Saattaa olla ihan siinä hilkulla, mutta ei tuloillaan.. se on niin yksilöstä kiinni.

Jees.. noh, mä en henk. koht. ite tiiä enää mihin uskoa ja ketä, vaan elelen tässä nyt tätä loppuaikaa ja oottelen mitä tapahtuu keholle ja sen mukaan etenen.

Sartsa ja pähkis 34+3 :heart:

 

kommentoin vaan lyhyesti että ei vauvaa vieläkään. :'( elimistö ei suostunut yhteistyöhön käynnistyslääkkeiden kanssa ja laittoivat taas kotiin odottamaan että josko luonto saisi vkl:n aikana jotain aikaiseksi. maanantaina sitten uudestaan mennään yrittämään. sitten kai yritetään jo jotain muitakin keinoja... v*tuttaa tällä hetkellä sen verran kovaa etten pysty muuta kommentoimaan.

37+5 :heart: :heart: :heart:

 

Pikapäivitystä sen verran, että taitaa tulla kohta lähtö, äsken lurahti lapsivedet pitkin vessan lattiaa Kättärille soitettu ja sanoivat sieltä että voidaan ihan rauhassa seurailla kotona tilannetta, ja sit lähteä tulemaan jos supistukset alkaa tulla säännöllisesti. Nyt ei vielä juurikaan supista.. Mutta toivottavasti alkaa

bambinalle tsempit ja toivotaan että kohta pääsisit jo tositoimiin :hug:

39+3 :heart:

 

bambinalle :hug: :hug: :hug: ja jenddelle hurjasti tsemppiä vaikket tätä enää varmaan lue ennen kuin vasta synnytyksen jälkeen. Iiiik, kuinka jännittävää!!

sartsa hyvä ettei sun vuoto sitten ollut mitään ja että se on jo loppunutkin. hyvältä kuulostaa nuo neuvolakuulumiset. mun käsityksen mukaan suurin osa vauvoista on nykyisin ainakin melkein 4-kiloisia (tai siis näin oli "havainnut" yksi lastenklinikan työntekijä), joten eihän teidän jätkä nyt sitten NIIIIIN kauhean isolta vaikuta..?! Voin kyllä olla ihan väärässäkin, tää oli siis vain yhden ihmisen mielipide.
Tuosta neuvolasta vielä, että mulla ainakin on nyt ensi viikosta lähtien joka viikko neuvola, oon luullut että se on ihan joka puolella maata samalla tavalla. Mutta eikö se sitten teillä ole aina niin, että loppuajasta kerran viikossa?

Mukavaa viikonloppua!
Siili & Känkkis :heart:

 

bambinalle ja jenddelle täältäkin nyt tsemppiä kamalasti! Jendden tilanne on sikäli hieman lupaavampi kun lapsivedetkin nyt menneet. Mutta bambinallekin: kyllä se vauveli sieltä vielä tulee. :hug: :heart:

Siili ai on vai? Mun kummipoika ja kummityttö (molemmat miehen veljien lapsia) ovat olleet tosi pieniä syntyessään. Mies on muutenkin veljeksistä ainoa joka on ollut 4650g syntyessään, joten en sitten tiiä onko sillä vaikutusta ja molemmat ollaan kuitenkin aika pitkiä, et liekö sitten silläkin osuutta. Yleensä kun pienet ihmiset ei saa isoja lapsia ja toisin päin. Mutta poikkeus vahvistaa säännön. Joka tapauksessa meidän kohdalla se tuskin on outoa että 4-kilonen oisi tulossa.. kunhan ei vaan hirveästi yli sen. Ja kaveripiirissä ja laidasta laitaan pieniä ja isoja vauvoja syntyny. Eli se voi olla että siellä lastenklinikalla on tämä henkilö törmännyt moniin 4-kilosiin vauvoihin tai kuullut että siellä syntyy paljon 4-kilosia. Pirkanmaalla ainakin syntyy niin pieniä kuin isojakin. Jokainen raskus kun on omanlainen niin sen mukaan mennään. Ja yleensä luonto hoitaa sen. Jos äiti pystyy synnyttämään ison vauvan, vauva kerää itelleen kokoa masussa, mutta jos äidin paikat ei ole tehty ison vauvan synnytykseen, vauva tulee olemaan syntyessään pieni. Tämmönen on siis vanhankansan uskomus.. silti kummasti vaan äitien paikat ovat repeilleet ja jouduttu leikkaamaan. Niin ja nykypäivänä tämä piilosokeri ja muutenkin ruokavaliokin tekee sen että synnyttäjät ovat itse paljon isompi kokoisia ja samoin sitten vauvatkin.

Kiitos. Oon kyl itekin ollu niin onnessani että tähän saakka raskaus menny tosi hienosti (anteeksi vain niille joilla ei ole menny.. en tahdo mitenkään hehkuttaa..). Oletin että sitä ilmenee kaikenlaista matkan varrella, mutta ei. Vasta nyt on alkanu fysiikka tuleen vastaan ja kävely tuottaa tuskaa kun tuo alapää valmistautuu synnytykseen. Samoin turvotus jaloissa tekee sen, ettei jaksa kävellä ja kävely sattuu jalkapohjiin.

Täällä päin tuo neuvolatouhu on mennyt niin että 35-36 viikosta eteenpäin on neuvola-aikoja joka viikko. Mun kohdalla tää touhu alko jo 30 viikon tienoilla kun mahan kasvua haluttiin alkaa seuraamaan tiiviimmin sekä virtsan proteiinipitoisuuksia (kun pari kertaa oli plussalla) sekä siihen rinnastaen verenpaineet. Mutta pirkanmaalla ainakin sääntönä ollu että 35-36 viikosta eteenpäin seurataan viikottain. Viimeisen lääkärineuvolan jälkeen.

Toivottavasti kaikilla ollu kiva viikonloppu!

Mä tein perjantai iltana yötä vasten jääkaappiin muhimaan juustokakun (kevyempi versio) ja eilen sitten maisteltiin kaveripariskunnan kanssa sitä. Ja se oli menestys! JEEEEE!! Oon niin otettu. Mä en juurikaan leivo ja nyt kun oon siitä innostunu, oon niin ihmeissäni ja onnessani kun mun leivonnat maistuukin ja ne oikeasti onnistuu. Meidän äiti on kyllä sen verran mahtava kokki, et liekö sieltä peruja sitten. En tiedä, mutta ilonen oon että nyt on alkanu itelläkin tää keittiöpuoli elään.

Sartsa ja pähkis 34+5 :heart:

 

Pirkanmaalla ainakin syntyy niin pieniä kuin isojakin. Jokainen raskus kun on omanlainen niin sen mukaan mennään. Ja yleensä luonto hoitaa sen. Jos äiti pystyy synnyttämään ison vauvan, vauva kerää itelleen kokoa masussa, mutta jos äidin paikat ei ole tehty ison vauvan synnytykseen, vauva tulee olemaan syntyessään pieni.

Pikaisesti vain tähän kommentoin, että lähinnä tarkoitin sitä että syntyvien vauvojen "keskiarvopaino" on noin 4 kg, totta kai kaikkialla syntyy isoja ja pieniä vauvoja. Sori kun vähän epäselvästi taas esitin asiani. =)

 

Siili Niin niin.. juuuuu.. heh.. joo, tajusin että tuo täti oli sanonu että enemmän syntyy 4kilosia.. mut juu, keskiarvo varmasti voikin olla sitä luokkaa enempi tänä päivänä.

Omaa. Nyt tulee sitten vuodatusta. Vittu mä en vaan jaksa!!! :'( Miltä teistä tuntuis jos teiän oma isä sanoi teille puhelimessa:"Hyvää kesän jatkoa." ... Mulle tuli aivan olo että oon joku hyvänpäivän tuttu joka soitteli kesäkuulumisia ja eipä meidän tässä tarvi nähdä tai mitään. Toivoin pienessä mielessä että isä ois pyytäny kylään kun mainitsin että mies lähtee viikoksi Padasjoelle palokunnan leirille. Ei, ei vihjannutkaan. OMA ISÄ!!! :'( Hänestä tulee BIOLOGINEN pappa eikä häntä vaan tunnu kiinnostavan.. kuten ei kiinnostanut juurikaan ennen raskautta. Ei hän mua sillonkaan kutsunu kahville. Mut ajattelin josko tää raskaus tekis sen, että hän ajattelis nyt enempi sitä papaksi tulemista. Hän vain kehu puhelimessa kuinka hänen vaimonsa lapsenlapset eli HÄNEN pikkusensa ovat siellä olleet nyt hoidossa mummun ja papan luona. Isä vielä sano näin:"ainahan tänne mummun ja papan luokse on hyvä antaa lapset hoitoon että pääsee viettämään laatuaikaa miehen kanssa kahdestaan. Oltiin me koko perheen voimin laivallakin tosta ja taisin saada lapsilta kesäflunssan." Sitten kuulemma siskonikin, josta en oo nyt kuullu mitään, oli siellä parasta aikaa kihlattunsa kanssa. Sain siinä isältä sitten kuulla että ovat huomenna hakemassa itselleen uuden auton ja muuttavat kesälomansa jälkeen yhteen asumaan. Oon lähetelly siskolle viestejä ja muuta että mitä sinne kuuluu ja miten siellä voidaan, mutta ei kuulu vastausta. Mä tunnen olevani NIIIIN ulkopuolinen koko heidän elämästään. Miks mun heidän elämässään pitäs olla?.. Hmm.. tuo mies on mun biologinen isä ja tuo nainen mun biologinen sisko, joka on ITSE suostunut sylikummiksi tälle meidän pienelle, vaikka sanoin ettei hänen olisi siihen pakko suostua, koska hän teki sillon sen abortin ja muuta.

Mä en tiedä. Hormonitkin tekee varmasti tästä kahta suuremman jutun ja tiedän että nyt sitä miettii entistä syvemmin omia perhekytköksiään kun itestä on tulossa äiti, mut VITTU miten mä olen surullinen tästä!!! :'(

Kumpa voisin vaan unohtaa heidät. Antaa olla. Ottakoot sitten yhteyttä kun kiinnostaa ja jos sitten aletaan mulle mussuttamaan etten ole pitäny yhteyttä ja ettei mua kiinnosta heidän elämänsä, niin siinä vaiheessa sanoisin että MINÄ yritin pitää yhteyttä, ilman tulosta. Sieltä suunnalta ei ole mulle kukaan soitellu ja kysyny mun vointia tai kutsunu/pyytäny mua perheen tapahtumiin tai vaikka vaan kahvitteleen sunnuntai-iltana.

VITTUSAATANAPERKELEHELVETTI!!!!!!!!! :'(

 

Täällä onkin jännät paikat, kun sekä Jendde&Bambina on toivottavasti nyt parhaillaan synnärillä... Ehkä jo äitejä :heart: Isot halaukset ja tsemppitoivotukset, vaikka luette ne varmaan ja toivottavasti vasta jälkikäteen :heart: :heart: :hug:

Tämä kuumuus on lamauttanut mut jotenkin ihan täysin... Oon ihan hikinen ja kuumissani ja jalat tulessa koko ajan. Päätä särkee ja vali vali. En ole jaksanut olla koneellakaan. Ja supistukset on melkein loppunut tai ainakin vähentynyt ihan tosi paljon, mulle käy varmaan just niin että pari kuukautta meni niiden kanssa kärvistellessä ja huolehtiessa, ja loppujen lopuksi tää vaavi syntyy käynnistyksellä 42+ viikoilla...

Siili ihanaa, että teillä alkaa olla jo kaikki kunnossa! :heart: Meillä valmistelut on seissyt nyt mun supistelukauden aikana, kun en ole oikein voinut tehdä mitään, ja yhdessä kuitenkin haluttais laittaa ja ostaa kaikki. Mut kyllä se tästä... Saitko jo viimeiset hankinnat tehtyä? Teittekö jo oikein lasten huoneen, vai tuleeko se myöhemmin ajankohtaiseksi kun vauva alkaa tarvita sitä omaa huonetta?

Tästä pallomahasta mäkin tykkään hurjasti, vaikka muuten fyysisesti tää raskausaika ei olekaan ollut ihan mun parasta aikaa... :heart: Mun työkuvioissa on yksi perhe, jotka sai 10 kuukautta sitten lapsen, ja nyt on ihan kohta uus laskettu aika tällä perheen äidillä. Siitä sitten mallia, niin on pallo taas edessä ennen kuin edellinen ehtii juuri laskeakkaan

Sartsa voi kurjuus sun isän suhtautumista! Ei varmaan lohduta yhtään, mutta onneksi sun ja vauvan ympärillä on kuitenkin paljon ihmisiä joita tuntuu aidosti kiinnostavan. Niin kuin sun äitisi, joka toivottavasti jakselee paremmin. Ja onneksi sun vauvalla on isä, joka kuulostaa olevan todella onnellinen pikkuisesta ja aktiivisesti kaikessa mukana. Sehän ei ole itsestäänselvyys sekään, oon tosi kiitollinen myös omasta miehestäni. Toivottavasti sun ja siskon välit palautuisi taas lämpimämmiksi, ja isäsikin kiinnostuis heräisi edes siinä vaiheessa kun ihana pikku Pähkinä on maailmassa :hug: :hug:

Vauvojen keskiarvoinen syntymäpaino taitaa tosiaan olla nykyään aika lailla sitä 4 kilon luokkaa, ja on kyllä kasvanut reippaasti niistä ajoista kun vaikka me synnyttiin... Mut niinhän on ihmisten kokokin kasvanut vuosikymmenien saatossa...

Neuvolakäynneistä Siili taisi kysellä... Meillä on kahden viikon välein nyt siihen lääkärineuvolaan vko 36 asti (luulisin, mulla ainakin), ja sen jälkeen on sit joka viikko. Naapurikunnissa kyllä käydään jo tässä vaiheessa kerran viikossa, että riippuu kunnasta (ja kunnan rahatilanteesta) sitten sekin. Ja Hesassa mun kaveri just sanoi et on käynyt neuvolassa/ultrassa ym. kaikki yhteensä nyt 4 kertaa, ja on samalla viikolla kuin mä!!!

Nyt täytyy mennä syömään jotain. Tänne ei siis mitään uutta, ihan rauhallista tuskaisen kuumaa kesäodotusta vain Niin, ja huomenna järjestetään ystävän Babyshowerit, toivottavasti tulee kivat

Bubunen ja neitiVonkale 32+2

 

bubunen kiitos ihanista sanoista! :hug: :heart: Juu, mä aloin miettimään että ihan tuttua tää oikeestaan on, että nuo käyttäytyy noin. Mähän en oo tosiaan kuulunu heidän elämäänsä juurikaan lapsuudessani. Isä kävi sillon tällön viikonloppusin (lauantaina tai sunnuntaina) hakemassa mua ajelulle, tarjos kahvit, kyseli koulu kuulumiset, saatto antaa pari kymppiä rahaa, ostaa karkkia ja heitti mut takas kotiin. Siskon kanssa vasta tutustuttiin oikeestaan paremmin aikuisiällä. Sisko oli tuolloin 19v ja mä 21v. Meillä kun tosiaan on sama isä mut eri äidit. Eli kyseessä on sitten ns. siskopuoli vaikka samaa verta me ollaan. Kummassakin polveutuu isästä silmien väri ja joitakin piirteitä. Se tekee ainakin sen, ettei pystytä olemaan niin läheisiä kuin esim. sisko ja hänen toinen siskonsa. Heillä kun on sama äiti. Ja ovat asuneet saman katon alla lapsuuden. Heillä on muutenkin koko porukalla niin tiivis perheyhteisö, etten mä mahdu siihen millään mukaan. Niin se vaan menee. Mä tulin vähän niinkun ylimääräsenä siihen aikuisena mukaan ja ylimääränen tuun olemaan aina. Mieluummin siis rakennan oman perheen ja oon ainakin jo miehen suvussa niin mukana.. kaikki rakastaa mua just tällasenaan ja haluavat että oon tässä. :heart: Ja mies.. kuten oot saanu kuvankin, niin hän on todella innoissaan tästä kaikesta. :heart: Ja huolissaan jos mulla on vähääkään huono olo tai mitään. :heart: Hän on kyllä niin ihana!!! Oon super onnellinen. Ihanaa että sunkin miehes on täysillä mukana! Se ei todellakaan ole itsestään selvyys kaikkien kohdalla.. siispä mahtavaa että kaikilla joilla mies on kunnolla mukana, saa kokea tän onnen tunteen!!

Kyllä tää kuumuus lamauttaa muakin. Mut niin kauan kun mulla on hetkenkään vertaa energiaa tän kuumuuden keskellä, mun on pakko touhuta.. mulla on niin hirviä pesänrakennusvimma päällä etten kestä ollenkaan olla paikallani! Mutta joo, alkaa oleen aika tukalaa tän kuumuuden keskellä kun mahakin on yks patteri.

Mä oon miettiny samaa.. vaikka kuinka lääkäri puhelee et jos iso lapsi ennustetaan tulevaks, 39 viikolla ruvettas sit miettii käynnistystä, niin en usko siihen! Mä oon jotenkin niin varma että just mä joudun oottaa kans tuonne johki 42 viikolle ja sit vasta käynnistellään ja sitten mun paikat repee kun ei olla aiemmin käynnistelty kun tuolta tulee vähä alta 5kg jätkä!

Totta. Tää kansakunta on kasvanu pituuttaakin vuosien varrella joten ei ihme että lapsetkin on isompia.

Ooooh!!! Sä saat oikein babyshowerit!!! Voih, oon kade. Toivottavasti on kivat! :hug:

Mä tein tänään taas NIIIIIIIIIN hyvää kakkua. Pätkiskakkua, johon tuli kevyitä aineksia. Kevyt margariinia ja rasvatonta maustamatonta jogurttia. Ainoa mikä siinä oli ns. rasvasta oli pätkis.. koska suklaakuorrutekin oli taloussuklaasta joka on vähempirasvasta kun normaali maitosuklaa ja kaakaojauheenakin käytin tummaa jauhetta.

Sartsa ja pähkis POKS 35+0 :heart:

 

En ehtinyt nyt kaikkia kirjotuksia lukemaan, mutta tulin sen verran kertomaan että meidän tyttö syntyi 4.7 klo.10.49 :heart: Painoa 2960g ja pituus 48cm. Pikkunen ja tyytyväinen tyttö, kova on syömään Synnytys oli rankka, laitan synnytyskertomusta vaikka vähän myöhemmin ja tulen kommentoimaan teidän kirjotuksia paremmin.. :heart:

jende ja tyttö 3pvä :heart: :heart: :heart:

 

ONNEA HIRMUISTESTI jendde tyttösen syntymän johdosta! Piti tulla lomareissulla katsomaan netistä että joko oot synnytänyt. Tänään viimes mietin sitä kun tultiin laivalla Tallinnasta. Mies sanoi että hassuhan sä oot kun mietit, että onko joku ventovieras synnyttänyt jo Tulehan sitten kertomaan vauva-arjen kuulumisia kun meillä osalla on vielä pari kuukautta aikaa h-hetkeen. Ja kovasti nyt jaksamista sinne!

Omaa napaa sen verran että ollaan kolmatta päivää Helsingissä ja on ollut tosi kivaa. Tosin joka päivä on tullut käveltyä varmaan se 15km. Eilen oltiin Korkeasaaressa, tänään Tallinnassa ja huomenna Suomen linnaan. Eilen näin myös ihanaa kummitätiäni ja hänen miestään jotka veivät meidät sitten autolla kunnon Helsinki sight-seeing reissulle ja pärtsäiltiin ympäri Helsinkiä. Perjantaina sitten nokka kohti pohjoista tosin eka joutuu varmaan pysähtyyn Ikealle ostaan yhden lipaston ja muuta kivaa vauvalle

 

bubunen samoin täällä helle on lamauttanut täysin.. huh! ensi yöksi ajattelin laittaa päälleni kylmiä harsoja, viime yönä en jaksanut nousta semmoisisia hakemaan vaikka pyörin vain hikisenä ja tuskissani. neuvolassa tänään suositeltiin kylmiä suihkuja pitkin päivää ja yötä, kannattaa kokeilla!

saatiin joo oikeastaan kaikki viimeiset hankinnat hankittua ja alesta tuli tehtyä kivoja "imetyspaita"löytöjä. siis paitoja joissa on napit -> saa sitten tissit tarvittaessa esille. meille ei tule lastenhuonetta (kun asutaan kaksiossa), vaan vauva saa meidän makkarista nurkkauksen. ollaan aateltu että vuoden tai puolentoista päästä alettais sitten katselemaan isompaa asuntoa, mutta saas nähdä nyt sitten, en tahtois luopua tästä asunnosta.

sartsa :hug: isäsi suhtautumisesta. tosi kurjaa. auttaisiko jos puhuisit hänen kanssa suoraan miltä susta tuntuu? mutta niin kuin bubunen sanoi niin sun ympärillä on niitäkin jotka oikeasti välittävät susta ja vauvasta, keskity heihin. :hug:

lauru kivalta kuulostaa teidän Helsingin reissu. Tuli sellainen olo, että mäkin haluan "turistiksi" Helsinkiin! Etenkin Suomenlinna on mahtava paikka ja mulle myös tosi rakas kun mentiin siellä naimisiin.

jendde IIIIIIIIIK, ONNNEA ONNEA ONNEA!! :heart: :heart: :heart:
Kävin tässä samalla fb:ssa kurkkimassa, tosi syötävän suloinen pieni vauva teillä. :heart:

Omaa napaa sen verran, että kävin tänään neuvolassa ja vauva on niin tiukasti jo lantiossa että neuvolatäti vähän oli sitä mieltä että tuskin menee yliaikaiseksi. Siis ei mitenkään niin, että vois syntyä ennenaikojaan, mutta kuitenkin että tuskin joudun vkolle 42 asti odottamaan. Siitä tajusin, että synnytys on tosiaan jo aika lähellä!

Koittakaa kanssasisaret jaksaa tuota hellettä! :heart:

Siili & Känkkäränkkä 34+1

 

Nyt tähän väliin voisin kirjotella jotain synnytyksestä kun neitikin on suloisesti unten mailla.. Eli siis, silloin 3.7 aamulla 9 aikaan lurahti jonkin verran lapsivettä lattialle kun vessassa kävin. Siinä sit tuli kamala paniikki, kun vauvan pää ei ollut kiinnittynyt ja mulle oli sanottu ettei saa pystyssä enää olla jos vesi menee. Noh, soitettiin kättärille ja sanoivat ettei sillä vielä ole merkitystä kun ei supista, eli kohdunsuu ei ole avautunut. Käskettiin odottamaan kotona supistuksia ja sit tulemaan sairaalaan kun niitä alkaa ilmaantua. Odoteltiin siinä kaikessa rauhassa, pakkailtiin viimesiä sairaalakamoja ja siivoilin kotia kuntoon.. Ei niitä suppareita näkyny eikä kuulunu, joten päätettiin sit että lähetään vielä miehen äidin luona käymään. Just kun oltiin lähössä, niin kättäriltä soitti kätilö mulle, että kannattaa nyt vaan heti tulla sittenkin sinne paikan päälle, kun pää ei kerta ole kiinni, niin ei viitsi mitään riskejä ottaa. Eli siis suunta muuttuikin kättäriksi.
Päästiin sinne, mut laitettiin käyrälle makoilemaan moneksi tunniksi ja kohdunsuun tilanne tarkistettiin. Kanavaa jäljellä 2cm ja kohdunsuu sormelle auki. Kello oli tässä vaiheessa noin 3 päivällä. Neljän aikaan siinä käyrillä makoillessa alkoi suppareita tulla noin 10min välein. Muutama tunti tais taas vierähtää siinä, ja tässä vaiheessahan mulla oli kielto olla pystyasennossa. Eli siis pelkkää makoilua. Seuraavaksi mua kärrättiin toiseen huoneeseen sängyssä, jossa vauvaa ultrattiin ja katottiin uudestaan kohdun suuta, kanava hävinnyt ja edelleen vain sormelle auki.
Sitten mut vietiin päiviystys osaston johonkin huoneeseen, jossa oli tarkotus olla tuleva yö. Siinä ehti hoitaja vaihtua 2 kertaa. Sitten tämä toinen hoitaja joka tuli yövuoroon, tarkisti kohdunsuun uudestaan, kun suppareita tuli tässä vaiheessa jo 5min välein. Sanoi, että täällä on edelleen 2cm kanava ja väljästi sormelle auki Siinä meinas toivo mennä ja itkuhan multa pääsi kun supparit kuitenkin niin kipeitä jo. Sitten se hoitaja sanoi, että tehään nyt niin että otat vähän särkylääkettä ja lihasrelaksanttia ja koitat nukkua niin aamulla sit viimeistään käynnistetään synnytys. Noh, vedin semmoset naamaan ja mies lähti kotia kohti. Kello tässä vaiheessa noin 23. Yritin nukkua, mutta ei siitä mitään tullut. Klo. 1.00 aikaan painoin hoitajanappia ja sieltä tultiin taas kohdunsuutarkistamaan, jolloin olikin kanavat hävinny ja 4cm auki! Sit vaan soittoa miehelle, että alahan tulla takasin, oli just päässyt vasta kotiin asti
Seuraavana mulle annettiin peräruiske, joka oli aivan hirveä kokemus. Litra vettä perseestä sisään ja siinä olikin sit paskomista. Tämän jälkeen lähettiin synnytysosastolle. Siellä taas käyrille ja antibioottia suoneen tulehdusriskin välttämiseksi, kun veden menosta oli jo niin pitkä aika. Kello oli noin 3 yöllä. Ilokaasua hengittelin oikeen urakalla, mutta eipä se paljoa auttanut. 6 aikaan aamulla sain epiduraalin joka vei kivut samantien pois. Ainut mikä jäi, oli inhottava paineen tunne.
7 aikaan aamulla meni loput vedet. Ja sitä vettä oli aivan jumalattomasti. Koko sänky lainehti siitä, ja mulla oli selkää ja kainaloita myöten paita ihan märkä. Sitä vaan tuli ja tuli kokoajan! Kohdun suu tässä vaiheessa 6cm auki. Sitten tapahtui semmonen juttu, että sikiöpussi syntyi ulos erillään. Se on kuulema TODELLA harvinaista, että niin käy. Ei siis mitään vaarallista, mutta kätilökin sanoi, kun miehelle sitä esitteli, että on ensimmäinen kerta kun hän ikinä pääsee tätä kenellekään näyttämään. Mähän en halunnut edes nähdä mitä siellä jalkovälissä roikkui, kun tuntuikin niin ällöltä kun semmonen limanen pussi sieltä tuli ulos!
Tästä alkoi sitten alamäki. Vauva alkoi laskeutua, joka aiheutti sen, että sydän äänet tippui joka supistuksen tullessa 40-50. Sitten taas kun supistus meni pois, syke nousi takasin 150. Ja jokaisella supistuksella näin. Kätilö huolestui tästä jo todella.. Sitten multa alettiin ottaa vauvan päästä veri näytteitä, että saako se pieni edes happea enää siellä. Joka kerralla näytteet oli hyviä, mutta silti siinä valmisteltiin jo leikkaussalia meitä varten.. Oli aivan kamalaa katsoa sitä sydänäänikäyrää, miten aina vauvan sydänäänet tippui ihan olemattomiin.
9 aikaan sain lisää epiduraalia, kun paineen tunne oli jo niin hirveä, että itkin ja huusin pelkkää sitä painetta vaikka varsinaista supituskipua en tuntenut. Edelleen sama rumba jatkui, että vauvan vointi oli todellakin vaakalaudalla.. Se oli pelottavaa.
10.30 aikoihin kohdunsuu oli täysin auki ja päätettiin alkaa ponnistamaan. Huoneeseen tuli 6 kätilöä avustamaan sitä synnytystä.. Aluksi ponnistin sen mitä pystyin, mutta hetken päästä supistukset luuhistuivat ja jouduin ajoittain ponnistamaan melkein ilman supistusta. Tässä vaiheessa vauvan sydämensyke oli jopa alle 40 lyöntiä/min. Väliliha leikattiin oikealta puolelta hyvin pitkälle pakaraan asti. Noista papereista lukien, klo. 10.44 on otettu imukuppi käyttöön. Muistan kuinka se mieskätilö siinä veti sillä kupilla varmasti ihan kaikella voimalla mitä vaan lähti. Ihan hirveä paniikki oli päällä kun oli todellinen kiire saada lapsi äkkiä ulos..
10.49 syntyi tyttö. Ei itkenyt, ainut mitä päästi oli pieni pihahdus ja siihen se jäi. Kätilöt leikkasi napanuoran, ei siis mitään "haluaako isä leikata" mahdollisuuksia.. Vauva vietiin samantien pois. Mulle vakuuteltiin siinä, että vauvalla on kaikki hyvin, pitää vaan vähän herätellä kun on ollut niin kamalassa ahdingossa viimeiset 5 tuntia synnytyksestä. Vihdoin sitten noin 10min päästä sain tytön rinnalle, ja voi sitä tunnetta :heart: Mikä helpotus! Kaikki oli hyvin ja homma hoidettu :heart:
Synnytys kesti lapsivedenmenosta laskien 26h, supistusten alkamisesta 19h, säännöllisten supistusten alkamisesta 10h. Eli siis varsinainen kesto on tuo 10h ja ponnistusvaihe 19min. Repesin tosi pahasti, välilihassa III asteen repeämä, samoin emättimen sisällä 7cm pituinen III asteen repeämä, sekä myös sulkijalihas revennyt. Verta menetin yhteensä 500ml. Lopulta mut vietiin leikkaussaliin tikattavaksi kun jälki oli niin paha. Sekin oli tuskaa olla monta tuntia erossa vauvasta

Sellainen kokemus, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin! Nyt tyttö on voinut koko ajan oikein hyvin. On kova syömään ja imetys onnistuu hyvin. Öisin neiti herää 2 kertaa tissille. Muutenkin menee tosi hyvin, vaikka välillä öisin tuntuu ettei millään jaksa herätä (joka on varmaan ihan normaalia ) mutta aina sen pikkusen pelkkä näkeminen antaa jotain kummallista voimaa Nyt neiti on 2 tuntia köllötellyt sohvalla nukkumassa ja äiskä on saanut jopa siivottua ja käytyä suihkussa, vaikka mies ei olekaan kotona
Neiti on kyllä tosi kiltti, ei itke oikeastaan yhtään Välillä mietin että onkohan tossa lapsessa jotain vikaa kun se ei itke Jos sillä nälkä, se päästää vaan pienen inahduksen ja kakkavaipasta ei edes ilmoita muuta kun semmosella vääntelyllä ja kääntelyllä.. Niin, ja hajulla. Aivan ihana pikkuneito :heart:



Pitihän mun kommentoida teidänkin juttuja, mutta nyt tuo neiti haluaa maitobaarin esille.. Myöhemmin siis B)

 

No johan tuli romaani!

 

jendde ONNEA ONNEA ONNEA tuhannesti! Ihunan sipponen tyttö on! Ja niin taivaallisen suloinen... niin ja samanlainen kun minäki olin vauvana. En itkeny juur ollenkaa, vähä ininää kun oli nälkä ja kun kakka oli vaipassa, vähän tuommosta kääntelyä. Eli siis varsin kiltti tyttö on kasvamassa muutenkin. :heart:

Huh, mikä kertomus! On sulla ollu koettelemus, mutta mahtavaa miten selvisit siitä! Ja tuo sun asenteesi!!! Olet uskomattoman vahva nainen, jendde!!!

Onnea vielä tuhannesti pienestä kääröstä. :hug: :heart: Omaa odotellessa.... :heart:

Tänään jo soitin ekaa kertaa synnytysvastaanottoon kun ollu kipuja.. edelleen osottautu lihaskivuiks, jotka sainkin hallintaani KUUMAkääreen avulla. Mikä ihana keksintö! Ja panadol helpotti myöskin.

Siili en halua puida tätä isäni kanssa.. kerran jo lähestyin häntä kirjeellä kun tuntui ettei hän välitä ja siitäkös sota syntyi! En ole vahvimmillani nyt käsitteleen asioita ja päätin muutenkin että kun en ole tarvinnut heitä lapsenakaan, miksi siis nytkään... mulla on nyt OMA ihana perheeni ja heistä pidän kiinni!!!!

Sartsa ja pähkis 35+2 :heart:

 

..ja sit vielä viimesiä masukuvia.... Kun ei tiiä koskaan millon synnyttään lähtee..

Eli Sartsa Rv 35+2 (tänään)

 

Rv 35+3 (34+3)

Hb: 106 (23.6. 108)
Pissa: Puhdas (puhdas)
RR: 122/90 (123/90)
Paino: +1300g/vkoa (turvotusta niin paljon ettei mitään rajaa)
Turv. +
Sf-mitta: 33 (32)
Syke: +145 (+160)
Liikkeet: ++ (++)
Tarj.: RT (RT)

Kaikki siis hyvin. Kehui että ei ole mitään huolta mistään. Omaa oloani tietenkin haittaa turvotus ja kivut mitä alapäässä on kun paikat alkaa pehmeneen. Mutta muuten menee hyvin kaiken kaikkiaan. Mulla on itellä aika suuri epäilys että yli mennään. Jos näin tosiaan käypi, niin sittenpähän pääsen ainakin Vammalaan synnyttään.

Tällä kertaa neuvolatäti (sama kuin viimeksi) sanoi että vauva olisi sopivankokoinen, mutta viikkoihin nähden ei yhtään liian iso. Samaahan siis on sanottu aiemminkin ja oma neuvolatätikin sano samaa, mutta kun viimeksi tämä tätönen sanoi että "vähintään 4-kilonen lapsi tulossa"... onko siis asia edelleen näin vai syntyisikö sitä sittenkin pienempi kokoinen? Tiedä häntä. Sen näkee sitten. Ens viikon torstaille kuitenkin antoi lääkäriajan, jossa sitten tehdään painoarvio. Ens viikon lääkäri onkin viimeinen lääkärikäynti ennen synnytystä. Tässä mietiskelin josko ite pistäs synnytyksen käyntiin sitten kotikonstein tossa 38+ viikoilla.. kummipoika synty 38+4, se kuulostas mustakin ihan kivalta ajalta synnyttää. Täytyy siis harrastella kiihkeää seksiä saunan lauteilla noihin aikoihin, niin pitäs lähteä synnytys itellään käyntiin.

 

Sartsa, lauru ja Siili Kiitos onnitteluista :heart:

Sartsa Tuosta painoarviosta.. Niinhän se on, että ikinä ei oikein voi varmaksi sanoa millään konsteilla minkäkokoinen lapsi sieltä on tulossa.. Mutta arvioitahan ne vain onkin. Voi siis olla, että tulee pienempi kokoinen vauva tai sitten se nelikiloinen. Ultran antama painoarvio on yleensä vähän tarkempi, mutta ei nekään aina paikkaansa pidä.. Mulla homma meni niin, että ultrissa arvioitiin joka kerralla silloisen painoarvion perusteella, että noin 3,5 kiloinen olisi tyttö jos laskettuna syntyy. Neuvolan täti sanoi viimeisellä käynnillä mahan päänltä tunnustellessa, että hyvän kokoinen on tämä vauva. Päivää ennen synnytystä kättärillä annettiin painoarvio 3,2kg mahan päältä arvioituna. Ja tyttö syntyi sit 2,9-kilosena ja syntyi sen 3 päivää ennen laskettua aikaa. Että nuo tosiaan voi heittää suuntaan tai toiseen. *muoks* Tähän vielä lisään sen verran, että mulla oli lapsivettä aivan hirveä määrä, joten voi olla että sen vuoksi tuntui isommalta mahasta kuin oli.

Tsemppiä loppuaikaan ja sit parin viikon päästä siihen synnytyksen käynnistämis yrityksiin

Et sä välttämättä yliajalle mene.. Mullakin tää synnytys lähti niin yllätten käyntiin, vaikka ei ollut pää edes laskeutunut saatika kiinnittynyt! Ja vielä paria päivää ennen neuvolassakin uhkailtu ettei se ihan vielä olis tulossa Joten toivoa on :heart:


Meillä täällä totutellaan vauva-arkeen. Alkaa melkeen jo mennä rutiinilla nuo vaipanvaihdot ja yösyötöt. Meidän neiti se on niin kiltti tyttö :heart: Samanlainen yöeläjä kylläkin kuin oli mahassakin.. Ei se öitä huuda tai itke, mutta tykkäis vaan seurustella koko aika. Päivät sitten vetää unta palloon monta tuntia putkeen

Ps. Tää imetys hikoiluttaa ihan perkeleesti! Oon tän parin päivän aikana hikoillut enemmän kuin koko raskausaikana yhteensä! (Noh, ainakin melkein..) Mutta yhtä tuskaa on, ja varsinkin näillä ilmoilla :x

jende & Neela 5vrk :heart:

*muoks* ja aivan mahtava maha sulla Sartsa! Ja hyvin näyttäis siltä kun olis laskenu jo

 

jendde mä oon päätyny ihan samoihin ajatuksiin ton painoarvion kanssa... mullakin lapsivettä aika paljon.

Kiitos... vielä ku malttais odotella tän loppu ajan.

Toivossa on hyvä elää.

Hih.. ihana tuo teijän tyttö. Mitäs sitä nyt yöllä nukkumaan kun ei masussakaan nukuttu! Sillon tahtoo jutella!

Muistahan juua kun imetät. Se on tosi tärkeetä! Kaveria janottikin koko ajan kun imetti.. pyys aina vesi lasia siihen viereen kun suuta alko kuivaan.

Kiitos taas. :ashamed: :hug: Samaa sanottiin tuolla toisellakin puolella et näyttäs olevan laskeutunu. Kai se sit on..

 

Sartsa Kyllä sä maltat tuon loppuajan Vaikka onhan se tuskallista odotella mutta odotus palkitaan ja ihanasti palkitaankin :heart: Synnytys voi alkaa ihan minä hetkenä hyvänsä ja yleensä se alkaakin just silloin kun sitä vähiten odottaa Niin kuin mullakin kävi!

Joo, muistan juoda. Vaikka välillä meinaa unhotua, mutta yritän kyllä litkiä vettä ja mehua pitkin päivää monta lasillista etten ihan kuihdu.. Ja eikös se maidontulo voi loppua jos ei juo tarpeeksi?


Pikkuneiti veteli sikeitä 1.00-9.30, ja kerran heräsi syömään siinä välissä Nukahti taas tissille ja jäi vielä isin viereen pötköttelemään :heart:

jende ja Neela 6vrk :heart: Huomenna neiti jo viikon! :heart:

 

jendde no niin oon kans ymmärtäny et synnytys voi alkaa koska vaan. Eikä sitä omalla kohdalla tiiä millon se alkaa. Se kun on niin yksilöllistä.

Juu, saattaa vaikuttaa maidon tuloonkin jos ei juo tarpeeks. Et senkin takia on hyvä juoda. Ja kuulemma (kaverin mukaan, en sitten tiiä pitääkö paikkansa) lasillinen punkku, valkkaria tai vaikka siideriäkin illalla edistää maidon tuotantoa, kun siinä alkoholissa on jotain mikä käynnistää sen maidon tuotannon. Ja lasillinen on niin vähän että oma maksa (jos vain terve maksa on) polttaa sellaisen määrän samantien, joten sitä ei ehdi edes siirtyä lapselle imetyksen aikana. Kaveri tekee sitä kuulemma ja hyvin on maitoa tullu. Mä en ite ehkä jois ainakaan joka ilta, jos ollenkaan.. en muista mikä joku toinen oli.. mut joku luontaistuote joka pistää maidon tuoton kans käyntiin, jos ei meinaa maitoa tulla.

OHO! Wau! Neitihän nukku tosi hienosti.. sai siis äitikin levättyä! :hug: :heart:

Oi, kun aika menee nopiaan. Vastahan neiti synty. Kohta hän on jo kuukauden päivät! :heart:

Meidän talossa oli taas vähän tilanteita. Heräsin 6.25 siihen että meidän oven takaa kuului "EI NAISIA SAA JUMALAUTA LYÖDÄ!!" ja sitten mätkittiin jotain ja lujaa. Pari kertaa sai meidän ovi osumaa. Nousin aivan paniikissa sängystä kuin vieteri kun tosiaan heräsin tuohon ja saman tien sormet näppäili puhelimeen 112 ja soitin poliisille. Kerroin että oon viimesilläni raskaana ja mua pelottaa mitä rapussa tapahtuu. Ja etten uskalla ottaa selvää ketä siellä on tai ketkä tappelee mut jotain naista lyödään. Sen jälkeen soitin paniikissa Pähkinän tulevalle kummitädille ja samaan aikaan koin NYT sitten sen ensimmäisen TODELLA kivuliaan supistuksen. Se tosiaan kävi aaltoilevana menkkamaisen kipuna, tuntu siltä kuin jalat lähtis alta ja halvaantuis alaselästä. Säikähdin sitä niin että itkin puhelimeen ja tuleva kummitätikin meni paniikkiin. Se meni kuitenkin juuri jossain 30 sekunnissa ohi ja sanoin että ei enää mitään hätää. Pelästytti aikalailla. Nyt oon muistellu että on mulla joskus ollu joku vastaavanlainen kipu, koska tuo selkäjuttu muistu mieleen.. oon niin sekasin jo itekin etten pysy kartalla, mutta yhtä kaikki: koko tilanne oli shokki ja se laukas supistuksen.

En tiedä vaikuttiko mun tilani asiaan, mutta poliisit oli meidän talolla 5-10 minuutissa ja koko tilanne oli ohi alta puolen tunnin. Nukahdinkin vielä onneksi takasin ja pari kertaa vielä jälkeen päin kuulu meteliä rapusta.

Ja kun sitten lähdin kotoa tänne appiukolle, jossa meinaan olla niin kauan että mies tulee iltamyöhään kotiin leiriltä, niin alakerran naapurin koirat oli rappukäytävässä yksinään ja niitten ovi oli kiinni. Mä en uskaltanu edes ruveta soitteleen niitten ovikelloa.. eikä niille edes sellaista ole, joten ohitin koirat ja pidin huolta etteivät ne päässeet rapusta ulos. Mä en helvetti tajua tollasta menoa!!!!!!!!!! :'( LUOJAN KIITOS mies tulee tänään kotiin!!!!!!

Sartsa ja pähkis 35+4 :heart: