Sartsa83
Voi bubunen :hug: :heart: ensinnäkin toivotaan että sä nyt saat siellä rauhottua, kun kerta saikullakin olet. Aikamoista haipakkaa sulla kyllä riittänyt.
Toisekseen.. aivan ihanaa että olet löytänyt tuollaisen miehen itsellesi joka rakastaa sua ehdoitta niin kuin kuuluukin. :heart: Mä olen löytänyt samanlaisen miehen.. joka rakastaa mua ehdoitta.. mä sain kans herkkuaamiaisen eilen ja toinen heti mun noustessa anto suukon mulle ja masulle ja toivotti hyvää äitienpäivää. :heart: Ihania häitä siis teille tälle viikolle! :hug:
Onnea myöskin poksumisesta.
Kolmanneks.. kiitos ihanasta tuesta ja sanoista. Viimeksikin äiti selvisi rintasyövästä uskomalla parantumiseensa. Nyt meillä on vielä suurempi halu voittaa tää laajentunu syöpä, kun äitistä tulee mummi. Kyllä tässä on jos minkämoisia ajatuksia tullu, mutta sovittiin äidin kanssa että höpöhöpö ajatukset jätetään ja luotetaan lääkärin sanaan niin kauan kuin lääkäri uskoo parantumiseen. Ja sanoin äidille että aina kun hän on sairaalassa hän puhuisi siellä sairaudestaan ja ajattelisi sitä, mutta kun hän on kotona yksin, hän ajattelisi tulevaisuutta, vauvaa ja sitä kuinka hänestä tulee maailman paras mummi. Sitähän sanotaan että positiiviset ajatukset parantavat lääketieteen ohella. Jos sitä on jo valmiiks "kuollut" ennen kuin hoidot alkaa, eivät välttämättä lääkkeetkään tehoa.
ON: Täällä ollaan järkyttävässä räkätaudissa. Kurkku kipeänä ja turvoksissa ja nokka täynnä räkää. Kunnon ällöpylly olo. :kieh:
Sartsa ja pähkis 26+6 :heart:
Toisekseen.. aivan ihanaa että olet löytänyt tuollaisen miehen itsellesi joka rakastaa sua ehdoitta niin kuin kuuluukin. :heart: Mä olen löytänyt samanlaisen miehen.. joka rakastaa mua ehdoitta.. mä sain kans herkkuaamiaisen eilen ja toinen heti mun noustessa anto suukon mulle ja masulle ja toivotti hyvää äitienpäivää. :heart: Ihania häitä siis teille tälle viikolle! :hug:
Onnea myöskin poksumisesta.
Kolmanneks.. kiitos ihanasta tuesta ja sanoista. Viimeksikin äiti selvisi rintasyövästä uskomalla parantumiseensa. Nyt meillä on vielä suurempi halu voittaa tää laajentunu syöpä, kun äitistä tulee mummi. Kyllä tässä on jos minkämoisia ajatuksia tullu, mutta sovittiin äidin kanssa että höpöhöpö ajatukset jätetään ja luotetaan lääkärin sanaan niin kauan kuin lääkäri uskoo parantumiseen. Ja sanoin äidille että aina kun hän on sairaalassa hän puhuisi siellä sairaudestaan ja ajattelisi sitä, mutta kun hän on kotona yksin, hän ajattelisi tulevaisuutta, vauvaa ja sitä kuinka hänestä tulee maailman paras mummi. Sitähän sanotaan että positiiviset ajatukset parantavat lääketieteen ohella. Jos sitä on jo valmiiks "kuollut" ennen kuin hoidot alkaa, eivät välttämättä lääkkeetkään tehoa.
ON: Täällä ollaan järkyttävässä räkätaudissa. Kurkku kipeänä ja turvoksissa ja nokka täynnä räkää. Kunnon ällöpylly olo. :kieh:
Sartsa ja pähkis 26+6 :heart:
Sartsa83 Tuo on kyllä mahtava asenne tuohon sun äidin tilanteeseen, että ei heti luovuteta kaikkea toivoa vaan jaksetaan aina uskoa parhaaseen! Täälläkin pidetään peukkuja teidän molempien puolesta, että äitis saisi tuon syövän selätettyä ja pääsisi näkemään teidän pikkuisen kasvavan. Vaikeita asiota aina tuollaiset käsitellä ja itse ei oikein osaa edes ajatella tuollaisia kun kukaan tärkeä ihminen ei ole vakavasti koskaan sairastanut. Vaarilla on eturauhassyöpä, mutta se on niin hyvin hoidossa että meidän äitikään ei aina edes muista, että sillä vaarilla semmoinen on
bubunen Koita nyt malttaa edes vähäsen levähtää kerta sairaslomaa olet saanut! Teillä ei ole tosiaan enää monta päivää niihin häihin, joko sua jännittää kamalasti? Mua ainakin jännittäis.
ON:
Täällä masu on pyöristynyt silmissä varmaan viimeisen kahden viikon aikana ja vihdoin alkaa vähän täyttään näitä äitiyshousujakin Vaikka yläosasta tuo resori onkin vieläkin löysä mutta kivat muuten jalassa. Unohdin jo että sanoinko, että täällä meidän kaupungissa oli semmoisen lastevaatemerkin tehtaanmyynti kuin Marlon. Vissiin melkein ainoita lastenvaatetehtaita jotka tekee vielä kokonaan Suomessa vaatteet ja niitä on aikaisempina vuosina ollut äitiyspakkauksissakin ja sit Prismoissakohan niitä myytiin. KÄytiin siellä sitten ostoksilla ja yhdeksän tuotetta erikokoisia paitoja ja bodeja tarttui mukaan ja hintaa tuli yhteensä joku 22e eli ei paha suomalaisista tuotteista. Tosi hyvä tuuri kävi kun sieltä sai eurollaki vaikka mitä
Mies lähti tänään englantiin työmatkalle kolmeksi päiväksi ja toivottavasti pääsee sieltä lentämään keskiviikkona pois, kun ilmatieteenlaitoi näytti just keskiviikolle englannin päälle semmoista tulivuoren tuhkapilveä Mutta nyt ajattelin että voisin käydä ostaa siihen isyyspakkaukseen jotain juttuja kun se ei oo kotona näkemässä Viikonlopuksi mennää sitten miehen kotiin viettämään jälkikäteen äitienpäivää. Jos siis se mies vaan pääsee kotiin ennen sitä. Mies oli ostanut mulle "melkeen äitienpäivälahjan" eli hellapoliisin kirjan ku mä oon tosi kova leipomaan ja tekeen ruokaa oli hyvä, voin suositella jos yhtään on kiinnostunut ruuanlaitosta. IHan hyviä perusruokia.
Ootteko te muuten hommanneet jo itkuhälyttimiä tai rintapumppua? Itse ajattelin katsella etä jos ostais jostain käytettynä kun molemmat on aika tyyriitä uutena. Lauantaina käytiin lastentarvikekirppiksellä, mutta siellä oli lähinnä vaatteita ja niin kamalasti porukkaa että olo oli kuin stokkan hulluilla päivillä. Johtuu varmaan siitä, että täällä semmoinen järjestetään ehkä kerran vuodessa
bubunen Koita nyt malttaa edes vähäsen levähtää kerta sairaslomaa olet saanut! Teillä ei ole tosiaan enää monta päivää niihin häihin, joko sua jännittää kamalasti?
Mua ainakin jännittäis. ON:
Täällä masu on pyöristynyt silmissä varmaan viimeisen kahden viikon aikana ja vihdoin alkaa vähän täyttään näitä äitiyshousujakin
Vaikka yläosasta tuo resori onkin vieläkin löysä mutta kivat muuten jalassa. Unohdin jo että sanoinko, että täällä meidän kaupungissa oli semmoisen lastevaatemerkin tehtaanmyynti kuin Marlon. Vissiin melkein ainoita lastenvaatetehtaita jotka tekee vielä kokonaan Suomessa vaatteet ja niitä on aikaisempina vuosina ollut äitiyspakkauksissakin ja sit Prismoissakohan niitä myytiin. KÄytiin siellä sitten ostoksilla ja yhdeksän tuotetta erikokoisia paitoja ja bodeja tarttui mukaan ja hintaa tuli yhteensä joku 22e eli ei paha suomalaisista tuotteista. Tosi hyvä tuuri kävi kun sieltä sai eurollaki vaikka mitä Mies lähti tänään englantiin työmatkalle kolmeksi päiväksi ja toivottavasti pääsee sieltä lentämään keskiviikkona pois, kun ilmatieteenlaitoi näytti just keskiviikolle englannin päälle semmoista tulivuoren tuhkapilveä
Mutta nyt ajattelin että voisin käydä ostaa siihen isyyspakkaukseen jotain juttuja kun se ei oo kotona näkemässä Viikonlopuksi mennää sitten miehen kotiin viettämään jälkikäteen äitienpäivää. Jos siis se mies vaan pääsee kotiin ennen sitä. Mies oli ostanut mulle "melkeen äitienpäivälahjan" eli hellapoliisin kirjan ku mä oon tosi kova leipomaan ja tekeen ruokaa oli hyvä, voin suositella jos yhtään on kiinnostunut ruuanlaitosta. IHan hyviä perusruokia.Ootteko te muuten hommanneet jo itkuhälyttimiä tai rintapumppua? Itse ajattelin katsella etä jos ostais jostain käytettynä kun molemmat on aika tyyriitä uutena. Lauantaina käytiin lastentarvikekirppiksellä, mutta siellä oli lähinnä vaatteita ja niin kamalasti porukkaa että olo oli kuin stokkan hulluilla päivillä. Johtuu varmaan siitä, että täällä semmoinen järjestetään ehkä kerran vuodessa
bambina Onnea täysistä viikoista!! Ja tuo sun isyypakkaus kuulostaa tosi kivalta!
Sartsa Heh, niin se vaan menee näköjään, että viikot jo unohtuu kun ne vilisee niin nopeasti eteenpäin
Mä oonkin nyt ottanut rauhallisemmin, eli noudatin käskyä! Ja itseasiassa mulla ei tullut eilen YHTÄKÄÄN supistusta. Ei yhtään. Se oli jo aika ihme, kun yleensä niitä tulee niin paljon ja monta päivässä. Hih Noh, mutta tänä aamuna niitä on sitten tullu eilisenkin edestä... :headwall:
Voih mikä räkätauti! Yritä nyt lepäillä kunnolla että pääset eroonkin siitä :hug:
bubunen Voi kuinka mukavaa on että olet noin onnellinen :heart: Tuo sun onnellisuus paistaa teksistä niin selvästi että tulee varmaan tän nettiverkonkin läpi ja saa minutkin paremmalle mielelle näin harmaana sadepäivänä :heart:
Ja sitten omaa napaa... Nyt ehdin taas paremmin kirjotella tänne kun ollaan saatu tämä remontti jo aika hyvään vaiheeseen. Eilen illalla saatiin olohuone kokonaan valmiiksi. Tai no melkeen kokonaan, tänään vielä tauluja seinille ja sit muutamaa muuta pikkujuttua vailla vielä, niin sit on valmista Tuli kivan näköistä tänne, vaikka ite sanonkin! Ajattelin laittaa kuviakin mutta en jostain syystä saa niitä koneelle kun tuo kameran piuha ei toimi :headwall:
Keittiö on myös kokonaan valmis, paitsi että enää keittiönpöytä puuttuu! Ja se me saadaankin kohta, kun huutonetistä huudettiin 35 eurolla semmonen hyvässä kunnossa oleva ja hyvännäköinen keittiönpöytä + 4 tuolia. Loppuviikosta käydään hakemassa se
Sit eilen saatiin mun äidiltä parvekkeelle pöytä ja tuolit. Tai tommonen jännä tuoli-pöytä yhdistelmä juttu. Nyt kelpaa sielläkin paistatella kesäpäiviä. Vaikka eipä tuonne auriko paljoa paistakaan, mutta kuitenkin
Eteinen on myös muutamaa pikkujuttua vaille valmis. Se on aika iso eteinen. Ja oli aikasemmin sellanen kirkkaan tummansinisen värinen, eli näytti aika tunkkaiselta.. Ja muutenkin oli maali ihan hirveässä kunnossa.. Mutta nyt on uusi hyvä väri siellä seinissä Semmonen jännä harmaan virhertävä. Tai en mä tiedä... Jokin harmaaseen menevä kuitenkin
Tulipa taas paljon omaa napaa.. :ashamed:
31+5 :heart:
Sartsa Heh, niin se vaan menee näköjään, että viikot jo unohtuu kun ne vilisee niin nopeasti eteenpäin
Mä oonkin nyt ottanut rauhallisemmin, eli noudatin käskyä!
Ja itseasiassa mulla ei tullut eilen YHTÄKÄÄN supistusta. Ei yhtään. Se oli jo aika ihme, kun yleensä niitä tulee niin paljon ja monta päivässä. Hih Noh, mutta tänä aamuna niitä on sitten tullu eilisenkin edestä... :headwall: Voih mikä räkätauti! Yritä nyt lepäillä kunnolla että pääset eroonkin siitä :hug:
bubunen Voi kuinka mukavaa on että olet noin onnellinen :heart: Tuo sun onnellisuus paistaa teksistä niin selvästi että tulee varmaan tän nettiverkonkin läpi ja saa minutkin paremmalle mielelle näin harmaana sadepäivänä :heart:
Ja sitten omaa napaa... Nyt ehdin taas paremmin kirjotella tänne kun ollaan saatu tämä remontti jo aika hyvään vaiheeseen. Eilen illalla saatiin olohuone kokonaan valmiiksi. Tai no melkeen kokonaan, tänään vielä tauluja seinille ja sit muutamaa muuta pikkujuttua vailla vielä, niin sit on valmista
Tuli kivan näköistä tänne, vaikka ite sanonkin! Ajattelin laittaa kuviakin mutta en jostain syystä saa niitä koneelle kun tuo kameran piuha ei toimi :headwall: Keittiö on myös kokonaan valmis, paitsi että enää keittiönpöytä puuttuu! Ja se me saadaankin kohta, kun huutonetistä huudettiin 35 eurolla semmonen hyvässä kunnossa oleva ja hyvännäköinen keittiönpöytä + 4 tuolia. Loppuviikosta käydään hakemassa se
Sit eilen saatiin mun äidiltä parvekkeelle pöytä ja tuolit. Tai tommonen jännä tuoli-pöytä yhdistelmä juttu. Nyt kelpaa sielläkin paistatella kesäpäiviä. Vaikka eipä tuonne auriko paljoa paistakaan, mutta kuitenkin
Eteinen on myös muutamaa pikkujuttua vaille valmis. Se on aika iso eteinen. Ja oli aikasemmin sellanen kirkkaan tummansinisen värinen, eli näytti aika tunkkaiselta.. Ja muutenkin oli maali ihan hirveässä kunnossa.. Mutta nyt on uusi hyvä väri siellä seinissä
Semmonen jännä harmaan virhertävä. Tai en mä tiedä... Jokin harmaaseen menevä kuitenkin Tulipa taas paljon omaa napaa.. :ashamed:
31+5 :heart:
lauru Noista itkuhälyttimistä yms. Niin me ostettiin kirppikseltä itkuhälyttimet 5 eurolla. Ja hyvin toimii ja saa luvan kelvata. Rintapumpun sain mun äidiltä.. Ja on ihan totta, että uusina nuo on kauheen kalliita.. :/
Eipä ollut kyllä pahanhintaiset ostokset ollenkaan! En olekaan kuullut tommosesta, vois vaikka tulla tänne meidänkin kaunpunkiin joskus tommonen tehtaanmyynti
Niin ja toivotaan, että se sinun mies pääsee kotiin ajallaan! On noi tuhkapilvi jutut kyllä aika rasittavia..
Eipä ollut kyllä pahanhintaiset ostokset ollenkaan! En olekaan kuullut tommosesta, vois vaikka tulla tänne meidänkin kaunpunkiin joskus tommonen tehtaanmyynti
Niin ja toivotaan, että se sinun mies pääsee kotiin ajallaan! On noi tuhkapilvi jutut kyllä aika rasittavia..
Sartsa83
lauru kiitos. Noin siinä itelläkin on välillä käynyt että unohtaakin jopa äidin syövän kun kaikki on näyttänyt hyvältä. Nyt tilanne on vain kasvanut siihen pisteeseen että ennen kun äiti ei ole saanut hoitoa ja ei tiedetä miten ne hoidot puree, pelkää äidin puolesta, mutta koska mulla on matkustaja mun masussani, mun on ajateltava ensisijaisesti häntä ja olla täten murehtimatta ja ressaamatta tästä sen enempää, vaikka miltä tuntuis. Toki ei saa tunteitaan tyrehdyttää ja joitakin tunteita on raskaanakin ollessa hyvä käydä mutta ns. ressi jättää pois tämmösissä asioissa.
Milläs viikoilla sä lauru nyt olitkaan? Tää maha kun tosiaan tuntuu tässä 25-> pyöristyneen ihan kiitettävästi. Mutta 26+0 alkaen vauva kasvaa seuraavan kuukauden aikana huimasti. Joten ei mikään ihme että mahakin pyöristyy.
Oi kun kuulostaa kivalta. Toivottavasti miehesi pääsee sitten lentämään kotiin. Tänne ei ole vielä hommattu noita, mutta saan rintapumpun (käsikäyttösen) kummipojan äidiltä, joten sitä ei tarvitse ostaa. Itkuhälyttimet aiotaan ostaa mutta eipä niitä nyt tarvitse, niin ostaa sitten viimestään kun tää nappula on syntynyt.
jendde teillä tuntuu olevan siellä pian kaikki valmista. Sit voit keskittyä olennaiseen eli vaan oottelemaan tytteliä maailmaan. Eteinenkin kuulostaa kivalta. Voi sentään... mä niin tahtoisin kans päästä suunnitteleen uutta omaa kotia ja sen sisustusta seinineen päivineen.. *huokaa*.. ei auta.. tässä nyt on vaan ihmeteltävä....
ON: tää ei jaksa nyt kauheasti kirjottaa, kun väsyttää ja on niin pipi olo.. nukuinkin tossa tunnin päikyt ja silti on ihan tööt... huomaa tosiaan et on kipee.
Sartsa ja pähkis 26+6 :heart:
Milläs viikoilla sä lauru nyt olitkaan? Tää maha kun tosiaan tuntuu tässä 25-> pyöristyneen ihan kiitettävästi.
Mutta 26+0 alkaen vauva kasvaa seuraavan kuukauden aikana huimasti. Joten ei mikään ihme että mahakin pyöristyy. Oi kun kuulostaa kivalta.
Toivottavasti miehesi pääsee sitten lentämään kotiin. Tänne ei ole vielä hommattu noita, mutta saan rintapumpun (käsikäyttösen) kummipojan äidiltä, joten sitä ei tarvitse ostaa. Itkuhälyttimet aiotaan ostaa mutta eipä niitä nyt tarvitse, niin ostaa sitten viimestään kun tää nappula on syntynyt. jendde teillä tuntuu olevan siellä pian kaikki valmista.
Sit voit keskittyä olennaiseen eli vaan oottelemaan tytteliä maailmaan. Eteinenkin kuulostaa kivalta. Voi sentään... mä niin tahtoisin kans päästä suunnitteleen uutta omaa kotia ja sen sisustusta seinineen päivineen.. *huokaa*.. ei auta.. tässä nyt on vaan ihmeteltävä....ON: tää ei jaksa nyt kauheasti kirjottaa, kun väsyttää ja on niin pipi olo.. nukuinkin tossa tunnin päikyt ja silti on ihan tööt... huomaa tosiaan et on kipee.
Sartsa ja pähkis 26+6 :heart:
Sartsa83 Mulla poksu eilen rikki 23 eli tänään 23+1 ja kun tähän mennessä tuota mahaa ei oo juurikaan ollut ja kaikki omat housut on mennyt vielä päälle niin tuntuu että se on ihan yhtäkkiä tullut Tulis vaan nopsaa lämpimät kelit kun ei meinaa enää mennä takkien napit kiinni vaikka onkin tuommoinen a-mallinen toi mun kevättakki.
Kävin tuossa osteleen isyyspakkaukseen tavaraa. Sain hankittua puhdistuspyyhkeitä, rasvaa, pesuainetta, energiajuomaa, mies hoitaa vauvaa-kirjan, keksejä, piltin ja äidinmaidonkorvikkeen. Josko tässä illan mittaan tehtailis niihin niitä lappusia tai jotain missä ois selityksiä. Nyt on niin hyvin omaa aikaa kun oon yksin kotona Pitäs vaan jostain kaivaa joku laatikko mihin ton puskee...
Mä oon noita hälyttimiä ja rintapumppuja kattellu huutonetissä, molemmille tulis hintaa joku 15e ilman postikuluja että joku 20e niitten kans reilu. Oon nyt kuitenkin ajatellut vähän odotella jos löytyis kirpparilta edullisemmin tai jos huutonettiin tulis joku halvempi vielä huutoon. Eihän noilla kiire ole.
Tulis vaan nopsaa lämpimät kelit kun ei meinaa enää mennä takkien napit kiinni vaikka onkin tuommoinen a-mallinen toi mun kevättakki.Kävin tuossa osteleen isyyspakkaukseen tavaraa. Sain hankittua puhdistuspyyhkeitä, rasvaa, pesuainetta, energiajuomaa, mies hoitaa vauvaa-kirjan, keksejä, piltin ja äidinmaidonkorvikkeen. Josko tässä illan mittaan tehtailis niihin niitä lappusia tai jotain missä ois selityksiä. Nyt on niin hyvin omaa aikaa kun oon yksin kotona
Pitäs vaan jostain kaivaa joku laatikko mihin ton puskee...Mä oon noita hälyttimiä ja rintapumppuja kattellu huutonetissä, molemmille tulis hintaa joku 15e ilman postikuluja että joku 20e niitten kans reilu. Oon nyt kuitenkin ajatellut vähän odotella jos löytyis kirpparilta edullisemmin tai jos huutonettiin tulis joku halvempi vielä huutoon. Eihän noilla kiire ole.
Sartsa83
lauru ok. Noni.. mulla tosiaan itellä on ollu mahaa jo pitkän aikaa, mutta siis eniten tää on kasvanu vasta nyt lähi viikkoina.
ON: Täällä koitetaan parannella oloa... ihan kamala flunssa yllätti. Ei oo aikoihin ollu tällasta...
Ja tänään poksutaan:
Sartsa ja pähkis 27+0 :heart: :heart: :heart:
ON: Täällä koitetaan parannella oloa... ihan kamala flunssa yllätti. Ei oo aikoihin ollu tällasta...
Ja tänään poksutaan:
Sartsa ja pähkis 27+0 :heart: :heart: :heart:
Sartsa Pikaista paranemista nyt sinne!!! :hug: Totahan on nyt liikkellä näköjään tota flunssaa. Tai no oikeastaan sitähän on aina liikkellä... :x
Toivotaan että säkin pääset suunnittelmaan uutta kotia sitten. Kyllä sä jossain vaiheessa pääsetkin varmasti Meillä tosiaan on täällä melkeen kaikki jo valmista, ainut mikä on vielä tekemättä on tuo makuuhuone... Kauhea homma siinäkin, kun täytyy tapetit repiä irti ja kun se seinä siellä tapetin alla taitaa olla ihan talon alkuperäinen seinä, eli täynnä semmosta pienen pientä reikää ja muuta semmosta ei niin kivaa.. Hirveä kittaaminen ja tasoittelu niissä seinissä on. Olohuoneen seinät sai kitata 3-4 kertaa lattiasta kattoon, eikä silläkään vielä täydellistä saanut.. Saa nähdä mitä tuolta makuuhuoneen tapettien alta löytyy.. No mutta ihan kiva sitä on puuhastella
Omaa. Mä rupesin äsken itkemään kun tuli postiluukusta mummin lähettämä synttärikortti ja rahaa siellä välissä.. Tuli vain kamala itku siitä ,en tiedä miksi Nyt on kyllä lähipäivinä itkettänyt ihan kaikki. Pari päivää sitten aloin itkeä kun en saanut leikattua kurkkua leivän päälle. Kun se muovi siitä päältä ei lähtenyt pois niin johan alkoi vollotus.. Ja sit itketti vielä enemmän kun mies tuli lohduttamaan ja halamaan mua. Musta välillä tuntuu että olen ihan hirveä ihminen miestä kohtaan.. Aina vaan valitan tai äksyilen sille. :'( Mulla on ihan kamala olo välillä kun huudan miehelle vaikkei ole mitään syytä edes.. Ja vaikka pyydänkin anteeksi jälkeen päin niin ei se mitään auta kun hetken päästä alkaa taas uusi valitus ja huuto.. Vaikka ei mulla ole mitään syytä sille valittaa mistään, vaan ihan turhanpäiväsistä jutuista vedän herneet nenään. Ja ihan joka päivä jotain.. Se vaan käy töissä ja mä en tee mitään ja se oikeastaan elättää mua tällä hetkellä ja mä vaan äksyilen sille :'( :ashamed: En mä sais olla tällänen sitä kohtaan :ashamed: ja miljoona kertaa :ashamed: :ashamed: :ashamed:
31+6 :heart:
Toivotaan että säkin pääset suunnittelmaan uutta kotia sitten. Kyllä sä jossain vaiheessa pääsetkin varmasti
Meillä tosiaan on täällä melkeen kaikki jo valmista, ainut mikä on vielä tekemättä on tuo makuuhuone... Kauhea homma siinäkin, kun täytyy tapetit repiä irti ja kun se seinä siellä tapetin alla taitaa olla ihan talon alkuperäinen seinä, eli täynnä semmosta pienen pientä reikää ja muuta semmosta ei niin kivaa.. Hirveä kittaaminen ja tasoittelu niissä seinissä on. Olohuoneen seinät sai kitata 3-4 kertaa lattiasta kattoon, eikä silläkään vielä täydellistä saanut.. Saa nähdä mitä tuolta makuuhuoneen tapettien alta löytyy.. No mutta ihan kiva sitä on puuhastella Omaa. Mä rupesin äsken itkemään kun tuli postiluukusta mummin lähettämä synttärikortti ja rahaa siellä välissä.. Tuli vain kamala itku siitä ,en tiedä miksi
Nyt on kyllä lähipäivinä itkettänyt ihan kaikki. Pari päivää sitten aloin itkeä kun en saanut leikattua kurkkua leivän päälle. Kun se muovi siitä päältä ei lähtenyt pois niin johan alkoi vollotus.. Ja sit itketti vielä enemmän kun mies tuli lohduttamaan ja halamaan mua. Musta välillä tuntuu että olen ihan hirveä ihminen miestä kohtaan.. Aina vaan valitan tai äksyilen sille. :'( Mulla on ihan kamala olo välillä kun huudan miehelle vaikkei ole mitään syytä edes.. Ja vaikka pyydänkin anteeksi jälkeen päin niin ei se mitään auta kun hetken päästä alkaa taas uusi valitus ja huuto.. Vaikka ei mulla ole mitään syytä sille valittaa mistään, vaan ihan turhanpäiväsistä jutuista vedän herneet nenään. Ja ihan joka päivä jotain.. Se vaan käy töissä ja mä en tee mitään ja se oikeastaan elättää mua tällä hetkellä ja mä vaan äksyilen sille :'( :ashamed: En mä sais olla tällänen sitä kohtaan :ashamed: ja miljoona kertaa :ashamed: :ashamed: :ashamed: 31+6 :heart:
Meillä mies sano tossa jonkun aikaa sitten että mä olen ihmeen tasanen mielialoiltani en tiennyt olisinko suuttunut vai kiittänyt harvemmin tulee itkettyä, viel harvemmin suututtua. onneks aika tasasesti menny koko raskaus aika.
eilen kävin sokerirasituksessa. :x kauheeta mitä siirappia se oli. onneks sain pidettyä vattani aisoissa sen 2 h mikä vaadittiin. maanantaina sitten kuulemaan mitä sanotaan.
minä ja mini 25+5
en tiennyt olisinko suuttunut vai kiittänyt harvemmin tulee itkettyä, viel harvemmin suututtua. onneks aika tasasesti menny koko raskaus aika.eilen kävin sokerirasituksessa. :x kauheeta mitä siirappia se oli. onneks sain pidettyä vattani aisoissa sen 2 h mikä vaadittiin. maanantaina sitten kuulemaan mitä sanotaan.
minä ja mini 25+5
Sartsa83
jendde kiitos... toivotaan et tää flunssa tästä talttuis. Juu, niin on liikkeellä.
Voih, mä niin uskon et sitä on kiva puuhastella... mä oisin ihan tulessa. Mut muista ottaa kevyesti jos tulee liikaa supistuksia.
Hih.. kyllä sitä ny vähemmästäki itketään. :hug: :heart:
Voih, mä niin uskon et sitä on kiva puuhastella... mä oisin ihan tulessa. Mut muista ottaa kevyesti jos tulee liikaa supistuksia.
Hih.. kyllä sitä ny vähemmästäki itketään.
:hug: :heart: Neuvolakuulumisia:
Rv: 32+0
Paino: 57.9, eli laskenut vähän viime kerrasta mutta on kuulema ihan normaalia että välillä laskeekin.
Turvotus: +/-
RR: 114/78
Hb: 99 !!!!! Nyt sitä rautaa sit naamariin!! On "vähän" laskenut viime kerrasta (120 )
Pissa: Puhdas
Sf: 30
Tarjonta: RT
Syke: 130 +
Liikkeet: ++
Eli siis tuo hemoglobiini on pikkasen huonolla mallilla nyt sitte.. No ei voi mitään, täytyy vaan sitä rautaa ruveta syömään. Toivottavasti se sitten auttaa.
Nyt oli eka kerta uudessa neuvolassa Oli tosi mukava paikka, semmonen pieni puurakennus jossa oli pelkkä neuvola. Ja viereisessä rakennuksessa päiväkoti. Mies oli mun kanssa tulossa sinne mukaan, mutta se sitte ehti hävitä jonnekin ja ei tullutkaan. Tai kun aluksi meni vähän säädöksi se koko homma, kun mun mitään tietoja ei ollutkaan vielä siellä neuvolassa, niin piti vähän vääntää siinä ekana.. Ja mies lähti ulkona käymään tupakalla ja sit kun olin menossa sitä hakemaan sieltä sisälle niin oli jätkä hävinny jonnekin Sit kun pääsin sieltä neuvolasta pois, niin siellä se kökötti yksinään autossa.. Meni vähän ristiin siis meillä No, vaikka ens kerralla sitten.
Oli tosi mukava neuvolan"täti", jotenkin hassua sanoa "tädiksi" kun se oli niin nuori Ei varmasti paljoa päälle parinkympin.. Mutta tosi mukava ihminen!!
Nyt multa katottiin vauvan asentoa ekan kerran mahan päältä. Ja pää alaspäin se neiti tuolla on. Oli kiva saada kerrankin tietää missä asennossa se oikein edes on. Ite en ota mitään selvää.. Mulla oli kyllä semmonen tunne että olis ollut ihan poikittain, mutta kyllä siellä kuulema ihan selvä pää oli alhaalla Veikkasi siitä tunnustellen että vauva on noin pari kiloinen mötikkä on suunnilleen nyt. Ja mun mahasta ennusteli että saattaa kasvaa aika isoksi
Nyt sitten 26.5 lääkäriaika ja sinneon pakko sitten mennä.. Ei paljoa varaa enää unohdella Kyllä mä sen nyt muistan, pakko!!! Eli viikkoja on sitten 34, sit on uus lääkäri viikolla 36, ja meinas se vielä että yhden lääkärin laittais sinne loppuviikoille vielä.
32+0 poks :heart:
Rv: 32+0
Paino: 57.9, eli laskenut vähän viime kerrasta mutta on kuulema ihan normaalia että välillä laskeekin.
Turvotus: +/-
RR: 114/78
Hb: 99 !!!!!
Nyt sitä rautaa sit naamariin!! On "vähän" laskenut viime kerrasta (120 ) Pissa: Puhdas
Sf: 30
Tarjonta: RT
Syke: 130 +
Liikkeet: ++
Eli siis tuo hemoglobiini on pikkasen huonolla mallilla nyt sitte.. No ei voi mitään, täytyy vaan sitä rautaa ruveta syömään. Toivottavasti se sitten auttaa.
Nyt oli eka kerta uudessa neuvolassa
Oli tosi mukava paikka, semmonen pieni puurakennus jossa oli pelkkä neuvola. Ja viereisessä rakennuksessa päiväkoti. Mies oli mun kanssa tulossa sinne mukaan, mutta se sitte ehti hävitä jonnekin ja ei tullutkaan. Tai kun aluksi meni vähän säädöksi se koko homma, kun mun mitään tietoja ei ollutkaan vielä siellä neuvolassa, niin piti vähän vääntää siinä ekana.. Ja mies lähti ulkona käymään tupakalla ja sit kun olin menossa sitä hakemaan sieltä sisälle niin oli jätkä hävinny jonnekin Sit kun pääsin sieltä neuvolasta pois, niin siellä se kökötti yksinään autossa.. Meni vähän ristiin siis meillä No, vaikka ens kerralla sitten. Oli tosi mukava neuvolan"täti", jotenkin hassua sanoa "tädiksi" kun se oli niin nuori
Ei varmasti paljoa päälle parinkympin.. Mutta tosi mukava ihminen!! Nyt multa katottiin vauvan asentoa ekan kerran mahan päältä. Ja pää alaspäin se neiti tuolla on. Oli kiva saada kerrankin tietää missä asennossa se oikein edes on. Ite en ota mitään selvää.. Mulla oli kyllä semmonen tunne että olis ollut ihan poikittain, mutta kyllä siellä kuulema ihan selvä pää oli alhaalla
Veikkasi siitä tunnustellen että vauva on noin pari kiloinen mötikkä on suunnilleen nyt. Ja mun mahasta ennusteli että saattaa kasvaa aika isoksi Nyt sitten 26.5 lääkäriaika ja sinneon pakko sitten mennä.. Ei paljoa varaa enää unohdella
Kyllä mä sen nyt muistan, pakko!!! Eli viikkoja on sitten 34, sit on uus lääkäri viikolla 36, ja meinas se vielä että yhden lääkärin laittais sinne loppuviikoille vielä. 32+0 poks :heart:
Sartsa83
jendde siellähän meni kivasti neuvola, vaikka miehen kanssa vähän ristiin menittekin. :hug: Juu, pikkasen näköjään oli laskenu hb. Huih! ... No mutta toivotaan että raudalla saat sen kohoamaan. Voi sentää, tippuispa toi oma painokin. Tuntuu et se vaan kipuaa ja kipuaa kohti taivaita. :ashamed: Vaikka en ees ylenpaljoa syö.. enempi musta tuntu että söin ennen raskautta. Mut mulla on nyt muutenkin hukassa toi energian kulutus vs. energian saanti ja niiden balanssiin laittaminen.. :ashamed:
Onnea poksumisesta jendde :hug:
Meillekin tässä on jo jokin aika sitten ennusteltu isoa vaavia. ... ei tosin itse ammattilaiset, mutta mm. miehen veljen kihlattu. Sanoi että tuskin tulee yhtä pientä kun serkkupojasta tai serkkutytöstä. Molemmat oli syntyessään alta 3kg ja pituutta pojalla 49cm ja tytöllä 50cm. Mut me ollaan miehen kans kummatki oltu yli 50cm (minä 52 ja mies 54) ja painoissakin, minä painoin pikkasen alta 4kg ja mies paino reippaasti päälle 4kg. ..tosin eihän se silti sano että meijän poika ois yhtä iso kuin me, koska moni asia vaikuttaa niin moneen, mutta voi hyvin olla.
Se ei vaan käy mun kaaliin että miten mun paino nousee vaikka syön vain sen mitä alas menee.. eli jos on nälkä syön, jos ei en syö. Joskus saattaa mennä joku pulla tai pieni jätskipalanen, mutta en mässää pitkin päivää kaikkia herkkuja. Pöh.. tyhmää ajatella näin. Se tulee nyt mitä tulee ja sitten synnytyksen jälkeen voi lähtee taas tiputtaa. Tärkeintä on se että oon ees vihdoista viimein raskautunu! Oon julmetun onnellinen tästä eikä mikään pilaa mun onnea. :heart: :heart: :heart:
27+1 :heart:
:hug: Juu, pikkasen näköjään oli laskenu hb. Huih! ... No mutta toivotaan että raudalla saat sen kohoamaan. Voi sentää, tippuispa toi oma painokin. Tuntuu et se vaan kipuaa ja kipuaa kohti taivaita. :ashamed: Vaikka en ees ylenpaljoa syö.. enempi musta tuntu että söin ennen raskautta. Mut mulla on nyt muutenkin hukassa toi energian kulutus vs. energian saanti ja niiden balanssiin laittaminen.. :ashamed: Onnea poksumisesta jendde :hug:
Meillekin tässä on jo jokin aika sitten ennusteltu isoa vaavia.
... ei tosin itse ammattilaiset, mutta mm. miehen veljen kihlattu. Sanoi että tuskin tulee yhtä pientä kun serkkupojasta tai serkkutytöstä. Molemmat oli syntyessään alta 3kg ja pituutta pojalla 49cm ja tytöllä 50cm. Mut me ollaan miehen kans kummatki oltu yli 50cm (minä 52 ja mies 54) ja painoissakin, minä painoin pikkasen alta 4kg ja mies paino reippaasti päälle 4kg. ..tosin eihän se silti sano että meijän poika ois yhtä iso kuin me, koska moni asia vaikuttaa niin moneen, mutta voi hyvin olla. Se ei vaan käy mun kaaliin että miten mun paino nousee vaikka syön vain sen mitä alas menee.. eli jos on nälkä syön, jos ei en syö. Joskus saattaa mennä joku pulla tai pieni jätskipalanen, mutta en mässää pitkin päivää kaikkia herkkuja. Pöh.. tyhmää ajatella näin. Se tulee nyt mitä tulee ja sitten synnytyksen jälkeen voi lähtee taas tiputtaa. Tärkeintä on se että oon ees vihdoista viimein raskautunu! Oon julmetun onnellinen tästä eikä mikään pilaa mun onnea. :heart: :heart: :heart:
27+1 :heart:
en oo ehtinyt paljoo käymään tällä viikolla, ollut ihan älytön kiire koko ajan, ja sellasia 12-14h päiviä ollu... parina aamuna oon itkua vääntänyt kun oon vaan miettiny miten selviän päivästä iltaan asti että pääsee taas takas nukkumaan. väsymys on siis jotain aivan kaameeta!! |O :'(
viimeksi hb oli sen 101, ja sitä tuplarautaa olen nyt kiskonut...silti tuntuu ettei paljon oloon oo ainakaan auttanu, mutta toivottavasti hb ei oo ainakaan laskenu enää enempää!!! huomenna ä-poli, aion pyytää että mittaavat sen. siellä sitten ultrassa selviää asentokin, kun viimeksi luulin että olis rt:ssa, mutta 4D osoittikin luuloni ihan vääriksi...eli en ota selvää. äsken miehen kanssa tosin ihasteltiin, kun möyriminen näkyi kunnolla mahan päältäkin! se oli niin hauskaa!! :heart: enää ei ole sellasia potkuja, vaan nimenomaan sitä möyrimistä...
mutta nyt en vaan jaksa enempää kirjotella...on niin huono ja väsyny olo. :ashamed: viikonloppuna pitäis lähteä mökkitalkoisiin, sinne haluun kyllä mennä. ehkä se jollain lailla sitten vähän piristäiskin... :/
huomista ä-polia odotellessa!! :wave:
30+4 :heart: :heart: :heart:
viimeksi hb oli sen 101, ja sitä tuplarautaa olen nyt kiskonut...silti tuntuu ettei paljon oloon oo ainakaan auttanu, mutta toivottavasti hb ei oo ainakaan laskenu enää enempää!!! huomenna ä-poli, aion pyytää että mittaavat sen. siellä sitten ultrassa selviää asentokin, kun viimeksi luulin että olis rt:ssa, mutta 4D osoittikin luuloni ihan vääriksi...eli en ota selvää. äsken miehen kanssa tosin ihasteltiin, kun möyriminen näkyi kunnolla mahan päältäkin! se oli niin hauskaa!!
:heart: enää ei ole sellasia potkuja, vaan nimenomaan sitä möyrimistä... mutta nyt en vaan jaksa enempää kirjotella...on niin huono ja väsyny olo. :ashamed: viikonloppuna pitäis lähteä mökkitalkoisiin, sinne haluun kyllä mennä. ehkä se jollain lailla sitten vähän piristäiskin... :/
huomista ä-polia odotellessa!! :wave:
30+4 :heart: :heart: :heart:
Sartsa Joo pitää nyt toivoa että toi rauta tehoaa tähän. Alotin tänään niiden syönnin, ja syön nyt ensin viikon verran 2x/pvä, ja sitten sen jälkeen yhden tabletin päivässä sen aikaa kun noita pillereitä vaan riittää tai niin kauan kun on tarvis.. Kyllä yllätyin tosta lukemasta mikä sieltä tuli, kun noin paljon oli muutamassa viikossa laskenut
Painosta ei sun mun mielestä kannata huolehtia.. Kuuluuhan sen nyt noustakin. Kai siihen vaikuttaa turvotuksen kertyminen yms. että paino nousee. Ja kasvaahan se pikkuinen siellä mahassa kokoajan. Tosta, että vaikka syö ihan normi määrissä, niin voin sanoa että mulla myös paino on tähän mennessä noussut vain vaikka syön oikeastaan välillä vain tosi vähän. Silloin alkuraskaudessa, kun mulla oli ne pahoinvoinnit, ja kun ei oikein mikään ruoka mennyt alas, eli en syönyt moniin viikkoihin paljoa mitään, niin silti paino nousi hurjaa vauhtia. Ties mistä se johtuu.. Nyt on jäänyt syöminen tosi vähälle, kun jatkuva närästys vie ruokahalun totaalisesti pois. Ja siitä varmaan johtuu tuo pieni painon lasku. Noh, eihän se kyllä mulla nyt ollutkaan kun 400g se lasku. Mutta älä stressaa tota painoa! Pääasia että kaikki hyvin siellä mahassa! Ei pieni, tai vähän isompikaan painonnousu mitään haittaa. Turha sitä on liikaa tuijotella :hug:
Niin, saa nähdä minkä kokoinen poika teille sitten tulee Voihan se olla että suht isokokoinen tulee. Jos teistä molemmat olleet myös "isoja". Kyllä sen jotenkin vois luulla vaikuttavan. Tai en tiedä. Noh, sen näkeepi sitten kun vauva syntyy Mä veikkaan tästä meidän neidistä melko pientä. Ei varmana mene lähellekkään 4:ää kiloa. Tai näin ainakin ite veikkaisin, tiedä sitten :saint:
bambina Hih, sama juttu täällä, että nuo liikkeet ei enää ole niitä sellasia "potkuja", vaan just sitä pelkkää möyrintää suurimaksi osaksi Ja se todellakin on hauskaa katella sitä möyrimistä mahan läpi!! Välillä näyttää vaan jopa ihan hullulta kun toinen ojentaa oikein kunnolla jalkaa/kättä, näyttää kun tulis ihosta läpi
Toivotaan että sun hb lähtis nousuun! Ja tsemppiä pitkiin päiviin väsymyksen kanssa :hug:
Omaa. Tänään oli ihanan lämmin päivä ja tuli otettua vähäsen aurinkoakin kun äidin luona olin käymässä. Oli niiiiiiin kuuma ja kesäinen ilma siinä kun aurinko paistoi suoraan pihalle! :heart: Nyt vaan muuten ollut vähän surulliset mielet meillä täällä kun miehen koira nukkui pois eilen.. :'( Oli se jo vanha, ja tiedossa oli jo pitkän aikaa että lähtö tulee kohta, mutta silti se pistää niin surulliseksi kun ei tommoseen osaa varautua vaikka kuinka yrittäis. Ja kun tämän koiran kanssa ei ehditty eläinlääkärille piikkiä varten vaan ressukka kuoli matkalla autoon :'( :'( No, kyllä tämä tästä ajan kanssa. Niin kun kaikki asiat. Munkin koira kuoli viime kesänä, joten ehkä musta nyt on ihan hyvä tuki miehelle kun tiedä miltä tuntuu. Nyyyh :'(
32+1 :heart:
Painosta ei sun mun mielestä kannata huolehtia.. Kuuluuhan sen nyt noustakin. Kai siihen vaikuttaa turvotuksen kertyminen yms. että paino nousee. Ja kasvaahan se pikkuinen siellä mahassa kokoajan. Tosta, että vaikka syö ihan normi määrissä, niin voin sanoa että mulla myös paino on tähän mennessä noussut vain vaikka syön oikeastaan välillä vain tosi vähän. Silloin alkuraskaudessa, kun mulla oli ne pahoinvoinnit, ja kun ei oikein mikään ruoka mennyt alas, eli en syönyt moniin viikkoihin paljoa mitään, niin silti paino nousi hurjaa vauhtia. Ties mistä se johtuu..
Nyt on jäänyt syöminen tosi vähälle, kun jatkuva närästys vie ruokahalun totaalisesti pois. Ja siitä varmaan johtuu tuo pieni painon lasku. Noh, eihän se kyllä mulla nyt ollutkaan kun 400g se lasku. Mutta älä stressaa tota painoa! Pääasia että kaikki hyvin siellä mahassa! Ei pieni, tai vähän isompikaan painonnousu mitään haittaa. Turha sitä on liikaa tuijotella :hug:Niin, saa nähdä minkä kokoinen poika teille sitten tulee
Voihan se olla että suht isokokoinen tulee. Jos teistä molemmat olleet myös "isoja". Kyllä sen jotenkin vois luulla vaikuttavan. Tai en tiedä. Noh, sen näkeepi sitten kun vauva syntyy Mä veikkaan tästä meidän neidistä melko pientä. Ei varmana mene lähellekkään 4:ää kiloa. Tai näin ainakin ite veikkaisin, tiedä sitten :saint: bambina Hih, sama juttu täällä, että nuo liikkeet ei enää ole niitä sellasia "potkuja", vaan just sitä pelkkää möyrintää suurimaksi osaksi
Ja se todellakin on hauskaa katella sitä möyrimistä mahan läpi!! Välillä näyttää vaan jopa ihan hullulta kun toinen ojentaa oikein kunnolla jalkaa/kättä, näyttää kun tulis ihosta läpi Toivotaan että sun hb lähtis nousuun! Ja tsemppiä pitkiin päiviin väsymyksen kanssa :hug:
Omaa. Tänään oli ihanan lämmin päivä ja tuli otettua vähäsen aurinkoakin kun äidin luona olin käymässä. Oli niiiiiiin kuuma ja kesäinen ilma siinä kun aurinko paistoi suoraan pihalle! :heart: Nyt vaan muuten ollut vähän surulliset mielet meillä täällä kun miehen koira nukkui pois eilen.. :'( Oli se jo vanha, ja tiedossa oli jo pitkän aikaa että lähtö tulee kohta, mutta silti se pistää niin surulliseksi kun ei tommoseen osaa varautua vaikka kuinka yrittäis. Ja kun tämän koiran kanssa ei ehditty eläinlääkärille piikkiä varten vaan ressukka kuoli matkalla autoon :'( :'( No, kyllä tämä tästä ajan kanssa. Niin kun kaikki asiat. Munkin koira kuoli viime kesänä, joten ehkä musta nyt on ihan hyvä tuki miehelle kun tiedä miltä tuntuu. Nyyyh :'(
32+1 :heart:
Sartsa83
bambina tsemppiä ä-polille. :hug: Voi sua pientä... :hug: Koska sun työt oikein loppuu? Eihän tuosta tuu mitään että joudut itkua vääntämään kun oot niin väsyny.
Juu, semmosta möyrimistä potkujen ohella on täälläkin. Eilen saunassa se oli jotain sanoinkuvaamatonta. :heart:
jendde tsemppiä siihen raudan nostatukseen. :hug: Juu, ei tätä paino hommaa jaksa ressata. Se nousee sen mitä nousee ja that's it.
On kyl lämmintä joo. Tässä kans ihan kesävetimissä.
Voi sentään. Oman lemmikin menettäminen on aina kauheeta. Hirmuisesti halauksia sinne. :hug:
Sartsa ja pähkis 27+3 :heart:
:hug: Voi sua pientä... :hug: Koska sun työt oikein loppuu? Eihän tuosta tuu mitään että joudut itkua vääntämään kun oot niin väsyny. Juu, semmosta möyrimistä potkujen ohella on täälläkin. Eilen saunassa se oli jotain sanoinkuvaamatonta.
:heart: jendde tsemppiä siihen raudan nostatukseen. :hug: Juu, ei tätä paino hommaa jaksa ressata. Se nousee sen mitä nousee ja that's it.
On kyl lämmintä joo.
Tässä kans ihan kesävetimissä. Voi sentään. Oman lemmikin menettäminen on aina kauheeta.
Hirmuisesti halauksia sinne. :hug: Sartsa ja pähkis 27+3 :heart:
bambina tsemppiä! mulla ihan sama juttu, aamuisin väännän itkua kun ei jaksais mennä töihin, välillä itkeskely alkaa jo illalla kun tiedän mitä oo aamulla edessä. toivottavasti pääset pian pois töistä. :hug:
jendde :hug: surullista, että miehesi koira kuoli. :'( koittakaa jaksaa! :hug:
ON: Kela ei ole vieläkään tehnyt päätöstä äitiyspäivärahasta ym. :headwall: Oon lähettänyt sen hakemuksen siis melkein kuukausi sitten!! Eli edelleen saa hetken odotella äitiyspakkausta..
Ihana ilma. :heart: Viikonloppuna luvassa ilmeisesti pinnasängyn hiomista ja maalausta sekä auton pesu ulkoa ja sisältä. Mukavaa viikonloppua kaikille!
jendde :hug: surullista, että miehesi koira kuoli. :'( koittakaa jaksaa! :hug:
ON: Kela ei ole vieläkään tehnyt päätöstä äitiyspäivärahasta ym. :headwall: Oon lähettänyt sen hakemuksen siis melkein kuukausi sitten!!
Eli edelleen saa hetken odotella äitiyspakkausta..Ihana ilma. :heart: Viikonloppuna luvassa ilmeisesti pinnasängyn hiomista ja maalausta sekä auton pesu ulkoa ja sisältä.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Sartsa83
Siili..siis miten toi voi olla mahdollista? Nyt kyllä soitat sinne ja kysyt että missä mättää? Ei nosisa noin kauan pitäis mennä! Todella outoa!
Sartsa, Siili Kiitos :heart: :hug: Kyllähän tämä tästä, aikaa vaan vähän vaatii sulatella.
Sartsa Noniin, just tollanen asenne tohon paino asiaan pitää ollakin Ja niinkun sanoit tossa aiemmin, että on sitten synnytyksen jälkeen aikaa pudotella sitä painoa. Ja lähteehän imettäessä niistä kiloista yleensä suurin osa samantien.
Siili No on kyllä outoa että noin kauan kestää kelalla??! Kannattaa joo soitella sinne että koittaas nyt pistää vähän vipinää kinttuihin ton asian kanssa.. No, kelan tuntien siellä aina saa säätää jotain. Tai no melkeinpä aina, mulla sentään tällä kertaa sujui ihan mutkitta tuo äitiysraha homma. Esimerkkinä, ja hyvin outona sellaisena mun mielestäni voin kertoa, että yhdellä kaverilla kävi niin, että hän saa ekat äitiysrahat yhtä päivää ennen laskettua aikaa, vaikka oikeasti kuuluisi saada noin kuukautta ennen. Ja kun kelalta tätä oli ihmetellyt, niin kuulemma noin kuulukin mennä.. Mulla ne ekat rahat kyllä ainakin tulee sitä kuukautta ennen, eli 1.6. Niin kuin kuuluukin, ja kaikissa noissa lapuissa ja vihkoissa mitä sieltä kelasta saa, niin lukee myös selvällä suomen kielellä, että äitiysrahakausi alkaa nimenomaan kuukautta ennen laskettua aikaa.. Hohhoijaa.. No toivottavasti sä saat asiat selviksi nyt.
Kivat viikonloppu suunnitelmat sulla muuten näyttää olevan
Omaa. Mä muuten menen siihen johonkin synnytystapa-arviointiin. Neuvolassa se vähän pelotteli mun pienikokoisuutta, että jos ei mahdukaan vauva tulemaan normaalisti.. Tai siis just sen takia mä siihen arvioon joudun mennä. Että varmistetaan asia. Voihan se olla, että on lantio liian ahdas ja ei mahdu syntymään. Toivottavasti ei kuitenkaan. Ihan luonnollisen synnytyksen mä haluaisin jos se vaan on mahdollista. Mutta jos ei ole niin minkäs sille sitten mahtaa :/
Nyt jääkiekon pariin....
32+2 :heart:
Sartsa Noniin, just tollanen asenne tohon paino asiaan pitää ollakin
Ja niinkun sanoit tossa aiemmin, että on sitten synnytyksen jälkeen aikaa pudotella sitä painoa. Ja lähteehän imettäessä niistä kiloista yleensä suurin osa samantien.Siili
No on kyllä outoa että noin kauan kestää kelalla??! Kannattaa joo soitella sinne että koittaas nyt pistää vähän vipinää kinttuihin ton asian kanssa.. No, kelan tuntien siellä aina saa säätää jotain. Tai no melkeinpä aina, mulla sentään tällä kertaa sujui ihan mutkitta tuo äitiysraha homma. Esimerkkinä, ja hyvin outona sellaisena mun mielestäni voin kertoa, että yhdellä kaverilla kävi niin, että hän saa ekat äitiysrahat yhtä päivää ennen laskettua aikaa, vaikka oikeasti kuuluisi saada noin kuukautta ennen. Ja kun kelalta tätä oli ihmetellyt, niin kuulemma noin kuulukin mennä.. Mulla ne ekat rahat kyllä ainakin tulee sitä kuukautta ennen, eli 1.6. Niin kuin kuuluukin, ja kaikissa noissa lapuissa ja vihkoissa mitä sieltä kelasta saa, niin lukee myös selvällä suomen kielellä, että äitiysrahakausi alkaa nimenomaan kuukautta ennen laskettua aikaa.. Hohhoijaa.. No toivottavasti sä saat asiat selviksi nyt. Kivat viikonloppu suunnitelmat sulla muuten näyttää olevan
Omaa. Mä muuten menen siihen johonkin synnytystapa-arviointiin. Neuvolassa se vähän pelotteli mun pienikokoisuutta, että jos ei mahdukaan vauva tulemaan normaalisti.. Tai siis just sen takia mä siihen arvioon joudun mennä. Että varmistetaan asia. Voihan se olla, että on lantio liian ahdas ja ei mahdu syntymään. Toivottavasti ei kuitenkaan. Ihan luonnollisen synnytyksen mä haluaisin jos se vaan on mahdollista. Mutta jos ei ole niin minkäs sille sitten mahtaa :/
Nyt jääkiekon pariin....
32+2 :heart:
Tää palsta on hiljentynyt iha hirveesti! No ehkä se on nyt nää ihanat kesäilmat kun vetää pois tietokoneen äärestä, mikä on ihan hyvä vain Mulla on kauheen tukalat paikat ollu tässä, pahoinvointia aamusta iltaan jo kolmatta päivää ja ulos ei mitään asiaa kun tuo kuumuus vain pahentaa. Höh.. Sit on supistanut ihan kamalasti myös, ihan niin että täytyyköhän tässä kohta lähteä jo synnyttämään.. Jos ei nää supparit iltaan mennessä ole hävinnyt, tai edes helpottanut niin sit soittoa kättärille. Pari viimeistä päivää ollut yhtä tuskaa kun vauva poraa päätänsä tuonne luiden väliin ja on nyt jo niin alhaalla että joutuu kokoajan ravata vessassa ja lantion alueen kivut on ihan hirveitä! Enää en saa ite edes sukkia jalkaan kun vauvan pää on niin alhaalla että tekee tosi kipeetä/tukalaa semmoset asennot. No katotaan nyt tätä mihkä tämä etenee...
No ehkä se on nyt nää ihanat kesäilmat kun vetää pois tietokoneen äärestä, mikä on ihan hyvä vain Mulla on kauheen tukalat paikat ollu tässä, pahoinvointia aamusta iltaan jo kolmatta päivää ja ulos ei mitään asiaa kun tuo kuumuus vain pahentaa. Höh.. Sit on supistanut ihan kamalasti myös, ihan niin että täytyyköhän tässä kohta lähteä jo synnyttämään.. Jos ei nää supparit iltaan mennessä ole hävinnyt, tai edes helpottanut niin sit soittoa kättärille. Pari viimeistä päivää ollut yhtä tuskaa kun vauva poraa päätänsä tuonne luiden väliin ja on nyt jo niin alhaalla että joutuu kokoajan ravata vessassa ja lantion alueen kivut on ihan hirveitä! Enää en saa ite edes sukkia jalkaan kun vauvan pää on niin alhaalla että tekee tosi kipeetä/tukalaa semmoset asennot. No katotaan nyt tätä mihkä tämä etenee... jendde jeps, tosi paljon on palsta hiljentynyt. :| itse en ainakaan ole ihan vaan väsymyksen vuoksi paljon jaksanut kirjoitella ja sitten vielä noi ihanat ilmat.. harmi, että sulla on ollut tukalaa ja pahoinvointia ja suppareita! :/ toivottavasti et nyt ihan vielä synnytä. jaksamisia!!
omaa napaa: (varoitus: sisältää pahemman luokan avautumista.)
mä oon ollut koko viikonlopun niiin uuvuksissa. en ole tehnyt yhtään mitään, eilenkin vaan makasin aurinkotuolissa ja luin ihan koko päivän. tuntuu, etten silti ole palautunut työviikosta. oon ollut tosi itkuinen koko viikonlopun, muun muassa siksi kun tiedän että taas on viisi päivää töitä edessä. keskiviikkona on tosiaan neuvola ja lääkäri ja mietin, että miten ilmaisen tän mun olotilani niin että ehkä saisin sairaslomaa..? mä en nimittäin osaa näyttää olevani "heikko" enkä todellakaan osaa vaatia sairaslomaa vaikka tiedän, että se ei ole vain mun parhaaksi vaan myös Känkkiksen parhaaksi. jotenkin vaan aina taion itselleni iloisen mielen ja hymyn naamalle kun lähden kotoa ulos enkä osaa sanoa ettei kaikki ole hyvin. tiedän, että neuvolassa pitää puhua tuntemuksistaan, mutta se ei vaan luonnistu multa. pitäis kai sanoa, että olen koko ajan itkuinen ja väsynyt ja että töihin lähtö tuntuu tosi raskaalta ja itkettää kun lähden kotoa. mutta helpompi on sanoa, että kaikki on hyvin. vitsit mä oon hankala. :headwall: :ashamed:
ja mun itkuisuuteen on toinenkin syy. tää on ihan hölmöä.. haluan nyt ensin korostaa, että mä olen todella, todella onnellinen raskaudesta ja vaikka kuinka tuntuis pahalta kaikki tässä elämässä niin kun Känkkis potkaisee tai myllertää mahassa, se saa mut hymyilemään ja mikään "paha" asia ei hetkeen tunnu pahalta. mutta mua ahdistaa, kun mä en ole todellakaan mikään hehkuva odottaja vaan oon väsynyt, pahantuulinen, en jaksa liikkua eikä se edes tunnu hyvältä ja tää mun iho.. huoh. sitten kun luen odotusaikaa koskevaa kirjallisuutta niin niissä kuvataan odotusaika aina ihanana, odottaja on kaunis ja elämänsä parhaassa kunnossa jne. Ja sitten luen jonkun hemmetin julkkiksen haastattelun, joka kertoo nyt odotusaikana olevansa "lähes yli-ihminen". musta tuntuu ihan epäonnistuneelta odottajalta, koska en hehku onnea ja ole pirteä ja iloinen, vaikka mä olen niin onnekas että olen raskaana ja vielä omasta (ja miehen) toiveesta eikä mulla ole elämässä mikään huonosti. mulla on koko ajan sellainen fiilis, että olen ihan kiittämätön paskiainen kun mulla on kaikki hyvin ja silti vaan kiukuttelen ja itkeskelen. tahtoisin olla maailman onnellisin! ja jostain luin, että on asennekysymys onko raskaus elämän ihaninta vai kurjinta aikaa. no, mä olen koko raskauden asennoitunut niin, että tää on ihanaa ja ainutkertaista ja oon onnekas ja kaikki on hyvin jne. jne., mutta ei se näytä olevan asenteesta kiinni. kai tää niistä v***n hormoneista johtuu, mutta kivaa tää ei oo. on mulla siis totta kai onnellisiakin hetkiä, totta kai. toivottavasti tajusitte mitä yritän sanoa! olo on itselläkin sekava, joten se varmasti heijastuu tähän tekstiinkin. mutta siis: haluaisin olla onnellinen ja olenkin onnellinen ajoittain, mutta sit itkee itku ja ahdistus enkä tiedä miksi ja se on kamalaa.
viikonloppunakin on taas ollut aika tavalla harjoitussuppareita ja tänään on supistusten jälkeen tuntunut oudolta tuolla alapäässä, en osaa sanoa miten. pelkään, että keskiviikkona lääkärissä tulee huonoja uutisia kohdunkaulan tilanteen osalta. :|
jeps, eiköhän nyt oo taas masisteltu tarpeeksi. =)
Siili & Känkkäränkkä 26+4 :heart: :heart: :heart:
omaa napaa: (varoitus: sisältää pahemman luokan avautumista.)
mä oon ollut koko viikonlopun niiin uuvuksissa. en ole tehnyt yhtään mitään, eilenkin vaan makasin aurinkotuolissa ja luin ihan koko päivän. tuntuu, etten silti ole palautunut työviikosta.
oon ollut tosi itkuinen koko viikonlopun, muun muassa siksi kun tiedän että taas on viisi päivää töitä edessä. keskiviikkona on tosiaan neuvola ja lääkäri ja mietin, että miten ilmaisen tän mun olotilani niin että ehkä saisin sairaslomaa..? mä en nimittäin osaa näyttää olevani "heikko" enkä todellakaan osaa vaatia sairaslomaa vaikka tiedän, että se ei ole vain mun parhaaksi vaan myös Känkkiksen parhaaksi. jotenkin vaan aina taion itselleni iloisen mielen ja hymyn naamalle kun lähden kotoa ulos enkä osaa sanoa ettei kaikki ole hyvin. tiedän, että neuvolassa pitää puhua tuntemuksistaan, mutta se ei vaan luonnistu multa. pitäis kai sanoa, että olen koko ajan itkuinen ja väsynyt ja että töihin lähtö tuntuu tosi raskaalta ja itkettää kun lähden kotoa. mutta helpompi on sanoa, että kaikki on hyvin. vitsit mä oon hankala. :headwall: :ashamed:ja mun itkuisuuteen on toinenkin syy. tää on ihan hölmöä.. haluan nyt ensin korostaa, että mä olen todella, todella onnellinen raskaudesta ja vaikka kuinka tuntuis pahalta kaikki tässä elämässä niin kun Känkkis potkaisee tai myllertää mahassa, se saa mut hymyilemään ja mikään "paha" asia ei hetkeen tunnu pahalta. mutta mua ahdistaa, kun mä en ole todellakaan mikään hehkuva odottaja vaan oon väsynyt, pahantuulinen, en jaksa liikkua eikä se edes tunnu hyvältä ja tää mun iho.. huoh. sitten kun luen odotusaikaa koskevaa kirjallisuutta niin niissä kuvataan odotusaika aina ihanana, odottaja on kaunis ja elämänsä parhaassa kunnossa jne. Ja sitten luen jonkun hemmetin julkkiksen haastattelun, joka kertoo nyt odotusaikana olevansa "lähes yli-ihminen". musta tuntuu ihan epäonnistuneelta odottajalta, koska en hehku onnea ja ole pirteä ja iloinen, vaikka mä olen niin onnekas että olen raskaana ja vielä omasta (ja miehen) toiveesta eikä mulla ole elämässä mikään huonosti. mulla on koko ajan sellainen fiilis, että olen ihan kiittämätön paskiainen kun mulla on kaikki hyvin ja silti vaan kiukuttelen ja itkeskelen. tahtoisin olla maailman onnellisin! ja jostain luin, että on asennekysymys onko raskaus elämän ihaninta vai kurjinta aikaa. no, mä olen koko raskauden asennoitunut niin, että tää on ihanaa ja ainutkertaista ja oon onnekas ja kaikki on hyvin jne. jne., mutta ei se näytä olevan asenteesta kiinni. kai tää niistä v***n hormoneista johtuu, mutta kivaa tää ei oo. on mulla siis totta kai onnellisiakin hetkiä, totta kai. toivottavasti tajusitte mitä yritän sanoa! olo on itselläkin sekava, joten se varmasti heijastuu tähän tekstiinkin.
mutta siis: haluaisin olla onnellinen ja olenkin onnellinen ajoittain, mutta sit itkee itku ja ahdistus enkä tiedä miksi ja se on kamalaa.viikonloppunakin on taas ollut aika tavalla harjoitussuppareita ja tänään on supistusten jälkeen tuntunut oudolta tuolla alapäässä, en osaa sanoa miten. pelkään, että keskiviikkona lääkärissä tulee huonoja uutisia kohdunkaulan tilanteen osalta. :|
jeps, eiköhän nyt oo taas masisteltu tarpeeksi. =)
Siili & Känkkäränkkä 26+4 :heart: :heart: :heart:
täälläkin ollaan palauduttu taas kotioloihin...viikonloppu meni mökkitalkoissa, ja ihanaa jälkeä saatiinkin aikaiseksi!! omat voimat oli välillä koetuksella, mutta kaikki meni kuitenkin ok. ja tulipahan talviturkkikin heitettyä!! B)
jendde älähän nyt ihan vielä synnyttämään lähde, vaikka melko varmasti jo varmoilla vesillä liikutkin, mutta silti olis hyvä kestää vielä pari viikkoa!! :hug: mä todennäkösesti joudun myös siihen synnytystapa-arvioon, mutta vaan sen takia, että vauvan koko on niin iso... :ashamed: alateitse mäkin haluisin synnyttää, mutta kyllä ne siellä varmasti parhaiten tietää!
siili ihan kun olisin omaa tekstiäni lukenu!!!!!!!!!!! voin sanoo, että mietin noita samoja asioita: väsymystä, supisteluja ym. kun viime viikolla oli ä-polille aika. siellä ne sitten kysy että mikäs on vointi ja sanoin ihan suoraan että huono. sit yritin jotain jatkaa, ja totesin vaan että noh, eihän siihen nyt muuta voi sanoo, huono vaan. kysyi että miksi. sanoin että no kun oon aamuisin itkua vääntänyt kun on pitänyt töihin lähtee kun oon vaan miettiny et miten selviän taas tästäkin päivästä jne. että oon vaan NIIIIIIN väsyny. ja sanoin myös että kun supistelee niin herkästi. sitten se lekuri sano siihen vaan, että joo kyllähän me sulle s-lomaa kirjotetaan sehän nyt on ihan selvä... olin vaan että joo, okei.
mutta tosiaan tottahan tuo oli joka sana. oon ollu aivan tajuttoman väsyny viime aikoina, etten oo jaksanu tehdä yhtään mitään. ja nyt tosiaan 2 vko saikkua sit tulikin. sen jälkeen ei olis enää kun 2 vko ä-loman alkuun, joten voipi olla, että nekin on sit vielä saikkua. sillon just ennen kun saikku loppuu, on ä-polille taas uus aika, niin ehkä ne jatkaa sitä sitten siellä.
ja yhdyn myös tuohon sun jälkeisempään tekstiin. välillä tulee niitä älyttömiä onnen tuulahduksia, ja sit taas välillä tuntuu niin epätoivoiselta, kun mikään ei yhtäkkiä ookaan hyvin! selitystä seuraavasta...
ON: tosi lyhyesti selitän ongelmaani, kun en jaksa vatvoa tätä, enkä haluu puhua asiasta sen enempää, kun yritän kuitenkin olla ajattelematta asiaa ihan koko aikaa...eli ä-polilla ultrassa kaikki oli muuten ihan ok, mutta vauvan koko oli ottanut ihan älyttömän harppauksen taas ja oli jo aika valtavan kokoinen sen arvion mukaan. tää liittyy tod.näk. niihin mun sokereihin. annoin sille lääkärille sen mun listan, kun oon kotona mittaillu sokereita ja sanoi et tosi hyvältä näyttää! ja että harva pystyy pitämään noin hyvänä arvot, kun sokerirasitus meni kuitenkin niin huonosti. eli kaiken ois pitäny olla hyvin. noh, kuitenkin kun vauva ottaa kokoo lisää siitä huolimatta, niin ilmeisesti joudun nyt johonkin lisäseurantaan ja diabetespolille sitten tutkimuksiin... :'( on kyllä niin masentavaa, kun sitä on kuvitellu, että kaikki on kunnossa, kun ne arvotkin on ollu niin hyvät! nyt kuitenkin vielä tarkempaa ruokavalion seurantaa ja liikuntaa. no, hyvä että on tota saikkua, niin ehtii sitten vähän liikkuakin. ja jaksaakin, kun ei tarvii töihin keskittyä. mutta kahden viikon päästä sit taas näkee, mitä vauvan koolle on tapahtunut... :ashamed: pelottaa jo valmiiksi. ja ahdistaa, kun ei tiedä, mitä tällainen raskausajan diabetes voi vauvalle aiheuttaa, ja sit kun ei tiedä että miten synnytys tulee menemään; käynnistetäänkö aikaisemmin, sektio...? ja onhan siinäkin jo oma hommansa, että saa pidettyä ittensä erossa kaikista herkuista. mutta kuten sanottua, yritän kuitenkin nauttia tästä raskaudesta ja olla miettimättä tätä asiaa ihan 24/7, koska muuten hajoo pää! mutta onhan tässä vähän sellanen olo, että kaikki ei oo ihan kunnossa, pieni synkkä varjo koko ajan pään yläpuolella. monet yrittää sanoo, että tää ei oo musta riippuvainen asia, kun oon sokeriarvot saanu pysymään kohillaan, mutta mun kauttahan se kaikki ruoka siihen vauvaan menee... :x en tiiä, mutta en vaan jaksa tästä sen enempää puhua, yritän keskittyä muuhunkin välillä.
POKS 31+0 :heart: :heart: :heart:
ai niin, ja bubunen, ONNEA TUHANNESTI!!! :heart: :heart: :flower: oot ollu todella kaunis morsian, ja komee mies sulla!
omat voimat oli välillä koetuksella, mutta kaikki meni kuitenkin ok. ja tulipahan talviturkkikin heitettyä!! B) jendde älähän nyt ihan vielä synnyttämään lähde, vaikka melko varmasti jo varmoilla vesillä liikutkin, mutta silti olis hyvä kestää vielä pari viikkoa!! :hug: mä todennäkösesti joudun myös siihen synnytystapa-arvioon, mutta vaan sen takia, että vauvan koko on niin iso... :ashamed: alateitse mäkin haluisin synnyttää, mutta kyllä ne siellä varmasti parhaiten tietää!
siili ihan kun olisin omaa tekstiäni lukenu!!!!!!!!!!!
voin sanoo, että mietin noita samoja asioita: väsymystä, supisteluja ym. kun viime viikolla oli ä-polille aika. siellä ne sitten kysy että mikäs on vointi ja sanoin ihan suoraan että huono. sit yritin jotain jatkaa, ja totesin vaan että noh, eihän siihen nyt muuta voi sanoo, huono vaan. kysyi että miksi. sanoin että no kun oon aamuisin itkua vääntänyt kun on pitänyt töihin lähtee kun oon vaan miettiny et miten selviän taas tästäkin päivästä jne. että oon vaan NIIIIIIN väsyny. ja sanoin myös että kun supistelee niin herkästi. sitten se lekuri sano siihen vaan, että joo kyllähän me sulle s-lomaa kirjotetaan sehän nyt on ihan selvä... olin vaan että joo, okei. mutta tosiaan tottahan tuo oli joka sana. oon ollu aivan tajuttoman väsyny viime aikoina, etten oo jaksanu tehdä yhtään mitään. ja nyt tosiaan 2 vko saikkua sit tulikin. sen jälkeen ei olis enää kun 2 vko ä-loman alkuun, joten voipi olla, että nekin on sit vielä saikkua. sillon just ennen kun saikku loppuu, on ä-polille taas uus aika, niin ehkä ne jatkaa sitä sitten siellä.
ja yhdyn myös tuohon sun jälkeisempään tekstiin. välillä tulee niitä älyttömiä onnen tuulahduksia, ja sit taas välillä tuntuu niin epätoivoiselta, kun mikään ei yhtäkkiä ookaan hyvin! selitystä seuraavasta...
ON: tosi lyhyesti selitän ongelmaani, kun en jaksa vatvoa tätä, enkä haluu puhua asiasta sen enempää, kun yritän kuitenkin olla ajattelematta asiaa ihan koko aikaa...eli ä-polilla ultrassa kaikki oli muuten ihan ok, mutta vauvan koko oli ottanut ihan älyttömän harppauksen taas ja oli jo aika valtavan kokoinen sen arvion mukaan. tää liittyy tod.näk. niihin mun sokereihin. annoin sille lääkärille sen mun listan, kun oon kotona mittaillu sokereita ja sanoi et tosi hyvältä näyttää! ja että harva pystyy pitämään noin hyvänä arvot, kun sokerirasitus meni kuitenkin niin huonosti. eli kaiken ois pitäny olla hyvin. noh, kuitenkin kun vauva ottaa kokoo lisää siitä huolimatta, niin ilmeisesti joudun nyt johonkin lisäseurantaan ja diabetespolille sitten tutkimuksiin... :'( on kyllä niin masentavaa, kun sitä on kuvitellu, että kaikki on kunnossa, kun ne arvotkin on ollu niin hyvät! nyt kuitenkin vielä tarkempaa ruokavalion seurantaa ja liikuntaa. no, hyvä että on tota saikkua, niin ehtii sitten vähän liikkuakin. ja jaksaakin, kun ei tarvii töihin keskittyä. mutta kahden viikon päästä sit taas näkee, mitä vauvan koolle on tapahtunut... :ashamed: pelottaa jo valmiiksi. ja ahdistaa, kun ei tiedä, mitä tällainen raskausajan diabetes voi vauvalle aiheuttaa, ja sit kun ei tiedä että miten synnytys tulee menemään; käynnistetäänkö aikaisemmin, sektio...? ja onhan siinäkin jo oma hommansa, että saa pidettyä ittensä erossa kaikista herkuista. mutta kuten sanottua, yritän kuitenkin nauttia tästä raskaudesta ja olla miettimättä tätä asiaa ihan 24/7, koska muuten hajoo pää! mutta onhan tässä vähän sellanen olo, että kaikki ei oo ihan kunnossa, pieni synkkä varjo koko ajan pään yläpuolella. monet yrittää sanoo, että tää ei oo musta riippuvainen asia, kun oon sokeriarvot saanu pysymään kohillaan, mutta mun kauttahan se kaikki ruoka siihen vauvaan menee... :x en tiiä, mutta en vaan jaksa tästä sen enempää puhua, yritän keskittyä muuhunkin välillä.
POKS 31+0 :heart: :heart: :heart:
ai niin, ja bubunen, ONNEA TUHANNESTI!!! :heart: :heart: :flower:
oot ollu todella kaunis morsian, ja komee mies sulla! Iltaa kaikille!
Siili sä kuulostat tosi uupuneelta, ja olet kuulostanut jo jonkin aikaa. Mä aion nyt sanoa tämän sanottavani aika raa'asti, toivottavasti et pahastu vaan ymmärrät, että yritän vain saada sut itse havahtumaan ja tekemään jotain tuolle tilanteelle... Sa olet Siili hirveän tunnollisen ja ahkeran oloinen ihminen, ja se on hieno asia. Siinä vaiheessa kun sillä aiheuttaa vahinkoa itselleen ja mahdollisesti jollekin muulle (=Känkkis), niin se ei ole välttämättä enää niin hyvä asia. Todennäköisesti kaikki menee ihan hyvin, mutta entäpä jos Vauva alkaisikin nyt syntymään siksi, että sä olet niin uskollinen työpaikallesi ja haluat viimeiseen asti olla tunnollisesti töissä (vaikka voimia ei enää olisi), ja jotain tapahtuisi, niin miten sä sen kokisit? tai kestäisit? Sä olet tulossa äidiksi, ja tässä tilanteessa sun pitäisi ensisijaisesti ajatella vauvan parasta, eikä kenenkään muun. Ja mun mielestä, näin pidempään sun palsta- ja fb kuulumisia luettuani sun pitäisi jäädä sairaslomalle vauvan parasta ajatellen. Sä kuulostat ihan siltä, että olet tosi loppu, ja nuo sun tuntemukset ei kuulosta myöskään hyviltä. Sulla on fyysisesti raskas työ ja pitkät työmatkat, ja palautumisaikaa taitaa jäädä aika vähän iltaisin. Se lääkäri neuvolassa ei sun tilannetta voi sun pääsi läpi nähdä, että mitä sulle kuuluu ja miten jaksat, vaan sun pitää kertoa se sille ihan itse. Se, että sun tilanteessa kertoo avoimesti miltä tuntuu ja ettei meinaa jaksaa ei ole mun mielestä heikkoutta eikä tunnollisuuden puutetta, vaan viisasta ja välittämistä itsestä ja syntymättömästä lapsesta.
Pahoittelen Siili jos pahastuit. Otan tietoisesti sen riskin, tosin olen juuri tuota mieltä. Tarkoitus oli vain saada sut tekemään se, mitä kirjoituksessasi tunnut oikeana pitävän. Katsoin viime viikolla jo vähän huolestuneena, kun kirjoittelit että iltaisin jo itkettää kun ei meinaa jaksaa. Jos ajattelet itseäsi vanhana, niin tuskinpa muistelet että kylläpäs tulin onnelliseksi ja elämä tuntui elämisen arvoiselta, kun tein niin tunnollisesti töitä vielä silloin raskausaikanakin ihan viimeiseen asti (tai tuskinpa suakaan kukaan työpaikalla muistelee), vaan kyllä ne on ihan muut asiat joista olet kiitollinen ja tyytyväinen. Kuten se pieni mahassa kasvava lapsesi.
Vielä Siili tuohon sun toiseen masisteluun. Ei mun mielestä tarvi olla hehkuva ja onnellinen odottaja, jos ei siltä tunnu. Ei se tee kenestäkään hyvää tai huonoa äitiä. Mä voin ainakin rehellisesti sanoa, että tunnen itseni valaaksi ja mitkään vaatteet ei sovi päälle, fyysisesti oon voinut melkein koko ajan jollain tavalla huonosti ja odottelen vaan, että raskausaika kuluisi loppuun. Silti oon ylpeä tästä mahasta, ja aivan älyttömän onnellinen siitä, että oon tulossa äidiksi. En vaihtaisi sitä mihinkään! Niin kuin et varmasti säkään! Susta tulee aivan upea äiti, ja mun mielestä sä ylipäätään vaikutat upealta ihmiseltä. Kivat niille, joille raskausaika on elämän hehkeintä ja parasta aikaa, mulle ei ole. Mut maailman onnellisin olen tästä kasvavasta lapsesta mahassa, ja siitä että saan olla oikeutettu tulemaan äidiksi, vihdoin ja viimein. Isot halaukset Siiliseni, välitän susta ja toivon, että saat helpotusta tuohon oloosi (sairaslomaa ).
En jaksa nyt kommentoida muille, mut tasapuoliset halaukset kaikille :hug: Ja Bambinalle kanssa erityistsempit...
Lyhyesti vielä hääkuulumiset... Perjantaina minusta tuli siis rouva, ja häät ja koko viikonloppu on ollut niin ihana ja täydellinen kuin olla voi. Oli aivan mahtavaa, ja tunnen itseni ihan huikean onnelliseksi tuosta kultaisesta ja mielettömän ihanasta miehestä :heart: :heart: :heart: Ei olisi paremmin voinut mennä :heart: Huomenna menen takaisin töihin koittamaan että jaksanko ja onko vointi parantunut. Mulla on viikon päästä neuvolalääkäri, ja haluan mennä vielä kokeilemaan et oonko työkykyinen täksi loppuajaksi ennen lomia. Tuntuu, että mun työ jää niin pahasti kesken, jos en ainakin vielä yritä. Sit jos yhtä surkeasti menee kuin ennen sairaslomaa, niin jään ensi maanantaina kokonaan pois.
Rouvasäätyinen, onnellinen Bubunen ja neitiVonkale POKS POKS 25+0
Siili sä kuulostat tosi uupuneelta, ja olet kuulostanut jo jonkin aikaa. Mä aion nyt sanoa tämän sanottavani aika raa'asti, toivottavasti et pahastu vaan ymmärrät, että yritän vain saada sut itse havahtumaan ja tekemään jotain tuolle tilanteelle... Sa olet Siili hirveän tunnollisen ja ahkeran oloinen ihminen, ja se on hieno asia. Siinä vaiheessa kun sillä aiheuttaa vahinkoa itselleen ja mahdollisesti jollekin muulle (=Känkkis), niin se ei ole välttämättä enää niin hyvä asia. Todennäköisesti kaikki menee ihan hyvin, mutta entäpä jos Vauva alkaisikin nyt syntymään siksi, että sä olet niin uskollinen työpaikallesi ja haluat viimeiseen asti olla tunnollisesti töissä (vaikka voimia ei enää olisi), ja jotain tapahtuisi, niin miten sä sen kokisit? tai kestäisit? Sä olet tulossa äidiksi, ja tässä tilanteessa sun pitäisi ensisijaisesti ajatella vauvan parasta, eikä kenenkään muun. Ja mun mielestä, näin pidempään sun palsta- ja fb kuulumisia luettuani sun pitäisi jäädä sairaslomalle vauvan parasta ajatellen. Sä kuulostat ihan siltä, että olet tosi loppu, ja nuo sun tuntemukset ei kuulosta myöskään hyviltä. Sulla on fyysisesti raskas työ ja pitkät työmatkat, ja palautumisaikaa taitaa jäädä aika vähän iltaisin. Se lääkäri neuvolassa ei sun tilannetta voi sun pääsi läpi nähdä, että mitä sulle kuuluu ja miten jaksat, vaan sun pitää kertoa se sille ihan itse. Se, että sun tilanteessa kertoo avoimesti miltä tuntuu ja ettei meinaa jaksaa ei ole mun mielestä heikkoutta eikä tunnollisuuden puutetta, vaan viisasta ja välittämistä itsestä ja syntymättömästä lapsesta.
Pahoittelen Siili jos pahastuit. Otan tietoisesti sen riskin, tosin olen juuri tuota mieltä. Tarkoitus oli vain saada sut tekemään se, mitä kirjoituksessasi tunnut oikeana pitävän. Katsoin viime viikolla jo vähän huolestuneena, kun kirjoittelit että iltaisin jo itkettää kun ei meinaa jaksaa. Jos ajattelet itseäsi vanhana, niin tuskinpa muistelet että kylläpäs tulin onnelliseksi ja elämä tuntui elämisen arvoiselta, kun tein niin tunnollisesti töitä vielä silloin raskausaikanakin ihan viimeiseen asti (tai tuskinpa suakaan kukaan työpaikalla muistelee), vaan kyllä ne on ihan muut asiat joista olet kiitollinen ja tyytyväinen. Kuten se pieni mahassa kasvava lapsesi.
Vielä Siili tuohon sun toiseen masisteluun. Ei mun mielestä tarvi olla hehkuva ja onnellinen odottaja, jos ei siltä tunnu. Ei se tee kenestäkään hyvää tai huonoa äitiä. Mä voin ainakin rehellisesti sanoa, että tunnen itseni valaaksi ja mitkään vaatteet ei sovi päälle, fyysisesti oon voinut melkein koko ajan jollain tavalla huonosti ja odottelen vaan, että raskausaika kuluisi loppuun. Silti oon ylpeä tästä mahasta, ja aivan älyttömän onnellinen siitä, että oon tulossa äidiksi. En vaihtaisi sitä mihinkään! Niin kuin et varmasti säkään! Susta tulee aivan upea äiti, ja mun mielestä sä ylipäätään vaikutat upealta ihmiseltä. Kivat niille, joille raskausaika on elämän hehkeintä ja parasta aikaa, mulle ei ole. Mut maailman onnellisin olen tästä kasvavasta lapsesta mahassa, ja siitä että saan olla oikeutettu tulemaan äidiksi, vihdoin ja viimein. Isot halaukset Siiliseni, välitän susta ja toivon, että saat helpotusta tuohon oloosi (sairaslomaa
). En jaksa nyt kommentoida muille, mut tasapuoliset halaukset kaikille :hug: Ja Bambinalle kanssa erityistsempit...
Lyhyesti vielä hääkuulumiset... Perjantaina minusta tuli siis rouva, ja häät ja koko viikonloppu on ollut niin ihana ja täydellinen kuin olla voi. Oli aivan mahtavaa, ja tunnen itseni ihan huikean onnelliseksi tuosta kultaisesta ja mielettömän ihanasta miehestä :heart: :heart: :heart: Ei olisi paremmin voinut mennä :heart: Huomenna menen takaisin töihin koittamaan että jaksanko ja onko vointi parantunut. Mulla on viikon päästä neuvolalääkäri, ja haluan mennä vielä kokeilemaan et oonko työkykyinen täksi loppuajaksi ennen lomia. Tuntuu, että mun työ jää niin pahasti kesken, jos en ainakin vielä yritä. Sit jos yhtä surkeasti menee kuin ennen sairaslomaa, niin jään ensi maanantaina kokonaan pois.
Rouvasäätyinen, onnellinen Bubunen ja neitiVonkale POKS POKS 25+0
Bambina hyvä, että sait sairaslomaa! Sun kohdalla kuulostikin aika samalta kuin Siilillä... Päiväkotityö on myös aika rankkaa fyysisesti, näin mäkin olen kokenut. Nyt saat sitten huilata ja ottaa rennosti!
En nyt kirjoita mitään siihen vauva kokoarvioon liittyen, mutta jos haluat siitä "puhua" täällä myöhemmin niin siksihän me täällä ollaan... Nyt vain isot halaukset sulle ja toivotaan että kaikki on kuitenkin hyvin :hug: Hyvä asenne sulla, että yrität keskittyä nauttimaan raskaudesta ja ootkin tehnyt sen mitä voit, mikä näkyy niissä hyvissä arvoissa! Tsemppiä ja rentouttavia sairaslomapäiviä!!!
En nyt kirjoita mitään siihen vauva kokoarvioon liittyen, mutta jos haluat siitä "puhua" täällä myöhemmin niin siksihän me täällä ollaan... Nyt vain isot halaukset sulle ja toivotaan että kaikki on kuitenkin hyvin :hug: Hyvä asenne sulla, että yrität keskittyä nauttimaan raskaudesta ja ootkin tehnyt sen mitä voit, mikä näkyy niissä hyvissä arvoissa! Tsemppiä ja rentouttavia sairaslomapäiviä!!!
neuvolassa taas käyty. ekasta neuvolasta paino noussut 2 kg. sf mitta kuitenkin kuukaudessa pompannu 8 cm elikkä mini on tehny itteleen tilaa oikee urakalla. kaikki hyvin muuten. onnellisesti tuntuu uiskentelevan mun massussa. kovasti punkee ja tönii pitkin päivää. sokerirasitus meni suoraan ilman mitää läpi.
pieniminä ja isopieni 26+4
elikkä mini on tehny itteleen tilaa oikee urakalla. kaikki hyvin muuten. onnellisesti tuntuu uiskentelevan mun massussa. kovasti punkee ja tönii pitkin päivää. sokerirasitus meni suoraan ilman mitää läpi.pieniminä ja isopieni 26+4