teiniäidit mitä mieltä?

[Scarlett O Harava]

Joo tehkää lapset nuorena, kaikilla se ei ole noin helppoa.

 

[Vieras]

En yleisesti ottaen mitään mieltä. Itse sain 18-vuotiaana, toisen 22-vuotiaana ja ihan normaali äiti kait minä olen siinä missä muutkin. Ehkä vähän vaan nopeampaa tapahtuneet nämä asunnon ostot sun muut kuin olisi muuten tapahtuneet. Sama mies edelleen. Kyllä mä silti koin helpommaksi tulla äidiksi nyt vähän vanhempana kuin tuolloin teini-iässä.

 

[olen]

sitä mieltä, että saakoon kukin lapsensa niin nuorena tai vanhana kuin haluaa. Mutta huolehtikoon lapsistaan niin henkisellä kuin myös siellä taloudellisella puolella itse. Jos tekee ne lapset nuorena niin se ei oikeuta iäksi lopettamaan kouluja ja elämään yhteiskunnan tuilla.

 

[MargeSimpson]

sitä mieltä, että saakoon kukin lapsensa niin nuorena tai vanhana kuin haluaa. Mutta huolehtikoon lapsistaan niin henkisellä kuin myös siellä taloudellisella puolella itse. Jos tekee ne lapset nuorena niin se ei oikeuta iäksi lopettamaan kouluja ja elämään yhteiskunnan tuilla.

Mä kyllä ymmärrän sun pointin, mutta sitä en ymmärrä, miksi ajatellaan että niitä tukia käyttää vain nuoret vanhemmat.
Ihan yhtälailla myöhemminkin vanhemmaksi tulleet saattaa joutua työttömiksi tai olla jo ennestään työttömiä ja on pakko hakea tukia.

 

[vieras]

Ihan pakko tultava tänne tunkeutuu. Itse olen 18-vuotias odotan esikoista.Kaverillani on 9kk poika ja on kohta 18-vuotias.Mielestäni ikä on vain numeroita.Ja myös se että parempi saada lapsia nuorena kun vasta silloin joskus yli 30-vuotiaana kun haluasi olla ja huvitella jne.Ja sit joso n nuorena saanut lapset niin sit 30-vuotiaana lapset ovatkin jo aikuisia ja voivat vaikka pitää hauskaa kanssasi

Tästä tuli jotenkin mieleen kaverini, oma äiti järjesti työlle 16v synttärit juomineen kaikkineen, pitivät yhdessä hauskaa... koko heidän suhteensa perustui kaveruuteen, ei niinkään siihen että toinen olis ollut se vanhempi. Liikaa joutui tämäkin tyttö ottamaan vastuuta pienestä asti kun ei äidillä ollut ajatusmaailma kovin aikuismainen...

 

[en]

toki tarkoitakaan, että vaan nuoret käyttäisi. On eri asia käydä koulunsa ja jäädä työttömäksi kuin tehdä lapset nuorena ja jättää sitä myötä koulut käymättä. En toki tarkoitakaan että vain nuoret niitä tukia tartteis.

 

[Tässä jotain faktaa]

Paras hedelmällisyys 20-vuotiaana

Julkaistu: 10.10.2005 lehdessä osastolla Elämä & Terveys

helsingin sanomat

20-vuotiaan naisen hedelmällisyys on parhaimmillaan 90 prosenttia.

20 ikävuoden jälkeen naisen hedelmällisyys laskee niin, että 30-vuotiaalla se on enää 55-70 prosenttia, 35-vuotilaalla alle 40 prosenttia ja 45-vuotiaalla noin 10 prosenttia.

Kolmekymmentä vuotta sitten puolet ensisynnyttäjistä oli alle 23-vuotiaita.

Kymmenen viime vuoden aikana ensisynnyttäjien keski-ikä on ollut 27,8 vuotta

Kaikkien synnyttäjien keski-ikä on pysynyt pitkään noin 30 vuodessa.

Yli 35-vuotiaiden ensisynnyttäjien osuus nousi kuudesta prosentista kymmenen prosenttiin vuosina 1993-2003.

Lapsettomien naisten osuus 35-vuotiaiden ikäluokasta on noussut 18 prosentista 25,5 prosenttiin vuosina 1986-2003.

Korkeakoulutuksen saaneista, 50-54-vuotiaista johtajanaisista 22,5 prosenttia oli lapsettomia. Kaikista naisista lapsettomia oli 15 prosenttia.

 

[toinen]

Tekee miten vain, aina tekee jonkun mielestä väärin.
Liian nuori, liian vanha, ennen vakituista työpaikkaa, vakituisen työpaikan saatua jää pois töistä jne...
Eli parempi tehdä niin, mikä sopii itselle ja omalle perheelle.[/quote]

peesi.oon täysin samaa mieltä. :flower:

 

[meah]

Itse aloitin suht nuorena. Ehdin tosin täyttää 20 ennen esikoisen syntymää. Olin ollut 20-vuotias huikeat kolmisen tuntia, kun esikoinen syntyi.
Tästä syystä en ainakaan toistaiseksi ole ajatellut tekeväni lapsia yli 30-vuotiaana.
Nyt noita on kolme, jos ei enempää tule ennen kolmenkympin "rajaa", niin sitten ei tule.

Olen käynyt lukion, ja lukioajoista asti mulla on ollut myös vakituinen työpaikka, joka tosin kertaalleen on vaihtunutkin.
En tiennyt mitä haluaisin opiskella, joten ajattelin siinä miettiessäni hoitaa lastenteon "pois alta". Mieluummin näin, kuin että olisin ensin miettinyt muutaman vuoden, sitten opiskellut, tehnyt töitä, ja lopulta lapsia. (Niitä lapsia ei olisi vieläkään.)

Työn ohella ehdin käydä merkonomiopintoja sen verran, että totesin sen vääräksi alaksi.

Nyt olen vallan tyytyväinen elämääni. Kolmen lapsen kotiäitinä, ja opiskelen atk-alaa, jonka vihdoin olen todennut omakseni.
Valmistun hoitovapaan puolessa välissä.

Mitään muita tukia en ole nostanut koskaan, kuin normaalit äitiys-, ja vanhempainpäivärahat ja kotihoidontuet. Niiden turvin hoidan nyt myös opiskeluni.

Mutta....
En kritisoi ketään muuta omista valinnoistaan. Itse tiedän, etten jaksaisi tällaista rumbaa pyörittää 10 vuotta vanhempana. Jos joku jaksaa ja haluaa, niin toivotan onnea matkaan.
Jos joku tietää mitä haluaa opiskella ja tehdä, ja hoitaa sen ensin pois alta, niin hienoa. Edelleenkin, onnea matkaan.

Jokainen taapertaa, vaappuu, hiippailee tai juoksee tyylillään.

Meille kaikille olisi toki helpompaa, jos äidit voisivat useammin vetää narun samasta päästä, mutta eihän se kai niin mene, valitettavasti.

 

[tiedän]

TOTUUS vain ON se, että me kaikki ollaan teineinä lapsia ja varmasti ainakin jokin osio itsessä vielä kehittymässä ja kesken. Tietoa ja kokemustakaan ei ole, esim lapsista. Menot menemättä ym. Kun siihen laitetan vauva mukaan ( = lue ihminen, lapsi ) niin ei hyvä tule. Lasta voi kasvattaa paremmin se, joka on jo kasvanut itsekkin, joka osaa ja tietää paremmin jne.
Kaunistelu ja lässytys tässä asiassa on aivan turhaa nuolemista, kun TIEDÄMME oikeasti mitkä faktat ovat.

 

[mmmmm]

Ihan pakko tultava tänne tunkeutuu. Itse olen 18-vuotias odotan esikoista.Kaverillani on 9kk poika ja on kohta 18-vuotias.Mielestäni ikä on vain numeroita.Ja myös se että parempi saada lapsia nuorena kun vasta silloin joskus yli 30-vuotiaana kun haluasi olla ja huvitella jne.Ja sit joso n nuorena saanut lapset niin sit 30-vuotiaana lapset ovatkin jo aikuisia ja voivat vaikka pitää hauskaa kanssasi

Olikohan tää nyt taas joku vitsi.
Kun sä olet kolmekymppinen ja vähän päälle sun lapsi ei ole aikuinen. Se on täysi-ikäinen kun sinä olet 36-vuotias.
Miksi lasten pitää pitää hauskaa äitinsä kanssa häh?
Varmaan on mukavaa kun wannabee nuori kaveriäippä vähän lähtee rimpsalle tyttöjen kanssa.

Apua.
Itse esikoinen olen saanut 21-vuotiaana eli nuorena, mutta juuri tuon kaltaiset ajatukset eivät mielessäni käyneet.

 

[just joo]

TOTUUS vain ON se, että me kaikki ollaan teineinä lapsia ja varmasti ainakin jokin osio itsessä vielä kehittymässä ja kesken. Tietoa ja kokemustakaan ei ole, esim lapsista. Menot menemättä ym. Kun siihen laitetan vauva mukaan ( = lue ihminen, lapsi ) niin ei hyvä tule. Lasta voi kasvattaa paremmin se, joka on jo kasvanut itsekkin, joka osaa ja tietää paremmin jne.
Kaunistelu ja lässytys tässä asiassa on aivan turhaa nuolemista, kun TIEDÄMME oikeasti mitkä faktat ovat.

Niin ja FAKTAAHAN on se että esimerkiksi vanhempien on vaikeampi lähteä esim sairaalasta koska oma pärjääminen pelottaa, aivan eri tavalla kuin nuorilla ja on ihan tutkittu juttu, vähän aikaa sitten oli uutisissa jne.
Eli aivan turha mussuttaa sun muitään tähän, tekstisi oli kyllä aivan älyttömän typerä.

 

[katie-]

Hyväksyn nuoret äidit. Kuhan ei oo kumminka 14v. Ite oon nuori äiti ja hyvin oon pärjänny.

 

[boom]

http://www.helistin.fi/?page=7816740&id=9940937

tuossa tiedonmuruja siitä, kuinka ikä vaikuttaa riskiin saada down lapsi.

sitten varsinaiseen aiheeseen.. itselleni tehtiin abortti hyvin hyvin nuorena enkä oikein koskaan päässyt yli siitä, vaan jäi vahva tunne että menetin oman rakkaan lapsen. edelleen olen teini-iässä, mutta nyt jo paljon kypsempi ja kova vauvakuume pukkaa päälle. tuntuu pahalta kuunnella/luke kuinka ihmiset voivat sanoa, ettei tietyn iän takia voi olla kypsä äidiksi. tietenkään elämänkokemuksesta ei ole haittaa, mutta ei se myöskään tee auttomaattisesti hyvää äiti. tosiasia kuitenkin on että todella harvoin voi olla kokemusta päivittäisestä elämästä lapsen kanssa ennen omaa esikoistaan, ja suola mahdottomuus että raskausajasta olisi kokemusta. odotusaika on tilaisuus kasvaa äidiksi, mielestäni on ihailtavaa iästä huolimatta jos käyttää sen tilaisuuden.

 

[killi]

Miehen sisko sai lapsen 19v ja meno oli sen mukasta. Laps laitokselta päästyä asti hoidossa millon missäkin.
Itse huiteli ukkonsa kanssa millon missäkin.. Lapsi oli pahasti hunnigolla.
Nyt laps pari vuotias ja lapsesta huomaa että heitelty milloin minnekin..

Eli eiköhän tehä ne lapset sit ku ollaan aikuistuttu! Ei siinä mitää vaikk sais lapsen kuin nuorena kuhan on aikuistunut...

 

[juups]

Sitä aina kommentoi omasta näkökulmastaan. Oma maailmankuvani on muuttnut todella paljon 10 vuoden aikana, en olisi ollut kypsä äidiksi alle 25v.

Yövalvomiset rasittaa aivan varmasti nyt 32v enenmmän kuin mitä 10v sitten.

 

[Santra]

En lukenu ketjua läpi, mut en mä mieti oli se äiti nuori tai vanha, niin ihan yhtälailla voi olla hyvä tai huono. Ei se sitä ikää katso.

 

[röppö]

Itse täytin just 17 enenkö lapseni syntyi
Kohtasin paljon epäilyjä..neuvolasta alkaen.. ( tyrkytettiin aborttia )
Oma äiti oli tukena ja valoi muhun uskoa kun olin päättänyt että lapsen pidän ja tulen pärjäämään,mutta välillä se epäluulo tarttui itseenkin,kun ihmisistä juuri äidin lisäksi kukaan ei ollut tukena..
Nyt on hyvä fiilis..tyttö kolme vuotias,terve ihana pimu..
Mulla ja mun miehellä menee hyvin ja ollaan saatu oma koti,työpaikat,opiskellaan jne..
me ollaan päätetty näyttää kaikille epäilijöille

 

[Orion-]

TOTUUS vain ON se, että me kaikki ollaan teineinä lapsia ja varmasti ainakin jokin osio itsessä vielä kehittymässä ja kesken. Tietoa ja kokemustakaan ei ole, esim lapsista. Menot menemättä ym. Kun siihen laitetan vauva mukaan ( = lue ihminen, lapsi ) niin ei hyvä tule. Lasta voi kasvattaa paremmin se, joka on jo kasvanut itsekkin, joka osaa ja tietää paremmin jne.
Kaunistelu ja lässytys tässä asiassa on aivan turhaa nuolemista, kun TIEDÄMME oikeasti mitkä faktat ovat.

TOTUUS ON se että kukaan meistä ei ikinä ole valmis! Me kehitytään vielä 7-kymppisinäki.

Minä tulen olemaan vähintään 22 ennen kuin äidiksi tulen, ja jos vertaan vaikka siihen mitä olin 18-vuotiaana, niin yhtä hyvin pystyisin lapsesta huolehtimaan. Perusjutut olis kunnossa. Joillain elämän osa-alueilla olen kyllä viisastunu tässä välissä, mutta lapsen hyvinvointiin niillä ei olis juurikaan merkitystä.

 

[hulipumpsis]

voi nuorikin olla hyvä äiti.monet nuoret jopa parempia kuin vanhemmat äidit.ei se äitiys välttämätä ikää katso.
ite sain esikoisen 19v ja nyt 25v mulla on 4 lasta :heart:

 

[jihhu]

minä ainakin jaksan hyvin lapseni kanssa itse 17v. hyvä äiti olen omasta mielestäni. eiköhän kaikki ole hyviä äitejä, oli 17v tai 33v?? molemmissa on varmaanki hyvät puolet ja huonot.. nuorilla voi olla rahahuolia, vanhemmilla taas joitain muita. .silti kaikki on minusta hyviä vanhempia.

 

[Cassyput]

Kaikessa on puolensa. Sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.

 

[pullero-pallero]

hohhoi.. huomaa kyllä ettei tuo henkinen kehittyneisyys ainakaan riipu iästä :| sen tasoista tekstiä täällä ainakin vähän kaikenikäisiltä tulee näköjään..

mun mielipide on se, että iällä ei ole väliä. toiset on valmiita nuorempana ja toiset vanhempana ja sen tietää jokainen itse, milloin on lapsen aika tulla. silloin on valmis, kun tuntee itse olevansa, ja tietää mitä tekee ja on valmis ottamaan vastuun lapsesta, sekä myös oikeasti haluaa lapsen, eikä ajattele vain että "kiva kun on iso maha" tai "kiva kun on pikkuvauva", sillä lapsi kasvaa ja sitä ollaan sitten vanhempia koko loppu elämän. pitää tietää mihin ryhtyy ja pitää valmistautua sellaiseenkin että mitä jos kaikki ei menekään normaalisti.

siinä mun mielipide asiasta. jokaisella on toki oma mielipide mutta olkoon

 

[ap]

olipa tästä tullu pitkä keskustelu =)

 

[eeva]

Suloisen naiivi tuo viimeinen lauseesi.
Minulle oikea ikä saada ensimmäinen lapsi oli yli 30-vuotiaana. Jollekin oikea hetki on aiemmin, toiselle myöhemmin.
Tunnen sekä vastuuntuntoisia nuoria äitejä, mutta ikävä kyllä myös heitä joiden olisi suonut itse ensin kasvaa henkisesti ennen lasten saamista.

Tässä fossiiliäitiydessä parasta taitaa olla omalla kohdallani se terve itsevarmuus, joka nuorempana oli heikoilla kantimilla. Elämää nähneenä osaa suhteuttaa arjen suuret ja pienet tapahtumat, ja pääsääntöisesti ottaa lunkisti ne asiat joista nuorempana olisin stressannut.

Miten se on naiivi? Olisi naiivia sanoa että synnyttäjien keski-ikää pitäisi laskea. Tuo nyt on vaa faktaa

Ehkä se joillekin on parempi saada lapsia yli kolmekymppisenä, en tätä kiistä, mutta tuo keski-ikä ei sais olla noin korkea. Yksittäiset tapaukset eivät väestöön paljoa vaikuta, mutta jos synnyttäjien keski-ikä on jo 32 (vai mikä se nykyään sitten onkaan) alkaa tämä jo vaikuttta väestön kehitykseen.

Ei sitten ihmetellä kun 30 vuoden päästä jo puolella väestöstä on vaikeuksia raskautua. Mitä vanhemmalle äidille lapsi on syntynyt, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tällä on suvunjatkamis ongelmia.

//muoks... Ainii, vähän huumoria tähän loppuun... Kukaan joka mun juttuja on lukenu ei voi sanoa etten minä olis itsevarma äitiydessäni

elikä mun tytär ei tule ikinä saamaan lapsia jos noita sun tilastoja tuijotellaan

Olen varmaankin tilastoihme, sillä äitini sai minut 18-vuotiaana ja silti minulla kesti vuosia raskautua..
Ja ihan omakohtaisesti voin todeta, että esim. oma äitini olisi ollut huomattavasti parempi äiti hieman kypsempänä.
Mutta kuten kirjoitin; jollekin se oikea hetki äitiyteen on aiemmin, toiselle myöhemmin. Ikävä kyllä, helppo raskautuminen nuorena ei ole hyvän äidin tae.

täällä kans yksi tilastoihme :wave: mun äiti sai minut 19v en raskauda helposti.

sitten tähän jos kerta hedelmälisyys laskee noin 25v niin miten synnytäjien keski-ikä voi olla niinkin korkee kun 32v
eikös meidän yli kolmikymppisten pitäs mennä rollaattorilla lapsettomuusklinikalle (vai mikä sen nimi on) tekeen koeputkilapsia

Taidan sitten olla minäkin tilastoihme. Tosin mulla niin päin, että äitini sai minut 35 vuotiaana, ja olen pieni sikiämiskone..