Suomi käyttää terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin muut teollisuusmaat,
ilmenee OECD:n tuoreesta katsauksesta. Sen mukaan Suomen
terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2000 alle seitsemän prosenttia
bruttokansantuotteesta eli vähiten 20 maan vertailussa.
Suomen terveydenhuoltomenot eivät ole kasvaneet kymmeneen vuoteen. Vuonna
1990 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 7,9 prosenttia bkt:sta.
Suomessa kansalaiset maksavat melko suuren osan terveydenhuolloin kuluista
itse. Kokonaismenoista maksut kattavat 20 prosenttia entisen 14 prosentin
sijaan. Osuus on kehittyneiden maiden korkeimpia.
---
Vuonna 2005 Suomen terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 7,5 prosenttia (kuvio 2). Tämä oli 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. OECD Health Data 2006-tietokannan mukaan terveydenhuoltomenojen keskimääräinen bruttokansantuotesuhde OECD-maissa oli 9,0 prosenttia vuonna 2004. Kansainvälisessä vertailussa Suomen terveydenhuoltomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat OECD-maiden alhaisimpia. Eroa selittää osin Suomen terveydenhuoltohenkilöstön alhainen palkkataso.
---
Oli työtaistelukeinoista sitten mitä mieltä hyvänsä tilanne terveydenhuoltoalalla on ollut paineinen ja puutteet tiedossa pitkään. Muita ns. kehittyneitä euroopan maita huonompi palkkataso ja työolosuhteet ovat ajaneet hoitajia pois Suomesta. Ei voida ajatella, että ala houkuttelisi enää nuoria tarpeeksi tulevaisuudessa, sillä väestön ikääntyminen tulee johtamaan väistämättä hoitajapulaan. Ellei palkkaus kohene ja työolosuhteet parannu ei Suomi kykene houkuttelemaan hoitajia muualtakaan, kyllä Ruotsi, Norja ym. vetäjät ulkomaisiakin hoitajia paremmin.