Tehdäämpä pieni kysely..Onko teidän mielestä oikein, että mies joutuu maksamaan elatusapua lapsesta jota ei halunnut?

Oletko ihan elävässä elämässä törmännyt näihin miehiin, joille nyrkkikyllikki ei ole riittänyt, mutta jotka ovat sitten loppuelämäkseen traumatisoituneet vahinkolapsista? Että tippa linssissä kuuntelet näiden elatusorjien surullisia tarinoita ja sitten ajattelet, että jotakin rajaa kärsimykselle.

 

[QUOTE="tmt";24561529]Pysähtyikö kukaan miettimään oikeasti sen "vahinkolapsen" tunteita, etuja? Jos mietin omalla kohdallani haluanko lapselleni "isän paperille", isän joka ei lasta halunnut, isän jonka lapsi haluaisi ehkä tavata mutta joutuu kuulemaan että isä ei halua jne jne. Vastuu tottakai kuuluisi molemmille mutta kas kun tämä elämä ei ole täydellinen pikkuparatiisi ja mänttejä mahtuu sekaan. Lapsen oikeus on TIETÄÄ, mutta onko lapsen ETU tietää? Kyllä minä tällaisessa tapauksessa kasvattaisin lapseni ihan yksin vaatimatta väkisin miestä osallistumaan millään muotoa.[/QUOTE]

Kyllä se lapsi tajuaa mikä on homman nimi oli se nimi siellä paperissa tai ei.
Nimi paperissa takaa sen, että lapsi voi alkaa isompana selvittää sukuaan ja tiedänpä eräänkin nuoren naisen, joka 10-vuotiaana isyydenselvityksen ansiosta sai tietää isänsä nimen kun ei äidiltään kehdannut alkaa asiasta kyselemään.

 

[QUOTE="tmt";24561529]Pysähtyikö kukaan miettimään oikeasti sen "vahinkolapsen" tunteita, etuja? Jos mietin omalla kohdallani haluanko lapselleni "isän paperille", isän joka ei lasta halunnut, isän jonka lapsi haluaisi ehkä tavata mutta joutuu kuulemaan että isä ei halua jne jne. Vastuu tottakai kuuluisi molemmille mutta kas kun tämä elämä ei ole täydellinen pikkuparatiisi ja mänttejä mahtuu sekaan. Lapsen oikeus on TIETÄÄ, mutta onko lapsen ETU tietää? Kyllä minä tällaisessa tapauksessa kasvattaisin lapseni ihan yksin vaatimatta väkisin miestä osallistumaan millään muotoa.[/QUOTE]

No mutta saahan se lapsi joka tapauksessa tietää, että sillä on isä, joka ei oo hänen kanssaan tekemisissä, jos ei äiti sitten ala sepittää jotain kuolleesta isästä tai neitseellisestä sikiämisestä.

 

Alkuperäiseen kysymykseen vastaan varauksella: kyllä.

Useissa tapauksissa on oikein, mutta ei ehkä ihan kaikissa... Nuo "lapselle varakas isä" -jutut ja ehkäisystä valehteleminen sekä jälkiehkäisyn käyttämättä jättäminen kondomin hajotessa ovat ilman muuta "ei" -tilanteita, huijaustapauksethan aloittaja jo rajasikin pois kysymyksestään. Jos hormonaalinen ehkäisy pettää, on keskustelun paikka. Toki lasta haluava nainen voi miettiä, onko tämä peniksenjatke sellainen isä, jonka haluan lapseni (ja omaan) elämään. Tosin sitä olisi voinut miettiä jo etukäteen. Toisaalta seksuaalisuus on vahva, luonnollinen vietti, eikä sen tukahduttaminen ole tervettä (vrt. katoliset papit). En siis kannata jyrkkää selibaattia, vaan järkevää vastuunkantoa.

Mietin tuolla aiemmin heitettyä kommenttia, että miehillä pitäisi olla tasa-arvoinen oikeus päättää abortista. Kuinkahan tämä käytännössä toteutuu? Mies ja ääni -periaatteella? Nähdäkseni on oikein, että naisella on viime kädessä oikeus päättää, mitä hänen ruumiilleen tapahtuu. Tiedän tosin tapauksia, joissa mies on painostanut naisen aborttiin.

Mitä tasa-arvoon tulee, on siitä oikeastaan turha puhua tässä asiassa. Jos tilannetta kuitenkin haluttaisiin tasata, kuinka moni mies olisi siihen valmis?

1. aborttitilanteessa miehelle annetaan pariksi viikoksi pahoinvointia aiheuttava lääkitys, tehdään pieni kirurginen toimenpide (hoitajien paheksuessa) ja tietyllä todennäköisyydellä aiheutetaan hedelmättömyys - esim. tuhotaan letkut niin, ettei niitä saa enää korjattua.
2. jos lapsi päätetään pitää, annetaan miehelle pariksi kuukaudeksi pahoinvointia aiheuttava lääkitys, aiheutetaan selkäkipuja ja hormonitasapainon heilahteluja, asennetaan kuukausittain edellistä suurempi mahareppu kannettavaksi päivin ja öin, aiheutetaan turvotusta jalkoihin, aiheutetaan supistuksia vastaavaa kipua viimeisen kuukauden aikana kerran - pari päivässä / viikossa, aiheutetaan raskausmyrkytyksen oireita jäljittelevä lääkitys, pakotetaan makaamaan sairaalassa kuukausi, aiheutetaan synnytyskipua jäljittelevää tuskaa parista tunnista pariin päivään, kolikkoa heittämällä arvotaan, leikataanko vatsanpeitteet auki vai runnotaanko ulkoiset sukupuolielimet (sillä marginaalisella riskillä, että tunto voi kadota loppuelämäksi) ja turvotetaan rinnat päivittäin epämukavan pinkeiksi vaikkapa suolaliuoksella ainakin muutaman kuukauden ajaksi. Unohdinko jotain?

Tämä ei toki naisen tilannetta muuttaisi tai helpottaisi, mutta kenties saattaisi miehet pohtimaan tilannetta uudella tavalla, ja parantaisi tasa-arvoa, koska molemmat vanhemmat saisivat yhtä lailla nauttia tilanteesta / toimenpiteestä.

Ja mitä tuohon miehen taloudellinen itsemääräämisoikeus vs. naisen ruumiillinen itsemääräämisoikeus -vääntöön tulee, niin kyllä itse mieluummin kaivaisin kuvetta kuin ottaisin kadulla selkääni, noin esimerkkinä.

 

On oikein. Jos seksiä harrastaa niin onhan se tiedettävä sekin riski että voi se napsu käydä yllärinä. Toista ei voi pakottaa aborttiin ja lapsi on elätettävä vanhempiensa tuloilla.

 

[QUOTE="tmt";24561529]Pysähtyikö kukaan miettimään oikeasti sen "vahinkolapsen" tunteita, etuja? Jos mietin omalla kohdallani haluanko lapselleni "isän paperille", isän joka ei lasta halunnut, isän jonka lapsi haluaisi ehkä tavata mutta joutuu kuulemaan että isä ei halua jne jne. Vastuu tottakai kuuluisi molemmille mutta kas kun tämä elämä ei ole täydellinen pikkuparatiisi ja mänttejä mahtuu sekaan. Lapsen oikeus on TIETÄÄ, mutta onko lapsen ETU tietää? Kyllä minä tällaisessa tapauksessa kasvattaisin lapseni ihan yksin vaatimatta väkisin miestä osallistumaan millään muotoa.[/QUOTE]

Mulle ei koskaan kerrottu kuka mun isä on. Isä ei halunnut olla mun kanssa missään tekemisissä, hänellä oli vaimo ja lapsia ( mulla on kuukauden mua nuorempi velipuoli ) kotona odottamassa..

Äitini kuoleman jälkeen selvitin isäni henkilöllisyyden ja nuoruuden huumassa soitin isälle haluten tavata hänet vihdoinkin. Hän sanoi ettei halua koskaan nähdä mua ja että en saa soittaa hänelle enää koskaan. Olisiko tämä ollut vältettävissä isyyden tunnustuksella jo aiemmin ? Olisiko ollut yhtään parempi jos isä olisi maksanut elareita..? Ei. Toki asioista kertominen olisi ollut hyvä juttu, mutta ajat olivat silloin erilaiset...
Isä olisi varmaan pakoillut maksuvastuutaan elämänsä loppuun saakka, kuten teki jättäessään mut perinnöttä- ei taatusti halunnut olla missään tekemisissä mun kanssa. Olisiko elämä ollut jotenkin helpompaa jos vastahakoinen isä olisi ollut koko ajan kuvioissa mukana? Ei todellakaan.

Tietenkään kaikki miehet eivät ole tällaisia, omalle kohdalle on sattunut sellainenkin tapaus jossa äiti halusi abortin, mutta isä ei. Nainen siis synnytti lapsen koska mies sanoi olevansa naisen rinnalla huolehtien lapsesta ja niin on tehnyt kohta 15 vuotta.

 

Toisilla ehkä on. Tarkoitus oli korostaa sitä, että abortissa on pahinta se henkinen puoli ja minun subjektiivisen kokemuksen mukaan ainoa millä oli merkitystä.

Mulle on tehty keskeytyneen keskenmenon takia tuo lääkkeellinen raskauden keskeytys, ja sanoisin että ei ollut mikään kivuton toimenpide.

 

On oikein. Se elatusmaksu on oikeasti hyvin mitätön asia sen rinnalla, että isä oikeasti on läsnä lapsen elämässä. Helpollahan mies pääsee, jos voi vaan pienellä rahasummalla lapsen kuitata.

 

On oikein. Hän on aikuisena ihmisenä varmasti tajunnut seksin harrastamiseen liittyvät riskit.

jep

 

otetaan sellainen esimerkki että mies harrastaa naisen kanssa seksiä, mies käyttää kumia. kumi pettää eikä nainen hae jälkiehkäisyä. mies ei halua lasta eikä halua olla tekemisissä. onko mies silti velvollinen maksamaan elareita ja tunnustamaan isyyttä? mielestäni ei.

 

[QUOTE="zenn";24561522]Enhän minä poista miehiltä vastuuta vaan tässä mallissa naiselle kerrotaan tilanne jo ennen seksiä. Kyllä minun mielestäni miehelläkin tulisi olla päätäntävaltaa lapsen saannista, kuten naisilla on. Jotkut alkupään keskustelussa kirjoittivat, että mies voisi kieltäytyä lapsen elatuksesta ilmoittamalla alkuraskauden aikana, mikä minun mielestäni on kamala ajatus. Koska aina seksissä on raskautumisen riski niin miksei mies voi ilmoittaa ennen seksiä, ettei tule kantamaan vastuuta ja nainen voi tehdä silloin päätöksen maatako miehen kanssa vai ei?

Kuinka moni haluaisi maata vastuunpakoilijan kanssa? Silloin se olisi naisen valinta. Kuinka paljon syntyisi lapsia vastuunpakoilijoille?

Ja onhan se abortin teon päättäminen yksin epäreilua, ei se helppo tilanne ole, mutta kyllä miehellä pitäisi olla oman jälkeläisen (vaikka vasta sikiön) kohdalla sananvaltaa sen verran että haluttu lapsi voisi syntyä. Vaikka sitä nyt on mahdotonta toteuttaa käytännössä.[/QUOTE]

Samalla tavalla kun talvi yllättää joka vuosi voi raskaus yllättää...

Eli ihan oikeasti jokainen aikuinen ihminen tietää, että seksiä harrastamalla voi tulla raskaaksi. Jos on kyse irtosuhteesta/ei niin vakavasta suhteesta ihan varmasti nainen tietää olevan hyvin todennäköistä, että hän jää lapsen kanssa yksin. Vakaassa parisuhteessa tietenkin voi olettaa, ett toinen kulkee rinnalla, mutta elämä on yllätyksiä täynnä.

Ei tarvita mitään kaavakkaita, joilla kerrotaan naisille riskit. Kyllä ne on jo tiedossa!

Ihan samalla tavalla miehet kyllä tietää, että naiset päättää viimekädessä pitääkö lapsen vai ei ja miehen on elettevä sen asian kanssa.

Kyllä minusta aikuisilta ihmisiltä voi odottaa, että kantavat vastuun teoistaan. Kaikessa ei tarvitse paapoa, miehiäkään!

 

Mitäs tasa-arvoa se sellainen on, että mies saisi päättää abortista joka tehdään naiselle? Tai, että mies saisi sivuuttaa naisen päätöksen abortista? Naisellako ei saisi olla päätäntävaltaa omasta ruumistaan näissä tilanteissa? Tuntuu jotenkin luonnottomalta, että jos minä haluaisin pitää lapsen ja mies sitä vastustaa ja et lääkäri sivuuttaisi minun mielipiteen ja uskoisi miestä.

Mies on kuitenkin ottanut tietoisen valinnan, samoin nainen. Se kyseinen elatustuki on kuitenkin minimaalinen lapsen ympärivuorokautiseen hoitamiseen verrattuna. Näissä tilanteissa mies päättää, että haluaako olla lapsen elämässä vai ei. Vai pitäisikö tässä sitten tasa-arvon vuoksi kuunnella naistakin asiasta?

 

On oikein. MInusta tässä ei ole edes mitään moraalisesti väärää. Enemmän koen vääryytenä miehiä kohtaan sen, että heillä ei ole oikeutta vahinkotilanteissa kieltää aborttia. Aivan kohtuutonta, että äiti saa päättää yksin. Kun vahinko on sattunut, mielestäni äidin pitäisi jaksaa kantaa lapsi sen 9 kk, jos isä haluaa.

 

otetaan sellainen esimerkki että mies harrastaa naisen kanssa seksiä, mies käyttää kumia. kumi pettää eikä nainen hae jälkiehkäisyä. mies ei halua lasta eikä halua olla tekemisissä. onko mies silti velvollinen maksamaan elareita ja tunnustamaan isyyttä? mielestäni ei.

:headwall: :headwall:

 

[QUOTE="huoh";24562478]:headwall: :headwall:[/QUOTE]

hakkaa ihan rauhassa. tää on vaan mielipide.

 

otetaan sellainen esimerkki että mies harrastaa naisen kanssa seksiä, mies käyttää kumia. kumi pettää eikä nainen hae jälkiehkäisyä. mies ei halua lasta eikä halua olla tekemisissä. onko mies silti velvollinen maksamaan elareita ja tunnustamaan isyyttä? mielestäni ei.

On oikein. Jos mies on ennen seksiä kertonut että ei missään nimessä halua lasta ja kertonut selvästi vahingon sattuessa jälkiehkäisy tai abortti olevan ainut vaihtoehto, ei ehkä moraalisesti oikein, mutta lainsäädäntö en lähtisi siltikään muuttamaan.

 

On oikein. Jos mies on ennen seksiä kertonut että ei missään nimessä halua lasta ja kertonut selvästi vahingon sattuessa jälkiehkäisy tai abortti on ainut vaihtoehto, ei ehkä moraalisesti oikein, mutta lainsäädäntö en lähtisi siltikään muuttamaan.

no ei oo kukaan tässä puhunutkaan laista vaan ihan mielipiteistä. mun mielestä ei ole oikein että miestä pakotetaan isäksi vastoin omaa tahtoa. jos nainen haluaa pitää lapsen niin se on sitten sen oma asia mutta mielestäni miehelläkin pitäisi olla oikeus sanoa ei kiitos.

 

Kyllä se oikein on.

Jos ei moiseen ole valmis, pitää pitää pippeli housuissa vaan (omissa housuissaan =)).

 

no ei oo kukaan tässä puhunutkaan laista vaan ihan mielipiteistä. mun mielestä ei ole oikein että miestä pakotetaan isäksi vastoin omaa tahtoa. jos nainen haluaa pitää lapsen niin se on sitten sen oma asia mutta mielestäni miehelläkin pitäisi olla oikeus sanoa ei kiitos.

Eikai kovin yleistä ole pakottaa ketään vastentahtoisesti isäksi. Se on myös miehellä omaa tyhmyyttä jos ei ota asioista etukäteen selvää, pystyykö nainen käyttämään jälkiehkäisyä tai tekemään abortin. Onko se todella miehille (tai naisille) niin vaikea puhua asioista etukäteen, se ei minusta ole liikaa vaadittu, vai onko sittenkin?

 

on oikein. lapsi ei ole voinut valita syntyykö vai ei joten hänellä on samat oikeudet kun muillakin lapsilla.