Te joiden elämä on ollut keskivertoa helpompi

[Stina]

Tuli mieleen tuosta toisesta ketjusta tämä aloitus.
Joku kirjoitti, että on saanut elää helppoa ja hyvää elämää. Että eteen vain aina tupsahtaa hyviä asioita.

Kertoisitteko millaista voi elämäntarina voi helpommillaan olla?

 

[Ei kuitenkaan niin]

En sit helposta tiedä, ehkä mä oon vaan sopeutunut hyvin erilaisiin vaikeuksiin joista osa on ollut melkein maata kaatavia.

Mut kaiken oon saanut mitä oon halunnut, työpaikoista opiskeluun, asunnoista miehiin. Tosin kovaa työtä on vaatinut ja uhrauksia enkä oo antanut vastoinkäymisien vaikuttaa liikaa pitkäntähtäimen suunnitelmiin.

 

[onnellinen]

Löysin miehen jonka kanssa jaamme rakkauden. Avioliittoa on kestänyt 9 vuotta. Lapsia yhteensä 4. Alamäkiä ja niistä selviytymisiä, sairasteluja, hermoriekaleita ja aina vaan ollaan yhdessä selvitty. Luulen että monella on ollut helpompi elämä mutta itse koen että ollaan oltu etuoikeutettuja ku meillä on rakkautta

 

[namu]

Tuli mieleen tuosta toisesta ketjusta tämä aloitus.
Joku kirjoitti, että on saanut elää helppoa ja hyvää elämää. Että eteen vain aina tupsahtaa hyviä asioita.

Kertoisitteko millaista voi elämäntarina voi helpommillaan olla?

No ei ehkä maailman helpoin, lapsuus ihan perusjuttuja; isä, äiti ja isosisko. Vanhemmilla sellaiset työt että paljon kotona (tekivät siis töitä kotona) turvallista ja ihan ok:ta. (vanhemmilla oli riitoja ja tietty sisarkateutta yms. muttei koskaan perheväkivaltaa, vanhemmat ei koskaan juoneet, polttaneet tms) lähellä myös tärkeä isoäiti.
Mutta ehkä se helpoin elämä alkoi sitten kun löysin 18v mieheni. Hän on ihan älyttömän ihana ja rakas ja kiltti. On saatu neljä ihanaa, tervettä lasta (2poikaa, 2tyttöä) rakennettu pari vuotta sitten iso, nätti ok-talo isolle tontille maalle. Aina on rahasta hiukan tiukkaa, mutta silti on saatu tämä talo, autot ja ekstrojakin (kylpytynnyri, lomamatkoja jne)

Pääsin kouluun minne halusin ja sain työpaikan minkä haluasin. Välit sukuun ja ystäviin ovat hyvät. Olen perustyytyväienn esim. ulkonäkööni (vaikka muutama kilo pitäisi pois saadakin) Jotenkin kaikki on vaan mennyt hyvin. Ollaan kaikki terveitä, lapset pärjää hyvin koulussa ja elämässä. Kyllä mä koen että mulla on aika mukava ja "helppo" elämä.

 

[Stina]

En sit helposta tiedä, ehkä mä oon vaan sopeutunut hyvin erilaisiin vaikeuksiin joista osa on ollut melkein maata kaatavia.

Mut kaiken oon saanut mitä oon halunnut, työpaikoista opiskeluun, asunnoista miehiin. Tosin kovaa työtä on vaatinut ja uhrauksia enkä oo antanut vastoinkäymisien vaikuttaa liikaa pitkäntähtäimen suunnitelmiin.

Kerro lisää, millaisia uhrauksia? Valota hieman lisää positiivista ajatteluasi.

 

[Jenis]

No miten se ny määritellään, mikä on helppoa elämää ja mikä ei? Toiselle jokainen kynnenlohkeaminen on kuolemanvakava asia, toiset ottaa rennommin.

Mulla on omasta mielestäni menny kaikki ihan hyvin putkeen, vaikka paperilla ei välttis siltä näyttäiskään

 

[Stina]

Tuli mieleen tuosta toisesta ketjusta tämä aloitus.
Joku kirjoitti, että on saanut elää helppoa ja hyvää elämää. Että eteen vain aina tupsahtaa hyviä asioita.

Kertoisitteko millaista voi elämäntarina voi helpommillaan olla?

No ei ehkä maailman helpoin, lapsuus ihan perusjuttuja; isä, äiti ja isosisko. Vanhemmilla sellaiset työt että paljon kotona (tekivät siis töitä kotona) turvallista ja ihan ok:ta. (vanhemmilla oli riitoja ja tietty sisarkateutta yms. muttei koskaan perheväkivaltaa, vanhemmat ei koskaan juoneet, polttaneet tms) lähellä myös tärkeä isoäiti.
Mutta ehkä se helpoin elämä alkoi sitten kun löysin 18v mieheni. Hän on ihan älyttömän ihana ja rakas ja kiltti. On saatu neljä ihanaa, tervettä lasta (2poikaa, 2tyttöä) rakennettu pari vuotta sitten iso, nätti ok-talo isolle tontille maalle. Aina on rahasta hiukan tiukkaa, mutta silti on saatu tämä talo, autot ja ekstrojakin (kylpytynnyri, lomamatkoja jne)

Pääsin kouluun minne halusin ja sain työpaikan minkä haluasin. Välit sukuun ja ystäviin ovat hyvät. Olen perustyytyväienn esim. ulkonäkööni (vaikka muutama kilo pitäisi pois saadakin) Jotenkin kaikki on vaan mennyt hyvin. Ollaan kaikki terveitä, lapset pärjää hyvin koulussa ja elämässä. Kyllä mä koen että mulla on aika mukava ja "helppo" elämä.

Kuulostaa ihanalta! Itselläni on ollut aika rankkoja kokemuksia ja lisäksi muutaman kerran tosi huono tuuri isommissa asioissa.

 

[aamuntorkku]

Mä en varmasti tiedä onko mun elämä nyt sitte keskimääistä helpompaa vai ei, mut henkilökohtaisesti koen niin =)
Meillä oli ihana lapsuus, perusturvallinen koti. Jälkeenpäin olen toki tajunnut, että ei mun vanhemmilla oo aina helppoa ollut, mutta lapsilleen ovat kyllä onnistuneet hyvän perustan elämilleen luomaan. Ja tämän ja positiivisen elämänasenteen avulla oon sitte selvinny kohtuullisen hyvin vaikeistakin paikoista elämässä. Ja nyt aikuisena, kun olen nähnyt erilaisia, surullisiakin, elämänkohtaloita, osaan todella arvostaa "helppoa" elämääni..

 

[.]

minusta tuntuu että se on ihmisen asenteesta kiinni.oma elämä on mielestäni ollu helppoa aina.avioeroperhe lapsuudessa ja muutenkin oli "köyhä" lapsuus,aina piti toisten vanhoissa vaatteissa kulkea ja ikinä ei missään reissuissa käyty tai muuta ei rahaa ollu mihinkään.mutta oli onnellinen lapsuus silti,yhdessä sisarrusten kanssa ja turvallinen lämmin koti oli hyvät välit vanhempiin niin kauan kun asuivat yhdessä. kun kotoa muutti,pystyi tekemään elämästä millasen halusi,vastoinkäymisiä tuli mutta ei niistä tullu stressattua vaan ne tuli selvitettyä.nyt kun on oma perhe ja lapsia,sitä tuntuu asiat olevan vain hyvin.oma asenne on vaan positiivinen kaiken suhteen,kyllä asiat aina järjestyy tavalla tai toisella.

 

[Non compos mentis]

minusta tuntuu että se on ihmisen asenteesta kiinni.oma elämä on mielestäni ollu helppoa aina.avioeroperhe lapsuudessa ja muutenkin oli "köyhä" lapsuus,aina piti toisten vanhoissa vaatteissa kulkea ja ikinä ei missään reissuissa käyty tai muuta ei rahaa ollu mihinkään.mutta oli onnellinen lapsuus silti,yhdessä sisarrusten kanssa ja turvallinen lämmin koti oli hyvät välit vanhempiin niin kauan kun asuivat yhdessä. kun kotoa muutti,pystyi tekemään elämästä millasen halusi,vastoinkäymisiä tuli mutta ei niistä tullu stressattua vaan ne tuli selvitettyä.nyt kun on oma perhe ja lapsia,sitä tuntuu asiat olevan vain hyvin.oma asenne on vaan positiivinen kaiken suhteen,kyllä asiat aina järjestyy tavalla tai toisella.

Niin, asennekysymys se onkin. Joskus näkee ihmisiä, joilla on kaikki edessään kultavadilla, mutta silti vain valitetaan. Voi kun heitä sais ravisteltua! Toiset ovat perusnegatiivisia olematta varsinaisesti masentuneita. Toiset saavat huonot kortit heti alussa, mutta pelaavat kärsivällisesti niillä, mitä on suotu.

 

[Ei kuitenkaan niin]

kyllä asiat aina järjestyy tavalla tai toisella.

Todellakin, jokainen umpikuja aukeaa aina jollain tavalla =) Sopeutumiskyvystä kiinni miten vaikealta se sit tuntuu..

 

[Blume]

Aina saanut kaiken helpolla, mistään ei ole tarvinnut kilpailla ja perhe tarjonnut suunnattomasti positiivista vapautta. Eli on ollut kaikki edellytykset tehdä sitä mistä tykkää ja annettu kaikki valmiudet tehdä oikeita valintoja.

Kai sitä on annettu jokin niin hyvä resepti elämään, että on sen avulla osannut saada asiat aina rullaamaan niin sujuvasti. Sitten kun sitä on vielä kaiken lisäksi niin rationalistinen, ettei jää murehtimaan käytännössä mitään, vaan elelee vain eteenpäin. Oma-aloitteisuus ja ahkeruus ovat osoittautuneet todellisiksi hyveiksi ja niistä, sekä kaikesta muusta helposta ja hyvästä elämässäni, minun on kiittäminen isääni.

 

[vieras]

Mä en koe olevani mitenkään yltiöpositiivinen, mutta suhtaudun asioihin siten, että minun pitää nyt tehdä jotain, jos joku ärsyttää. Jos olen kateellinen jollekin, mietin, mikä omassa elämässä mättää ja korjaan sen. Jos haluaa rahaa, pitää opiskella ja löytää työ, josta saa rahaa. Jos haluaa onnellisen avioliiton, pitää etsiä mies jota rakastaa ja olla itse ehdoitta tosissaan. Jos suhde kariutuu, eipä ole mun vika. Jos haluan pitkälle lomamatkalle kuten naapuri, säästän ja lähden pitkälle lomamatkalle. Tee itse, älä syytä muita.

 

[aapee]

Ei kaikki voi olla asenteesta kiinni. Sen verran rankkoja tarinoita onnettomuuksista, tsunameista ja sairauksista on ihmisillä.

On helppoa pitää yllä positiivista asennetta, jos siihen on hyvät edellytykset.

 

[Non compos mentis]

Ei kaikki voi olla asenteesta kiinni. Sen verran rankkoja tarinoita onnettomuuksista, tsunameista ja sairauksista on ihmisillä.

On helppoa pitää yllä positiivista asennetta, jos siihen on hyvät edellytykset.

Ai miksei voi? Minä en aio sen suuremmin yksityiselämääni täällä repostella, mutta voin sanoa, että siinä olisi matskua lööppeihin viikkokausiksi. Positiivisuus on synnynnäistä, sitä on vaikea oppia jälkikäteen. On monia anekdootteja asiasta, esim. Raamatun Job ja sitten se tarina kahdesta sammakosta maitokirnusta. Toinen antoi periksi ja hukkui, se toinen jatkoi räpiköimistä, maidosta tuli kermaa ja sammakko pääsi hyppäämään pois.

Ainut hyvä edellytys positiivisuuteen on siis luontainen optimismi.

 

[tytsi-89]

Mulla on mielestäni ollut todella helppo ja onnellinen elämä. Ei mitään sen suurempia vastoinkäymisiä. Hyvä ja rakastava perhe, välittäviä sukulaisia, paljon ystäviä, turvallinen, suojattu lapsuus, en ole jäänyt ikinä paitsi mistään tarpeellisesta jne. Totta kai tämä on myös asennekysymys, mutta kyllä sekin on totta, että toisilla on verraten vaikeampaa ja enemmän vastoinkäymisiä kuin toisilla.

 

[aapee]

Ei kaikki voi olla asenteesta kiinni. Sen verran rankkoja tarinoita onnettomuuksista, tsunameista ja sairauksista on ihmisillä.

On helppoa pitää yllä positiivista asennetta, jos siihen on hyvät edellytykset.

Ai miksei voi? Minä en aio sen suuremmin yksityiselämääni täällä repostella, mutta voin sanoa, että siinä olisi matskua lööppeihin viikkokausiksi. Positiivisuus on synnynnäistä, sitä on vaikea oppia jälkikäteen. On monia anekdootteja asiasta, esim. Raamatun Job ja sitten se tarina kahdesta sammakosta maitokirnusta. Toinen antoi periksi ja hukkui, se toinen jatkoi räpiköimistä, maidosta tuli kermaa ja sammakko pääsi hyppäämään pois.

Ainut hyvä edellytys positiivisuuteen on siis luontainen optimismi.

Kyllä. Joillain sellainen on. Mutta luoja auta meitä, joille on sattunut rankkoja juttuja ja negatiivisuus on synnynnäistä!

 

[dd]

Tuli mieleen tuosta toisesta ketjusta tämä aloitus.
Joku kirjoitti, että on saanut elää helppoa ja hyvää elämää. Että eteen vain aina tupsahtaa hyviä asioita.

Kertoisitteko millaista voi elämäntarina voi helpommillaan olla?

Kun syntyy jousimieheksi, ei siinä voi muuten käydä.
Toki kokee elämän helpoksi kun on aina optimistinen.. jos jokin menee pieleen (harvoin), aina on plan b joka varmasti onnistuu..

 

[Jenis]

Ainut hyvä edellytys positiivisuuteen on siis luontainen optimismi.

Peesi tähän. Se on ihan luonnekysymys. Toki joillain tökki elämässä vastaan niin pirusti että siinä taipuu jo positiivisempikin tyyppi, mutta silti. Ja sitten on tietty nää vastoinkäymisten märehtijät, jotka ei ikinä pääse yli yhtään mistään ja katkeroituu jo kolmikymppisinä.

 

[tytsi-89]

Ei kaikki voi olla asenteesta kiinni. Sen verran rankkoja tarinoita onnettomuuksista, tsunameista ja sairauksista on ihmisillä.

On helppoa pitää yllä positiivista asennetta, jos siihen on hyvät edellytykset.

Mä olen kyllä tästä ihan samaa mieltä. Positiivisuus on tavallaan asennekysymys, mutta kyllä on helpompaa olla optimisti, jos ei ole kohdannut elämässään juurikaan vaikeuksia. Ainakin minä tunnen ihmisiä, jotka ovat aina olleet iloisia ja optimistisia, mutta kun heille on tapahtunut jotain todella traumaattista, on se elämänilo kadonnut hyvinkin pitkäksi aikaa.

 

[Ei kuitenkaan niin]

On helppoa pitää yllä positiivista asennetta, jos siihen on hyvät edellytykset.

Ei pidä paikkaansa, ei se edellytyksistä ole kiinni. Eihän kaikki huonoissa oloissa elävätkään ole pessimistejä. Kyllä se on asenteesta enemmän mun mielestä kiinni..

 

[BootyPeppi]

Kaikki mikä tulee eteen koitan kääntää positiiviseksi ja oppia niistä. Se helpottaa elämää ja tuo tullessaan paljon hyvää....

 

[dd]

Ei kaikki voi olla asenteesta kiinni. Sen verran rankkoja tarinoita onnettomuuksista, tsunameista ja sairauksista on ihmisillä.

On helppoa pitää yllä positiivista asennetta, jos siihen on hyvät edellytykset.

Mutta jos haastattelet tsunamista tai syövästä selvinneitä, saattaa joku heistä todeta että paremmin minulle kävi kun joku toinen taas ei selvinnyt ja tarkoittaa tätä. Ja jatkaa elämää vahvempana ja jopa onnellisempana. Toinen taas ei pääse koskaan yli siitä. Asenne, luonne..

 

[vierasX]

Jos on elämään positiivinen asenne, niin ei kai se mun mielestä tarkoita sitä että on helppo elämä. Mun mielestä elämästä helpon tekee se, että jos ei ole joutunut kokemaan suuria takaiskuja, menetyksiä ja on saanut suurinpiirtein sen mitä halunnut.

 

[aapee]

Jos on elämään positiivinen asenne, niin ei kai se mun mielestä tarkoita sitä että on helppo elämä. Mun mielestä elämästä helpon tekee se, että jos ei ole joutunut kokemaan suuria takaiskuja, menetyksiä ja on saanut suurinpiirtein sen mitä halunnut.

Juuri tätä minä ketjun aloituksella tarkoitin.