TÄYSIMETYKSEN VANKINA

[Lilii lisänimetön]

Jos on lapsia (isompiakin) niin yleensä vanhemmat ei mene menoilleen ihan milloin itseä huvittaa, vaan esim. lasten ruoka- ja uniaikojen mukaan. Niin ainakin luulin. Ja niin itse teen.

Tämä mullakin pisti silmään. En ole ennen törmännyt lapsiperheeseen, jossa vanhemmat voi mennä menoilleen milloin itseä sattuu huvittamaan. Itsekin olen aina ajatellut että lapsiperheessä mennään jonkinmoisen rytminmukaan, ja mahdollisesti ennakkoon sovitaan miehen tai hoitajan kanssa siitä koska mennään, mutta ehkä sitten olen se kuuluisa superäiti, joka ilmeisesti on jokainen joka vähääkään lastaan ajattelee ja niiden ehdoilla menee...

Siis anteeksi, mutta miksi äiti ei voi lähteä kotoa kesken päivän oli lapsella (isommalla) sitten uniaika tai ruoka-aika tai leikkiaika? Olettaen, että isä jää kotiin. Apua, mä saatan ainakin lähteä kauppaan ihan koska vain, onko lapseni pilalla

No hienoa jos teillä kerta on aina isä tai joku muu paikalla valmiina hoitamaan. Vaikea ymmärtää että kaikilla ei ole, jolloin on erikseen sovittava että joku jää lapsen kanssa. Onko oma lapseni siis pilalla kun en ex-tempore pääsekään mihinkään?

No eriasia on tietysti jos joutuu oikein hoitajan kanssa sopimaan, mutta en ymmärrä miksi muuten täytyy sovittaa omat kauppakäymisensä lasten rytmiin, jos isä jää lapsen kanssa kotiin. Tuolla yhdessä viestissä joku pitää itseään lastaan ajattelevana superäitinä, kun ei käy edes kaupassa sopimatta siitä tarkkaan ensin isän? kanssa ja ihmettelee miksei omia menoja soviteta lasten rytmiin. Näin ollen minä olen ilmeisesti huono äiti, kun lähden kauppaan myös silloin, kun lapsilla ei ole uniaika...

Usein silloin kyllä, jos haluaa täysimettää niin omat menot sovitetaan lapsen rytmiin.

Joo täysimetyksen ymmärrän, mutta tuolla ensimmäisessä lainauksessa sanotaan näin: Jos on lapsia (isompiakin) niin yleensä vanhemmat ei mene menoilleen ihan milloin itseä huvittaa vaan esim. lasten ruoka- ja uniaikojen mukaan.

No sehän on vaan esimerkki siitä, että aina ei voi mennä silloin kun itse haluaa. isompien lapsien kohdalla jomman kumman on oltava kotona silloin ja vauvan ollessa kyseessä äidin, jos hän imettää.

Tätä juuri tarkoitin. Aikuiset ei voi mennä omien halujensa mukaan jos heillä on lapsia. Vaan ensin katsotaan että lasten tarpeet täytetään.

 

[Sara]

Tässä on nyt niin ettei kukaan taida enää tietää mihin viestiin vastaa ja ketä vastaan kinastelee, ap:tä, vain jotain joka sanoi jotain. Lähinnä sara nyt vaan poimii kommentin sieltä ja toisen täältä, ja yhdistää ne kaikki toistensa jatkumoksi...

Ihan samaa viestiketjua aina lainaan, enkä lisäile siihen muita vastauksia paitsi omani. Olen vain vastannut kahteen eri juttuun, tuttipulloon/äidin läheisyyteen + siihen, että saako äiti lähteä extempore, jos on isompia lapsia.

 

[Sanni]

Jos on lapsia (isompiakin) niin yleensä vanhemmat ei mene menoilleen ihan milloin itseä huvittaa, vaan esim. lasten ruoka- ja uniaikojen mukaan. Niin ainakin luulin. Ja niin itse teen.

Tämä mullakin pisti silmään. En ole ennen törmännyt lapsiperheeseen, jossa vanhemmat voi mennä menoilleen milloin itseä sattuu huvittamaan. Itsekin olen aina ajatellut että lapsiperheessä mennään jonkinmoisen rytminmukaan, ja mahdollisesti ennakkoon sovitaan miehen tai hoitajan kanssa siitä koska mennään, mutta ehkä sitten olen se kuuluisa superäiti, joka ilmeisesti on jokainen joka vähääkään lastaan ajattelee ja niiden ehdoilla menee...

Siis anteeksi, mutta miksi äiti ei voi lähteä kotoa kesken päivän oli lapsella (isommalla) sitten uniaika tai ruoka-aika tai leikkiaika? Olettaen, että isä jää kotiin. Apua, mä saatan ainakin lähteä kauppaan ihan koska vain, onko lapseni pilalla

No hienoa jos teillä kerta on aina isä tai joku muu paikalla valmiina hoitamaan. Vaikea ymmärtää että kaikilla ei ole, jolloin on erikseen sovittava että joku jää lapsen kanssa. Onko oma lapseni siis pilalla kun en ex-tempore pääsekään mihinkään?

No eriasia on tietysti jos joutuu oikein hoitajan kanssa sopimaan, mutta en ymmärrä miksi muuten täytyy sovittaa omat kauppakäymisensä lasten rytmiin, jos isä jää lapsen kanssa kotiin. Tuolla yhdessä viestissä joku pitää itseään lastaan ajattelevana superäitinä, kun ei käy edes kaupassa sopimatta siitä tarkkaan ensin isän? kanssa ja ihmettelee miksei omia menoja soviteta lasten rytmiin. Näin ollen minä olen ilmeisesti huono äiti, kun lähden kauppaan myös silloin, kun lapsilla ei ole uniaika...

Ilmeisesti minusta puhuit, kun tuon kaupassa käynnin mainitsit.
Sovitan kaupassakäyntini lapsen rytmiin tietenkin, koska haluan täysimettää. Muutenhan se olisi mahdotonta mennä ilman lasta.
Ja miehelleni kerroin jo ennen lapsia tulevia menosuunnitelmia, ihan kohteliaisuuttani ja kunnioituksesta häntä kohtaan, koska aika kurja on jos mies on suunnitellut jotain menoa, ja minä ilmoitan ovelta, että nyt sitten lähden, heippa.

 

[vieras]

mää en oo saanut poikaa syömään vieläkään mistään muusta kuin tissistä, hän on nyt 8kk. olishan se kiva jos joisi pumpattua äidinmaitoa vaikka pullosta. niin ei olisi niin kiirus aina kotiin. mutta ei se mua niin kauheasti haittaakaan.

Ihan tismalleen sama täällä!
Tyttö 8kk, eikä pulloa ole edes nähnyt koskaan.
Itse ajattelen asian niin, että tämä on nyt tämä aika tätä, vuosi on kuitenkin pieni aika elämästä! Ja toisekseen tässä vaiheessa meillä tissitellään jo sen verran harvoin, että pidemmäksikin aikaa pääsen omiin menoihin, jos nyt välttämättä haluaisin. Ei meillä muutenkaan liikuta ilman vauvaa ja lapsia, helppoahan vauvan kanssa on liikkua kun ruoka aina lämpimänä ja valmiina mukana!!

Esikoinen oli meillä pelkkä pullolapsi, ja kyllä tämä on 100% kivempaa, vaikka en nyt kauhean pitkäksi aikaa voikaan erossa olla vauvasta!

 

[AlmaLyytiLilli]

Meillä esikoinen sai sekä tissiä että pullosta korviketta, hienosti meni, isä pystyi osallistumaan alusta alkaen kaikkeen lapsenhoitoon. No ans olla kun kakkonen ( ja myöhemmin kolmonen ) syntyi, niin ei kelvannut kuin tissi, tissi ja tissi... Isä osallistui muuhun hoitoon, mutta jotenkin se oli erilaista. Vauva oli niin minussa kiinni ettei ollut minnekään asiaa yksinään, vähän kärjistetysti. Jälkeenpäin mies on sanonut, että esikoisen kanssa se vauvaikä oli ihan erilaista kuin näillä kahdella muulla, oli paljon läheisempi suhde.
Eli puolensa kaikessa ja jokainen tekee omat ratkaisunsa niinkuin parhaaksi näkee. Vaikka täällä palstalla näitä vatvottais maailman tappiin asti. Ap:lle jaksuja!

 

[vieras]

Asenteesta kiinni. Onhan se imetys äidille sitovampaa kuin pulloruokinta, mutta vauva on pieni vain hetken ja vauvan kanssa on kätevää liikkua kun ruoka on äidin mukana ja nopeasti saatavilla. Itse liikuin aikoinaan vauvan kanssa monissa paikoissa ja tiedän monta muuta äitiä, joita kodin seinät ei ole pidetelleet imeväisenkään kanssa.
Sitten kun alat antaa kiinteitä, imetysvälit kasvaa, ja voit olla pidempiä aikoja pois kotoa, puolen vuoden tienoilla moni vauva oppii hörppimään maitoa nokkamukista tai kupin reunasta, jos lypsät maitoa tai hoitaja tarjoaa korviketta sinun poissaollessasi. Ensimmäisen vuoden vauva on aina enemmän tai vähemmän äidissä kiinni ja tarvitseekin äitiään enemmän ja siitä se itsenäistyminen sitten pikkuhiljaa alkaa. Aika moni kuitenkin jälkeenpäin kaipaa sitä vauva-aikaa... Se on niin pian ohi.

 

[x]

En tiedä lukeeko ap tätä enää mutta vastaanpa kuitenkin. En jaksanut lukea näin pitkää ketjua mutta luultavasti olet saanut vinkkejä lapsen pullolle saamiseksi. Meillä ei mitkään konstit auttaneet joten mun vinkkini onkin, että koita hyväksyä tilanne ja ajattele, että imetys on kuitenkin vauvalle parempi kuin pullottelu. Itse täysimetin 6kk ja imetys jatkui vuoden ikään. Ymmärrän turhautumisesi - itsekin tuli ne tunteet koettua silloin kun vauva teki tuttipullolakon. Varmaan moni on hyökännyt sun kimppuun tosta aloituksesta mutta kyllä se on ihan inhimillistä tuntea raivoa, kun asiat ei mene niin kuin on suunnitellut. Kun on eka lapsi kyseessä niin kyllä se hetken kestää ennen kuin oppii hyväksymään sen, ettei voi enää täysin hallita omaa elämäänsä.
Tsemppiä sinulle vauva-arkeen. Hyvin teillä tulee menemään varmasti, koska ajattelet kumminkin vauvasi parasta - olethan halunnut päästä täysimetykseenkin. Olen melko varma, että jos nyt saisit valita ottaako vauvasi jatkossa tissin vai pullon niin loppujen lopuksi valitsisit kuitenkin tuon imetyksen. Harmillisen usein nut pikkuiset sen valinnan tekevät ja jompi kumpi ei kelpaa. Parempi kuitenkin pullo- kuin tissilakko.

 

[Vieras]

Kerronpa oman näkemyksen. Esikoisen imetys ei onnistunut, toisen kohdalla halusin ehdottomasti onnistua. Koko 4 kk oli yhtä tiheää imua. Jonkun mielestä varmasti normaalia ja ihan voin rehellisesti myöntää että minulle se oli todella raskasta. Korvike ei kelpaa, pumppaamalla ei tule joten aika jumissa kotona olin / olen. Iltaisin minnekään meneminen ei onnistunut, koska lapsi oli illat tissillä. Ja mies päivät töissä. Ette te, jotka voitte mennä lasten kanssa normaalisti ymmärrä sitä, että kun on jumissa kotona. Meillä imetys onnistuu vain ja ainoastaan makuultaan. Rajottaa aika paljon paikkoja missä käydä. Ja muutenkin oli melkein vaan rasittavaa kyläillä, kun lapsi nukahti vain vaunuihin ja tissille eikä istualtaan imetys onnistunut millään. Aloitimme 4 kk iässä lisäksi kiinteät ja on aivan mahtavaa, kun isän ja vauvan suhde on nyt lähentynyt tosi paljon, kun isäkin voi syöttää ja ylipäätänsä olla vauvan kanssa kun aiemmin oli illat vaan tissillä. Ja yöllä oli herätyksiä 3-10 kertaa 7 tunnin aikana niin illalla ei huvittanut enää minnekään yksin lähteä. Syöttöväli oli jatkuvasti niin tiheä, ettei vaan voinut syöttää ja lähteä. Pitkät päikkärit oli päivällä eikä minulla silloin hoitajia ole. Ja itsekkyydestä minua / meitä on turha syyttää. Vauva ei ole ollut kertaakaan hoidossa, 6-vuotias esikoinen kerran yöhoidossa ja itse olen käynyt viimeksi viihteellä ylipäätänsä 4 vuotta sitten..
Olen itsekin sitä mieltä, että liian helposti luovutetaan imetyksen suhteen mutta rajansa on myös tunnettava. Tämä kiinteiden aloitus oli ehdottomasti paras ratkaisu meidän perheelle, myös lapsille. Ja vielä lopuksi sanon, ettei näin tiheä imetys olisi millään onnistunut jos perheessä olisi vauvan lisäksi pieni lapsi.

 

[FANG-ANN-75]

No täysimetyshän kestää yleensä korkeintaan 6kk joten kai sen aikaa kestät? Tottakai ymmärrät et haluat joskus olla itseksesi mutta eikö se pari tuntia ole riittävä aika? Mun mielestä on hyvä aika.
Mun kuopus oli 6kk täysimetyksellä, ei huolinu pulloa eikä mitään muutakaan. Tiukasti oon ollu kotona ja oon edelleen (eri syistä nyt kun ikää 11kk). En kyllä paljo kaipaakkaan muualle. Joskus se pari tuntia tekis kutaa...
Kyllä se aika menee nopsaan. Ja hyödynnät vaan sitten sitä paria tuntia silloin tällöin. Siinä ajassa ehit käymään kahvilassa, lenkillä, harrastuksessa, shoppaamassa, kävelyllä tai jos sinulla on auto...hurautat vaikka kaverille kahville yksin. :wave:

 

[meillä näin]

En jaksanut lukea kuin kaksi ekaa sivua, mutta mulla oli vauvan ekoina elinkuukausina iso hammasremontti ja vauva oli jätettävä isälle hoitoon. Ekalla kerralla ei ruoka-aikaan suostunut juomaan pumpattua maitoa pullosta vaan huusi nälkäänsä kunnes nukahti, ja kotiin palatessani maito sitten maistui taas hyvin, seuraavalla kahdella kerralla hörppi jonkin verran maitoa pullonkorkista ja taas neljän tunnin eron jälkeen tankkasi maitoa mahansa täyteen.

 

[tissitakiaisen äiti]

Enpä jaksanut koko ketjua ees lukea mutta ymmärrän ap:ta siinä, että joskus on pakko päästä pois kotoa. Itsellä oli aika samanlainen tilanne. Jouduin käymään lääkärissä ja fysioterapeutilla, johon ei voinut vauvaa ottaa mukaan. Vauva oli tissitakiainen, joka halusi tissiä koko ajan väh. tunnin välein kun oli hereillä. Ne kerrat kun jouduin käymään lääkärissä yms. mies joutui työntämään vauvaa ulkona sen ajan kun olin poissa. Sisällä ja paikallaan olevissa vaunuissa unet olivat alle tunnin mittaisia ja sen jälkeen piti saada tissiä. Eli olisihan siitä ollut näissä tapauksissa vähän apua kun pulloruokinta olisi onnistunut, vaikka mulla ei muuten ollutkaan tarvetta lähteä pois kotoa.

 

[vicy]

on se kamalaa olla vajaa vuosi lapsen kanssa... Ois ehkä kannattanu jättää lapsi tekemättä jos on kerran pakko päästä....

 

[vieras]

on se kamalaa olla vajaa vuosi lapsen kanssa... Ois ehkä kannattanu jättää lapsi tekemättä jos on kerran pakko päästä....

Nää kommentit vois jättää vaikka väliin. Olisit sinäkin voinut jättää lapset tekemättä, jos oot noin ilkeä ihminen. Huono esimerkki lapsille!

 

[kyl on oikeessa]

Kyl Vicy on oikeessa. Maailma on jo nyt tyhjäpäitä täynnä, joten apn kaltaisten ei tarvis lisääntyä. Ei todellakaan. Olisit menny menos ennen lapsentekoa. Hui hai taas.

 

[get a life]

pullo on keksitty.voi elämä et pitää tehä asioista vaikeeta.syytä ittees

 

[vieras]

Kyl Vicy on oikeessa. Maailma on jo nyt tyhjäpäitä täynnä, joten apn kaltaisten ei tarvis lisääntyä. Ei todellakaan. Olisit menny menos ennen lapsentekoa. Hui hai taas.

Ei kyllä sinunlaistenkaan kannattaisi lisääntyä!

 

[PulttiBois]

mä meinasin juuri aloittaa aiheen samasta asiasta.
mutta miten osuvasti tämä ketju tulikin silmiin heti, kiitos siitä.
:ashamed:
en siis olekaan ehkä ainoa äiti joka painii tämän kanssa..
luen tämän ketjun nyt kokonaan.

 

[Katja87]

Eihän se ole vauvana kuin vuoden. Kyllä vuoden istuu sitten vaikka 'kodin vankina'kin.
Jestas mitä mammoja taas liikkeellä.
Kyllä on itsekkyys huipussaan. :kieh:

Niinpä. Ja tommonen puolimetrinen kulkee huomaamatta mukana ostoksilla tai kylässä, vaikka kantoliinassa

No tuota tuota...kaikkien vauvat ei välttämättä kulje ihan huomaamatta mukana.

Ja vastaus ap:n kysymykseen, niin kokeilepa sellaista Emma-pullotuttia, kahden kappaleen pakkaus maksaa alle 3?..
Mie tulisin ainakin hulluks, jos en vois ikinä liikkua missään, mulla kun ei imettäminen onnistu kuin makuulleen, niin eipä siinä paljoa lähdetä edes vauvan kans missään käymään, oltais jo pulassa jos vauvalle sattuu neuvolareisulla nälkä tulemaan, sielläkin kun on vähän hankala makuulleen imettää :/
Tuo Emma-pullotutti oli meille pelastus. Kotona siis tisutellaan, ja sitten kun kerran pari viikossa ollaan jossain kyläilemässä, tai kaupungilla tms. niin voin sit antaa vauvalle pullosta, tai sit mies voi syöttää vauvaa jos minä satun olemaan yksinäni jossain piipahtamassa.
Se Emma-pullotutti on sellainen pyöreäpäinen, muistuttaa enemmän tissiä, kuin se anatomisesti muotoiltu.

 

[nbd]

Tääketju tuo mieleen 2 asiaa:
1. mikä on niin kamalaa olla "koko ajan" oman pienen vauvan kanssa? Siis ekat puoli vuottahan äiti ja vauva on aikalailla symbioosissa. Se ei ole pitkä aika. Se menee todella nopeasti, joka aamu herätessä vauva näytti hiukan isommalta kuin eilen...

ja toisaalta 2. vaikka vauva olisi täysin rintaruokinnan varassa (kuten omani oli ), ei se tarkoita ettei mihinkään pääsisi ilman vauvaa jos haluaa. kun lähtee heti kun on syöttänyt vauvan, voi huoletta olla pari tuntia kunhan vauvalla on joku sylissä pitäjä. Parissa tunnissa täpötäysi vatsa ei tyhjene NIIN pahasti että olisi hirveä katastrofi vaikka pullo ei kelpaisikaan. Moni vauvahan syö muutenkin vain 3-4 tunnin välein. Ja taas ne jotka tavallisesti viihtyy rinnalla joka tunti, pärjää kyllä vaikka isänsä tai mummunsa hellässä hoivassa yhen tunnin ilman rintaakin, kunhan syliä riittää. Jos vauva asuu rinnalla äidin ollessa kotona, ei se tarkoita että vauva traumatisoituisi sillä aikaa kun äiti käy yksin koiralenkillä

Eli tavallaan hämmästyttää se, kun nykyään monelle on kiire lähteä johonkin, ja toisaalta hämmentää että miksei pääse jos haluaa?

No, ei kannata nyt niin kovin hämmentyä, meitä on katsos monenlaisia äitejä. Oma vauvani oli myös puoli vuotta täysimetyksellä eikä pullo kelvannut. Mun helpotus oli se, että imetysvälit oli jopa 4-5 tuntia. Muuten olis kyllä ahistanut.

 

[Vieras]

Kerronpa oman näkemyksen. Esikoisen imetys ei onnistunut, toisen kohdalla halusin ehdottomasti onnistua. Koko 4 kk oli yhtä tiheää imua. Jonkun mielestä varmasti normaalia ja ihan voin rehellisesti myöntää että minulle se oli todella raskasta. Korvike ei kelpaa, pumppaamalla ei tule joten aika jumissa kotona olin / olen. Iltaisin minnekään meneminen ei onnistunut, koska lapsi oli illat tissillä. Ja mies päivät töissä. Ette te, jotka voitte mennä lasten kanssa normaalisti ymmärrä sitä, että kun on jumissa kotona. Meillä imetys onnistuu vain ja ainoastaan makuultaan. Rajottaa aika paljon paikkoja missä käydä. Ja muutenkin oli melkein vaan rasittavaa kyläillä, kun lapsi nukahti vain vaunuihin ja tissille eikä istualtaan imetys onnistunut millään. Aloitimme 4 kk iässä lisäksi kiinteät ja on aivan mahtavaa, kun isän ja vauvan suhde on nyt lähentynyt tosi paljon, kun isäkin voi syöttää ja ylipäätänsä olla vauvan kanssa kun aiemmin oli illat vaan tissillä. Ja yöllä oli herätyksiä 3-10 kertaa 7 tunnin aikana niin illalla ei huvittanut enää minnekään yksin lähteä. Syöttöväli oli jatkuvasti niin tiheä, ettei vaan voinut syöttää ja lähteä. Pitkät päikkärit oli päivällä eikä minulla silloin hoitajia ole. Ja itsekkyydestä minua / meitä on turha syyttää. Vauva ei ole ollut kertaakaan hoidossa, 6-vuotias esikoinen kerran yöhoidossa ja itse olen käynyt viimeksi viihteellä ylipäätänsä 4 vuotta sitten..
Olen itsekin sitä mieltä, että liian helposti luovutetaan imetyksen suhteen mutta rajansa on myös tunnettava. Tämä kiinteiden aloitus oli ehdottomasti paras ratkaisu meidän perheelle, myös lapsille. Ja vielä lopuksi sanon, ettei näin tiheä imetys olisi millään onnistunut jos perheessä olisi vauvan lisäksi pieni lapsi.

Hannamaria: Miten tässä tilanteessa olisi päässyt vaikka olisin halunnut? Ja tulipa tässä yksi toinenkin näkökulma mieleen. Mä luulen, että näillä arvostelijoilla on sellainen tilanne, että imettipä tai ei, ovat 24 / 7 vastuussa yksin lapsistaan. Osuinko oikeaan? Meillä nimittäin mies oli ihan 100 5 mukana esikoisen vauva-ajassa joten senkin takia tämä vauvassa 24/7 oleminen oli vaikeaa. Mutta jos joutuukin muutenkin niin olemaan niin eihän sitä voi ymmärtää niitä joilla mies hoitaa.

 

[Vieras]

Kerronpa oman näkemyksen. Esikoisen imetys ei onnistunut, toisen kohdalla halusin ehdottomasti onnistua. Koko 4 kk oli yhtä tiheää imua. Jonkun mielestä varmasti normaalia ja ihan voin rehellisesti myöntää että minulle se oli todella raskasta. Korvike ei kelpaa, pumppaamalla ei tule joten aika jumissa kotona olin / olen. Iltaisin minnekään meneminen ei onnistunut, koska lapsi oli illat tissillä. Ja mies päivät töissä. Ette te, jotka voitte mennä lasten kanssa normaalisti ymmärrä sitä, että kun on jumissa kotona. Meillä imetys onnistuu vain ja ainoastaan makuultaan. Rajottaa aika paljon paikkoja missä käydä. Ja muutenkin oli melkein vaan rasittavaa kyläillä, kun lapsi nukahti vain vaunuihin ja tissille eikä istualtaan imetys onnistunut millään. Aloitimme 4 kk iässä lisäksi kiinteät ja on aivan mahtavaa, kun isän ja vauvan suhde on nyt lähentynyt tosi paljon, kun isäkin voi syöttää ja ylipäätänsä olla vauvan kanssa kun aiemmin oli illat vaan tissillä. Ja yöllä oli herätyksiä 3-10 kertaa 7 tunnin aikana niin illalla ei huvittanut enää minnekään yksin lähteä. Syöttöväli oli jatkuvasti niin tiheä, ettei vaan voinut syöttää ja lähteä. Pitkät päikkärit oli päivällä eikä minulla silloin hoitajia ole. Ja itsekkyydestä minua / meitä on turha syyttää. Vauva ei ole ollut kertaakaan hoidossa, 6-vuotias esikoinen kerran yöhoidossa ja itse olen käynyt viimeksi viihteellä ylipäätänsä 4 vuotta sitten..
Olen itsekin sitä mieltä, että liian helposti luovutetaan imetyksen suhteen mutta rajansa on myös tunnettava. Tämä kiinteiden aloitus oli ehdottomasti paras ratkaisu meidän perheelle, myös lapsille. Ja vielä lopuksi sanon, ettei näin tiheä imetys olisi millään onnistunut jos perheessä olisi vauvan lisäksi pieni lapsi.

Hannamaria: Miten tässä tilanteessa olisi päässyt vaikka olisin halunnut? Ja tulipa tässä yksi toinenkin näkökulma mieleen. Mä luulen, että näillä arvostelijoilla on sellainen tilanne, että imettipä tai ei, ovat 24 / 7 vastuussa yksin lapsistaan. Osuinko oikeaan? Meillä nimittäin mies oli ihan 100 5 mukana esikoisen vauva-ajassa joten senkin takia tämä vauvassa 24/7 oleminen oli vaikeaa. Mutta jos joutuukin muutenkin niin olemaan niin eihän sitä voi ymmärtää niitä joilla mies hoitaa.

Siis 100 %
Ja vielä yksi juttu unohtui. Minulla ei ole mahdollisuuksia mitään mummoa hoitajaksi ottaa joten isä on ainoa "hoitaja"

 

[Vieras]

Jos liitit minut arvostelijoihin, niin mies on kyllä kanssa ollut alusta asti juonessa mukana. Ja on hörppyyttänyt vauvaa sillä aikaa kun olen ollut poissa jos olen ollut. Ja nykyään vuorotellaan työaikamme niin että lapsi on kotihoidossa vaikka ollaan molemmat töissä.

Voin rehellisesti sanoo että mies on hoitanut vauvaa siinä missä minäkin, mutta kun vauva oli pieni, en halunnut olla hänestä sekuntiakaan erossa, vaan kuskasin kantoliinassa kaikki kauppareissutkin, ihan vain koska halusin, ei siksi ettei olisi luottanut mieheen hoitajana. Hän huolehtii lapsesta yhtä hyvin kuin minä, onhan se hänenkin lapsensa

Kukin tavallaan, mutta minusta tuo ei ole reilua isää kohtaan. Jos siis isä haluaa lapsen kanssa olla. Meillä isä ja vauva viettävät myös kahden "laatuaikaa", esimerkiksi niitä kiinteitä antamalla.

 

[Sara]

Jos liitit minut arvostelijoihin, niin mies on kyllä kanssa ollut alusta asti juonessa mukana. Ja on hörppyyttänyt vauvaa sillä aikaa kun olen ollut poissa jos olen ollut. Ja nykyään vuorotellaan työaikamme niin että lapsi on kotihoidossa vaikka ollaan molemmat töissä.

Voin rehellisesti sanoo että mies on hoitanut vauvaa siinä missä minäkin, mutta kun vauva oli pieni, en halunnut olla hänestä sekuntiakaan erossa, vaan kuskasin kantoliinassa kaikki kauppareissutkin, ihan vain koska halusin, ei siksi ettei olisi luottanut mieheen hoitajana. Hän huolehtii lapsesta yhtä hyvin kuin minä, onhan se hänenkin lapsensa

Kukin tavallaan, mutta minusta tuo ei ole reilua isää kohtaan. Jos siis isä haluaa lapsen kanssa olla. Meillä isä ja vauva viettävät myös kahden "laatuaikaa", esimerkiksi niitä kiinteitä antamalla.

Mä oon myös sitä mieltä, ettei ole reiluasää kohtaan omia lasta täysin itselleen

 

[Sara]

Siis reilua isää kohtaan...

 

[vieras]

Täysimetys nyt ei kyllä ole ihan sama asia kuin pullottomuus. Meilläkään vauva ei huolinut pulloa, muuta silti minulla ei maito ihan riittänyt. Lapsi kasvoi liian vähän pituutta ja oli reilusti alipainoinen. Silti ei lisäjuoma kelvannut millään tavalla vaikka moni (myös th) sitä yritti tarjota monin tavoin, eikä mitään sairautta löytynyt. Joten te jotka täällä soitatte suuta, että lapsi olisi pitänyt jättää tekemättä, jos ei kestä pullottomuutta ja imetystä, niin älkääpä ruvetko neuvomaan asioissa, joista näköjään ette mitään tiedä. Jatkuva imettäminen ja yritykset saada maidon tulo lisääntymään pumppaamalla vievät kaikki voimat, kun pitää olla hereillä yötä päivää kuukaudesta toiseen. Eikä kukaan voi auttaa, jos lapselle ei apu kelpaa. Täysimetys ei todellakaan ole aina helppoa ja onnellista.