TÄYSIMETYKSEN VANKINA

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Alli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Kata-76:
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Voi jestas, kyllä mä ymmärrän että vaikka vauva olisikin vain sen 2,5kk niin ehkä äiti joskus kaipaa pari tuntia omaa aikaa. Ihme jeesustelijoita taas täällä. Esim. jos on koliikkivauva kyseessä joka huutaa vaan kellon ympäri, niin eiköhän siinä ole ihan aiheellista saada lepuuttaa korviaan välillä.

Asiaan, meidän esikoinen hylkäsi pullon parin kk:n iässä, ja pari kuukautta siitä eteenpäin ei enää suostunut ottamaan tissiä muuten kuin makuulla ja ympärillä piti olla tosi rauhallista. Eipä ollut kovin kätevää lähteä mihinkään julkisille paikoille pidemmäksi aikaa..

Tsemppiä ap:lle!

Niin, mä taas mietin, miksi niitä vauvoja ylipäänsä hankitaan, jos heidän hoitonsa koetaan vankina olemisena ja luonnon tarkoittama, paras mahdollinen ruokkimistapa jonakin rangaistuksena.

Niinpä tietysti... Pitihän se tämäkin kommentti vielä tulla...

Onko hirveän hankala ymmärtää, että lapsen voi hankkia ja lasta rakastaa rajattomasti siitä huolimatta, että ei jaksa/halua toimia imetyskoneena 24/7?

No onhan se aika eriskummallista, ettei tahdo lapselleen tarjota parasta. Mutta nykyään onkin muodikasta tämä kaikki-heti-mulle-nyt-äitiys. Mikään ei sais muuttua, vaan lapsen mukautua äidin elämäään. Mä en vain pysty puoltamaan kantaanne. Ehkäpä ne masennuksen alutkin pysyisyi vähempinä, jos vauvassa nähtäisiin mahdollisuus eikä rangaistus.
 
Ap, mikset sitten voi olla sitä yhtä syöttöväliä pois? Vai kaipaatko olla pitempään pois kuin 2-4 tuntia? Mutta jos aloittaisit sillä ajalla, vaikka sitten useammin, ja odottaisit hiukan (vaikka kuukauden), sillä syöttöväli mahdollisesti kuitenkin pitenee aika pian.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Eiko vauva huoli maitoa pullosta sulta vai ei keneltäkään muultakaan? Harvoinhan se vauva äitiltä pullosta huoliikaan jos tietää että tissitkin on naaman edessä ;)

aivan.... kannattaa kokeilla sitäkin, että äitee lähtee hetkeksi poissa, ja isä tai joku muu syöttää tällävälin pullosta.
 
Näistä mielialoista. Itse olen kroonisesti masentunut (tarvitsen lääkitystä lopunikäni) ja todellakin tajuan mitä se on. MUTTA! Tuntuu kyllä siltäkin, että nykyäidit on itsekkäämpiä ja siksi se vauvan sitovuus tulee niin yllätyksenä . Myöskin joskus mietin, että tajuaako ihmiset mitä masennus on. Masentunut mielentila tulee ja menee ja se on normaalia ja kuuluu elämään. Itse masennus on aivan toista. Nyt tuntuu, että joka toinen on "masentunut", jos kaikki ei mene aina ihan "putkeen".
 
Alkuperäinen kirjoittaja ok:
Alkuperäinen kirjoittaja Kata-76:
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Voi jestas, kyllä mä ymmärrän että vaikka vauva olisikin vain sen 2,5kk niin ehkä äiti joskus kaipaa pari tuntia omaa aikaa. Ihme jeesustelijoita taas täällä. Esim. jos on koliikkivauva kyseessä joka huutaa vaan kellon ympäri, niin eiköhän siinä ole ihan aiheellista saada lepuuttaa korviaan välillä.

Asiaan, meidän esikoinen hylkäsi pullon parin kk:n iässä, ja pari kuukautta siitä eteenpäin ei enää suostunut ottamaan tissiä muuten kuin makuulla ja ympärillä piti olla tosi rauhallista. Eipä ollut kovin kätevää lähteä mihinkään julkisille paikoille pidemmäksi aikaa..

Tsemppiä ap:lle!

Niin, mä taas mietin, miksi niitä vauvoja ylipäänsä hankitaan, jos heidän hoitonsa koetaan vankina olemisena ja luonnon tarkoittama, paras mahdollinen ruokkimistapa jonakin rangaistuksena.

Niinpä tietysti... Pitihän se tämäkin kommentti vielä tulla...

Onko hirveän hankala ymmärtää, että lapsen voi hankkia ja lasta rakastaa rajattomasti siitä huolimatta, että ei jaksa/halua toimia imetyskoneena 24/7?

No onhan se aika eriskummallista, ettei tahdo lapselleen tarjota parasta. Mutta nykyään onkin muodikasta tämä kaikki-heti-mulle-nyt-äitiys. Mikään ei sais muuttua, vaan lapsen mukautua äidin elämäään. Mä en vain pysty puoltamaan kantaanne. Ehkäpä ne masennuksen alutkin pysyisyi vähempinä, jos vauvassa nähtäisiin mahdollisuus eikä rangaistus.

Ja se lapsen "paras" kärsii siis selvästi jos se äidinmaito tulee tuttipullosta eikä rinnasta????
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sanni:
Ap, mikset sitten voi olla sitä yhtä syöttöväliä pois? Vai kaipaatko olla pitempään pois kuin 2-4 tuntia? Mutta jos aloittaisit sillä ajalla, vaikka sitten useammin, ja odottaisit hiukan (vaikka kuukauden), sillä syöttöväli mahdollisesti kuitenkin pitenee aika pian.

Tätä minäkin ajan takaa, että vaikka syöttövälit olisivatkin nyt sen pari tuntia(sen ajan voi olla pois) niin piteneväthän ne välit vauvan kasvaessa hiukan.
 
Piiiis änd laav teille supermammat!

Mä voin ihan suoraan sanoa, että meillä oli kamalat ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa, koska hän huusi koliikkia päivät läpeensä. Jos mä en olisi silloin ikinä saanut lähteä johonkin lepuuttamaan korvia ja hermoja, niin ikävä kyllä minulla olisi räjähtänyt pää. Voin sen ihan suoraan sanoa, että välillä todellakin tarvitsin hetken lepoa siitä huudosta, jotta jaksoin taas olla hyvä äiti. En minä ole mikään superihminen, joka jaksaa kuunnella koliikkihuutoa monta kuukautta putkeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ok:
Alkuperäinen kirjoittaja Kata-76:
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tsemppiä ap:lle!



Onko hirveän hankala ymmärtää, että lapsen voi hankkia ja lasta rakastaa rajattomasti siitä huolimatta, että ei jaksa/halua toimia imetyskoneena 24/7?

Onneksi ei meidän esiisät ajatellut noin, muuten ei oltais täällä kinastelemassa tästäkään asiasta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Piiiis änd laav teille supermammat!

Mä voin ihan suoraan sanoa, että meillä oli kamalat ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa, koska hän huusi koliikkia päivät läpeensä. Jos mä en olisi silloin ikinä saanut lähteä johonkin lepuuttamaan korvia ja hermoja, niin ikävä kyllä minulla olisi räjähtänyt pää. Voin sen ihan suoraan sanoa, että välillä todellakin tarvitsin hetken lepoa siitä huudosta, jotta jaksoin taas olla hyvä äiti. En minä ole mikään superihminen, joka jaksaa kuunnella koliikkihuutoa monta kuukautta putkeen.

Ja minä sitten ilmeisesti olen SUPERIHMINEN koska jaksoin kuunnella 5 kuukautta sitä huutoa... Omasta mielestäni olin vain äiti, mutta....
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Piiiis änd laav teille supermammat!

Mä voin ihan suoraan sanoa, että meillä oli kamalat ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa, koska hän huusi koliikkia päivät läpeensä. Jos mä en olisi silloin ikinä saanut lähteä johonkin lepuuttamaan korvia ja hermoja, niin ikävä kyllä minulla olisi räjähtänyt pää. Voin sen ihan suoraan sanoa, että välillä todellakin tarvitsin hetken lepoa siitä huudosta, jotta jaksoin taas olla hyvä äiti. En minä ole mikään superihminen, joka jaksaa kuunnella koliikkihuutoa monta kuukautta putkeen.

Ap:n vauvalla ei ole koliikkia. Ei ainakaan niin ole sanonut.
 

No onhan se aika eriskummallista, ettei tahdo lapselleen tarjota parasta. Mutta nykyään onkin muodikasta tämä kaikki-heti-mulle-nyt-äitiys. Mikään ei sais muuttua, vaan lapsen mukautua äidin elämäään. Mä en vain pysty puoltamaan kantaanne. Ehkäpä ne masennuksen alutkin pysyisyi vähempinä, jos vauvassa nähtäisiin mahdollisuus eikä rangaistus.[/quote]

Voi helvetti.Tuo on ihan potaskaa! Harvalla on nykyään isovanhempia tai mitään tukiverkostoa tukena.Äidit ovat todella yksinäisiä.Ensimmäisen lapsen saaminen voi olla shokki ja imetys yms ei olekaan niin helppoa ja auvoista kun luullaan.Mikä siinä on niiiiin kamalaa jos haluaa helpottaa omaa elämää? Meillä on kolme tervettä lasta joita on imetetty max 3kk,kolmosta vain 2 viikkoa koska hänelle määrättiin erikoiskorviketta.Yhdellä on ollut yksi korvatulehdus,muuten ovat olleet terveitä.Ihan iloisia ja normaaleja lapsia.Helpotti ihan mielettömästi kun mies pystyi osallistumaan syöttöhommiin.kannattaa kuunnella itseään.Eikä näitä superkotiäitejä.
 
Minä jouduin silloin kun vauva oli n. 2 kk ikäinen päivystykseen jonottamaan ja odottamaan lääkäriin pääsyä, ei todellakaan tullut mieleeni kantaa pientä vauvaa sinne mukaan, rykivien ja sairaiden ihmisten keskelle moneksi tunniksi, joten kotiinhan se jäi isin kanssa ja pullosta maitoa joivat. Ja olen ollut niin itsekäs että olen käynyt parturissa, hammaslääkärissä, baarissa, kaupassa, kylässä, lenkillä ym ym ilman lasta. Ja eipä tuo lapsi mitään traumoja ole tainnut saada, isin tai muun hoitaja kanssa on ihan kiva olla kotona :)
 
No oli koliikki tai ei, niin voi silti tarvita "omaakin aikaa". Eikä silloin ole yhtään huonompi äiti, jos käy hetken jossain ilman vauvaa. Mä ainakin tarvitsin jokapäivä sen "omanajan" ja se mun oma aika oli tunnin lenkki koirien kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja superihminen täällä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Piiiis änd laav teille supermammat!

Mä voin ihan suoraan sanoa, että meillä oli kamalat ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa, koska hän huusi koliikkia päivät läpeensä. Jos mä en olisi silloin ikinä saanut lähteä johonkin lepuuttamaan korvia ja hermoja, niin ikävä kyllä minulla olisi räjähtänyt pää. Voin sen ihan suoraan sanoa, että välillä todellakin tarvitsin hetken lepoa siitä huudosta, jotta jaksoin taas olla hyvä äiti. En minä ole mikään superihminen, joka jaksaa kuunnella koliikkihuutoa monta kuukautta putkeen.

Ja minä sitten ilmeisesti olen SUPERIHMINEN koska jaksoin kuunnella 5 kuukautta sitä huutoa... Omasta mielestäni olin vain äiti, mutta....

Jos ihan yksin olet lastasi koko ajan hoitanut, ja jos vauva huusi kellon ympäri eikä vaan pari tuntia illassa, niin kyllä nostan sulle hattua. Minä en jaksanut sitä kuunnella koko aikaa.

Ja ei tosiaan ap:n vauvalla ollut koliikkia ei, mutta täällä nyt jo syyllistettiin yleisellä tasolla kaikki äidit, jotka lähtevät lapsensa luota syöttöväliä pidemmäksi ajaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
No oli koliikki tai ei, niin voi silti tarvita "omaakin aikaa". Eikä silloin ole yhtään huonompi äiti, jos käy hetken jossain ilman vauvaa. Mä ainakin tarvitsin jokapäivä sen "omanajan" ja se mun oma aika oli tunnin lenkki koirien kanssa.

Niin mikä estää käymästä? Vaikka imettäisikin? :xmas: Ei se vauva koko ajan syö.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
No oli koliikki tai ei, niin voi silti tarvita "omaakin aikaa". Eikä silloin ole yhtään huonompi äiti, jos käy hetken jossain ilman vauvaa. Mä ainakin tarvitsin jokapäivä sen "omanajan" ja se mun oma aika oli tunnin lenkki koirien kanssa.

Melkein jokainen äiti pääsee kyllä hetkeksi pois vaikka ei pullottelisikaan. Meidän lapset on syöneet jokainen 1/2h - 1h välein ekat 3kk, eikä se minun menojani sitonut. Nopeasti meni vauva-aika ja nyt ehtii taas pidemmällekin :) Kohta joku alkaa niistä tukiverkoista jauhaa, niin ei. Meilläkään ei ole mummoja ja pappoja täällä vaan 300km päässä koko suku, joten minnekään ei nytkään kaksin mennä. Lapset kulkee mukana tai mennään kaupoille/harrastamaan yksin ja muuta en osaa kuvitellakaan. Onnellisia ollaan kuitenkin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
No oli koliikki tai ei, niin voi silti tarvita "omaakin aikaa". Eikä silloin ole yhtään huonompi äiti, jos käy hetken jossain ilman vauvaa. Mä ainakin tarvitsin jokapäivä sen "omanajan" ja se mun oma aika oli tunnin lenkki koirien kanssa.

Niin mikä estää käymästä? Vaikka imettäisikin? :xmas: Ei se vauva koko ajan syö.

No ei syö ei... mut onhan se äidillekkin helpotus, että ei tarvitse niitä omia menoja suunnitella juuri syöttöjen välille. Voit mennä lenkille tai kauppaan milloin tuntuu siltä. Isä voi syöttää sillä välin pullosta. Mä ainakin stressasin tuota imetystä niin paljon, että se ei tuonut meille kyllä mitään hyvää. 2 kk taistelin ja sitte tuli loppu! Ja korvikemaidolla on kasvanut terve tyttö. Ei ole ollut juurikaan koskaan kipeä, ei korvatulehduksia tms.

muoks. lisätään vielä tähän, että emmä tästä asiasta ala kiistellä. itse olen ratkaisuni tehnyt ja meille se oli hyvä ratkaisu. Ei kaikille sovi imettäminen... ja piste.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
No oli koliikki tai ei, niin voi silti tarvita "omaakin aikaa". Eikä silloin ole yhtään huonompi äiti, jos käy hetken jossain ilman vauvaa. Mä ainakin tarvitsin jokapäivä sen "omanajan" ja se mun oma aika oli tunnin lenkki koirien kanssa.

Niin mikä estää käymästä? Vaikka imettäisikin? :xmas: Ei se vauva koko ajan syö.

No ei syö ei... mut onhan se äidillekkin helpotus, että ei tarvitse niitä omia menoja suunnitella juuri syöttöjen välille. Voit mennä lenkille tai kauppaan milloin tuntuu siltä. Isä voi syöttää sillä välin pullosta. Mä ainakin stressasin tuota imetystä niin paljon, että se ei tuonut meille kyllä mitään hyvää. 2 kk taistelin ja sitte tuli loppu! Ja korvikemaidolla on kasvanut terve tyttö. Ei ole ollut juurikaan koskaan kipeä, ei korvatulehduksia tms.

Luontevaa kuitenkin minusta olisi, että äiti voisi lapsen ehdoilla mennä edes sen verran, että muutaman kuukauden jaksaa vauvansa syöttää ennen kuin jonnekin lähtee. Jos kyseessä ihan terve äiti ja vauva. Outoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
No oli koliikki tai ei, niin voi silti tarvita "omaakin aikaa". Eikä silloin ole yhtään huonompi äiti, jos käy hetken jossain ilman vauvaa. Mä ainakin tarvitsin jokapäivä sen "omanajan" ja se mun oma aika oli tunnin lenkki koirien kanssa.

Niin mikä estää käymästä? Vaikka imettäisikin? :xmas: Ei se vauva koko ajan syö.

No ei syö ei... mut onhan se äidillekkin helpotus, että ei tarvitse niitä omia menoja suunnitella juuri syöttöjen välille. Voit mennä lenkille tai kauppaan milloin tuntuu siltä. Isä voi syöttää sillä välin pullosta. Mä ainakin stressasin tuota imetystä niin paljon, että se ei tuonut meille kyllä mitään hyvää. 2 kk taistelin ja sitte tuli loppu! Ja korvikemaidolla on kasvanut terve tyttö. Ei ole ollut juurikaan koskaan kipeä, ei korvatulehduksia tms.

Luontevaa kuitenkin minusta olisi, että äiti voisi lapsen ehdoilla mennä edes sen verran, että muutaman kuukauden jaksaa vauvansa syöttää ennen kuin jonnekin lähtee. Jos kyseessä ihan terve äiti ja vauva. Outoa.

onko jotenkin huonompi äiti jos syöttää pullosta maitoa? ihme hommaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
No oli koliikki tai ei, niin voi silti tarvita "omaakin aikaa". Eikä silloin ole yhtään huonompi äiti, jos käy hetken jossain ilman vauvaa. Mä ainakin tarvitsin jokapäivä sen "omanajan" ja se mun oma aika oli tunnin lenkki koirien kanssa.

Niin mikä estää käymästä? Vaikka imettäisikin? :xmas: Ei se vauva koko ajan syö.

No ei syö ei... mut onhan se äidillekkin helpotus, että ei tarvitse niitä omia menoja suunnitella juuri syöttöjen välille. Voit mennä lenkille tai kauppaan milloin tuntuu siltä. Isä voi syöttää sillä välin pullosta. Mä ainakin stressasin tuota imetystä niin paljon, että se ei tuonut meille kyllä mitään hyvää. 2 kk taistelin ja sitte tuli loppu! Ja korvikemaidolla on kasvanut terve tyttö. Ei ole ollut juurikaan koskaan kipeä, ei korvatulehduksia tms.

Luontevaa kuitenkin minusta olisi, että äiti voisi lapsen ehdoilla mennä edes sen verran, että muutaman kuukauden jaksaa vauvansa syöttää ennen kuin jonnekin lähtee. Jos kyseessä ihan terve äiti ja vauva. Outoa.

Sinä se olet outo, kun et osaa ajatella omaa elämää pidemmälle.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja superihminen täällä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Piiiis änd laav teille supermammat!

Mä voin ihan suoraan sanoa, että meillä oli kamalat ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa, koska hän huusi koliikkia päivät läpeensä. Jos mä en olisi silloin ikinä saanut lähteä johonkin lepuuttamaan korvia ja hermoja, niin ikävä kyllä minulla olisi räjähtänyt pää. Voin sen ihan suoraan sanoa, että välillä todellakin tarvitsin hetken lepoa siitä huudosta, jotta jaksoin taas olla hyvä äiti. En minä ole mikään superihminen, joka jaksaa kuunnella koliikkihuutoa monta kuukautta putkeen.

Ja minä sitten ilmeisesti olen SUPERIHMINEN koska jaksoin kuunnella 5 kuukautta sitä huutoa... Omasta mielestäni olin vain äiti, mutta....

Jos ihan yksin olet lastasi koko ajan hoitanut, ja jos vauva huusi kellon ympäri eikä vaan pari tuntia illassa, niin kyllä nostan sulle hattua. Minä en jaksanut sitä kuunnella koko aikaa.

Ja ei tosiaan ap:n vauvalla ollut koliikkia ei, mutta täällä nyt jo syyllistettiin yleisellä tasolla kaikki äidit, jotka lähtevät lapsensa luota syöttöväliä pidemmäksi ajaksi.

No ei nyt kellon ympäri, kyllä se välillä nukkui 30 min pätkissä. Ja joskus oli tissilläkin, jolloin ei huutanut. Yleensä yhtäjatkoinen huuto kesti noin 5-10 tuntia joka päivä, ja se muu aika tosiaan sitten huudettiin pätkissä. Ja yksin olin, mies oli reissutöissä, ei käynyt kotona kuin vkonloppuisin nukkumassa (josta tietty lisäpotutus minulle).

Mielestäni kukaan ei ole ketään alkanut syyllistämään. Jos jotain kysyy ja ihmettelee, ei se heti ole syyllistämistä. Ap itse sanoi, ettei voi olla syöttöväliä pois, koska vauva ei syö pullosta, täällä nyt ei vaan ymmärretä miksei voi olla sitä syöttöväliä pois?!
 
Ei ole koliikkivauva onneksi! Olen itsekäs tai en, kovin uhrautuvaa äitihahmoa minusta ei saa. Kiitos vinkeistä ja kannustuksesta, tilanne ei ole niin paha etteikö sitä oma pää vielä kestäisi. Ja lastani rakastan vaikka itse haluankin olla "omillani" vaikka sen 3 tuntia. Äitiys on raskasta ja rakasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
No oli koliikki tai ei, niin voi silti tarvita "omaakin aikaa". Eikä silloin ole yhtään huonompi äiti, jos käy hetken jossain ilman vauvaa. Mä ainakin tarvitsin jokapäivä sen "omanajan" ja se mun oma aika oli tunnin lenkki koirien kanssa.

Niin mikä estää käymästä? Vaikka imettäisikin? :xmas: Ei se vauva koko ajan syö.

No ei syö ei... mut onhan se äidillekkin helpotus, että ei tarvitse niitä omia menoja suunnitella juuri syöttöjen välille. Voit mennä lenkille tai kauppaan milloin tuntuu siltä. Isä voi syöttää sillä välin pullosta. Mä ainakin stressasin tuota imetystä niin paljon, että se ei tuonut meille kyllä mitään hyvää. 2 kk taistelin ja sitte tuli loppu! Ja korvikemaidolla on kasvanut terve tyttö. Ei ole ollut juurikaan koskaan kipeä, ei korvatulehduksia tms.

Luontevaa kuitenkin minusta olisi, että äiti voisi lapsen ehdoilla mennä edes sen verran, että muutaman kuukauden jaksaa vauvansa syöttää ennen kuin jonnekin lähtee. Jos kyseessä ihan terve äiti ja vauva. Outoa.

onko jotenkin huonompi äiti jos syöttää pullosta maitoa? ihme hommaa.

Toki imetyksellä on muutakin merkitystä vauvalle, kuin ravinto. Läheisyys ja nimenomaan äidin läheisyys aivan pienen vauvan ollessa kyseessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
Alkuperäinen kirjoittaja Aaban:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruttunokka:
No oli koliikki tai ei, niin voi silti tarvita "omaakin aikaa". Eikä silloin ole yhtään huonompi äiti, jos käy hetken jossain ilman vauvaa. Mä ainakin tarvitsin jokapäivä sen "omanajan" ja se mun oma aika oli tunnin lenkki koirien kanssa.

Niin mikä estää käymästä? Vaikka imettäisikin? :xmas: Ei se vauva koko ajan syö.

No ei syö ei... mut onhan se äidillekkin helpotus, että ei tarvitse niitä omia menoja suunnitella juuri syöttöjen välille. Voit mennä lenkille tai kauppaan milloin tuntuu siltä. Isä voi syöttää sillä välin pullosta. Mä ainakin stressasin tuota imetystä niin paljon, että se ei tuonut meille kyllä mitään hyvää. 2 kk taistelin ja sitte tuli loppu! Ja korvikemaidolla on kasvanut terve tyttö. Ei ole ollut juurikaan koskaan kipeä, ei korvatulehduksia tms.

Luontevaa kuitenkin minusta olisi, että äiti voisi lapsen ehdoilla mennä edes sen verran, että muutaman kuukauden jaksaa vauvansa syöttää ennen kuin jonnekin lähtee. Jos kyseessä ihan terve äiti ja vauva. Outoa.

onko jotenkin huonompi äiti jos syöttää pullosta maitoa? ihme hommaa.

Toki imetyksellä on muutakin merkitystä vauvalle, kuin ravinto. Läheisyys ja nimenomaan äidin läheisyys aivan pienen vauvan ollessa kyseessä.

Pullosta ruokansa saava vauva saa ihan yhtä paljon läheísyyttä kuin rintaruokittu.
 

Yhteistyössä