Tammivauvat 2010

Aava: Poikien syke on yleensä matalampi kuin tyttöjen, en muista niitä lukuja.. Ja siis menee myös päällekkäin ne arvot. Muistaako joku tarkemmin, ei jaksa googlettaa tms ? Mä opiskelen yliopistolla ja olin sillon töissä elintarviketyöntekijänä, varastolla, raskasta fyysistä työtä, nostelua ym, mutta oon lopettanu siellä sillon ku vauva tuli, enkä mee takas (Jotain pätkähommia ois hyvä saada vielä ennen ku valmistun, joskus hämärässä tulevaisuudessa..ei nyt tosin, mutta sit joskus kun lapset on sopivia hoitoon tms)

 

Heippa,

Minäkin kävin tiistai-aamuna sitten toista kertaa neuvolassa. Kuunneltiin sydänääniä ja hienosti kuuluivat: syke oli 140. Paino oli sama kuin lähtiessä ja mahaa ei mittailtu. Hmmm.. Jotenkin siellä silti tunti vierähti. Seuraava etappi sitten onkin rakenneultra 11.8. Hui...

mantelisuklaa ja pikkuinen 17+2

 

Vieläkö siellä ollaan pahoinvoivia? Täällä on viikkoja kasassa 14 ja viimeksi lensi laatta tänä aamuna junassa - piti lähteä aikaisemmalla asemalla pois ja sitten laatata laiturilla. Aivan hirveä olo. Alkaa jo pelottaan se että tämä ei menekään ohi vaan oksentelu jatkuu ihan loppuun asti.

 

Heippa!

Täällä on yksi, joka on ollut aikalailla veto pois nyt helteiden aikaan. Tosi ikävä yhditelmä kauhee kuumuus ja kuvottava olo. Oksentaminen on kyllä vähentynyt, mutta välillä kyllä laattailen... (huomenna alkaa 17. viikko). Ja Aava, tuo kuulostaa niin tutulta, mulla oli pahoinvointia esikoiselta 8kk. Synnytyksessäkin oksensin 4 kertaa. menin silloin alkuraskaudesta erääseen tehtaaseen töihin ja paikat oli pitkään uudet (iso paikka) ja mihin tahansa menit, koko ajan oli mielessä, että missä hitossa täällä on lähin vessa... Onneksi tämä raskaus ei oo niin paha pahoinvoinniltaan.

Mullakin oli tänään neuvola. olikohan se nyt kolmannen kerran. Ärsyttää, kun se täti on vaan niin... p... en tykkää siitä oikeestaan yhtään. Esikoisen terkka jäi vuosi sitten eläkkeelle ja se oli ihan huippu! Mulla yksi neuvolassa käynti oliki vieläpä vaan semmonen, kun se tohelo ei saanu otettua niitä verikokeita (veri valskas pitkin käsivartta!) ja jouduin sitten kohta uusiksi. Joo, no tänään tosiaan vähän selvis tuo vetämättömyyskin, mulla oli verenpaine PERÄTI 93/54. Hemoglobiinin olisin halunnut myös mittauttaa, mutta sitä ei kuulemma enää SAA mitata kuin 3 kertaa koko raskauden aikana. eikä riittänyt, kun selitin vetämättömyyttä. Kuulemma viimeksikin oli niin hyvä (yli 130) eikä se vielä näillä viikoilla romahda. Ahas... Mulla ei mennyt siellä vissin puolta tuntia, kun en vaan jaksa ja halua siltä ees mitään kysyä.

Mulla on nyt vieläpä yksi asia kalvanut kovasti mieltä... siitäkin pitäisi puhua varmaan neuvolassa, mutta en saa siihen kuitenkaan sopivaa vastausta tai kannustusta, niin en ainakaan vielä halunnut edes yrittää... Meillä siis meni esikoisen kanssa imetys ihan persiilleen. Se ei oikein koskaan lähtenyt sujumaan kunnolla ja oikeestaan ihan aina oli vaan osittaisimetyksellä. Se oli mulle tosi kova pala, kun olin siis ajatellut jotain ihan muuta. Nyt oon miettinyt, että jos se taas menee niin pieleen ja ei onnistu, että entäpä jos en edes yritä, niin ei tule niin suurta pettymystä... Esikoisen sain vietyä n. 4kk ikään osittain rintaruokinnalla, mutta siis ihan synnäriltä lähtien oli pullokin mukana. Hyvin se on kasvanut ja on terve kuin pukki

Meillä on esikoisen vaunut (Emmaljunga). Ostettu syys-talvella 2007. erittäin hyväkuntoiset ja siis yhdistelmät. Jonku verran oon miettinyt, että pitääkö hankkia tuplat, mutta vissin katotaan, että tuleeko tarve. Talvella esikoinen menee kuitenkin pitkää pulkassa ja vauva vaunuissa.

Närästääkö muilla? Mulla on tullut iltavaivaksi. Esikoiseltakin oli , mutta vasta n. viimeinen kuukausi. Nyt jo näin aikaisin ja on tosi ikävää! Viilistä on tullut uusin iltaherkku, sitä vaan tekee aina kauheena mieli Lisäksi oon pitkään himoinnut sellaista helppoa juomaa, kuin "sitruuna-vesi". Pilkon vaan vesikannuun sitruunaa renkaina ja että on hyvää! Ei kuitenkaan ihan pelkkää vettä, jotain makua ja jotenkin piristävää näin kuumalla. Ei liene pahimmasta päästä nämä minun tämän hetkiset herkut

Tympäsee, kun miehellä alkoi eilen loman jälkeen työt. Yhtenä iltana jo itkua väänsin, kun olin niin poikki. Siis että kun jään taas tuon pikku-ikiliikkujan kans kaksin, mutta ainakin vielä on mennyt kohtuu hyvin. Ja oli se erimukavaa, kun oli toinen arkiaskareissa mukana...

Plussa: Me luovuttiin siitä tutista myös nyt lomalla! Oltiin ajelemassa etelästä kotiin niin jätettiin tutti mun siskon pikkuvauvalle. Tosi hienosti meni luopuminen ja jos on sen perään kysellyt, niin aina on itse muistanut ja sanonut, että antoi tuttinsa vauvalle Meän 1,5v on tosi kova jo puhumaan ja kun tutti jäi, niinhoksas, ettäjätetään vaipatkin! Hienosti on siis nyt ollut päiväkuiva juhannuksesta asti. Itse hoksasi pottailun riemun. Pottailtiin jo siis aikasemminkin, mutta kun oppi käveleen, niin jäi koko homma, kun ei viihtynyt potalla yhtään. Nyt on kotona pihallakin ihan ilman vaippaa. Vaippa on vaan nukkuessa ja kyläillessä. Mahtavaa ensi talvea ajatellen

Nyt muihin touhuihin. Neitikin sais jo heräillä...

Auringonkukka ja Nasu rv 15+6

 

Voi Auringonkukka - ei kuulosta kovin kivalta toi sun neuvolatäti. Ehkä sun kannattais ottaa niitä raskauden ajan multivitamiineja kun niissä on hieman rautaakin, jos se auttaisi oloa. Sain vihdoin ja viimein itse verikokeiden tulokset ja nainen pokkana lateli puhelimessa että hemppa 138 ja ei ole kuppaa. Itse olin että häh, minkä ihmeen kuppatestinkin ne on ehtineet ottamaan. Heh.

Yritän hakea nyt mammajoogaa tai mammapilatesta - ei ole vielä ilmennyt mitään erikoista mutta katsellaan vielä.

Aava

 

Kiva että tänne on tullut uusia kirjoituksia, olen jotenkin ollut niin poikki etten ole jaksanut kirjoitella.. Mulla ei siis pahoinvointia ole ollut juurikaan, viikot 6-9 oli pahimmat mutta oksentanut en silti kertaakaan. Taas kun luin teidän muiden kirjoituksia, muistan olla kiitollinen että olen itse selvinnyt tähän asti näin vähällä! Väsymys jonkun verran vaivaa, osansa tekee raskas työ ja yövuorot.. Niitähän ei olisi pakko tehdä raskausaikana ollenkaan, ajattelin nyt vielä kokeilla mutta voi olla että loppua kohti pyydän ettei niitä mulle enää suunnitella.

Mulle huolta aiheuttaa lähinnä loppuraskaus, kaksiosaisen kohdun vuoksi. Sen vuoksi ei ole mitään erityisseurantaa, synnytystapa-arvio mulle on suunniteltu. Riskinähän on että vauva ei mahdu pienessä tilassa kääntymään eli on perätilassa, tai ei mahdu kasvamaan lopussa eli syntyy ennenaikaisena. Hoidan työkseni keskosia, joten tiedän mitä saattaa olla tulossa.. Yritän olla ajattelematta asiaa, mutta välillä se vaivaa mieltä. Mutta ei voi muuta kuin odottaa, tosiaan odottaa Onnellista odotusaikaa teille kaikille!

Milan 15+1

 

Ootteko jo tunteneet vauvanliikkeitä ja millä viikoilla? Itse nyt viikolla 17 ja pari viikkoa tuntunut "perhosen siiven hipaisuja".. Oikeastaan viime päivät tuntunut paljon liikkeitä, väliin oikeen myllerryöstä, joka päivä ja nyt sitten huolestuin kun eilen ja tänään en ole tuntenut mitään.. miten voi olla että vauvan liikkeet tuntuu noin pitkäään ja sitten ei oikeen mitään.. mies rauhotteli, että jospa se vaan nukkuu ja on laiska välillä, mua kyllä yhden km:n kokeneena pelottaa..

 

Memmis, ei mitään huolta! Aluksi liikkeitä vaan voi tuntea, eikä ne kaikki tunnu. Niitä ei kannata seurata vielä tarkkaan, koska tunnet varmaankin vaan johonkin tiettyyn kohtaan osuvat liikkeet. Eli jos vauva kääntyy toisin päin kohdussa et ehkä tunnekaan liikkeitä. Varsinkin jos liikkeet tuntuvat noin kevyesti, niin et varmaankaan tunne kaikkia. Jos kuitenkin haluat niitä tuntea, syö jotain ja mene makaamaan käsi masun päällä niin ehkä ne taas tuntuu Vauvaa voi myös kevyesti tökkiä hereille mahan päältä.

 

Kivaa että teillä tuntuu jo liikkeitä, odotan sitä itsekin innolla.

Missä vaiheessa teillä loppui pahoinvointi/kuvotus? Täällä on vieläkin rankkaa, ja välissä tuntuu että se vain pahenee. En ole yleensä illalla oksentanut mutta taas lensi laatta heti kun kotiin illalla pääsin. Kamala olo.

Aava ja Bug 14+3

 

Plussa, mainitsi jossain vaiheessa "leijuvasta" olosta, vieläkö se on vaivannut? Tiedän täsmälleen mitä tarkoitat, sillä itse menin tämän vuoksi kätilölle: mulla se johtuu varmasti matalasta verenpaineesta 90/60 ja alhaisesesta Hb:sta. Joten jos vaiva jatkuu tarkistapa nämä arvot.

Auringonkukka, mullakin tekee mieli sitruunaa lohkon sitä myös veteen, useimmiten puristan mehun ja juona raakana.

Aava, uskomatonta tuo sinun pahoinvointi, kun kestää niin pitkään.Toivon tosiaan, ettei sun tarvii kärsiä koko raskautta kuten joihdenkin on käynyt.

Mulla on vielä viikonloppu töitä ja sitten alkaa kolmen viikon loma!!!!! Suomeen tulen 5.8, ihanaa.En ole käynyt yli vuoteen. Himoitsen jo ruisleipää ja äidin karjalanpiirakoita, sekä kaikkia Valion herkkuja. Madonnan keikalle mulla oli kans liput, mutta möin ne tänään just kaverille.Siellä on niin hitosti porukkaa, takaa en kuitenkaan näe mitään ja jos totta puhutaan niin sellainen massa ihmisiä sikainfluenssa aikana- no thanks. Mikrobiologia on alani, joten tiedän mistä puhun.Paniikkia on turha lietsoa, mutta raskausaikana riskitekijöitä voisi välttää jos mahdollista. Suomen reissun jälkeen menen vielä viikoksi Barcelonaan, se mietityttää eniten, sillä espanjassa on toiseksi eniten tautia. Seurailen uutisia ja lueskelen tilastoja.

Eipä tässä muuta. Mukavaa viikonloppua kakille!

Nisse 18+2

 

No ei oo Nisse sullakaan paineita! Mullakin oli verenpaine 93/54. Että aika samoissa lukemissa mennään. Mulla vaan nyt ärsyttää vielä enemmän, kun luin tuon sinun kirjoituksen, kun se terkka ei multa "viitsinyt" ottaa sitä hb:tä... "Ei se näillä viikoilla laske" oli vaan kommentti... Niin ja tervetuloa Suomeen Nisse!

Mulla tuntuu liikkeitä, kun makaan mahallani tai joskus, kun oikein niitä kuulostelen. Mutta kesken touhujen en oo vielä huomannut.

Mulla kans vähän pelottaakin tuo "sikalentsu", että kuinkakohan tuo homma vielä syksyn päälle ns. "räjähtää käsiin". Tosin mitenkään hysteeriseksi en ole alkanut enkä ole alkamassa, mutta varmaan on ihan syytä käyttää käsidesiä ja ainakin pestä käsiä tiheään.

Jaahas, jos lähtis laittaan pyykit kuivumaan ja pakat ojennukseen. Huomiseksi vois laittaa jo kamppeet valmiiksi, kun lähdetään jo aamusta ajeleen siskon pojan ristiäisiin... Musta ja mun miehestä tulee kummeja.

Mukavaa viikonloppua!

Auringonkukka ja Nasu

 

Kiitos Plussa vastauksesta! Helpotti turhaa huolta ja iteasiassa nyt taas parina päivänä liikkeitä on tuntunut enemmän.. Auringonkukka, mullakin liikkeet tuntuu kun oon paikallaan, eniten ehkä kyljellään tai selällään, ei niitä touhottaessa hoksaa.. Välillä tuntuu että masussa ois kalaparvi ja toisinaan niinkun taikinannuolijalla joku kaapis mahaa tai kuplia.. monenlaista..

Mulla on raskauden alussa ollut tosi alhainen verenpaine ja oon jonkun verran kyllä syönyt salmiakkia vaikka sitä ei sais kait raskaana juuri syödä, mutta oma äitini meinas, että kun on alhainen verenpaine niin se ei haittaa, jos ei suuria määriä syö. Salmiakkiahan hetkellisesti nostaa verenpainetta. Mulla on nyt tänään ollut just "leijuvaa" oloa myös ja joinain iltoina kun meen nukkumaan se tuntuu jopa maatessa.. pitää varmaan käydä mittauttamassa verenpaine ja hb myös mun..

Hyviä vointeja kaikille tammiodottajille tasapuolisesti! Toivotaan että viimeisetkin pahoinvoinnit jo loppuisivat!

 

Ai niin vielä, kävin jo ostamassa ekat vauvaostokset.. lampaantaljan Ikeasta ja pikkuisen kudotun pupu pehmolelun Benettonilta Muuta en taida uskaltaa vielä ostaa.. ja kun sukupuoltakaan ei vielä tiedä, jospa rakenneultrassa näkys. Mies tosin vannotti, että jos saadaan selville, ei kerrota vielä kenellekään muulle..

 

Tänä viikonloppuna peruin menot ja päätin että katsotaan josko lepo ja veden kittaaminen auttaisivat tähän oksenteluun. Niinpä on tultu nukuttua 9 tunnin yöunet ja 2 tunnin tirsat päivällä päälle. Vettä olen juonut suurinpiirtein urakalla jotta ei varmasti kyseessä ole nestehukka ja sitten siitä johtuva kuvotus. Tänä aamuna sitten on ainakin tällä hetkellä aika jees olo, mitä nyt pää on hassu kaikesta tästä nukkumisesta. Käytin hyväksi myös Nissen sitruunavesi-idean - on ihanan raikasta kyllä juoda. Mun täytyy kyllä sanoa että olen ihan tyytyväinen että on elokuu - saisi ilmat vielä raikastua niin sekin auttaisi oksetusta.

Sikaflunssa kyllä pelottaa, kohta on taas metro tupaten täynnä ja kun koulut alkaa taas ja meillekin vyöryy taas yli tuhat opiskelijaa samaan taloon rykimään niin sehän leviää kyllä kuin viimeistä päivää... ääk.

 

Hei kaikille! Pitkästä aikaa...Kesälomareissulla melkein kaksi viikkoa, Suomea ristiin rastiin. Ihana olla taas kotona!
Voi Aava, toivotaan, että tuo pahoinvointi olis pian ohi. Tiedän kyllä miten kamalaa se on! Mulla loppui kuin seinään 13/14 viikolla, nyt olo ihanan normaali.
Mulla on ihan huono omatunto kaikesta suolaisesta ja rasvaisesta ruoasta, mitä lomalla on tullut syötyä..huokaus...tiistaina neuvola, saa nähdä mitä vaaka ja verenpaineet näyttävät. Nyt täytyy tsempata ja aloittaa oikein terveellisen ruoan kuuri
Vauvan liikkeitä tunnen päivittäin, varsinkin illalla. Äitiysvaatteet on käytössä ja masu kasvaa... Vaatteita/vauvan tarvikkeita en ole vielä uskaltanut hankkia, katsotaan sit rakenneultran jälkeen eli parin viikon kuluttua...sukupuolihan meillä oli jo tiedossa..

Hyvää sunnuntain jatkoa!

 

Heippa kaikille tammimammoille !!!
Pidin netistä kesälomataukoa, ja ihan hyvää tekikin. Töissä saa kuitenkin istuksia 8 h päivässä koneen ääressä, puuduttavaa...
Täällä mennään viikolla 16+6. Ihmeellistä tässä on se, että esikosta tunsin näillä viikoilla jo selviä liikkeitä ja jopa mahan läpi näkyi pieniä "potkaisuja", mutta tämä kakkonen tuntuu olevan rauhallisempaa laatua. En osaa sanoa että olisin kunnon liikkeitä tuntenut vielä, ehkä välillä jokin "muljahdus" mutta siinä kaikki. Odotin, että kakkosesta tuntuisi vielä aikaisemmin ja selvemmin. Ultrissa ja neuvolassa kaikki on ollut kuitenkin ihan OK.
Maha on kyllä ihan valtava - tätä ei peittele enää yhtään millään, tosin ei ole tarviskaan enää =). Voin vain kuvitella, minkä kokoinen olen joulukuun tienoilla...jaksaakohan sitä olla edes töissä loppuun saakka. Esikoisesta olin ihan (tyhmää jälkeenpäin ajatellen) viimeiseen päivään asti ja olo oli ollut jo pitkään aika tuskainen - voi olla että heivaan nyt vähän aiemmin = )!
Synnytys mietityttää nyt jo. Ja koskaan ei ole tullut telkkarista niin paljon ohjelmia joissa näytetään synnytyksiä kuin nyt - Kätilöt, Uppsalan sairaala, kotimainen Sairaala-dokumentti jne....aina niitä kattoessa tulee kyllä mieleen että APUA...ja sitten tietysti aina herkistyy ja liikuttuu kun se ryppyinen ja punainen mytty tulee maailmaan!
Ensimmäisen kohdalla synnytys kesti ikuisuuden ja lopulta reippaasti yli nelikiloinen poika syntyi imukupin avulla. Tähän liittyi sitten myös episiotomia, joka tosin parani nopeasti. Sain ekassa epiduraalin ja meinaan sen nytkin ottaa, se auttoi pahimman vaiheen yli. Ensikertalaisena ei ollenkaan tajunnut/tiennyt, miten kipeäksi supistukset tulevat. Toisaalta nekin on yksilöllisiä, joillekin tulee vähemmän kivuliaat ja toisille enempi. Varmaan lapsen iso kokokin vaikutti, että mulla ne oli tosi kivuliaat.
Mites muut - mietittekö välillä tulevaa koitosta = ) ???

WhippedCream 16+6

 

Heipat täältäkin!
En oo vähään aikaan käynyt näillä sivuilla, mut näköjään en oo ainoo, joka on lomaillut. Hengissä kuitenkin ollaan edelleen, ja ilmeisesti tuo masuasukkikin, vaikkei itsestään juuri ilmoittele. Silloin tällöin tuntuu jotain liikkeitä, välillä tunnen vauvankin mahan läpi, jos on sopivassa asennossa. Mut pääosin hyvin hyvin oireetonta on.

WhippedCream kun mietit synnytystä, niin mulla oli esikoisen synnytys 26,5t, poika oli 3940g. Tehtiin pieni eppari, mutta silti tuli repeämiä. Toisen synnytys meni sitten "hieman" nopeemmin, kokonaiskesto n.3,5t (josta suppareita 2,5t), neiti painoi 3960g, mutta ei tarvittu epparia - eikä tullut yhtään repeämiä! Se olikin oikea mallisynnytys ja sellaisen tottakai toivois nytkin, vaan kun ei koskaan tiedä, miten käy... tavallaan koko synnytys pelottaa, vaikka aiemmin en oo kärsinyt synnytyspeloista. Nyt on vissiin vielä liian tuoreessa muistissa kaikki se ihanuus, kun tuo neiti on vasta 11kk... Synnytyssuppareiden kivuliaisuudesta en niinkään tiedä, muuttuivatko ykkösestä ja kakkosesta. Kakkosesta ne ainakin oli tehokkaampia, kun aikaa meni noin paljon vähemmän. Jälkisupparit taas tulee kätilöidenkin mukaan koko ajan kipeemmiks, mut siinä on sit se hyvä puoli, et kohtu myös tyhjenee nopeemmin, eikä jälkivuoto kestä viikkotolkulla.

Mua vaivaa edelleen väsymys, mikään unimäärä ei tunnu riittävän. Neiti 11kk ei ees enää suostu nukkuu kuin kahdet puolen tunnin päikkärit, eikä sinä aikana oikein itse ehdi päikkäreille... nyt vielä oon taas töissä. Toisaalta on kyllä hyvin jaksava olo, lenkkeilyt ja salilla käynti sujuu oikein hyvin. Mulla oli salilta 2v taukoa ulkomailla olemisen + synnytyksen vuoksi (+keskityin ratsastamiseen) mut nyt jo, parin viikon jälkeen menee samat painot kuin ennenki, vieläpä useemmilla toistoilla, kun teen vielä totuttelu 15-15-15 sarjoja (aiemmin 15-12-10). Ens viikolla tapaan ohjaajan, kun en ihan tarkkaan muista, mitä kaikkee sai tehdä raskausaikana. Ne S-nivelen löystymisjutut on unohduksissa, kyllähän nää ei mahallaan/suoraan selällään tehtävien kiellot muistaa plus rauhallisuuden, megaponnistusta vaativien kiellot yms.

Zandraa , 17+1 (kaiketi?)

 

Heippaheippa!
Pitkästä aikaa Seurailen kyllä usein mitä täällä tapahtuu mutta vaikea saada aikaiseksi kirjoittaa. Kesälomat on nyt vietetty ja arki koittaa taas.

Mun raskaus on edennyt kyllä tavattoman oireettomasti. Pahoinvointejakaan ei ollut, pientä kuvotusta vain ja kovaa väsymystä joka alkaa jo helpottaa. Ainoa mikä nyt vaivaa on ihon kuivuus. Jalat on kauttaaltaan ihottumilla, ja nännissäkin on älyttömän kutiava läiskä jota tekis mieli kokoajan ruopia :/ Masukin on vähän alkanut pullotella, jouduin ostamaan jo yhdet äippähousut kun farkut alko painamaan alavatsaa. Tuntuu vaan että nyt viikon sisällä masu olis pienentyny... kummallista. Kai se osittain on sitten ollu turvotusta vaikka vatsa tuntuikin kovalta eikä nesteen täyttämältä.

Odottelen kovasti jo rakenneultraa joka on 17.8. Pitäis pian päättää halutaanko sukupuolta tiedustella vai jätetäänkö sikseen. Unisex vaatteita jokatapauksessa sille ostetaan eikä aiota maalata vauvan takia joten ainoa syy miks haluttais tietää olis nimen miettiminen.

Olis kiva jo tuntea vauvan liikkeitä, mut tää kaveri taitaa olla laiskemmanpuoleinen eikä viitti itsetään paljo numeroo pitää Siellä ekassa ultrassaki se vaan nukku ja jos sitä tökki niin venytteli ja simahti uudelleen. Pari kertaa on tuntunu alavatsalla jotain epämäärästä tökkimistä, mutta vaikee sanoo oliko ne liikkeitä vai jotain suolen pulputuksia.

Synnytystä en oo kovin paljon vielä miettiny, mut yhtenä iltana mies halus kattoo sitä kätilöt ohjelmaa ja siitä jäi vähän ahdistava olo ja aloin pelkäämään just noita repeämisiä yms :/ Tieto taitaa lisätä tuskaa, joten vähän synnytysvalmennuskin jännittää. Varmaan alan siellä sitte pillittämään ja levitän paniikkia muihin synnyttäjiin :O

Vaunujen hankinta on alkanut jo askarruttaa. Kaupungissa kun asutaan ja julkisilla liikutaan niin vaunut sais olla näppärät liikutella. Kuitenkin myös pitkille kävelylenkeille soveltuvat ne pitäis olla. Omaa autoa meillä ei oo lainkaan, joten pitkätkin matkat tehdään junalla tai bussilla. Onko jollain ajatusta mitä vaunuja kannattais harkita?

Mun pitäis soittaa pomolle ja kertoa raskaudesta. Mulla alkais määräaikanen työ syyskuun alussa ja haluaisin luopua nyt siitä kokonaan ja keskittyä vaan opiskeluun. Tää pomo on melko vaikee ihminen joten kädet täristen oon yrittäny sille soittaa mut aina menee vastaajaan. Iik!

Tän pitkän jaarittelun yhteenveto vois olla että täällä voidaan hyvin ja ollaan onnellisia vaikkakin kaikkea vähän jännitellään ja mietiskellään välillä Hyviä vointeja kaikille!

Viiriäisriiviäinen 18+0

 

Vein neidin juuri päikkäreille ja itse hyppäsin koneen kimppuun, päivittäinen rutniini, niistähän sitä toitotetaan pikkulapsiperheissä Meillä oliskin iltapäivällä neidin 1,5v lääkärineuvola. Sais kyllä nukahtaa pian, ettei tarvis kovin herätellä ja olis kohtuu hyväntuulinen siellä. Ihme uhmakohtauksia on alkanut tulla entistä enemmän ja entistä voimakkaampina... ei oikein itekkään tiiä mitä haluaa...

Minä en oo kauheena miettinyt vielä synnytystä, enkä oikeestaan pelännytkään, vaikka eka ei mikään hirveen mahtava kokemus ollutkaan. Synnytys alkoi lapsiveden tihkumisella. Aamuvarhain heräsin, että housuihin lirahti jotain tosi vähän, kävin vessassa ja kohta uudestaan.Tajusin, että vettä sen täytyy olla, koska aattelin, että ei mulla kyllä pissakaan lirahtele... Laitokselle kun soittelin, niin käskivät tulla, muttei tarvinnut pitää kiirettä, koska viikot oli täynnä (rv40+1). Laitoksella oli heikkoja suppareita, mutta pitkään tosi heikkoja ja puolenpäivän aikaan sain sen käynnistystabletin, millä saatiinkin puolessa tunnissa suppareihin tehoa! Siinä sitten supisteltiin reilu 8h aika voimakkaasti. Lämmin suihku oli paras apu niihin, ja ne lämpöhaudepussit. synnytin ruuhkapäivänä ja kun saliin mentiin, taisi olla jo 7 vai 8cm auki ja siinä sain kohdunkaulan puudutteen. Se oli niiiin taivas! vähän aikaa oli niin mahtava olo. Sitten alettiin ponnisteleen ja sitä "huvia" kestikin 1h 17min kunnes tyttö saatiin maailmaan. Repeämät oli aika pahat, vaikka eppari tehtiin, kuukauteen en istunut koko pyrstöllä. Tämä johtui ihan siitä, että tyttö oli avotarjonnassa eli syntyi kasvot edellä ja siksi vaati vähän enemmän tilaa tuolta alapäästä... Tikkien määrästä ei oo tarkkaa tietoa, mutta 45min kätilö niitä sinne punoi. Toivottavasti en kauheen monille tuottanut unettomia öitä. Ja niinkö huomaatte, kaikesta selviää, koska oon TAAS tässä tilassa Se palkinto on kuitenkin niin huikea, että äkkiä ne tuskat ja kivut unohtuu. Mies oli kyllä korvaamaton apu sen kolmisen viikkoa, kun tultiin kotiin. Kun tosiaan istuminen ja kaikki olia vähän hankalaa, että kehoitan kyllä, että isyyslomalle miehet jää, kun vaimo ja vauva tulee kotiin. Siinä sitä apua eniten minusta tarvii ja kuitenkin itsellekin se homma on opettelua ja tosiaan voi olla aika kipeäkin... Niin ja tyttö painoi syntyessään 3620g. Lääkäri sanoi jälkeenpäin, että jos joskus teen toisen, niin ei voida päästää ainakaan yhtään isommaksi.

Mulla on rakenneultra 31.8. Ei aiota tästä(kään) selvittää sukupuolta etukäteen. Se oli niin ihana kuulla vasta synnärillä, vaikka vahva tyttötunne meillä molemmilla olikin ja niin on kyllä nytkin. Viime yönä näin kyllä unen, että menin lääkäriin ja siellä päätettiinkin yks kaks puhkaista kalvot ja siinä rytäkässä ihan siis tosi äkkiä synnytin 4,5kg pojan! Sitten itku kurkussa selitin miehelle, että en siis tiiä koko tapahtumasta yhtään mitään ja en vaan ehtinyt edes häntä soittaa paikalle ja ihmettelin, että eikö kukaan kätilökään soittanut! Heh, aika hauska, en tiennyt mitään ja synnytin 4,5kg lapsen, just... No, tämä oli eka kerta kun näin tästä vauvasta unta.

Nyt hommiin ja laittaan iltapäivän neuvolareissua varten kamppeet valmiiksi. pitäis samalla reissulla kävästä kaverin synttärikahveillakin.

Auringonkukka ja Nasu

PS: Joko teillä on nimiä mietittynä vauvalle? Mulla on tytölle parikin vaihtoehtoa. Esikoisella on perinteinen, mutta harvinainen yhdysnimi ja nyt on mietitty, jatketaanko sitä "sarjaa" vai ei. Ja laitetaanko samalla kirjaimella vai ei. Pojan nimi on vaikea keksiä. Niin oli silloin esikoisenkin kohdalla...

 

Heippa kaikille, attuipa jotenkin vilkas päivä tänne sivulle ko aiemmin on ollut ihmeiset lomilla
Täällä tultiin hetki sitten neuvolasta, ja hemppa oli vähän laskenut joten pikkuhiljaa pitää alkaa rautalisää syödä (oli noin kk sitten 149 ja tänään oli 125), verenpaineet oli suht. ok, painoa tullut lisää + 235g eli ihan normaalisti, ainoa mikä vähän säikäytti oli ko ei meinattu saada Masukkaan sydänääniä kuuluviin... Mutta onneks sitten "jostain kaukaa" kuului tasainen tsutsutsutsutsu... syke oli 135. Eli luultavasti mulla on istukka tossa edessä, oten se sitten vaimentaa ääniä ja (valitettavasti) myös liikkeitä, joten en tuu varmaan vielä aikoihin tuntemaan yhtään mitään plääh
Onneks ostin itelleni kotidopplerin, niin heti ko se postiin saapuu tää flikka ei muuta teekkään ko lötkötä sohvalla ja kuuntele vauvan sykettä
Ai nii, saatiin myös perhevalmennukseen ajat, olipas kivaa. Tosin se alkaa vasta marraskuussa, mutta olipahan tädit ajoissa liikenteessä ja hyvä niin, saa hyvin sumplittua työvuorot sillee että pääsee osallistumaan noille kerroille.
Rakenneuä on 19.8.09 ja jos vaan mahollista me halutaan kyllä tietää sukupuoli, mulla on kyllä vahva poikaolo, ja noi sykkeetkin antais siihen vähän osviittaa.... ko eiks se nii menny et pojilla on matalammat ja vahvemmat ja junalta kuulostavat sykkeet, tytöllä korkeemmat ja hevosen laukkaa muistuttavat sykkeet... jos näihin haluu uskoa. Ja mahakin kasvaa enempi eteenpäin ko sivuille, eli poikamaha

Vaunut me ollaan jo saatu/hankittu, oliskohan ollu oran yhdistelmät, broidin vanhat mut toosi hyväkuntoiset. JA isyyspakkausta oon tehnyt ja suunnitellut, ajattelin saada sen valmiiksi ennen isänpäivää jolloin sit annan paketin. Oon alotellut paketin tekoa tälleen hyvissä ajoin sillä mulla siihen tulee ikävä kyllä kulumaan ihan törkeenä rahaa... (joutunu netistä tilaa pakettiin pari kalliimpaa jutskaa...)

Nimetkin on jo tiedossa, sekä tytölle että pojalle. )

iloista tiistain jatkoa kaikille
liikkeitä odotellessa...
-Vaha ja Masukas rv 18+3-

 

Neuvolassa tänään pitkästä aikaa. Kesäloman makkaran popsiminen oli vähän kostautunut, painoa tullut 500 g/viikko. Paineet oli kuitenkin hyvät joten neuvolantäti ei ollut huolissaan Mun väsymys varmaan selittyi laskeneella hb:llä - viimeksi 145 nyt 124. Rautaa ei kuulemma vielä tarvitse popsia, kokeillaan ensin ihan ruokavaliolla. Sykkeet kuuluivat hienosti, 155. Joo, nopea syke, lantion leveneminen ja alun pahoinvointi - kyllä taitaa vanhan kansan merkit paikkansa pitää meillä Tuleva isovelikin on lipsauttanut tulevasta pikkusiskosta jo pariin otteeseen...eli se sit siitä sukupuolen pitämisestä salaisuutena
Rakenneultra on 18.8, vähän jo jännittää..
Susa ja Muru 18+5

 

Moi pitkästä aikaa!

Loma oli ja meni. Olen välillä aina lukenut teidän kirjoituksia, mutta oli ihan kiva pitää itse vähän nettitaukoa. Mutta kiva kuulla, että kaikilla kuitenkin menee ihan mukavasti! Aika huimaa, että ollaan kohta puolessa välissä! Uskomatonta, kun alussa oli niin onnessaan niistä parista viikosta.

Olen nyt 18+2, ja ei ole liikkeitä vielä tuntunut. Ainakaan en ole niitä tunnistanut. Pahointvointi loppui oikeastaan silloin rv 1, tosin sehän olikin mulla vain sitä kuvotusta. Muuten oli sitten vain se hammaslääkäri ja nyt sitten viikon ajan nuha harmina. Kun ei tiedä mitä suihketta ja pilleriä saa ottaa ja mitä ei. Ensi viikolla on taas gynis, ja ehkäpä ne tekee jo rakenneultran. Ihan kiva ainakin taas vähän kuulla masuasukista onko kaikki kunnossa - olisi jo tosi kiva tuntea niitä liikkeitä.

Hankintoja ei juuri ole tehty, olen kyllä kaiken maailman listoja koittanut haalia, jossa muistutellaan mitä kaikkea sitä tarvitsee - vaikka kai sitä ihan itsekin älyäisi suurimman osan

Mukavaa iltaa ja hyvää oloa kaikille!

 

Auringonkukalla jo nimet valmiina.. Itestä tuntuu vaikealta keksiä varsinkin pojalle nimeä. Itellä on poikaolo, joten siksi niitä yrittäny tässä nyt eniten miettiä. Molempia kyllä, ku eihän sitä tiedä.. Kohta ois rakenneultra ja ois kyllä kiva nähdä kumpi on.. Haluaisin M:llä alkavan nimen, mutta taitaa olla liian vaikee haaste ja päädytään sitten johonkin muuhun kirjaimeen.. Ehdotuksia otetaan vastaan Matias, Milo, Miro, Mikael, Matilda, Martta, Minni (tosin en tiedä hyväksytäänkö tuolta nimeä) nyt ainakin on kivoja nimiä..

Ehkäpä varsinaisen päätöksen voi tehdä vasta kun sitten näkee pikkuisen..en tiedä.

 

Täällä sama homma - tytölle kyllä olisi nimi valmiina mutta pojalle ei - rakenneultra on syyskuun puolessa välissä eli vielä on aikaa siihen ennen kuin nähdään kumpi sieltä olisi tulossa. Meillä on vielä se ongelma että nimen pitää toimia sekä suomeksi, norjaksi että englanniksi.

Tämä viikko on toistaiseksi ollut hieman helpompaa pahoinvoinnin kanssa, ei ole tarvinnut oksentaa kertaakaan vaikka aamuisin hieman kuvottaakin.

Töissä työkaveri julisti eilen kovaan ääneen kuinka raskaana olevat naiset (siis sellaiset joilla jo maha näkyy) kammottavat ja hermostuttavat häntä. Tuli paha mieli ihan vaan senkin takia että en voi sanoa erityisemmin nauttineeni koko raskausajasta tähän mennessä - en edes tiedä onko tässä mitään erityistä nautittavaakaan - niin ei todellakaan huvita olla sitten töissä jonkun sellaisen kanssa jolla hermostuttaa/inhottaa mun kasvava maha

 

Ompa Aavalla ajattelematon työkaveri.. Yritä olla välittämättä siitä!

Meillä on maanantaina rakenneultra!Oon odottanu sitä jo ihan täpinöissä.. Me halutaan tietää kumpi se on. Esikoisesta ei tiedetty ja oli poikafiilis, mutta se oli tyttö. Meillä on paljon vaatteita valmiina, noin puolet unisex ja puolet tyttöjen. Haluan ostella jotain kivaa uuttakin. Oon kyllä jo ostellukin jonkun verran lisää perusvaatetta kirpparilta ja jotain ihan uusiakin. Joku sanoi aikovansa käyttää vaan unisex vaatteita. Ainakin Suomessa se on aika vaikeaa kun suurin osa vaatteista kaupoissa on selvästi tyttöjen tai poikien. Vaikka esim väri olis molemmille sopiva on niissä yleensä jotain kuvia tai leikkaus tms.. Sukupuolitoivomukset on taas niin että minä haluaisin toisen tytön ja mies pojan, tietysti molemmat on kummallekin toivottuja Ultrassa sit katotaan sitä kystaa taas ja joudun siihe leikkaukseen, jos se on iso.. Tuntuu jotenki et se ois menny pois.. Toivottavasti onkin.

Mua on vähän alkanu väsyttää ja pitää välillä ihan levätä kesken päivän ku tulee sellanen olo.. Mutta se leijuva olo on loppunu. Oiskoihan kuitenki hemppa vähän laskenu. Miksiköhän sitä ei mitattu.. Ja mitä se jonkun th oli sanonu että nykyään ei mitata ku pari kertaa? Mä kyllä seuraavilla käynneillä vaaadin mittaamaan, tuskin se kovin suuri kuluerä on ja kuitenki on vaikee saada sit takas hyväks jos pääsee laskemaan (miehelläkin on 4kk rautakuuri päällä ja sen veli saa rautaa suoraan suoneen)..

Mä olen synnyttänyt tämän vauvan noin kolmen viikon ajan lähes joka yö.. Aika mukavia unia.. Se on ollu joka kerta tyttö ja terve, mutta syntyny jo viikolla 20 ja myös ollu muka jo lähes 3-kilonen. Yleensä se syntyy kotona ku ei ehditä sairaalaan. Yhdessä unessa se syntyi ja sitten mahaan jäi kuitenki vielä toinen vauva, joka oli poika ja synnytetään myöhemmin sairaalassa.. Unissa synnytys on tosi nopea ja täysin kivuton onneks Kuitenki vähän ahdistavaa. Muutenki nään nyt paljon unia ja painajaisia.. Tai siis normaalisti en yleensä muista nähneeni mitään unta, mut nyt muistan kyllä joka kerta.

Mä odotan kyllä synnytystä innolla. Tykkään niistä kätilöt ym ohjelmistakin. Se on jotenki ihanaa. Sillon heti synnytyksen jälkeen ajattelin kyllä, että ei enää ikinä, mutta kyllä mua kiehtoo se kokemus jotenkin.. Meillä kesti eka synnytys 17h ja sain monta annosta epiduraalia ja oksitosiinia ku epis vei supparit.. Ponnistus jotain puol tuntia ja en revenny eikä tehty episitomiaa(vai mikä se oli). Olin ihan täynnä kaikkia piuhoja ja vauvan päähän laitettiin siru sykkeen ym seurantaan ja otettiin kaikkia näytteitä, ja synnytykseen osallistui paljon lääkäreitä ja kätilöitä ja huone oli täynnä opiskelijoita(yliopistollinen sairaala). Napanuora oli myös kaulan ympäri, joka huomattiin vasta ku pää oli ulkona.. Supistuskivut lähti hyvin pois epiduraalilla, mutta ponnistusvaihe oli ihan järkyttävän kivulias kun siinä ei pidetty puudutuksia. Tuntuu siltä kun perse repeis(näin nätisti sanottuna ).. Toivottavasti en pelotellu ketään. Jokainen synnytys on erilainen ja useimmiten kaikki menee hyvin! Kauhee synnytyskuume on Ja tuhiseva vauvanpallerokin olis ihana jo saada

Joo kivoja nimiä on tytöille paljon enemmän ku pojille.. Vielä ei olla juurikaan mietitty.. Sitten varmaan innostutaan jos se sukupuoli näkyy.

Hyviä oloja kaikille! Toivottavasti viimeistenkin pahoinvoinnit loppuis pian! Ja muistakaahan syödä terveellisesti

plussa 19+1