Tammivauvat 2008 (2)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nintsu -81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
siis onko kenenkään muun vauva ruennu riuhtomaan imiessään? voi hemmetti, ku tyyppi on ruennu ikenien ja kielen välissä nänniä pitäessään repimään päällä taakse päin tai muuten vaan kovaa puristamaan sitä suussaan. tänään pääs kunnon kirosana huudahdus, ku poika päätti nänni tiukasti ikenien välissä vetästä päällä taaksepäin..ai helv..
 
Op, meillä tuota nännin venyttämistä on arrastettu kai jo pari viikkoa... Aivan kun tuo vauva ois keksiny että aa nänni suussa voi liikuttaa päätä :) Välillä sattuu aivan mielettömästi - voi vaan kuvitella miltä tuntuu sitte ku on ampaita suussa..

Viime yö meni taas kyl kiville :( yritin nukuttaa pupua ekaa kertaa pinnasänkyyn =) Aina kun imetin, pupun silmät painui kiinni ja oli tooosiii väsynyt - sitten kun siirsin pinnikseen niin pupun ilme kirkastui ja alkoi vilkuilee ympärilleen ja nauramaan - kiva kiva. no annoin tuon olla itsekseen sängyssä kunnes alkoi itu ja sitten taas imetys ja pinnikseen ja sama jatkui pari tuntia... loppujen lopuksi käytiin meiän sänkyyn ja siellä nukuttiin yö :) sama treeni sitten tänään jos se pikkuiljaa nukatais sinne...

Mites muut nukuttaa pinnikseen? Nostatteko pinnikseen kun vauva unessa vai erellä ja jos ereillä niin mitä sitte? Jätättekö yksin nukataa vai mitä? Nyt ois neuvot tarpeen :)

Viikon loppu ja ei mitään erikoista... pitäis alkaa varmaan nyt järkkäilee ojelmaa ja käymään vierailla jne kun sitä vaan täällä näivettyy vaikka ianaa vauvan kanssa on olla mut jotain äksönii välillä kaipaa :)

Mutta nyt taas tää väsynyt äiti koettaa kavin voimalla käynnistyä uuteen päivään :)
 
Hui kauhea Nunnu tuota kaatumista!! Meillä kun on nuo kolme kerrosta rappusia kiivettävänä/laskeuduttavana, niin oon aina pelännyt että jalka luiskahtaa tai muljahtaa tai jotain.. Tosi tylsää että sun jalkas meni, kuinkas lapsen hoito nyt sujuu? Onneksi ei vauvalle tullut mitään!! =)

Tähti, mun käsittääkseni pakastettu ja sulatettu maito haisee just tollaselta, ja itseasiassa eilen sulatettiin pari pussia mun maitoa pakkasesta ja ne hais just semmoselta kalamaiselta, melko pistävältä. Muistaakseni se johtuu jostain maidon rasvojen reagoinnista pakastukseen tai jotain sellaista. Mutta ei oo siis vaarallista, meillä vaan poika ei suostunut juomaan sitä.. Eli meni meilläkin viemäristä alas! =(

Voi vitsit että mulle tulee huono fiilis mun siivoamisten suhteen kun luen teidän juttuja... Meillä imuroidaan n. kerran viikossa (yleensä sekin venyy), viimeks on pesty lattiat kun muutettiin tänne ja matot käytetty ennen joulua ulkona. Jotenkin tää hissittömässä talossa kolmannessa kerroksessa asuminen vaikuttaa siihen.. Ja sit tuo koira. Sanoin miehelle että kun hän pitää viimeisen isyyslomaviikon tehdään kevätsiivous. Hän saa viedä matot pihalle ja ottaa pojan ja koiran ja lähtee vaikka lenkille ja mä kuuraan sillä aikaa lattiat. Mä olin aikaisemmin erittäin laiska siivoamisen suhteen, siivosin n. kerran kuussa (korkeintaan). Nyt mä sentään teen joka päivä jotain, ja yleensä keittiö on se minkä täytyy olla siistinä, vaikka sit joka päivä joutuisin tiskaamaan. Meillä kotityöt jakautuu niin, että ainoastaan vessan pesu on semmonen, minkä vain mä teen. Pyykin pesu on nyt lähiaikoina ollut enemmän mun hommia, samoin teen meidän ruoat ja tiskaan (mies myös välillä). Ai niin ja pyyhin pölyt. Imuroidaan yleensä vuoroviikoin (mies kuitenkin useammin), ja mies hoitaa semmoset "järjestely"hommat.

Nuppu, me laitetaan poika pinnikseen jo nukkuvana tai sitten hereillä, eli riippuen siitä, onko unien aika. Jos nukahtaa tissille niin kannan hänet sänkyyn jatkamaan unia. Jos on väsyneen oloinen, saatan viedä pinnikseen odottelemaan unen tuloa. Yleensä hän siellä kattelee vähän aikaa ja sit nukahtaa, mutta jos rupeaa itkemään, otan hetkeksi syliin ja rauhoituttuaan lasken takaisin. Oon nyt ruvennut tekemään niin, että jos on unien aika, en puhu lapselle välttämättä mitään. Pidän vaan sylissä ja lähellä ja oon hiljaa. Se on toiminut aika hyvin.

Mä pääsin eilen vähän kauppoihin tuulettumaan.. Siis ilman miestä ja poikaa. On kaks viimeistä päivää olleet ihan hirveitä, poika nukkuu max. 20 min päikkäreitä kerrallaan ja huutaa hereillä ollessaan lähes koko ajan. Yöllä ollaan palattu siihen alkuun, että max. 3 h pätkiä nukkuu. Nyrkit on koko ajan kyynärpäätä myöden suussa, hampaitako vaiko vaan tiheän imun kausi?? Myös ilmaa oli tosi paljon masussa, ilkeä äiti on syönyt liikaa lähiaikoina suklaata..

Hallitseeko teidän lapset jo kätensä hyvin?? Meillä ei selkeästikään, just äsken vetäs itteään nyrkillä päähän niin että kumisi.. Ja sit tuli kipu- ja säikähdysitku. Niin ja Simba, ei meilläkään käännytä vasta kuin kyljelleen vaikka poika on 3,5 kk. Tosin, jos ois syntynyt "oikeassa" ajassa, olis nyt vasta täyttämässä 3 kk. Ja noi on niin yksilöllisiä noi liikkeellelähdöt, et ei kannata ottaa mitään stressiä! =)

No niin, nyt äitiä huudellaan (tiukka "ei, ei, nej" kuuluu pinniksestä)..

Nintsu + pieni mies 3,5 kk
 
nintsu, meilläkin huudellaan tota nej huutoa..ollaan jo ajateltu, että syntyikö meille ruotsinkielinen ipana :D

meillä nukkumaan meno on sillai, et imetän meidän sängyssä ja yleensä sit nukahtaa siihen tissille. joudun ottaan tissin pois suusta aina väkisin, koska muuten se olis tuttina siinä suussa koko yön. ja sit siirrän pojan omaan sänkyyn. yleensä se menee ihan helposti, pikkusen havahtuu, mut sammahtaa samantien uudestaan. joskus jää kukkumaan silmät auki ja jalat viuhtoen. sillon olen vähän aikaa siinä vierellä ja pidän kättä massun päällä..ja jos toi meno jatkuu kauankin (heh..eli noin 5-10 min), otan vaan ja häippäsen huoneesta. aika pian se on sit siihen nukahtanu (n. 0-10 min), ei ole jääny huutelemaan eikä mitään. meillä kun on se rullilla oleva sänky, niin saan myös hytkytettyä sitä siinä, jos ne silmät tahtoo jäädä tapittaan, eikä uni tuu. se auttaa aika usein myös.

oletko nuppu missä vaiheessa siirtäny pupun omaan sänkyyn nukahtamisen jälkeen? jostakin luin, et vauvan siirto olis helpompaa sillon, ku se on syvässä unessa..tosin toisaalla myös käsketään siirtämään vauva niin, että se havahtuu siirtoon ja tietää missä hän on, ku herää..että neuvoja on taas moneksi. täytyy ehkä vaan kokeilemalla löytää vauvalle sopiva metodi :) mut ainakaan eka kerralla ei toiminu teillä näköjään toi havahtuminen siinä tarkotuksessa, jossa olis pitäny. minä kokeilisin sit sitä sikeänä siirtoa seuraavaks (ellet jo ole kokeillu). testaa vaikka nostaa vauvan kättä, et jos sen voipi pudottaa pupun heräämättä vasten sen kehoa, on menossa syvä uni. meillä ei ole vaikutusta sillä, et herääkö vauva tutusta vai eri paikasta, missä on nukahtanu.. ku, joka tapauksessa se nimittäin itkee sitä maitoa..tosin tiedä sitten, et oliko se sit kuitenkaan maitoitkua vai oliko se väärä paikka itkua..hohhoijaa :) arpa peliä tää vauvan kaa olo.. oletko lukenu tassuterapia juttuja? ne on lähinnä yli 6 kk vauvoille, mut kaipa niistä saa jotain vinkkejä, joita vois jo nyt hyödyntää?

meillä minä teen kotihommat. mies tekee, jos pyydän, mikä on hänen sanakirjan mukaan nalkutan ja määräilen. se on TOSI huono kotitöissä, ei kuulema tule mieleenkään mitkään kotityöt, ikinä. ja ei se nää esim vanhoja banaanin kuoria vaikka olkkarin pöydällä ja siirrä niitä roskiin. meillä oikeestaan riidellään ainoastaan kotitöistä.. ja aika usein vielä. mut kun ei mene kaaliin, niin ei mene kaaliin. ja minä en pysty relaamaan, jos kotitöitä ei ole tehty. eli siis, et tavarat on paikoillaan ja keittiö siisti. pölyjen pyyhkiminen, imurointi ja luuttuaminen on sit eri asia, ne ei ole niin tärkeitä. joo ja meillä ei ole puisteltu tällä hetkellä olevia mattoja ikinä (!!), koiran lampaan taljat puistellaan sillon ku imuroidaan, jos sillonkaan. eli meillä siisteys ei ole puhtautta vaan, et tavarat on paikoillaan ja siististi. lika on vaan hyvästä :) (selittelee laika luuttuaja ittelleen)

nintsu, meillä ei tiedosteta omia käsiä vieläkään saatikka pahemmin niiden liikkeitä. enää ei kaiveta omia silmiä irti päästä, mut silmiä hierotaan aina unisena.

vähä mulla tuli hiukan surkee äiti olo tosta tähden tekstistä. siis, et kaikki aika, jonka vauva on hereillä päivisin menee sen kanssa touhuamiseen. minä en siis kerta kaikkiaan jaksa koko aikaa antaa huomiota ja viihdyttää lasta. meillä poju makaa omalla matollaan lelukaaren alla tai sitterissä sillon, ku mulla on jotai omia juttuja. eli laitan ruokaa, syön, meikkaan, käyn suihkussa, laitan hiukset, pukeudun, siivoan. annan sen seurata mun elämää ja hommia, jotka kuuluu mun arkeen. kyllä siis seukkailen pojan kans myös, mielestäni aika usein, mut en läheskään koko ajan. ja toi sai mut nyt potemaan huonoa omaa tuntoa, et pitäskö munkin sit unohtaa vaan kaikki muu..

nyt lopetan, ettei tuu järkyttävän pitkää tekstiä..vaikka taitaa olla jo. aurinkoista päivää kaikille!
 
ai niin ja nuppu viel, et kuinka nostat vauvan siitä sängyltä omaan paikkaan? mulla on siis pojan peitto pojan alla ja puolet päällä (eli se peitto on siis taitettu puoliks ja poika siellä välissä). hivutan tosi varovasti toisen käden sinne pään tueks ja toisen jalkojen alle ja super varovasti vaaka tasossa koetan siirtää sen niin, ettei pojan asento muutu. joskus odotan tovin siinä sen jälkeen, kun kädet on pojan alla, et nostan sen siitä sängyltä (ettei siis heräis kunnolla vaan rauhottuis heti takas jos on havahtunu). aikas selkeä teksti..heh. peitto on koko ajan messissä, ettei se ole sit kylmä ja ettei heräis siihen peiton asetteluun. tällai meil on poju pysyny melko hyvin unessa siirron ajan tai maksimissaan havahtunu sekunniks.
 
Meillä poika nukkuu pinniksessä. Laitetaan poika sinne puoliunessa tai sitten selkeesti väsyneenä. Annan tutin suuhun ja harson kainaloon. Siellä hetken katselee ja aika usein nukahtaa...joskus saattaa hetken jäädä juttelemaan mobilen nallukoille. Jos alkaa itkemään, on se usein merkkinä siitä, että tutti tippunut. Öisin nostan pojan meidän sänkyyn ja imetän makuulta, kun saanut syötyö tarpeeksi nostan vain takasin pinnikseen ja siitä sinne nukahtaa ilman mitään mölinöitä tms. helppo tapaus tuon suhteen. Itse pidän myös selkeenä yöunille mentäessä, ettei höpötetä mitään. Syötän maidon ja nostan vain sänkyyn. Pidetään myös pöytälamppua päällä siihen asti, että on unessa.

jostain oon itse lukenut, että vauvan pitäisi nukahtaa sinne missä nukkuukin yön. jos esim.nukahtaa syliin siitä ei saisi enään siirtää mihinkään. vauva pitäisi laittaa puoliunisena sänkyynsä, koska herättyään kesken unien ja eri paikasta mihin jäi nukkumaan,voi laukaista jonkun pelkokohtauksen.

Unipussi on yksi parhaista keksinnöistä jos meinaa, että vauva herää "kylmään".Siinä pussissa pysyy lämpösenä ja helppo vain nostaa sänkyynsä, ilman mitään peittojen nosteluita tms.

hitto!Mies menee taas iltaan ja hänen sisko olis tullu poikiensa kanssa meille saunomaan, mutta sen exä ei sit vastaa puhelimeen ja eivät saa kyytiä...*prkl* Ja meilläkin on matkaa toistemme luo jopa huimat 10km,mutta se on aika vaikee lähtee kapsäkkien kans tulemaan. Itse kyl voisin lähtee kävelemään,mutta ilmakin alkaa menee synkäksi täällä.=/

Nyt löhöömään kun kerrankin lapsoset taas nukkuu päikkärit samaan aikaan ja jopa näin aikasin!

jumbis
 
Op, mä kanssa jätän vauvan aika usein yksin sitteriin tai lattialle. Mullekin tuli vähän huono äiti fiilis, mut en kyllä pysty seurustelemaan yhtään enempää vauvan kanssa, kun tuntuu etten nytkään sitä (seurustelua) osaa. Niinkuin joskus aikasemmin täällä kirjoitin, niin en osaa puhua vauvalle sillon kun ollaan kahdestaan. Sit kun mies on kotona, tulee juteltua muutenkin paljon enemmän, ja tuntuu että vauvalle höpöttely on paljon helpompaa. En ois osannut odottaa että tämmönen ongelma tulee vastaan..
 
Op ja Nintsu, olen muistaakseni lukenut jostakin, että olis hyvä, että vauva totutetaan katselemaan perheen arkea... siis että äiti, isä ja sisarukset hyörivät ympärillä ja tekevät askareitaan... niin teillä menee tosi hyvin, jos vauveli viihtyy itsekseen =) Meillä ei yksin ole hirveästi viihtynyt, nyt välillä hiukan lattialla, mutta yleensä jos en leiki vauvelin kanssa lattialla, niin olen siinä vieressä tavallaan "puolileikin" ja yritän lukee lehtiä tai sitten jumppaan/venyttelen samalla, kun poitsu tykkää katella mun jumppaamista ;) Minulla onkin nyt työn alla se leikkimatto, kokeillaan sitten, että kelpaisiko leikkikaarien lelut poitsulle viihdykkeeksi.... I hope!!! Ja nyt muuten pikapika sitä ompelemaan. Poitsu ulkona isänsä kanssa vaunuilla. Ai niin, hyvä etten ole ainoa jolta siivoukset ym. kotihommat eivät suju niin mallikkaasti :)))
 
Op, mä oon lukenu nyt tollasta Elisabet Pantleyn kirjaa "pemeä matka öyensaarille" ja siel sanotaan ettei sais nukkuvaa vaavia siirtää kun ei eräessään välttämättä osaa jatkaa "vieraassa" paikassa uniaan.. Eli unen pöppöräisenä ennemmin siirtäis... Joo kiva idea mutta kun pupu nimenomaan siitä siirtämisestä virkistyy :) Mutta yvä idis toi peiton mukaan ottaminen, testaan sitä seuraavaksi. Tuota tassuterapiaa en vielä meinaa kokeilla -oon ymmärtäny että siinä "itketetään" vauvaa ja tossa kirjassa mitä luen pyritään nukuttamaan pemeästi... saa nädä mitä tästä tulee...
 
Me ollaan oltu menossa koko viikko (siis yöt kotona, mutta päivisin kylässä, neuvolassa ym..) ja jännäsin et meneekö pikkuisen rytmi ihan sekaisin,kun kolme kuukautta olen suorastaan hysteerisesti vaalinut neidin unirytmiä ja on oltu kotona sen mukaan. Mutta mitä vielä, tyttö on nauttinut menosta ja meiningistä, ja päiväunetkin on nukuttu paikassa kuin paikassa. Olen niin ylpeä pikkuneidistä!:)))

Meillä on nukuttu alusta asti pinniksessä, koska neiti vaati omaa rauhaa, eikä nukahtanut kunnolla meidän keskellä. Olisin kyllä mielelläni ensimmäiset kuukaudet antanut hänen nukkua keskellä.. Imetän viimeisen kerran ennen yöunille menoa olohuoneessa samalla kun katson televisiota, ja annan hänen nukahtaa syliin. Sen jälkeen vien pinnikseen, yleensä havahtuu matkalla, mutta nopeasti nukahtaa omassa sängyssä. Joskus saattaa mennä ehkä vartti kun neiti jokeltelee itsekseen ja muutaman kerran käyn laittamassa tuttia, mutta ei tarvitse enää syliin ottaa. Ai niin, harso on tosi tärkeä juttu nukahtamisessa! Se kun pysyy pään läheisyydessä, niin uni tulee. Nuppu, en osaa sanoa mitään selkeää neuvoa, muuta kuin että kannattaa yrittää olla määrätietoinen ja yrittää viimeiseen asti saada vauva tyytymään sinne pinnikseen. (Helpommin sanottu kuin tehty...) Meillä oli aluksi, että nukutettiin syliin ja täydessä unessa siirettiin pinnikseen, mutta tosi sikeään uneen pääseminen kesti joka ilta enemmän, niin otettiin tavaksi viedä tyttö sänkyyn siinä vaiheessa kun torkkuu. Kaksi ensimmäistä iltaa pidettiin neidin käsiä kevyesti kiinni, kun huitoi niin paljon, eikä pystynyt rauhoittumaan, mutta kolmantena iltana nukahti heti. Mutta se täytyy sanoa, että tämä meidän neiti osaa arvostaa omaa rauhaa ja viihtyy sängyssä itsekseen, ja jopa vaatii omia hetkiä.

Kyllä minäkin teen omia juttuja vauvan seuratessa vierellä ja pyykin viikkaaminen on ehdotonta suosikki puuhaa! Olen ajatellut, että vauvan täytyy ottaa normaaliin arkeen mukaan , tietenkin vauvan ehdoilla. Ja ainakin meillä tyttö tykkää seurata mitä ympärillä tapahtuu. Toki sitten on leikkituokiot erikseen..

Jäi monta asiaa kommentoimatta, mutta itkuhälyttimestä kuuluu ähinää..

Laura & Pikkuneiti

 
Hitto kun tuli surullinen olo kun laitoin lapsia nukkumaan.
Tyttö on tottunut siihen, että hänen vierellään ollaan siihen asti kun nukahtaa. Silitetään hiuksia jne..mutta nyt en enään siihen ehdi. Poika vaatii osansa nukuttamisesta ja ylensä tyttö ehtii nukahtaa sinä aikana sohvalle tai meidän sänkyyn.Jotenkin sitä tytön nukuttamisa aikaa kaipaa...täytyy varmaan kohta siirtää poika tytön kanssa samaan huoneeseen. Siellä saan sitten molemmat tuuditettua uneen.

Muutenkin olen yrittänyt saada asennettani paremmaksi. Oon ollut niin äkäinen kaikille,että ei tässä pelkästä väsymyksestä voi olla kyse. Joskus vaan menee hermot jos joku huutaa jatkuvasti ja sit tiuskasen tosi pahasti. =(

Tänään menikin päivä heti paremmin kun annoin kotitöiden olla ja menin lasten kanssa tunninksi ulos. Annoin myös huomiota tytölle paljon sillä välin kun poika makoili leikkimatollaan..ja keksin sellasiakin mitä tehtiin yhdessä.

Surkee fiilis silti ja tosi sellanen huono äiti olo. Jopa mietin olenko ansainnut äitinä olemisen...taidan vaan olla taas yksinäinen.
 
Jumbis, meidän korviin kuulostat ihan supermammalta, sun nyt ei todellakaan tarvitse edes ajatella ettet ansaitsisi olla äiti! Jokaisessa perheessä pikkukakkosen synnyttyä tulee varmasti samanlainen ongelma eteen, kun ei sitä oikein voi monistautua kahdeksikaan, aika vaan ei riitä ja pikkanen vaatii vähän enemmän sit huomioo kun vanhempi. Mun miehen siskot on samaa myös tuumaileet omien öasten kohdalla, taitaa tuo olla jokaisen äidin murhe enemmän tai vähemmän :( Mut tosiaan, poitsuhan alkaa olla jo sen vertaa vanha ja tiedän rytmit jo samanaikasiakin, ainakin mitä nyt näin olen lueskellut, niin samaan huoneeseen laittaminen ei hullumpi idea. Ja sithän tosiaan on aikaa molemmille :):) Kiva kuulla että sulla parempi olo ja oot saanut vähän purettua tuota huonoa oloa!!

Meillä poitsu nukahtaa yleensä iltapullon jälkeen, mut lähiaikoina siinä on kesätnyt niin kauan että on joutunut nukutteleen. Ennen nukahti jo röyhtäyttäessä syliin, nykyjään laitetaan uneliaana sänkyyn jossa saattaa hetken ähistä ja puhista ja sit nukahtaa. Joku on tietty lähellä koko ajan, mut ei mekään juuri puhella mitään, jotta poika ymmärtää että on unien aika. Silittelen joskus vähän päätä, tai pidän kans kättä lähellä tai selän/mahan päällä turvana. Joskus kun röyhtäsy ei oo oiekin tullu, niin poju herää n.15min päästä kun on laittanut pinnikseen, sit vaan nostaa ylös, röhtäyttää ja ei kun takas. Nyt kun ollaan jouduttu turvautuun pulloon niin usein, niin mies on suurimaksi osaksi nukuttanut pojan. Hipsin syötön aikana jo itse nukkumaan, niin saan vähän lisää unta. Sillon tällön kun pulloon ei tartte turvautua (siis täh, taitaapi olla siitä muuten jo tovi :-/) niin tissille on simahtanut ja siitä varovasti siirtänyt nukkuun. Meillä kun masuvaivojen takia ollaan aina röyhtäytetty, niin poju ei häiriinny että nostaa, vaan usein nukahtaa olkapäälle ja sit pinnikseen. Joskus jso on ränkkä ilta, niin otan pojun vierelle, vaikka pulloa saikin, ja annan vähän maiskutella tissillä, ei yleensä mene montaa kertaa, lähes tulkoon kun tisun suuhun saa niin rupeaa jo silmät lupsumaan :D

Meidän ystäväperhelle syntyi muuten aivan ihana pieni tyttö pari päivää sitten. Ainoa vaan että saivat tietää pian, että typy on down-lapsi :( Ultrissa ei ollut se näkynyt. Sydämessäkin rassulla häikkää, joten joutuu leikkamaan jossain vaiheessa, mutta kuulemma aivan suloinen pikku nyytti. Nyt me pidetään kyl peukkuja, että kaikki menee hyvin leikkauksiin saakka ja typy saa sit rauhas keskittyä kasvamiseen ja kehitykseen :) Olihan tuo tietty aivan älytön shokki vanhemmille, kun eivät asiasta tienneet, raskasta kun mikä.. mut näin voi käydä. Elämä on yllätyksiä täynnä.

Ohoh, kello jo miljoona, nyt meen nukkuun kun kerrankin saan. Hyvää sunnuntaita kaikille! Ja ai niin, käytiin muuten yamoileen tänään ulkona meren rannalla. Mies innostui kanteleen! Oon tosi tyytyväinen tuohon reppuun :) Toivotaan et huomenna yhtä kiva ilma, tosin sateita ovat tainneet luvata.. :(

Öitä kaikille!!
 
Huh, oltiin vauvan kanssa vauvamessuilla viis tuntia ja oon aika poikki, vaikka oli kyllä tosi mielenkiintoista ja vauva oli tosi iloinen koko ajan (hän tuntuu nauttivan aina kun mennään jonnekin). Siellä oli kaikenlaisia juttuja mistä en ollu ennen tiennytkään, esim. Baby Björn -kantoreppuun vaihdettavat "kuoret" jotta saa ihan erinäköisen kankaan, sitten sellainen valokuvakehys mihin voi laittaa 12 eri kuvaa eli 1-12 kuukauden ikäisenä, ja sitten ihania hopeakoruja joihin sai painettua vauvan kuvan. Innoistuin ostamaan vaikka mitä mutta shoppailen aika harvoin joten siksi sallin tämän kerran itselleni suuret ostokset...

Aika hassu juttu sattui messuille mentäessä. Messujen sisäänkäynti oli tokassa kerroksessa ja mä näin liukuportaat ja olin just menossa vaunujen kans niihin, kun joku ihan vieras nainen tuli huutamaan mulle ettei vaunujen kans saa mennä liukuportaita tai edes portaita, vaan pitää mennä hissillä, koska vauvalle voi sattua jotain. En ollu koskaan kuullutkaan moisesta, koska Suomessa (tosin ennen vauva-aikaa) totuin näkemään vaunuja liukuportaissa. Tosi outoa, mutta täällä ilmeisesti ei tehdä niin. Oon vieläkin ihan hämmentyny tilanteesta ja siitä että mulle huudettiin.

Tähti, mäkään en oo mikään kotitalousihme, eli mies tekee enemmän kotitöitä. Mä pesen pyykit ja vien roskat, mutta mies oikeestaan kaiken muun.

OP, meillä taas vauva repii käsillä mun rintoja syödessä, tai tunkee kynsiä tosi syvälle mun ihoon...

Nintsu, meillä hallitaan lähinnä käsien syöminen ja äidin hiuksien vetäminen. Lelukaaressa olevia leluja saattaa vahingossa koskea, mutta ei vielä "tahallaan" huido jotta lelut liikkuisi.

Ulla, onnittelut ystävillesi vauvasta. Mun yks kaveri sanoi että down-lapset on usein tosi ystävällisiä ja halaavat muita ja näyttävät aivoimesti tunteensa, eli tosi aitoja ja elämäniloisia tyyppejä :) Mutta ymmärrän että asian täytyi olla tosi iso shokki vanhemmille.

Catriina jo mainitsi että miettii töihin menoa äitiysloman jälkeen. Oletteko te muut ajatelleet jäädä kotiin pidemmäksi aikaa vai milloin ajattelitte mennä töihin? Mähän työskentelen (nykyään tosi vähän!) pääasiassa kotoa käsin, mutta oon ajatellu olla kotona (töissä) niin kauan kun lapsi menee esikouluun ja sitten vasta menisin kodin ulkopuolelle töihin.
 
moikkelis,

eilen taas yritin nukuttaa illalla pinnikseen, mutta.... ei se Op:n edottama peitto-systeemi jeesaa kun pupu erää jo kun otan nännin pois suusta, eli... nytpä siis keskityn tuoon ilman tissiä suussa nukatamiseen enkä viel ressaa jos/kun ei pinnikseen nukada :)

Lumi, tosiaan yllättävää ettei rullaportaissa saa mennä vaunuilla.. itse en oo vielä kokeillut mutta monesti oon näny kuinka näppärästi kaikki niissä täällä menee :) mutta kaipa siellä jenkeissä ei saa mennä ettei kukaan taukki töppäillessään nosta syytettä minkä oon ymmärtänyt olevan oikee trendi siellä päin... ;)

Jumbis, mä en tiiä jotuuko tää mun luonteesta, ormoneista vai äitiydestä mutta mullakin menee pinna melko äkkiä jos pupu uutaa... Varsinkin jos ollaan lädössä ulos mieen kaa ja oon laittanu pupun valmiiksi jo ja se kuumissaan itee vaunuissa ja mies ei tajua että oltais jo ikään kuin menossa vaan tyyliin sättää koneensa kaa niin kyllä tuntuu että keittää aivan mielettömästi =)

Juu mä en noista kotitöistä oikee oo innoissani :) mies vielä väemmän että välillä tää luukku muistuttaa enempi jätelavaa ku kotia ;) on kyllä melko turauttavaa kun imettää ja kattelee ympärilleen että jos ois aikaa niin tekisin tuon ja tuon mutta pupu ei aina nuku pitkiä päiväunia ja jos nukkuu nii mä syön ja loikoilen mieluummin kun siivoilen :)

vitsi löytyi netistä kiva asunto mutta mies ei anna mennä kattoo ku menisin kuitenkin suoraan pankkiin pyytää lainaa ja sitä ei ian vielä oo varaa ottaa... pö

nyt taas sunnuntain kirpparikierrokselle :)

 
Sunnuntaita!

Me oltiin eilen mun siskon ja sen avomiehen luona n. 120km päässä. Kyläily sujui oikein mallikkaasti ja Piiperöinen pääsi heidän parvekkeelle päiväunille, kun otettiin vaunut mukaan ja mentiin siis kylään oikein ajan kanssa ja vauvan ehdoilla. Iltaa vähän pelkäsin, että menee taas samanlaiseksi huutokonsertiksi, mutta EI! Ihanaa! lauran kanssa meidän tytöt olleet aika samanlaisia (muistelisin) ja nyt meilläkin onnistui kyläily ja sen jälkeinen ilta! Tultiin kyllä kotiin soppelisti seiskan jälkeen ja Piiperöinen pääsi ajoissa yöpuulle ja nukahtikin tosi hienosti omaan sänkyynsä ja heräsi kolmen jälkeen syömään.

Nuppu: Meillä Piiperöinen nukahtaa omaan pinnikseen, jos ei ole liian yliväsynyt. Silloin on homma yhtä huutoa ja mikään muu ei kelpaa kuin äidin syli. Pinnikseen vaan täytyy laittaa "just sillä oikeella hetkellä", että on väsynyt, mutta ei liikaa. Kaiken a ja o on harso, joka laitetaan vähän pään päälle ja sitä sitten siellä seuhtoo (usein kasvoilleen), mutta ei hän sinne tukehdu, kun harso on yksinkerroin. Yöllä sitten usein jää meidän väliin nukkumaan, joskus siirretään omaan sänkyyn, mutta tosi sikeessä unessa, koska muuten on monesti siirto mennyt persiilleen ja just alkanut omassa sängyssään tillottaa menemään kirkkkain silmin. Oon aikasemminkin meinannut mainita tosta unipussista, josta Jumbis jo ehti mainita... Onko sulla sellaista? Se on hyvä just tohon, että ei tuu välillä kylmä, kun siirtää ja muutenkin meidän Piiperöinen ainakin tykkää olla pussissa. Mun kaveri teki mulle sen vauvalahjaksi, kysyi haluanko, hän ensin kehui, että poika nukkuu siinä tosi hyvin. Pystyn kyllä tekeen sen itsekin, mutta silloin oli vielä niin pyrstöhellänä, etten kyennyt istumaan ompelukoneen ääressä. Niin joo, ja meillä ei röyhtäytetä vauvaa yöllä, kunheräs vaan aina silloin alussa siihen. Muuten röyhtäytetään, ainakin, kun saa pullosta.

Meillä tytön päiväunet ulkona meini tänään vähän häneksi. Nukkui alkupätkän lenkistä, mutta sitten heräsi. Terassilla sain nukkumaan n. 30min ja oli otettava sisään. Meidän sängyllä köllötettiin ainakin tunti, syötiin ym, mutta ei. Varmaan kakkatouhut taas tänään, kun on levoton... Nyt kuitenkin nukahti leikkimatolleen... Mutta ei varmasti kauaksi aikaa... Kun ei nuku sisällä hyvin, niin ei nuku. Onneksi kuitenkin yöunet nukkuu!

Eikä muuten kannata potea huonoa omaatuntoa, jos tekee vähän kotitöitä. Mulla se on vaan just silloin aika helppoa, kun tyttö vetelee niitä n. 5h päiväunia. Ja kun on tuo raksa, niin hommat on vaan joskus tehtävä. Siis minun... Toki silloin, kun ei ollut raksaa vielä, niin mieskin teki osansa ja edelleen joskus mm. kokkaa tai ripustaa pyykkiä. Mutta just niinkö tänään, kun vauva ei oo oikein nukkunut, niin eipä noita hommia oo saanu tehtyä. Mutta niinkö OP:llä, meilläkin vauva aika paljon on mun touhuissa mukana, toki paljon hänen kanssaankin olen just vaikka leikkimässä lattialla. Mutta että ei mullakaan todellakaan mene koko päivä vauvan kanssa oleiluun. Hän "osallistuu" keittiöhommiin sitteristä, pyykkiä viikkaan yleensä olohuoneen lattialla, kun hän makoilee siinä vieressä. Suihkuun otan vauvan sitterissä, samoin hiusten/kasvojen laittoon tai pyykkien koneeseen laittoon/ripustukseen (meillä vessa on sama ku kylpyhuone ja kodinhoitohuone ARGH!!! Mutta onneksi ei enää kauan!!!) Mutta täytyy vielä tunnustaa sekin, että minä en voi olla, jos on kauhee epäjärjestys ympärillä. Siis just likasta saa olla ja välillä onkin, mutta tavarat on oltava järjestyksessä. Ja järjesteltäväähän riittää aina...

Joku muuten mainitsi leipomisestakin joku aika sitten. Minä leivon erittäin harvoin. Ennen vauvan syntymää leivoin jonkin verran pakkaseen, mutta johan sekin ammottaa tyhjyyttään. Joskus saatan tehdä kääretortun tai mokkapaloja, mutta siinäpä se onkin. Pulla tai sämpylöitä en leivo oikeestaan koskaan, koska mulla palaa vaan käämit sen taikinan kanssa. Se on aina jotenki hankalaa... Ja niistä leivottavista tulee yleensa ihan hirveen kovia. Niin, tiedän liikaa jauhoja,mutta jos ei laita jauhoja niin sitten se koko roska on leivonta vaiheessa siinä pöydässä kiinni ja taas mene hermot... Ja mulla ei riitä tollaseen pinnaa yhtään, kun taas johonki korttiaskarteluun tai käsitöihin ja sellaseen näpräämiseen riittää...

Niin ja Tähti, laitahan sitten kuvia leikkimatosta Spaceen, kun saat valmiiksi, jooko? Tahtoo nähdä!!!!

Nyt Piiperöinen heräsi, taas äheltää, varmaan se kakkurainen tulossa ja se vaatii tosiaan meillä aina kauheet ähellykset...

Rosa ja Piiperöinen n. 2,5kk

 
Moi!

Kiitos kannustavista viesteistä! Tyttöä piti tarkkailla n. vuorokauden ajan. Sinä aikana ois ilmeisesti tullu ilmi jos ois jotain esim. aivotärähdykseen viittaavaa. Tosin oon kyllä tarkkaillu vieläkin, jos ei oiskaan oma ittensä. Mutta mitään en oo onneks huomannu. Samalla tavalla mennään ku ennen onnettomuutta. Mikä helpotus! Ite en oo silti ihan toipunu, kun nukkuminen on vaikeeta ja illalla kun pistän silmät kiinni, näen sen tilanteen uudestaan. Varmaan vielä jotenkin oon shokissa. Ja oon miettiny, mitä ois pitäny tehä toisin ja ajatukset pyörii samaa rataa. Mut onneks on mies ja ystäviä, joille voin puhua, helpottaa kai vähitellen.

Muihin aiheisiin sitten... En minäkään jutustele vauvan kanssa koko aikaa. Aamulla ekan syötön jälkeen yleensä höpötetään, lauleskellaan ja lorutellaan vähän pitempään. Ja vaipanvaihtojen yhteydessä. Muuten en kyllä niinkään juttele vauvan kanssa, ainakaan kovin pitkään. Sylissä tosin pidän pitkin päivää, nyt varsinkin, kun oon niin ilonen siitä et asiat on kunnossa. Mut pitkiä aikoja tyttö on kyllä viltin päällä lattiallakin, kun touhuilen omia juttujani. Ja oon huomannu et suurin osa kotitöistä on kasautunu mulle. Pitää varmaan ottaa taas siivouspäivä käyttöön, jolloin siivotaan yhdessä.

Tuo nukkumaanmeno illalla on sujunu oikestaan aina niin, että mennään pimeään makkariin siinä kymmenen tienoilla ja syötän makuullaan meidän sängyn päällä. Siinä vaiheessa ei enää jutella mitään. Sit kun vauva on irrottanu tissistä, oon siirtäny pinnikseen. Yleensä siihen menee n. 15-20 min. Joskus vauva herää vielä kerran syömään, mut nukahtaa kyllä sen jälkeen.

Eikä meilläkään vielä hallita omia käsiä yhtään. Ne näyttää heiluvan ihan miten sattuu, mut suuhun ne kyllä aika usein menee..

Juu, taas pitää mennä, tytöllä nälkä.
Nunnu ja beibi 2 kk 1 vko
 
Inhottavaa!Mulla alkoi eilen karsee räkis ja tänään vielä päälle kuukautiset. Kaikki sitten samaan kertaan...vielä pitäisi lähteä tyttöä viemään leikkitoimintaan rattaillen. Onneksi mies tulee hakemaan meidät kaupungilta kun herää...

No, ehkä mulla nyt sitten on aikaa sairastaa itse, kun aikaisemmin muut pitäneet mua kiireisenä.;) Kunhan ei vain kauhean kauaa kestäisi.

Ulla:Surullista toi ystäväperheesi tapahtuma. Täytyy vain muistaa, että jokainen lapsi on siunaus.Vaikka vammaisenlapsen kanss elämänen onkin rankaa, se varmasti tuo paljon kiitostakin. Toivon kovasti jaksamista ystäväperheellesi.*hali*

itseleivon täällä kun aikaa riittää. Mun bravuuri on selkeesti suklaatorttu, kun sitä on tullu tosi useesti tehtyä ja toinen on täytekakut. Oon harkinnutkin perustavani tilauksista tehtävää kakku jne..palvelua. =) Meinaan ehkä lähteä töihin ensvuoden puolella, teen vain 1-2krt/vkossa.

Nyt laittamaan kuntoon tavaroita ja sit pikkuhiljaa itseään ja syömään!

Jumbis
 
ainut asia, mikä kesän tulossa suorastaan v*******a on punkit!! hemmetti ne on raivostuttavia. varsinkin nyt ottaa päähän niin paljon, ku on toi vauva. ensimmäinen punkki roikku jo koiran karvoissa toissa päivänä. pesin siis koiran ja se ajautu sinne viemäriin (siis se punkki, ei koira), mut muuten en olis sitä huomannu siis, jos ei pesulla olis käyty. se oli niin minimaalisen kokonen, et ei olis voinu karvojen seasta nähdä. no nyt sillä on punkkipanta kaulassa, odotellaan, et sen teho alkais. viime keväänä, kun ei muistettu tarpeeks aikasin ostaa pantaa, ykskin aamu oli 5 punkkia tarttunu karvoihin aamupissityksen yhteydessä. asutaan siis merenrannalla, ja täällähän niitä punkkeja piisaa noissa rantapusikoissa. kauheen tarkkaan täytyy taas alkaa syynätä lattiaa ja koiraa.. viime vuonna kehittyi kunnon punkkikatse, huomasin kaikki pienet roskat lattioilla jo kaukaa potentiaalisina punkkeina, muutama niistä olikin punkki. pitää tilata myös kervanleikkuuaika koiralle, et vetävät sen ihan puliksi, nahkasäkiksi. ite leikkasin jo tassuista ja kuonosta karvaa..heh se on tosi karseen näkönen. jalat näyttää sellaselta teinipoika lookilta, jossa laitetaan sukan sisään lahje :D kun sillä on muualla tosi tuuhee, paksu ja pitkä karva nyt.

minä olen ajatellu ehkä töihinmenoaikatauluksi, et poika on 2 vuotta, niin sitten keväällä..että ei ole niin paha aloittaa taas töitä, kun on kesä tulossa ja mennään valoa kohti..

kun mehän käytiin lähetteellä siellä plastiikkakirurgilla näyttään tota pojan jalkaa,no tänään tuli sit ne lääkäreiden kertomukset kotiin. niin oli aika huvittavaa, kun toisessa niistä lukee nykytila-kohdassa " Todetaan söötti vauva, nielu tavallinen ...." jne. miten toi vauvan sööttiys liittyy asiaan :D

käytiin lauantaina ravintolassa, jossa poju järjesti kunnon kohtauksen. se ei ole ikinä ollu sellanen. se itki kovaa ja ei suostunu syömään eikä rauhottumaan millään. musta tuntuu, et siellä oli liian kova hälinä eikä se saanu syötyä siks rauhassa, kun oli hiukan kiukkunen lähdöntakia keskeytyneistä unista. meidän seurueessa oli myös 1,5 v tyttö, joka on aikas vilkas.. joo, niin meidän pöydän päähän tuotiin sermi jossain vaiheessa..pienenä vihjeenä vissiin :D

nyt aamiaista.
 
Rosa, joo laittelen sit kuvaa kun on jotain näyttämistä ;)) Yritys on kova, kun poitsu tykkää roikkuleluista ja ei tarvitsisi sitten itse olla roikuttimena...

Nyt viimeiset päivät poitsu on heitellyt aikamoisia rintaraivareita. Ja tuntuu, että syö parhaiten kun ollaan kahdestaan kotona ja on aivan hiljaista. Nyt kun oli vieraita, niin taas ättäröi.

Tänään ei päiväunet oikein onnistu, taas kutsutaan...
 
Joo op ne punkit, voi kele.. ne on kyl kesässä kyl ärsyttävintä. Meidän koira onneks on lyhytkarvainen ja valkoinen, joten yleensä ne punkit löytää helposti. Mut yhtälailla ne lyhytkarvaisiin tarraa. Ja niitä on niin paljon.. grrrr

Kiitos kaikille tsemppauksesta ystäväperheen tytsyn johdosta. Toivon tosiaan jaksamista koko perhelle :)

Meillä kotityöt on kyl kasaantunut mulle. Mut välillä saan miehen tartumaan imurin varteen. Ihan omasta halusta ei mies kyllä imuriin tartu. Keittiön hän kyllä pitää välillä siistinä, mut on kyl kovempi yleisesti sottaamaan kun minä ja huonompi siivoomaan. Mut tosiaan, jos pyydän niin yleensä auttaa.. eipä meillä kovin siistit lattiat muutenkaan oo kun koirankarvat ja turkista tippuva hiekka valtaa parketit hetkessä. Jo parin päivän jälkeen näytää siltä ettei oo siivottu viikkoihin :-/

Töihin haluaisin mennä vasta kun tuet loppuu, eikös se ole n.3 vuotta? Mulla ei ole hirveätä halua tosiaan tietsin ääreen istua töitä paiskimaan, kun viihdyn kotosallakin hyvin. Ja ajattelen niin, että töitä kun ehtii tehdä koko loppu elämän, ja lapset on pieniä vain kerran. Toivottavasti vaan onnistuu, kun on asuntolainat ymym maksettavat että voi jäädä kotosalle. Tietty jos joskus pikkukakkonen saapuu.. niin sithän saattaisin olla kauemminkin kotosal. Kaikki tämä siis jos en hypi seinille kotona, ja ainakin tällä hetkellä tämä tuntuu hyvältä :D

Rosa, meillä kans tuo kakkursisen tulo on vaikeaa ;) viime yö meni iha reisille, kun poika ei oikein nukkunu. ähis ja puhis ja piereskeli ymym. heräili usein ja söi usein. Aiemminhan meillä tuli joka päivä kakat, nyt oli 3 päivän tauko. iltapäivällä saapui onneksi helpotus ja pikkumies simahti nukkumaan heti :D

Niin ja piti kertoa, toissapäivänä poitsu kierähti mahaltaan selälleen, jeee!! teki useita kertoja, ja nyt treenannut sitä joka päivä :) se selältä mahalleen ei enää onnstunut, jotenkin unohti sen taidon, vaikka jossain vaiheessa sekin onnistui. Taisi olla vaan onnea :) Ja alaikenessä näkyy pienen pieni valkoinen täplä, taitaa puhjeta kohta eka hammas. Voiko ne jo näin aikasisin?

Ulkona paistelee aurinko, täytyy lähteä taas rattaileen, vai pistäiskö pojan yamoon..hmm

Huomenna muuten 3kk neuvola ja rokotukset.. yikes..
 
Tervedys pitkästä aikaa. Meidän kone temppuilee, ollaan just muutettu ja esikoisella todella paha uhma... Aina kun aloitan kirjoittamaan tänne niin kone menee juntturaan tai esikoinen kehittää jostain jotain kiljuttavaa ja mikään ei kelpaa. Tuntuu kyllä ihmeelliseltä että niin pienestä ihmisestä voi lähteä niin paljon kiukkua ja sitten taas viiden minuutin kuluttua kaikki on ihan hyvin.

Pikkuisella oli viime viikolla 3 kk neuvola. Mitat oli 60 cm ja 5750 g sekä 40 cm. Hyvin kasvaa tyttönen rintamaidolla, mutta kun ei suostu ottamaan mitään muuta kuin rintaa niin oon ajatellut alkaa antamaan soseita jo 4kk iässä. Tosiaan ei siis kelpaa tutti eikä tuttipullo. Oon yrittänyt kaikella mahdollisella saada edes koittamaan, mutta ei vaan onnistu. Oksentaa mieluummin kun suostuu edes imaisemaan tuttia. Sokerivedelläkin oon yrittänyt ja puoliunissaan, mutta ei niin ei. Mä oon ollut koko 3 kk aikana erossa tytöstä vaan yhden 1½ tuntia kun kävin kampaajalla. Ensi kuussa ollaan pitämässä yhteisiä 30-vuotisjuhlia, joten tytön pitäis olla mun vanhemmilla hoidossa. Jos se ei onnistu niin onneksi asuvat tuossa aika lähellä niin käyn sitten siellä syöttämässä.

Muuten on mennyt ihan hyvin. Tyttö on oppinut pikkuhiljaa jo nukkumaan vaunuissakin, joten päivät sujuu paremmin. Yöt on koko ajan sujuneet tosi hyvin.Nyt herää kerran yössä syömään. Vauvat on kyllä niin erilaisia. Meillä esikoinen heräs varmaan kymmenen kertaa tämän ikäisenä syömään.

Nyt pitää alkaa iltasyötölle. Onko jollain muuten käytössä sellaista hörppyytysmukia... tai mikä se nyt on? Täytyy jotain sellaita varmaan vielä kokeilla.

 
Tervedys pitkästä aikaa. Meidän kone temppuilee, ollaan just muutettu ja esikoisella todella paha uhma... Aina kun aloitan kirjoittamaan tänne niin kone menee juntturaan tai esikoinen kehittää jostain jotain kiljuttavaa ja mikään ei kelpaa. Tuntuu kyllä ihmeelliseltä että niin pienestä ihmisestä voi lähteä niin paljon kiukkua ja sitten taas viiden minuutin kuluttua kaikki on ihan hyvin.

Pikkuisella oli viime viikolla 3 kk neuvola. Mitat oli 60 cm ja 5750 g sekä 40 cm. Hyvin kasvaa tyttönen rintamaidolla, mutta kun ei suostu ottamaan mitään muuta kuin rintaa niin oon ajatellut alkaa antamaan soseita jo 4kk iässä. Tosiaan ei siis kelpaa tutti eikä tuttipullo. Oon yrittänyt kaikella mahdollisella saada edes koittamaan, mutta ei vaan onnistu. Oksentaa mieluummin kun suostuu edes imaisemaan tuttia. Sokerivedelläkin oon yrittänyt ja puoliunissaan, mutta ei niin ei. Mä oon ollut koko 3 kk aikana erossa tytöstä vaan yhden 1½ tuntia kun kävin kampaajalla. Ensi kuussa ollaan pitämässä yhteisiä 30-vuotisjuhlia, joten tytön pitäis olla mun vanhemmilla hoidossa. Jos se ei onnistu niin onneksi asuvat tuossa aika lähellä niin käyn sitten siellä syöttämässä.

Muuten on mennyt ihan hyvin. Tyttö on oppinut pikkuhiljaa jo nukkumaan vaunuissakin, joten päivät sujuu paremmin. Yöt on koko ajan sujuneet tosi hyvin.Nyt herää kerran yössä syömään. Vauvat on kyllä niin erilaisia. Meillä esikoinen heräs varmaan kymmenen kertaa tämän ikäisenä syömään.

Nyt pitää alkaa iltasyötölle. Onko jollain muuten käytössä sellaista hörppyytysmukia... tai mikä se nyt on? Täytyy jotain sellaita varmaan vielä kokeilla.

 
nyt meidän kone on sitten tuplatehokas ;)

piti vielä jatkaa että meillä tyttö viettää suurimman osan hereillä olostaan leikkimatolla tai sitterissä, koska on niissä ihan tyytyväinen. Mua aina välillä vähän surettaa kun tyttö vaan tyytyy osaansa, mutta kerkeenpähän olemaan jonkun verran tuon poitsunkin kanssa. Mäkin kaipaa Jumbiksen tapaan sitä poitsun nukuttamista. Meillä kanssa poitsu on aina nukutettu viereen ja luettu iltasatua ja laulettu. Ja sitten poitsu on tykännyt silitellä mun hiuksia ja nukahtaa siihen. Nyt on mennyt taas monta iltaa, etten oo päässyt nukuttamaan, vaikka kelpaahan se isäkin, mutta jotenkin sitä vaan kaipaa.

 
Täällä on ollu koko päivän yli 30 astetta ja viikonloppuna oli n. 35 astetta. Liian kuuma mulle ja nyt jo ododan huolestuneena kesää, että miten vauva (jolla on myös tosi vaalea iho) pärjää kuumassa. Me mennään nykyään kävelylle aamulla ja illalla, koska keskellä päivää on liian kuuma varjossakin. Arvostan kyllä hyviä ilmoja, mutta mulla on kyllä ikävä neljää vuodenaikaa.

OP, multa on varmaan jotenkin menny ohi... Mikä sun pojan jalassa on?

Emmu, munkaan vauva ei suostu syömään tuttia. Kokeilin ekan kuukauden ajan n. pari kertaa päivässä, mutta hän sylkäisi tutin aina pois joten tutit heitettiin pois.

Tänä yönä pitää täyttää veroilmoitus. Huomenna on vika päivä ja olen (ei mitenkään yllättäen) jättänyt sen ihan viime tippaan.
 
Niiskuneitinä kirjoittelen. On tosi vetelä olo. Kuumetta ei ainakaan vielä ole onneksi. Hitto kun pitikin saada tällänen räkätauti!=(

Tällä hetkellä on siskonpoika meillä hoidossa ja saa nähdä koska tyttö ja hän alkaa tappelemaan. Toi siskonpoika on kyl aika ADHD tapaus..vähän liiankin ylivilkas välillä. Hyppii seiniölle ja leikkii hämähäkkimiestä. *heh hee* Pitäs ulos lähtee lasten kanssa kunhan saisin ruoan eka tehtyä.

Olipahan ilta meillä eilen! Poika sai jonkun tosi pahan kohtauksen. Ensin kiukutteli vain ja sit kunmies lähti töihin, alkoi tosi paha itkeminen. teki kakan ja se oli ihan vihreää limaista...ilmaa tietenkin mahassa. Ei koskaan ole itkenyt niin kuin eilen, ihan suoraa huutoa ja mikään ei auttanut. kantelin ympäri asuntoa sylissä,lauleskelin jne...lopulta se itkeminen meni niin pahaksi, että poika ei meinannut henkeä saada enää. Lopulta mä laitoin supon ja se auttoi niin, että päästiin yöunille. Kiva kun mun puhelikin unohtui eilen miehen siskolle...meinasin lähteä päivystykseenkin,mutta tyttö ehti jo nukahtaa ja en halunnut herättää häntä. testasin sen takia sit sen supon.Toivottavasti ei enään tulisi noin pahoja mahanväänteitä...ja täytyy vaan alkaa etsimään korviketta joka ei aiheuttais mahavaivoja...nyt on testattu Semper, Nan1 ja Tutteli Omneon.

Pitiköhän jotain vielä kertoilla...hmm...en nyt muista. Menen tekemään ruoan valmiiksi, että päästään uloskin. Saa tyttö ja siskonpoika siellä riehua mielinmäärin jamieskin saa unirauhan.

Jumbis
 

Yhteistyössä