Tammivauvat 2008 (2)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nintsu -81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ymmärrän, Rosa, että miltä susta tuntuu... Minulle olis TOSI vaikeeta, jos en pystyis imettämään. Olin ennen vauvan syntymää vähän epäluuloinen imetystä kohtaan ja en ollut edes varma, että haluanko imettää (olen ihan outo!!) ja että maksimissaan 3kk imettäisin, jos maitoa tulee. Nyt sitten vauvan syntymän jälkeen ajatukseni ovat muuttuneet ihan täysin ja nyt siitä imettämisestä on tullut minulle tosi tärkeetä, varsinkin reilun eka kuukauden karikkojen (huonot imuotteet ym.) jälkeen tuntuu, että se on vieläkin tärkeempää mulle. Mulla taas on vähän toisin päin, että kun maitoa nyt on ja imetys sujuu suht ok, niin mä en suostu antamaan korviketta, vaikka se meidän perheen hyvinvoinnille parempi oliskin välillä. Mutta tuosta imettämisestä on siis tullu vähän "liian tärkeetä" mulle, enemmänkin "tunnepuolella". Minä en itse näe mitään ongelmaa korvikkeiden annossa, koska ne ravitsee vauvaa aivan yhtä hyvin kuin rintamaito ja korvikkeita saaneet vauvan kasvavat aivan normaalisti ja he saavat tarvittavaa läheisyyttä, kunhan vauvan annetaan juoda maitonsa sylissä. Rosa, älä kanna MITÄÄN syyllisyyttä korvikkeiden annosta. Voithan nauttia siitä tyytyväisestä ilmeestä Piiperöisen kasvoilla, kun hän saa maitoa pullosta ja saa masunsa täyteen :))) On tosi ikävä, että lähipiirissäsi ei ymmärretä asiaa... Ja onhan teillä imetys kuitenkin onnistunut, koska pystyt antamaan tissimaitoa öisin ja osittain muulloinkin. Ei meilläkään ole ollut niitä pitkiä tissittelyjä, poitsu syö päivisin kummatkin tissit max 20minuutissa, joskus alle 10min. Öisin menee 20-30min, kun nukahtelee välillä.

Väsyttää, kun mies ei ole tällä viikolla pystynyt hoitamaan poitsua aamuisin kovin pitkään, niin itsellä on vähän liikaa univelkaa... mutta huomenna ja viikonloppuna pitäisi saada nukkua enemmän, toivottavasti. Nyt pitäisi yrittää vähän siivota kotona, kun on aika karmea ilmestys tää kämppä ja illalla tulee vieraita...
 
Joo Rosa, mun kaveria on imetetty tasan 2 viikkoa, ja ihan ok ihminen hänestä on tullut! =) Ei oo allergioita tms, kun taas mulla (äiti imettänyt vuoden, en tiedä missä vaiheessa on kiinteät tulleet kuvioihin, äiti ei muista) on ollut vaikka mitä. Tosiaan tärkeintä on, että vauva saa läheisyyttä ja massun täyteen JA että vauvalla on onnelliset vanhemmat!! Mä ainakin huomasin että kun koin, että tuo rintakumi täytyy jättää pois niin otin siitä kauheat paineet ja varmaan vähän purin poikaankin turhautumistani kun ei onnistunut. Sitten kun vaan annoin periksi ja päätin että käytetään sitten rintakumia loppuun asti niin on ollut paljon mukavampaa.. =) Mutta eihän tää tietty oo sama asia, yritän kait vaan viestittää että älä oo itselles liian ankara äläkä turhaan syyllistä itteäs!!

Jaaha, sängystä kiljutaan..
 
Rosalle, toivon sulle paljon voimia! Yritän ymmärtää tuskasi tästä kipeästä asiasta koska tiedän imetyksen olevan monelle äidille tärkeintä. Kun on oikein pettynyt itseensä ja imetykseen on varmaan vaikeaa löytää asiasta valoisempia puoia. Niitä kuitenki on! Sä olet onnistunut kuitenkin osittain imettää ja sitä kautta vauvasi saa tärkeää ravintoa, vasta-aineita, läeisyyttä... Vaikka vauvasi saa osittain korviketta niin sitä kautta saat täytettyä vauvasi masun eikä vauvan tarvitse olla nälkäinen ja tuskailla rinnalla jos se välillä sellaista on ollut. Toivon kovasti että saisit ännän nostettua pystyyn koska sä olet edelleen paras äiti maailmassa sun piiperöiselle=)

Meiän pupu kun nukataa ainoastaan rinnalle niin oon alkanu lukee "pemeä matka öyensaarelle"-kirjaa jos saisin tuon jonain päivän nukkumaan vään pidempiä pätkiä , ilman rintaa ja omassa sängyssä.. Näin alkuun ainakin kirja vaikuttaa yvältä, kerron myöemmin onko uniojelmamme toiminut mutta vielä en sitä oo etinyt laatiakaan :)

Unet ollu meillä melko rikkonaisia viime aikoina ja päiväunet typistynyt tuntiin entisestä 4:stä tunnista mutta vielä ei väsytä mua :) ekäpä nuo ormonit vielä jeesaa...

Op, näyttäis teillä olevan samat vaunut ku meillä... Onks teil Brio appyt? ja luonnon vallkealla kankaalla vai onks se kerman värinen vai vaalea beige... Meillä tosin musta runko..

 
lumi, toi teidän vauvan päivärytmi kuulosti paljon samalta ku meillä. öisin meillä syödään vielä aika tiheään 2-4 kertaa..toivottavasti se tässä kohta jäis edes yhteen. me kans ei olla annettu vauvan rajoittaa menoja, ollaan kyläilty ja käyty kaupoissa ehkäpä jopa entistä enemmän. eikä se ole pahemmin vaikuttanu poikaan. se nyt on ehkä maailman kiltein ja rauhallisin poju. ei pahemmin itke ja on tyytyväinen muutenkin. joskus siinä tissillä kiukuttelee, ku tulee maito niin vauhdilla, mut sekin saadaan menemään useimmiten melko sutjakasti ohi pepusta hytkyttämällä tai keskeyttämällä ruokailu toviksi.

luuletteko, että pojan saadessa ikää muutamia kuukausia, se alkais hyväksyä sitä tuttipulloa. meinaan, et sit kun ei enää imetä ja jotenkinhan sen on sit juotava.. vai joudunko sit imettään niin kauan, et se jo tajuaa juoda mukista? aargh.. ja kuinka kauan vauvalle annetaan maitoa, koska se siirtyy niinku aikuismaiseen juomiseen? siis olen ihan pihalla..
 
Moikkis!

Rosa, älä ota paineita :) Sä oot maailman paras äiti, ruokit sit tissiltä tai pullosta. Terveitä, jopa terveempiä lapsia ovat monet pulloruokitut. Ihan vaan by the way.. luitteko kukaan hesarista tai muusta lehdestä siitä tuoreesta väitöskirjasta, jossa sanotaan että jo 3-4kk imetys suojaa allergioilta ja yli puol vuotta imetetyillä olisi jopa enemmän allergioita? Tässä ainakin linkki hesarin sivuille :)

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/...s+saattaa+lisätä+allergiariskiä/1135235384805

nyt pitää mennä.. nälkäitkua, palaillaan piakkoin :)
 
Ai niin.. piakisesti vielä.. mun äidillä loppu maito kun olin 2kk.. ja oon kaksonen, joten ruokki molempia, eli imetyksen määrästä ei ollut kiinni. Sain alusta asti korviketta siiinä sivulla, ja sit 2kk jälkeen pelkkää korviketta. Ja en oo allerginen yhtään millekään, ei diabetestä tms. :D
 
nuppu, on ne brion happy vaunut, ja kangas on sellanen vaalea beige. aika jännää, et samat on :) meillä kans poika nukahtaa useimmiten tissille, et jonkun sortin ohjelma meillekkin pitäs laatia. eipähän ole vaan vielä(KÄÄN) tullu otettua "to do" listalle.

kuin ihme, poika on tänään nukkunu päikkäreitä jo pari tuntia tässä vaiheessa päivää. piti hiukka ottaa huikkaa tossa välissä, mut sit jatko vielä lisää. mitäköhän tuo tietää mun vaunuilusuunnitelmille..hmm..
 
Voi elämä että pitää olla ihmisellä huono tuuri! Oltiin lähdössä kauppaan vauvan kanssa. Lykkäsin vaunut takaovesta ulos ja lähin vauvan kans etuoven kautta (asutaan kerrostalon ekassa kerroksessa; parvekkeelta pääsee suoraan pihalle, mut toisella puolella muutama porras, parvekkeen oven saa lukkoon vaan sisäpuolelta). Astuin alimman portaan jotenki huonosti ja kaaduin ja pudotin vauvan. Menin varmaan ihan shokkiin siinä. Enkä niin itestäni välittäny vaan siitä, miten vauvalle kävi. Jotenki pääsin takas kotiin ja sohvalle, vauva itki, mut rauhottu kun pidn sylissä ja hyssyttelin.

Miestä en saanu kiinni ja soitin terveyskeskukseen. Sieltä lähettivät ambulanssin ja niin meitä sitten vietiin. Vauvalla näyttäis olevan kaikki kunnossa. Syö, nukkuu ja jutustelee niinku aina ennekin. Lääkäri tutki aika perusteellisesti ja nyt pitää vaan tarkkailla, jos tulee muutoksia. *Helpotus* Mulla sen sijaan on pohjeluu poikki ja nyt joudun olemaan kipsattuna 4 viikkoa. Pystyn jotenki liikkuun kotona toisen jalan varassa, mutta ottaa päähän ihan tosissaan. Huonoa tuuria, mut onneks vauvalla on kaikki hyvin.

Miehenki sain jossain vaiheessa kiinni ja sekin säikähti ihan tosissaan,et jos vauvalle on jotain sattunu.
 
voi apua nunnu, mitä kävi! onneks vauva tosiaan on kunnossa ja oma jalkahan siinä nyt on tosiaan sivuseikka..mut aika kurja juttu sekin. huh, onneks pääsit vauvan osalta säikähdyksellä. oon miettiny ite monesti just tuota, et jos vauvan kans kaatuu, niin menee varmasti ihan paniikkiin. hui, voin kuvitella sun fiilikset.
 
ai niin, menin niin nunnun fiiliksiin mukaan, et vallan unohin oman asian :)

löysin omasta vaatekaapistani 6 pitkähihasta bodya kokoa 56..kuka typerä ne oli sinne hengarille laittanu :D hups, en muistanu niitä ollenkaan ja olen ostanu vaan lisää, ku niistä on ollu pulaa. nyt niitä sit onkin ihan kunnolla!
 
Huh huh, voi sua Nunnu ja vaavia, onneks ei käynyt tosiaan mitään.. tai siis kävihän rassu sulle :( Mut me mammat otetaan kyllä kaikki iskut jopa mielellään kunhan vaan ei pienille satu mitään :D Ihana kuulla että olette molemmat kunnossa, tai ainakin että tuut pienellä fiksauksella kuntoon. Olen kyllä itse juuri miettinyt että miten sitä varmaan olisi just paniikissa jos vaavi tippuisi, sulla ollut varmaan tosi rankkaa.. huh huh vielä kerran. On varmasti harmi kun tuon kipsin kanssa liikkuminen on sit vähän hankalaa. Toivotaan että jalka paranee pian ja vauhdilla!!
 
Rosalle piti sanoa vielä, että kun luin mun tekstin sulle uudestaan niin kirjoitettuna kuulosti ihan eriltä kun ajattelin, jotenkin tylyltä. tää tekstipohjainen ulosanti on joskus ihan eriä kun omat ajatukset :-/ tarkoitin siis että elä suotta ota paineita, vaikka tuo tuntuu varmasti aika kamalata kun kaikki vaan ajattelee noin sun imetyksestä ja itse vaan yrittää ja yrittää :( Hitsi, minä otin ihan kauheat ongelmat alussa siitä, että joudun antamaan iltaisin, siis myös nykyjäänkin, tuota lisämaitoa.. tuntui että moni ei sitä ymmärtänyt kun lapsi kerta kasvaa. Mut mun tissit on ihan tyhjät illalla, ja poika ei nukahda millään, muuten vaan itkua ja kärttyisyyttä ja herää usein.. ja sinä kun yrität kovasti ja muiden mielipiteet tuommoisia.. :(:( Mut, itse pulloruokittuna olen tyytyväinen ja terve ja meidänkin poitsu saa tuota korviketta, koko ajan enemmissä määrin, niin en enää korvaani lotkauta muiden ajatuksille meidän iltapullosta. Sais muilla olla sua kohtaan kyllä enemmän ymmärrystä :-/

Mut nyt poitsu saa isän sylissä taas pullosta ;) ja me kaikki painutaan kohta nukkuun. Hyvää yötä kaikille perheille :)
 
Voi että Nunnu minkälainen tapaturma teille kävi!!! Ihan kuin painajaisesta, ja aivan kylmäsi, kun luin tuota sinun kirjotustasi! Onneksi pääsitte melko vähillä vammoilla ja että ennen kaikkea vauvalle ei sattunut mitään. Voin vain kuvitella tunteesi, kun aina joskus on tullut mieleen, että mitä jos vauva oikeasti tippuisi sylistä tai hoitopöydältä miten reagoisi ja mitä tapahtuisi, menisin varmasti aivan hysteeriseksi, enkä osaisi toimia.. Mutta onneksi nuo pikkuiset taitavat olla lujempaa tekoa, kuin mitä ajattelee.. Toivottavasti jalkasi paranee pian!!

Minä en ole saanut äidinmaitoa lainkaan, koska synnyin hätäsektiolla ja äitini oli pitkään huonossa kunnossa, eikä imetys päässyt vauhtiin, ja siitä huolimatta olen terve kuin pukki.:) Ei ole allergioita eikä sairauksia.

Olen huomannut myös, että kirjoittamalla on joskus tosi hankala ilmaista tiettyjä asioita ja joskus teksti antaa ihan erilaisen kuvan kuin mitä on ajatellut. Minusta tuntuu, että kirjoitan usein jaaritellen sen takia, että en saa sitä tiettyä sävyä tekstiin mitä haluaisin..

Hyvät yöt!
 
Voi Nunnu, järkytyin tosi paljon sun puolesta ja aloin melkein itkeä (nää äitiyshormonit varmaan) kun luin sun kirjoitusta. Varmaan tosi pelottava kokemus. Onneksi vauvalla on kaikki kunnossa. Tosi hienoa että pystyit toimimaan nopeasti tilanteessa ja pystyit poikki menneellä pohjeluulla kävelemään takas sisälle. Tästä huomaa miten hyviä äidit on keksimään keinot jotta vauvalla on hyvä olla, eli vaikka jalka on poikki niin silti eteenpäin. Onneks vauvalle ei käyny mitään. Mietin että ehkä hän itki sen takia kun aisti sen että säikähdit.

Mua imetettiin pari vuotta (!!!) ja mulla ei oo mitään allergioita ja oon tosi harvoin kipeenä, eli näköjään sekä imetyksellä että korvikkeella tulee terveitä vauvoja :)

Mustakin tuntuu että kirjoitettu teksti ei aina vastaa sitä mitä tarkoitin, tai en saa sanottua kunnolla ja selkeästi mitä ajattelen. Siksi onkin tosi jännä ja kiva tavata mahdollisimman moni tammimamma meidän tapaamisessa, koska sitten on hauska katsoa onko jokainen sellainen millaiseksi on kuvitellut tekstin perusteella :)
 
VOi ku tylsästi kävi Nunnulle. Kuulostaa melko kivuliaalta jos kerta ollu luita poikki ja jollain imeen äitiys-voimalla oot noussut ylös ja nostanut vauvan ja uoletinut siitä. Mutta pääasia että tosiaan ootte kunnossa ja saat vielä jalkasi kuntoon.

Juupajuu, laskin tossa että meiän pupu nukku koko yön aikana vaivaiset 5 tuntia!!! Voitte varmaan kuvitella väsymyksen kun toinen itkeny melkein koko yön :( Tais olla melkoiset masuvaivat.. Ei tissi kelvannut millään ku ennen nukkunu tissi suussa.. Voiko noi vaivat tulla tavallisesta purkkikastikkeesta jos liian "mausteinen"? Söin eilen ja toissa päivänä sellasta intialaista tikka masala -kastiketta mut jotenki oon aatellu ettei ne valmiskastikkeet voi olla liian tulisia tms....

Saas nädä miten menee tän päiväinen bussireissu äidin luo ja vanalle työpaikalle, pikkusen pelottaa jos ei nukukaan vaunuissa kun oli sekava yö... Mutta on se kumma että sekava yönki jälkeen pupu eräessään ensimmäisenä ymyileesilmät loistaen :)

Juu mua äiti on imettäny jopa 6kk mutta mun siskoja vaan 2kk kun maito ei riitttänyt yllättäen siitä syystä etä neuvolat ojeisti vielä imettämään 4tunnin välein ja että lapsen tulee itkeä ennen kuin antaa tissiä! Kuulostaa kyllä karmaisevalta mutta niin vaan mustakin tullut melko normaali.. kai ;)

Kirjoittamisessa tosiaan se uono puoli kun ei saa äänensävyä näkymään tekstissä ja monet asiat varmaan ymmärtää siksi väärin... Mutta lueskellaan ymmärtäväisesti :)

Nuppu + Pupu
 
Nuppu, meillä poju reagoi kyllä valmiskastikkeisiin. Ostin semosta Uncle Benin jotain uutta kastiketta, jossa sit oli ollut sipulia, paprikaa.. ja aika tulinenkin. jeejee. No nälkäsenä popsin sen ruuan suuhun, kun ei muutakaan sillä hetkellä kaapista löytynyt, ja yö menikin sit huonosti. Ja muutaman päivän päästä söin ruokaa joka oli muuten vaan tulista, vaikkei sipuleita ym ja sama juttu. Joten meillä kyllä regoidaan aika paljon ruokiin. Masuvaivat meillä muuten helpotti kun vähensin maitotuotteiden määrää. Käytän yhä juustoja ym, mutta esim jugurtin sijaan vetäsen soijajugurttia ja en syö jätskiä tai ruokia jossa kovasti kermaa tai maitoa. Pojulla on vissiin vaan herkkä masu noille maitotuotteille, mut en allergiaa kyllä epäile. Sen myötä kun vaihdettiin siihen Tuttelin Omneoon ja oon välttänyt tuota maito, on kakka muuttunu paljon kiinteämmäksi :) eli käyttää vissiin paremmin hyödykseen. Aiemmin oli semmosta löysää velliä, nyt jo sinappimaista, kiinteääkin välillä mukana :):)

Hassua, täällä sitä vaan kirjoitellaan poitsun kakan koostumuksesta :D Niin se elämä vaan muuttuu, ja huomaa et maailma tosiaan pyörii vaavin ympärillä, mut ihana niin.
 
Rosa: Älä tosiaan välitä noista kommenteista sun imetyksen suhteen. Teet kuten itse parhaaksi näet. Itsekkin kärsin syyllisyydentunteesta kun poika ei suostunut viikkoon tissille ja jouduin pullosta antamaan...ja tietenkin kun joutunut korviketta antamaan lisäksi. Jotenkin mä niin paljon toivoin täysimetystä tämän toisen kanssa, kun ekassa se oli hermojaraastavaa ja tosi pettynyt olo siitä. No, nykyään sit oon oppinut olemaan jo tämän kaiken kanssa ja tärkeintä on, että vauva on tyytyväinen!

mekin ostettiin pojalle sitä Tuttelin Omneon korviketta ja kai se tosiaan auttaa. vaikee silleen sanoa, kun imee välillämun rinroja ja saa ilmavaivoja siitä mitä oon itse syönyt. Lähinnä toi tissitys tapahtuu vain öisin ja aamuisin.Maissivelli ei kyllä ainakaan vielä sovi pojan mahalle, joten se on nyt sit jätetty pois...enkä kyllä uskalla soseita vielä aloittaa.

Nunnulle tsemppiä sen kipsin kanssa! Onneksi ei pahempaa käynyt teille. Muistan hyvin kun tyttö tippui vauvana pesukoneen päältä...siinä kyl äiti oli shokissa ja tyttö pääsi säikähdyksellä. Itkiessä meni se päivä...

Mä en tarkelleen osaa sanoa miten mua on imetetty, en puhu näistä äitini kanssa ja sen mitä isäni muistaa...sanoi meidän kaikkien olevan korvikelapsia. Mulla on ollut allergiota, kuten muillakin sisarruksillani. Mä en usko lopulta noihin, että tissimaito jotain suojaajne...kyllä se on geeneistä kiinni miten käy kaiken kanssa. Meillä on niin paljon periytyviä sairauksia,että ootellaan mitä seuraavaksi löytyy....

Höh,mies menee iltavuoroon ja en keksi yllätys yllätys mitään tekemistä taas. Hiekkalaatikolle vaan istumaan,mutta ei sielläkään kokopäivää jaksa viettää. Ilmakin näyttää vähän synkältä.

Nyt poikaa juottamaan!



 
Apua kuinka Nunnulle kävi!! Pelottavaa. Ihan säikähdin täällä itsekin kun luin teidän tapaturmasta. Tosi huonoa tuuria todellakin, onneksi ei käynyt vielä hullummin. Mutta on tossakin ihan tarpeeksi - ikävä kipsattuna lojua monta viikkoa:(

Rosalle kanssa tsemppihalit! Turhaa ottaa stressiä, vaikkei imetys sujuisikaan. Pääasia että vauva saa jotain ruokaa ja voi hyvin:) Mua huvitti, kun kirjoitit tuosta että mies hakee korvikkeet kun et itse kehtaa. Jostain syystä mullakin on aina vähän nolo olo, kun ostan korviketta. Tekis mieli aina selittää kassatädille että "kyllä mä imetänkin, mutta vauva saa välillä korviketta kun mulla ei lypsäminen niin hyvin suju.." Ihan kun se sille kuuluis, ja ihan kun kassaa ylipäänsä kiinostais mitä mun ostoskorissani on. Ei se välttämättä ees huomaa että siellä ostosten joukossa on yks purkki korviketta. Ja oon muuten huomannu, että tosi usein se korvikkeiden ostaja on todellakin mies!! Saattaahan se johtua siitäkin, että äiti on kotona vauvan kans, mutta voihan sillä olla jotain tekemistä tonkin kanssa että joitakin oikeesti hävettää ostaa korviketta.

Ainiin mun piti sulta Rosa kysyä sellastakin että koska se teidän rakennus valmistuu? Eikö ole yhtään stressiä? Kun sanotaan että rakentaminen ja lapsen saaminen on pahimmat kriisit parisuhteessa, ja teillä on nämä "kriisit" vielä yhtä aikaa..? Mä en ees uskaltais lähteä rakentamaan kun olen muutenkin ihan tarpeeksi hermoheikko. Ja rakentamisessa ritä hermoilemista varmasti riittää.

Meilläkin vauva nukahtaa melkein aina vaan tissille. Tuntuu, ettei toinen oikein osaa enää ees nukahtaa muuten. Ykskin päivä ihan huvitti kun poika tosi väsynyt. Tiesin ettei nälkä voi olla, kun hän oli tankannut jo monta kertaa. Laitoin vielä kuitenkin kerran tissin suuhun ja samantien kun tissi tuli niin poika ummisti silmät ja nukahti. Hän oli niin väsy ettei edes jaksanut imeä tissiä, riitti vaan että tissi oli siinä suupielessä. Pitäs vissiin vähän täälläkin vierottaa, mutta monesti oma mukavuudenhalu menee edelle ja tekee niin kuin itselle helpoiten käy. Se kyllä vielä kostautuu..

Siinäpä tarinaa. Hyvää viikonloppua kaikille!!
 
Kiitos kaikille tsemppauksista:) Eiköhän se tästä... Välillä vaan tulee niin p***a olo ton imetyksen suhteen. Ei kait se muuten, mutta kun mulle oli niin sellaiset kuvitelmat, että ei kai se imetys voi olla onnistumatta ja että imetän pitkään ja kuinka kävikään... Siksi kai se on niin suuri pettymys. Mutta ihanaa, kun ootte olemassa:)))) Halaus kaikille:))))

Aloin tossa myös miettimään, että mun mielestä äiti on puhunut, että imetti mua n. 3kk ja sekin oli vähän hankalaa, oon syntynyt hätäsektiolla ja mut vietiin lähimpään yliopistolliseen sairaalaan ja äiti oli eri sairaalassa. Oltiin aika pitkään erossa toisistamme ja se kai se hankalan imetyksen syy hällä oli. Niin ja itseasiassa minäkin oon aika terve...! Kouluiässä söin ekan lääkekuurin ja sekin oli hampaan takia! Muutenkaan en oo paljon sairastanut ja allergioita ei ole muuta kuin siitepölyt ja sekin on teini-iän jälkeen alkanut helpottamaan. Että kai Piiperöinenkin voi sitten olla ihan terve...

Voi Nunnu! Meni ihan kylmät väreet kun luin sun tekstiä. Onneksi vauva on kunnossa ja koitahan saada jalkasikin kuntoon.

Meillä oli aamupäivästä se Rotarix. Ihan hyvin meni. Pakkasin vauvan vaunuihin ja käveltiin neuvolaan (no, jooo matkaa n. 500m!). Kysyin sitten, että uskallanko laittaa vaunuun nukkumaan päikkäreitä ja neuvolantädin mielestä uskallan. Nyt oon kyllä vähän väliä ravannu vaunuilla kattomassa, että kaikki on ok. Rokote meni ihan hyvin massuun vaaville. Toki sylki sitä ulos, mutta tätsy sai lusikalla kaavittua lähes kaiken takaisin eikä Piiperöinen pulauttanut lainkaan takas.

Mulla on tässä pieni siivousprojekti käynnissä. Laitoin aamusta petikamat ulos. Just sain imuroitua. Jos vielä pesis vessan... Mun on pitänyt kysyä teiltä jo aiemmin, että miten te muut jaatte miehenne kanssa kotityöt? Ja onko teillä ns. siivouspäivät ja mitä niihin kuuluu ja kummalle? Kuka kokkaa ja pesee pyykit? Meillä tällä hätkellä on aikalailla niin, että minä siivoon, minä kokkaan ja minä pesen pyykit! En voi jotenkin vaatia enempää mieheltä, kun hällä menee kuitenkin lähes kaikki vapaa-aika raksalla ja "oikeissakin töissä" on käytävä. Ennen kuitenkin oli niin, että mieskin teki kotona hommia. Imuriin hän ei mielellään koske, mutta kyllä luutua lattiat, kokkaa (oikeestaan parempaa ruokaa kuin minä) pyykkiäkin pesee ja ripustaa kuivumaan. Mulla nyt sitten tämä siivoushomma on mennyt aikalailla niin, että pari kertaa viikossa tulee imuroitua, parin viikon välein vaihdettua lakanat ja käytettyä matot ulkona tuulettumassa (vuoro viikoin). Vessan pesen viikottain (musta mikään ei oo niin iljettävää, kuin likainen wc...) Mutta siis ei mulla mitään sen kummempaa siivospäivää ole, aina vähän kattoo muiden menojen mukaan ja villakoirien...

Simba: Eiköhän se raksa tossa kesällä valmistu... En jotenkin "osaa" siitä stressata. Meillä jo vähän "kusi" aikataulu (tai siis virallista aikataulua ei ole koskaan ollutkaan, valmistuu kun valmistuu), kun mun isä oli siinä rakennusprojektissa se, joka osaa tehdä ja hänhän oli viime kesänä tosi pahassa autokolarissa, ei ole vieläkään palannut töihin, mutta on kyllä käynyt raksalla auttamassa, mutta ei pysty tekeen mitään raskasta. Neuvoo, on mitan päässä jne. Oho, tulipa pitkä ja sekava lause... Meillä on kuitenkin oma kaksio, jossa asutaan, niin ei tarvi vuokranmaksunkaan kanssa stressata. Nyt oon aatellu, kun kohta pääsee tapetoimaan ym. sisäjuttuja tekemään, että otan vaunut mukaan, lapsi ulos nukkumaan ja lähden kaveriksi. Aion tapetoida/maalata itse, oonhan kaksionkin tapiseerannut kesällä 2004. Onhan se toki välillä raskasta, kun tavallaan yksin pyörittää tätä arkea täällä nykyisessä kodissa ja kun tietää, että huomenna se taas menee sinne rakentamaan, mutta kun eihän se valmistukaan, jos ei siellä kulje... Ja kun se tie valittiin, että itse tehdään ja siten säästetään sievoinen summa. Mutta ne ajat, kun mies on kotona, on kultaakin kalliimpia. Aamuvuorojen jälkeen ei oo vauvan syntymän jälkeen käynytkään raksalla, kun haluaa kuitenkin viettää aikaa meidänkin kanssa. Ja iltavuoropäivinäkin on turha, kun ei ehdi paljon mitään kuin kamat levittää ja pitää jo lähteä töihin... Mutta täytyy kyllä sanoa, että paljon ei olla kuljettu kylässä tms pitkään aikaan yhdessä!

Onko kellään muuten alkanu menkat vielä??? Mulla tais alkaa tänään... :(((( Mitäpä muutakaan, kun jälkivuotokin on loppunut aikoja sitten... Ei kivaa. Aikalailla vuoden ne oli poissa, muistelen, et vikat menkat oli ennen raskautta 17.4 tai 19.4...

Nyt jatkaan hommia. Syödäkin pitäis ennen kuin vauva herää.

Rosa
 
Rosa, mulla alkoi eilen.. :-/ Sen kierukan jälkeen tiputteli koko ajan ja nyt selkeästi menkat. Ei oo joo kivaa. Alan olla jo kurkkua myöten täynnä noita rättei housuis ymym. Mut.. menkkojen ansiosta meillä on pieni pojatsu, joten ei voi mitään, kestettävä vissiin vaan. Toivon että jatkossa tää kierukka pitäis menkat minimissä tai poissa, niin kuin pitäis.. eikä tätä jatkuvaa vuotoa >o(
 
Nunnu, toivottavasti vauvalla on kaikki hyvin. Kuinka pitkään teidän pitää seurailla tarkemmin? On kyllä varmasti kamala huoli tuollaisen jälkeen, tuntuu kamalalta edes kuvitella tuollaista tapahtumaa saatikka itse sitten kokea. On sinulla ollut huonoa tuuria, kun luu meni poikki! Siinä varmaan saa jättää vaunulenkit vähäksi aikaa?? Onneksi vauveli on kuitenkin vielä pieni, niin ei tarvitse juosta perässä. Toivottavasti jalkasi paranee pian! :)

Oletteko maistelleet tai haistelleet, että mille pakastamanne tissimaito maistuu/haisee? Mieheni piti antaa tänä aamuna sitä pullollinen poitsulle, mutta joutui sitten herättämään minut, kun hän ajatteli, että se haisi omituiselle. No, menin sitten katsomaan, että mikä hätänä (luulin, että mies vain ylireagoi) ja kyllähän se haisi kummalle. Ajattelin, että ehkä se muovipussi vain oli imenyt jotain hajuja jääkaapista/pakastimesta, mutta kun maistoin maitoa, niin karmeallehan se maistui. Se oli semmosta kalan ja metallin makuista, jotenkin tosi äklöä ja meinasin oksentaa lavuaariin (olen muutenkin herkkä ällöjen makujen kanssa). Maito oli kyllä pakastettu noin 3kk sitten, mutta en tajua, että mikä siinä oli vikana... En ollut varma, että pitikö sen maistua tuolta vai että oliko pilalla, niin heitettiin sitten pois. Vähän harmitti heittää pois, mutta parempi se kuin että poitsu saisi jonkun masupöpön siitä. Se maito oli vielä tarkoitus käyttää eilen illalla, kun mun piti mennä ulos kaverin kans lenkille, mutta onneksi mies ei tarvinnut sitä eilen kun olin poissa kotoa pari tuntia!! Meillä ei ole nyt edes korviketta kaapissa varuilta, kun edelliset meni vanhaksi maaliskuun alussa.

Mua hävettää tunnustaa, että minä en oikeastaan tee mitään kotitöitä. Ihailen kyllä heitä, jotka pystyvät tekemään ruokaa, siivoamaan ym. hommia pienen vauvan kanssa =) Minulta se ei vain onnistu. Leivon kyllä suht säännöllisesti ja viime aikoina olen yrittänyt käyttää vapaahetket ompeluun. Mulla menee oikeastaan koko päivä silleen, että syötän poitsua, leikitään hoitoalustalla ennen vaipan vaihtoa ja sen jälkeen, kävellään kotona ympäriinsä ja ihmetellään tavaroita, tanssitaan peilin edessä :) poitsu tykkää siitä kovasti, leikitään lattialla, nukutan päiväunille ja sillä välin kun poitsu torkahtaa syön äkkiä ja vaihdan omat vaatteet ja meikkaan (joskus), sitten ollaan aika paljon ulkona työntelemässä, kaupoilla ja treffeillä.

Mies hoitaa siis lähes kaikki kotityöt, imuroi viikottain, luuttuaa kerran-pari kuussa, pesee vessan, tiskaa, laittaa iltaruuan ja aamupalan. Hän käy töissä, mutta tällä hetkellä pystyy tekemään "vain" 8h päiviä, joten aikaa riittää sitten muuhunkin. Pari vuotta sitten tällainen ei olisi onnistunut, kun työpäivät olivat lähes 12h. Minä pesen omat ja lähes kaikki vauvan pyykit. Mies omansa.

Nyt murunen heräsi syömään, moikka!
 
Nunnu, onneksi vauva selvisi säikähdyksellä. Voin kyllä kuvitella miltä tuollaisessa tilantessa tuntuu. Mullakin käy joka päivä mielessä ko. kaltaiset tilanteet. Amelie haluais pyörähtää jo hoitopöydälläkin... eli on oltava koko ajan varuillaan ettei vaan lipsahda lattialle.

Rosa, ei se imetyksen onnistuminen ole äitiyden mittari. Olet paras ja kultaisin äiti vauvallenne imetit tai et. Ymmärrän silti kyllä mietteesi.

Tähti, täällä on myös yksi, jonka mies tekee suht kaikki kotityöt oman päivätyönsä ohella. Itse pesen pyykit ja siistin jonkin verran päivisin paikkoja, mutta muuhun ei aika riitä. Amelie nukkuu päiväunet 30 minuutin pätkissä. Kaikki aika menee tosiaan vauvan hoidossa ja kun vauva nukkuu yritän syödä itse jotakin tai lukea päivän lehden yms.

Simba, miten teidän poika nukkuu nykyään? Meidän Amelie nukkui välillä jo tosi hyvin, mutta nyt on taas tiheän imun kausi. Se alkoi vajaa viikko sitten, ja esim. viime yö mentiin syötöillä tunnin välein. Maitoa mulla on enemmän kuin pitkään aikaan, mutta uskon, että kun neiti kolkuttelee jo 8 kilon rajaa, suuhunpantavaa pitää olla todella paljon. Aamuisin oon siis tosi tööt, iltaa kohti virkistyn.

Ulla, mä käytän itse hyla-tuotteita ja ns. normaaleja maitotuotteita oon vältellý minkä voin. Jos syön esim. muutaman palan suklaata, vauva rupsuttelee enemmän... tai oisko vain sattumaa. Tulisia ruokia meillä silti syödään joka viikko. Niistä en ole huomannut tulevan mahavaivoja.

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Catriina ja Amelie 110 päivää
 
Mä teen kotityöt oikeastaan ihan yksinäni. Välillä saan miehen pesemään pyykkiä, laittamaan tiskit tai kokkailemaan. Yleensä kylläkin minä hoidan kaiken! Joskus tuntuukin,että oon vaan joku helvetin kotiorja täällä! Nyt viimeaikoina kun olen puhunut töihin lähtemisestä, on mieskin alkanut kotitöitä tekemään ahkerammin. Tosin ruoanlaitto, pyykit, imurointi ja lattianluuttuuminen vielä on mun taakkana...lisäksi tähän kaiken päälle minä hoidan lapset. Mies nyt tytön kanssa leikkii kun on kotona ja joskus katsoo poikaakin.

Soseiden aloitus ikä on joskus ennen olut 3kk. Tais olla EU:n myötä kun vaihtui tuohon 4kk. No,on sitä ennenvanhaa annettu lapsille jo vastasyntyneenä lehmänmaitoa...

Vaikka mä häpeilenkin välillä korvikkeen antamista, minä olen se joka käy kaupasta keräämässä korvikkeet ja soseet ja joskus jopa ostan ne. Enkä koskaan ole ajatellut sitä silleen häpäillen siinä kassalla.

Äh, tänään tosi tylsää!Mies töissä ja lapsetkaan ei halua nukkua ollenkaan päiväunia. Onneksi sain kaverilta lainaksi jumppamaton pojalle ja siinä tykkää kölliä ja leluille höpöttää ja nyrkkeillä.

Jumbis
 
Catriina: Poju nukkuu huonosti edelleen:( Viime yönä pisin pätkä oli eka pätkä (21-23.30) mutta en oikeen osannu hyödyntää sitä ite, kun en vielä niin aikasin saa unta. Sen jälkeen poika heräili n. tunnin parin välein ja minä tietty kanssa. Alan jo oikein pelätä noita öitä, kun tuntuu, ettei poika nuku oikein koskaan kunnolla. Onneksi välillä on sellasia hyviä öitä (ehkä kerran viikossa) jolloin poika herää vaan 2-3 kertaa syömään. Silloin saan itekki kunnolla nukuttua. Normaaliöinä herätyksiä on varmaan 5-6.. en osaa tarkkaan sanoa, koska oon yleensä yöllä niin tokkurassa etten oikein aamulla edes muista montako herätystä oli. Mutta monta niitä yleensä on. Poika nukkuu aina ton ekan pätkän omassa sängyssään, mutta loppuyön mun vieressä. Jos vien hänet takas pinnikseen niin hän herää siihen ja sitten joutuu kanniskelemaan aikansa että nukahtaa uudelleen. Ja kun noita herätyksiä on niin paljon niin on helpompi, että poika nukkuu vieressä.

Rosa on kyllä todella ahkera:) Mäkin nolona tunnustan, etten hirveesti kotitöitä tee. Imuroin kerran, pari viikossa. Mattoja en oo vieny ulos sitten ristiäisten.. Ruoan laittaa se, joka kerkeää/jaksaa. Meillä kyllä mies tekee aika paljon kotitöitä, joten kotitöistä ei ole ikinä tullut riitaa. Mies on ehkä tarkempi kodin siistiydestä, joten hän sitten siivoaa jos häiritsee sotkut. Ei meillä mun mielestä kuitenkaan mitenkään erikoisen sotkuista ikinä ole, kummatkin tykkää että on sellasta perussiistiä.

Jahas, mies tuli töistä, lopettelen tästä ja toivottelen (jo toiseen kertaan tänään:) ) oikein kivaa viikonloppua kaikille!!
 

Yhteistyössä