op
SYNNYTTÄNEET:
23.12. Catriina (LA 02.01.08), rv 38+4, tyttö 51 cm, 3470 g, pää 35 cm
24.12. Simb@ (LA 12.01.08), rv 37+2, poika 49 cm, 3210 g
30.12. Nintsu-81 (LA 14.01.08), rv 37+6, poika 47 cm, 2420 g, pää 35 cm
30.12. Tähti-08 (LA 07.01.08), rv 38+6, poika 51 cm, 3680 g, pää 34 cm
01.01. Maagi08 (LA 06.01.08), rv 39+2 tyttö 50cm, 3110g
03.01. Laura 81 (LA 01.01.08), rv 40+2, tyttö
04.01. Heppe 80 (LA 01.01.08), rv 40+3, tyttö 52.5 cm, 3405 g
05.01. Jumbojätti (LA 02.01.08), rv 40+3, poika 55 cm, 4160 g, pää 35 cm
06.01. Emmu (LA 18.1.08), rv 38+2, tyttö 48 cm, 3060 g, pää 35 cm
11.01. vm-74 (LA 13.1.08), rv 39+5, tyttö 48 cm, 2880 g, pää 34 cm
16.01. Ulla79 (LA 09.01.08), rv 41+0, poika 50 cm, 3800 g, pää 36 cm
17.01. Mamma? (LA 22.1.08), rv 39+2, poika 50 cm, 3680 g
24.01. Rosa (LA 23.1.08), rv 40+1, tyttö 51.5 cm, 3620 g
LASKETUT AJAT:
01.1.2008 aamu76, ensimmäinen, Etelä-Karjala
02.1.2008 Muumi07, ensimmäinen,
02.1.2008 Into 77, ensimmäinen
04.1.2008 Narwhal, toinen,
06.1.2008 Möhkömamma, neljäs
07.1.2008 Anni 83, ensimmäinen , Länsi-Suomi
13.1.2008 mamsu, toinen
16.1.2008 Lumi80, ensimmäinen
17.1.2008 Nasu86, ensimmäinen, Länsi-Suomi
17.1.2008 Lie, ensimmäinen, Helsinki
20.1.2008 Ansku 81, toinen, etelä-pohjanmaa
21.1.2008 Choco, toinen, Uusimaa
21.1.2008 Nunnu79, ensimmäinen, Uusimaa
21.1.2008 Talvikki08, toinen, Varsinais-Suomi
23.1.2008 Huima, toinen
27.1.2008 Meitei, toinen
28.1.2008 Nuppu80, ensimmäinen
2.2.2008 Muska78, ensimmäinen, Helsinki
5.2.2008 Op, ensimmäinen
hurjasti onnea rosalle!
nuppu. ei kai mulla pahemmin ole sellasta fiilistä, et tulis lähtö kohta. jotenkin musta vain tuntuu, ettei mulla menis lasketuajan yli, ainakaan montaa päivää.. siis tämä on vaan mun päässä oleva tuntemus, ei siis mitään fyysistä perää välttämättä
ei ole muakaan keho valmistanu raskausaikana pahemmin kivun sietämiseen. edelleen tulee usein supistuksia ja välillä niihin liittyy kuukautiskivun tyyppinen kipu. sen verran on fiilis alakerrassa muuttunu, että nyt koko luustoalue on aika kipeä ja tuntuu, että se pää puskee siellä aika alas. yöllä tuli muutamia kertoja jotain kipuja alavatsaan, mutta olin niin naatti eilisen aikaisen herätyksen ja lapsenhoitourakan jäljiltä, että nukahdin klo 23 ihan samantien ja nukuin ku tukki 12 tuntia siitä eteenpäin. että heräsin kyllä johonkin kipu fiilikseen, mut nukahdin samantien. en tiedä sit mistä ne kivut tuli, ku en jääny tarkkaileen.
sairaalakassin olen nyt vihdoin pakannu ja on ostettu jotain pientä evästä mukaan synnytyksen jälkeen syötäväks. yksi lakupussi ja tölkkipapaijaa (mies ei ole antanu mun syödä niitä koko raskausaikana, kun oli nähny jonkun ohjelman, jossa jotkut heimot käyttää sitä raskauden keskytykseen). eli sitä olen himoinnu tässä viimeset 9 kk..sit on se suklaakaakku ja tropicana mehua. meillä muuten sanottiin valmennuksessa pari vkoa sitten, et nyt on uudistunu ruokailukäytäntö synnytyksen aikana niin, että ei saa syödä mitään muuta ku kirkkaita keittoja tai liemiä..ei siis edes suklaata tai mehua, jossa on hedelmänlihaa. aiemmin haikaranpesässä sanottiin, että saa olla jotain eväitä.. mut ei sit vissiin nyt enää saakkaan? no ehkä se syöminen ei ole pahemmin mielessä..ajattelin vain, että voi olla vähän heikossa hapessa, jos kauankin punnertaa vain jonkun mehukeiton turvin.
viime yönä näin unta, että olin synnyttämässä. olin lähes kivuton 5 cm asti ja sit sain epiduraalin, jonka takia koko synnytys ei ollu pahemmin minkään tuntunen! toivottavasti tämä oli enneuni
nyt ku rosalle tuli vauva ja chocollakin on varmaan jo nyytti kainalossa..ei muuten enää olekkaan kuin nuppu ja minä, jotka täällä ahkerasti kirjoittelee, jotka ei ole viel synnyttäny. minnekkähän huima ja muska on hävinnyt? niin ja lumen tarinaa ja vauva tietoja odotellaan.
38+3
23.12. Catriina (LA 02.01.08), rv 38+4, tyttö 51 cm, 3470 g, pää 35 cm
24.12. Simb@ (LA 12.01.08), rv 37+2, poika 49 cm, 3210 g
30.12. Nintsu-81 (LA 14.01.08), rv 37+6, poika 47 cm, 2420 g, pää 35 cm
30.12. Tähti-08 (LA 07.01.08), rv 38+6, poika 51 cm, 3680 g, pää 34 cm
01.01. Maagi08 (LA 06.01.08), rv 39+2 tyttö 50cm, 3110g
03.01. Laura 81 (LA 01.01.08), rv 40+2, tyttö
04.01. Heppe 80 (LA 01.01.08), rv 40+3, tyttö 52.5 cm, 3405 g
05.01. Jumbojätti (LA 02.01.08), rv 40+3, poika 55 cm, 4160 g, pää 35 cm
06.01. Emmu (LA 18.1.08), rv 38+2, tyttö 48 cm, 3060 g, pää 35 cm
11.01. vm-74 (LA 13.1.08), rv 39+5, tyttö 48 cm, 2880 g, pää 34 cm
16.01. Ulla79 (LA 09.01.08), rv 41+0, poika 50 cm, 3800 g, pää 36 cm
17.01. Mamma? (LA 22.1.08), rv 39+2, poika 50 cm, 3680 g
24.01. Rosa (LA 23.1.08), rv 40+1, tyttö 51.5 cm, 3620 g
LASKETUT AJAT:
01.1.2008 aamu76, ensimmäinen, Etelä-Karjala
02.1.2008 Muumi07, ensimmäinen,
02.1.2008 Into 77, ensimmäinen
04.1.2008 Narwhal, toinen,
06.1.2008 Möhkömamma, neljäs
07.1.2008 Anni 83, ensimmäinen , Länsi-Suomi
13.1.2008 mamsu, toinen
16.1.2008 Lumi80, ensimmäinen
17.1.2008 Nasu86, ensimmäinen, Länsi-Suomi
17.1.2008 Lie, ensimmäinen, Helsinki
20.1.2008 Ansku 81, toinen, etelä-pohjanmaa
21.1.2008 Choco, toinen, Uusimaa
21.1.2008 Nunnu79, ensimmäinen, Uusimaa
21.1.2008 Talvikki08, toinen, Varsinais-Suomi
23.1.2008 Huima, toinen
27.1.2008 Meitei, toinen
28.1.2008 Nuppu80, ensimmäinen
2.2.2008 Muska78, ensimmäinen, Helsinki
5.2.2008 Op, ensimmäinen
hurjasti onnea rosalle!
nuppu. ei kai mulla pahemmin ole sellasta fiilistä, et tulis lähtö kohta. jotenkin musta vain tuntuu, ettei mulla menis lasketuajan yli, ainakaan montaa päivää.. siis tämä on vaan mun päässä oleva tuntemus, ei siis mitään fyysistä perää välttämättä
ei ole muakaan keho valmistanu raskausaikana pahemmin kivun sietämiseen. edelleen tulee usein supistuksia ja välillä niihin liittyy kuukautiskivun tyyppinen kipu. sen verran on fiilis alakerrassa muuttunu, että nyt koko luustoalue on aika kipeä ja tuntuu, että se pää puskee siellä aika alas. yöllä tuli muutamia kertoja jotain kipuja alavatsaan, mutta olin niin naatti eilisen aikaisen herätyksen ja lapsenhoitourakan jäljiltä, että nukahdin klo 23 ihan samantien ja nukuin ku tukki 12 tuntia siitä eteenpäin. että heräsin kyllä johonkin kipu fiilikseen, mut nukahdin samantien. en tiedä sit mistä ne kivut tuli, ku en jääny tarkkaileen.sairaalakassin olen nyt vihdoin pakannu ja on ostettu jotain pientä evästä mukaan synnytyksen jälkeen syötäväks. yksi lakupussi ja tölkkipapaijaa (mies ei ole antanu mun syödä niitä koko raskausaikana, kun oli nähny jonkun ohjelman, jossa jotkut heimot käyttää sitä raskauden keskytykseen). eli sitä olen himoinnu tässä viimeset 9 kk..sit on se suklaakaakku ja tropicana mehua. meillä muuten sanottiin valmennuksessa pari vkoa sitten, et nyt on uudistunu ruokailukäytäntö synnytyksen aikana niin, että ei saa syödä mitään muuta ku kirkkaita keittoja tai liemiä..ei siis edes suklaata tai mehua, jossa on hedelmänlihaa. aiemmin haikaranpesässä sanottiin, että saa olla jotain eväitä.. mut ei sit vissiin nyt enää saakkaan? no ehkä se syöminen ei ole pahemmin mielessä..ajattelin vain, että voi olla vähän heikossa hapessa, jos kauankin punnertaa vain jonkun mehukeiton turvin.
viime yönä näin unta, että olin synnyttämässä. olin lähes kivuton 5 cm asti ja sit sain epiduraalin, jonka takia koko synnytys ei ollu pahemmin minkään tuntunen! toivottavasti tämä oli enneuni
nyt ku rosalle tuli vauva ja chocollakin on varmaan jo nyytti kainalossa..ei muuten enää olekkaan kuin nuppu ja minä, jotka täällä ahkerasti kirjoittelee, jotka ei ole viel synnyttäny. minnekkähän huima ja muska on hävinnyt? niin ja lumen tarinaa ja vauva tietoja odotellaan.
38+3
Nunnu79
Op: minäkin olen vielä täällä ja ihan yhtenä kappaleena. Viime yönä en juuri nukkunut, kun oli niitä menkkakivun tapaisia melkeen koko yön ja vauvakin jumppasi tosi ahkerasti, niin että sattui. Aamulla piti silti lähteä neuvolaan. Kaikki kunnossa: paino pysyny suurin piirtein samana jo pari viikkoa, pissa puhdas, verenpaineet ok. Mahan malli kuulemma silminnähden muuttunu, vauva on nyt jo tosi alhaalla. Ei siis pitäis mennä enää kovin kauaa ennen ku synnytys käynnistyy. Sitä odotellessa...
Nunnu 40+4
Nunnu 40+4
Nintsu -81
Voi vitsit, paljon paljon onnea Rosalle ja Rosan miehelle!! On se niin hassua, täällä me ollaan odoteltu 9 kuukautta ja kirjoteltu ja mietitty millasia meidän masuasukit mahdollisesti on!! Ja nyt rupeaa vauvat tulemaan tosiksi.. Op ja Nuppu vielä odottelee, mutta eiköhän teilläkin kohta kääröt oo kainalossa! =)
Miksköhän ei sais syödä eväitä synnytyksessä? Onko se jonku sektio-mahdollisuuden takia? Mulle ei kyllä tullut mieleenkään syödä mitään sillon kun oli "tosipaikka" (eli se 11 h varsinaista synnytystä), ne muistaakseni tarjos miehelle mun ruokia. (tuli siis ruoat kun olin ollu jo vuorokauden sisällä). Mutta sillon kun odoteltiin, niin eväät oli poikaa!
Oliko teillä vauvan jo saaneilla koiria? Miten ovat suhtautuneet tulokkaaseen? Meidän Rolle-poika on älyttömän valppaana ja heti vieressä jos kuuluu inahduskin vauvasta. On oikein huolehtivainen iso-veikka! Nuolee vauvan käsiä ja kasvoja (sitä ollaan rajoitettu) heti jos vaan pääsee, ja rupeaa itkemään mukana jos vauva saa raivarin. Vieraita kun on ollut käymässä, niin se vahtaa niitä heti jos menevät vauvan lähelle. Ei siis tee mitään, mutta seuraa tosi tarkkaan ja käy vauvan makuupaikan viereen makuulle vartioon. Aika hellyyttävää! =)
Joo, Huimasta ei oo kuulunut vähään aikaan! Ei muuten Narwhalistakaan.. Ja Lumin kuulumisia odotellessa!!
Nintsu + pieni mies 3 vk + 5 pvä
Miksköhän ei sais syödä eväitä synnytyksessä? Onko se jonku sektio-mahdollisuuden takia? Mulle ei kyllä tullut mieleenkään syödä mitään sillon kun oli "tosipaikka" (eli se 11 h varsinaista synnytystä), ne muistaakseni tarjos miehelle mun ruokia. (tuli siis ruoat kun olin ollu jo vuorokauden sisällä). Mutta sillon kun odoteltiin, niin eväät oli poikaa!
Oliko teillä vauvan jo saaneilla koiria? Miten ovat suhtautuneet tulokkaaseen? Meidän Rolle-poika on älyttömän valppaana ja heti vieressä jos kuuluu inahduskin vauvasta. On oikein huolehtivainen iso-veikka! Nuolee vauvan käsiä ja kasvoja (sitä ollaan rajoitettu) heti jos vaan pääsee, ja rupeaa itkemään mukana jos vauva saa raivarin. Vieraita kun on ollut käymässä, niin se vahtaa niitä heti jos menevät vauvan lähelle. Ei siis tee mitään, mutta seuraa tosi tarkkaan ja käy vauvan makuupaikan viereen makuulle vartioon. Aika hellyyttävää! =)
Joo, Huimasta ei oo kuulunut vähään aikaan! Ei muuten Narwhalistakaan.. Ja Lumin kuulumisia odotellessa!!
Nintsu + pieni mies 3 vk + 5 pvä
op
sori nunnu, mulla menee sekaisin ja yhteen, kun on nintsu, nuppu ja nunnu mut vähiin käy kuitenkin porukka, jolla viel masu mukana.
en tiiä nintsu, et miks ei sais syödä, en älynny kysyä sillon syytä siihen.. ja sitä mietinkin kyllä, ettei se ruoka ehkä ole pahemmin mielessä, kun ahertaa tuskaisena sitä nyyttiä ulos..
mut vähiin käy kuitenkin porukka, jolla viel masu mukana.en tiiä nintsu, et miks ei sais syödä, en älynny kysyä sillon syytä siihen.. ja sitä mietinkin kyllä, ettei se ruoka ehkä ole pahemmin mielessä, kun ahertaa tuskaisena sitä nyyttiä ulos..
Tähti-08
Oikein paljon ONNEA Mammalle ja Rosalle vauvoista!!! Alkaa kohta olla jo aika paljon vauvoja kasassa... Rosalla on muuten vissiin mennyt kaikista lähimmäksi laskettua aikaa vauvan syntymä Katsoin listasta, että heitti vain yhdellä päivällä.
Meillä vauvelilla ei ole mitään rytmiä, mutta tykkää nukkua aina kun ollaan ulkona, ravintolassa tai vierailla... saattaa vaikka 4-5 h putkeen nukkua. Voi kun olis noin kotonakin... täällä hyvä jos tunnin nukkuu ilman vinkumista tai ähisemistä... On tuo vauveli vain niin suloinen ja ihana, että kyllä tämän "vaikean ajan" jaksaa jotenkin sinnitellä. Pitää vain yrittää muistaa nauttia pienokaisen ihanista ilmeistä joka päivä, vaikka itseä väsyttäisikin...
Pumppaamista yötä varten en ole vielä uskaltanut kokeilla, kun otettiin tutti käyttöön tällä viikolla ja nyt oikeaan rinnanpäähän sattuu hurjana... en tiedä johtuuko tutista, että on taas sitä väärää imuotetta vai mitä... Rintaan sattuu välillä silloinkin, kun vauveli ei ime.
Onko kenenkään vauvalle annettu vielä rotavirus-rokotetta? Oletteko aikoneet ottaa? En itse oikein tiedä siitä mitään, ja että mikä on sen teho ja sivuvaikutukset...? Niissä mainoslappusissa mitä neuvolasta sai ei kerrottu tarkemmin, kehotettiin vain kyseinen rokote hankkimaan.
Mitenkähän Lumen synnytys meni? Laittakaahan muutkin synnytyskertomuksia, jos ehditte
Tähti ja vauveli noin 3,5 vkoa
Alkaa kohta olla jo aika paljon vauvoja kasassa... Rosalla on muuten vissiin mennyt kaikista lähimmäksi laskettua aikaa vauvan syntymä Katsoin listasta, että heitti vain yhdellä päivällä.Meillä vauvelilla ei ole mitään rytmiä, mutta tykkää nukkua aina kun ollaan ulkona, ravintolassa tai vierailla... saattaa vaikka 4-5 h putkeen nukkua. Voi kun olis noin kotonakin... täällä hyvä jos tunnin nukkuu ilman vinkumista tai ähisemistä... On tuo vauveli vain niin suloinen ja ihana, että kyllä tämän "vaikean ajan" jaksaa jotenkin sinnitellä. Pitää vain yrittää muistaa nauttia pienokaisen ihanista ilmeistä joka päivä, vaikka itseä väsyttäisikin...
Pumppaamista yötä varten en ole vielä uskaltanut kokeilla, kun otettiin tutti käyttöön tällä viikolla ja nyt oikeaan rinnanpäähän sattuu hurjana... en tiedä johtuuko tutista, että on taas sitä väärää imuotetta vai mitä...
Rintaan sattuu välillä silloinkin, kun vauveli ei ime.Onko kenenkään vauvalle annettu vielä rotavirus-rokotetta? Oletteko aikoneet ottaa? En itse oikein tiedä siitä mitään, ja että mikä on sen teho ja sivuvaikutukset...? Niissä mainoslappusissa mitä neuvolasta sai ei kerrottu tarkemmin, kehotettiin vain kyseinen rokote hankkimaan.
Mitenkähän Lumen synnytys meni? Laittakaahan muutkin synnytyskertomuksia, jos ehditte
Tähti ja vauveli noin 3,5 vkoa
Huima76
Hei,
En ehdi nyt lukemaan, mitä täällä on tapahtunut sen maanantai-illan jälkeen, mutta varmasti vauvoja on syntynyt - eli ONNEA kaikille nyyttinsä saaneille!
Ja nyt Pikakuulumiset: Ei tarvinnut käynnistää!!!! jee! Lähdettiin maanantain-tiistain välisenä yönä vähän vaille 3 sairaalaan, supistukset alkoivat klo 00:30. Siellä sairaalassa sitten kovasti pinnistelin ja ponnistelin ja klo 07:51 maailmaan "putkahti" meidän TYTTÖ!!!! Ihanaa! Ja ne kauan pelätyt strategiset mitat olivat: 4350g/52cm ja pää 37cm! Oli kova työ, saatte uskoa! Mutta siis synnytys meni "hyvin" - vaikka puudutus ei jostain syystä oikein toiminutkaan ja ponnistusvaihe oli hiukka alle 1½ tuntia (esikoisen ponnistus 25min). Vauva oli ja on terve, verensokerit oli ok eikä se ole siis sokerivauva, vaikka iso onkin. Lääkäri totesi, että on normaalipainoinen (kun ylipainon raja on 4500g)
Tultiin kotiin pari tuntia sitten ja täällä riittää nyt tekemistä, kun esikoinen on niin tohkeissaan. Koirat on tosi rauhallisia, tosin meidän isä-koira 6v ja äiti-koira 4,5v muistavat esikoisen tulon, mutta heidän tyttärensä 8kk ottaa vauvan myös erittäin rauhallisesti - kuvitelkaa ja sentään boksereista on kysymys!
Tulen myöhemmin kertomaan lisää, mutta nyt ns. perhevelvollisuudet kutsuvat!
Huima ja tyttönen 3vrk
En ehdi nyt lukemaan, mitä täällä on tapahtunut sen maanantai-illan jälkeen, mutta varmasti vauvoja on syntynyt - eli ONNEA kaikille nyyttinsä saaneille!
Ja nyt Pikakuulumiset: Ei tarvinnut käynnistää!!!! jee! Lähdettiin maanantain-tiistain välisenä yönä vähän vaille 3 sairaalaan, supistukset alkoivat klo 00:30. Siellä sairaalassa sitten kovasti pinnistelin ja ponnistelin ja klo 07:51 maailmaan "putkahti" meidän TYTTÖ!!!! Ihanaa! Ja ne kauan pelätyt strategiset mitat olivat: 4350g/52cm ja pää 37cm! Oli kova työ, saatte uskoa! Mutta siis synnytys meni "hyvin" - vaikka puudutus ei jostain syystä oikein toiminutkaan ja ponnistusvaihe oli hiukka alle 1½ tuntia (esikoisen ponnistus 25min). Vauva oli ja on terve, verensokerit oli ok eikä se ole siis sokerivauva, vaikka iso onkin. Lääkäri totesi, että on normaalipainoinen (kun ylipainon raja on 4500g)
Tultiin kotiin pari tuntia sitten ja täällä riittää nyt tekemistä, kun esikoinen on niin tohkeissaan. Koirat on tosi rauhallisia, tosin meidän isä-koira 6v ja äiti-koira 4,5v muistavat esikoisen tulon, mutta heidän tyttärensä 8kk ottaa vauvan myös erittäin rauhallisesti - kuvitelkaa ja sentään boksereista on kysymys!
Tulen myöhemmin kertomaan lisää, mutta nyt ns. perhevelvollisuudet kutsuvat!
Huima ja tyttönen 3vrk
op
SYNNYTTÄNEET:
23.12. Catriina (LA 02.01.08), rv 38+4, tyttö 51 cm, 3470 g, pää 35 cm
24.12. Simb@ (LA 12.01.08), rv 37+2, poika 49 cm, 3210 g
30.12. Nintsu-81 (LA 14.01.08), rv 37+6, poika 47 cm, 2420 g, pää 35 cm
30.12. Tähti-08 (LA 07.01.08), rv 38+6, poika 51 cm, 3680 g, pää 34 cm
01.01. Maagi08 (LA 06.01.08), rv 39+2 tyttö 50cm, 3110g
03.01. Laura 81 (LA 01.01.08), rv 40+2, tyttö
04.01. Heppe 80 (LA 01.01.08), rv 40+3, tyttö 52.5 cm, 3405 g
05.01. Jumbojätti (LA 02.01.08), rv 40+3, poika 55 cm, 4160 g, pää 35 cm
06.01. Emmu (LA 18.1.08), rv 38+2, tyttö 48 cm, 3060 g, pää 35 cm
11.01. vm-74 (LA 13.1.08), rv 39+5, tyttö 48 cm, 2880 g, pää 34 cm
16.01. Ulla79 (LA 09.1.08), rv 41+0, poika 50 cm, 3800 g, pää 36 cm
17.01. Mamma? (LA 22.1.08), rv 39+2, poika 50 cm, 3680 g
22.01. Huima (LA 23.1.08), rv 39+6 , tyttö 52 cm, 4350 g, pää 37 cm
24.01. Rosa (LA 23.1.08), rv 40+1, tyttö 51.5 cm, 3620 g
LASKETUT AJAT:
01.1.2008 aamu76, ensimmäinen, Etelä-Karjala
02.1.2008 Muumi07, ensimmäinen,
02.1.2008 Into 77, ensimmäinen
04.1.2008 Narwhal, toinen,
06.1.2008 Möhkömamma, neljäs
07.1.2008 Anni 83, ensimmäinen , Länsi-Suomi
13.1.2008 mamsu, toinen
16.1.2008 Lumi80, ensimmäinen
17.1.2008 Nasu86, ensimmäinen, Länsi-Suomi
17.1.2008 Lie, ensimmäinen, Helsinki
20.1.2008 Ansku 81, toinen, etelä-pohjanmaa
21.1.2008 Choco, toinen, Uusimaa
21.1.2008 Nunnu79, ensimmäinen, Uusimaa
21.1.2008 Talvikki08, toinen, Varsinais-Suomi
27.1.2008 Meitei, toinen
28.1.2008 Nuppu80, ensimmäinen
2.2.2008 Muska78, ensimmäinen, Helsinki
5.2.2008 Op, ensimmäinen
hurjasti onnea huima!!
nyt on muuta meillä menossa tyttövalta 8 vastaan 6 poikaa
23.12. Catriina (LA 02.01.08), rv 38+4, tyttö 51 cm, 3470 g, pää 35 cm
24.12. Simb@ (LA 12.01.08), rv 37+2, poika 49 cm, 3210 g
30.12. Nintsu-81 (LA 14.01.08), rv 37+6, poika 47 cm, 2420 g, pää 35 cm
30.12. Tähti-08 (LA 07.01.08), rv 38+6, poika 51 cm, 3680 g, pää 34 cm
01.01. Maagi08 (LA 06.01.08), rv 39+2 tyttö 50cm, 3110g
03.01. Laura 81 (LA 01.01.08), rv 40+2, tyttö
04.01. Heppe 80 (LA 01.01.08), rv 40+3, tyttö 52.5 cm, 3405 g
05.01. Jumbojätti (LA 02.01.08), rv 40+3, poika 55 cm, 4160 g, pää 35 cm
06.01. Emmu (LA 18.1.08), rv 38+2, tyttö 48 cm, 3060 g, pää 35 cm
11.01. vm-74 (LA 13.1.08), rv 39+5, tyttö 48 cm, 2880 g, pää 34 cm
16.01. Ulla79 (LA 09.1.08), rv 41+0, poika 50 cm, 3800 g, pää 36 cm
17.01. Mamma? (LA 22.1.08), rv 39+2, poika 50 cm, 3680 g
22.01. Huima (LA 23.1.08), rv 39+6 , tyttö 52 cm, 4350 g, pää 37 cm
24.01. Rosa (LA 23.1.08), rv 40+1, tyttö 51.5 cm, 3620 g
LASKETUT AJAT:
01.1.2008 aamu76, ensimmäinen, Etelä-Karjala
02.1.2008 Muumi07, ensimmäinen,
02.1.2008 Into 77, ensimmäinen
04.1.2008 Narwhal, toinen,
06.1.2008 Möhkömamma, neljäs
07.1.2008 Anni 83, ensimmäinen , Länsi-Suomi
13.1.2008 mamsu, toinen
16.1.2008 Lumi80, ensimmäinen
17.1.2008 Nasu86, ensimmäinen, Länsi-Suomi
17.1.2008 Lie, ensimmäinen, Helsinki
20.1.2008 Ansku 81, toinen, etelä-pohjanmaa
21.1.2008 Choco, toinen, Uusimaa
21.1.2008 Nunnu79, ensimmäinen, Uusimaa
21.1.2008 Talvikki08, toinen, Varsinais-Suomi
27.1.2008 Meitei, toinen
28.1.2008 Nuppu80, ensimmäinen
2.2.2008 Muska78, ensimmäinen, Helsinki
5.2.2008 Op, ensimmäinen
hurjasti onnea huima!!
nyt on muuta meillä menossa tyttövalta 8 vastaan 6 poikaa
Nuppu80
Onnittelut Huimalle tyttösestä!
Op, ai haikaranpesässä ei saa herkutella mehuilla ja karkeilla synnytyksen aikana... Noh, otankohan sitte nuo pillimehut ja rusinat turhaan mukaan... hmm.. ehkä se selviää sitten ku sinne menee ja ainahan isukki voi ne vetästä
Sellasta mietin tuosta haikaranpesästä vielä että mahdetaankohan mahdollinen synnytyksen käynnistys tehdä siellä vai onko se äippäpolin hommeleita? Onko sulla Op haisua siitä?
Kävin tuossa hyvin reippaaalla kävelyllä eikä yhtään kivuliasta supistusta... Sellasia harkkasuppareita =vatsankovetusta ja vatsalihasten jännitystä sain aikaseksi mutta ei muuta... Mahtaakohan mun kohdalla synnytys koskaan käynnistyä... Äh, jotenkin ollu niin levoton olo vaan tänään.. Noh täytyy yrittää rauhoittua ja jatkaa oottelua..
Mitäs onko Nunnulla fiiliksiä synnytyksen alkamisesta?
Op, ai haikaranpesässä ei saa herkutella mehuilla ja karkeilla synnytyksen aikana... Noh, otankohan sitte nuo pillimehut ja rusinat turhaan mukaan... hmm.. ehkä se selviää sitten ku sinne menee ja ainahan isukki voi ne vetästä
Sellasta mietin tuosta haikaranpesästä vielä että mahdetaankohan mahdollinen synnytyksen käynnistys tehdä siellä vai onko se äippäpolin hommeleita? Onko sulla Op haisua siitä?
Kävin tuossa hyvin reippaaalla kävelyllä eikä yhtään kivuliasta supistusta...
Sellasia harkkasuppareita =vatsankovetusta ja vatsalihasten jännitystä sain aikaseksi mutta ei muuta... Mahtaakohan mun kohdalla synnytys koskaan käynnistyä... Äh, jotenkin ollu niin levoton olo vaan tänään.. Noh täytyy yrittää rauhoittua ja jatkaa oottelua..Mitäs onko Nunnulla fiiliksiä synnytyksen alkamisesta?
Anni 83
Hei!
Meille syntyi pikkuinen poika 15.1.08 klo. 00.18 rv:lla 41+1 ja painoa herralla oli 3340g, pituutta 50,5cm ja pipo 35cm. Täälä ollaan tutustuttu toisiimme ja saatu tuntumaa vauva-arjesta, joka on muuten ihanaa ja ihmeellistä...
ONNEA myös kaikille muillekkin onnellisille vanhemmille ja vauvoille!!!
Anni 83 ja piskuinen 10 pv
Meille syntyi pikkuinen poika 15.1.08 klo. 00.18 rv:lla 41+1 ja painoa herralla oli 3340g, pituutta 50,5cm ja pipo 35cm. Täälä ollaan tutustuttu toisiimme ja saatu tuntumaa vauva-arjesta, joka on muuten ihanaa ja ihmeellistä...
ONNEA myös kaikille muillekkin onnellisille vanhemmille ja vauvoille!!!
Anni 83 ja piskuinen 10 pv
Ulla79
ONNEA ONNEA
Huima, Mamma, Rosa ja kaikki vauvautuneet joita tässä on ollut mun hiljaiselon aikana!!!!!!!!! Oli niin paljon lukemista kun viikon poissa kuvioista etten edes muista ketkä ehti saada vaavin =) Superhalaus ja onnensuukkoja
Ja Huima, sullakin boksereita, meidän vuffe on myös boksu. En muista jos siitä mainitsit jo aiemmin tosin.. mutta iloinen yllätys!
Päätin sitten vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni ja laittaa kuulumisia! Mulla meni sen verran aikaa tuosta synnytyksestä toipumiseen ja sitten tämän vauva-arjen aloitteluun, etten ole jaksanut koneella istua.. mutta nyt olo on jo hurasti parempi, nukuin viime yönä siis jopa 8-9 tuntia pätkissä, jee!
Eli varmaan ekana tuo synnytystarina:
Me tosiaan lähdettiin sinne synnärille sitten kello kymmeneksi, kun oli yö tulossa. Supistuksia tuli tasaiseen tahtiin, muttei mitään hälyyttävän kivuliasta. Ottivan testin siellä josko se litku oli lapsivettä, mutta ei!! Ihmeen ihme. Mutta onneksi lähdettiin, sillä pyysivät jäämään tarkkailuun yöksi. Eikä mennyt aikaakaan kun synnytys käynnistyi ja supparit tuntui! Se oli siis ollut vissin taas vaan valkkarivuotoa (outoa kun sitä tuli siis reippaasti, mutta toisaalta noi prom-testit ei aina onnaa), mutta siinä kun oli verta mukana.. niin hyvä mennä tsekkaamaan. Ilmeisesti oli tullut vaan kohdun suulta, kun siellä paikat aukeillut
Joskus puol neljän aikaa yöllä oli jo sen vertaa kivuliasta touhua, että merkkasivat sen synnytyksen alkamis ajankohdaksi.. vaikkakin pärjäilin kyllä pallon ja suihkun kanssa siinä pari tuntia jo sitä ennen suppareiden kanssa. Seiskalta aamulla olinkin sopivasti 5 senttiä auki ja supistukset sen kun vaan voimistuivat. Päätin pyytää epiduraalin, minkä ne väsäs puolessa tunnissa.. ja tästä se ilo sitten alkoi.
Mulla nimittäin ei auttanut epiduraali ollenkaan. Se laitettiin kahteen eri kohtaan, ja sain yhteensä neljä eri koktailia puudutetta, mutta ei vaan tepsiny. Olin siis niitä todella harvoja valittuja, joilla jostain syystä se ei vaan toiminu.. :-/ Ei kuulemma kauhean yleistä. No.. kivut oli tosi hurjat, mittarit huusi yläkäyrillä ja niitä tuli usein. Ilokaasun voimin pärjäsin, kunnes päätyivät spinaalipuudutukseen kun muu ei auttanut. Ja uskokaa tai älkää.. se meni liian alas! Mulla puutu jalat, reidet ja peffa, muttei kohtu. Kiva.
Aquarakkuloista sain apua jossain vaiheessa, ne toimi hurjan hyvin noin puoli tuntia. Hassua sanoa, mulle ne oli ihan paras kivunlievitys!
Ihan lopussa kätilö pyysi anestesialääkäriä vielä kerran paikalle, joka päätyi antamaan mulle ihan uutta täsmäkipulääkettä suoneen.. se oli jotain mitä hyksissä on käytetty synnytyksissä. Semmonen synteettinen opiaatti, joka haihtuu heti elimistöstä eikä oo vaarallinen vaaville. No se sit vihdoin autto vähän! Ja kun rentouduin, pääsin parin tunnin sisään jo ponnistamaan.
Itse ponnistuvaihe oli nopsa, 24min ja palkintohan lopussa aivan mahtava Kivut, joskin kovat, jäi siihen paikkaan! Olin uupunut, mutta onnellinen!
Kätilökin sanoi jälkikäteen että mulla oli tavallisista kovempia ja pitkäkestoisempia noi supparit ja sit kun ei puudutukset toiminut, niin rankka keikka Mutta älkää pelästykö, se kaikki unohtuu ja kaiken keskellä synnytys eteni joka tapauksessa noin sentin tunti ja hyvin meni. Mulla EI siis jäänyt mitään pelkoa tuosta tapahtuneesta, voisin synnyttää uudestaankin, kyllä kaikesta selviää. Olihan täällä muistaakseni muutama muukin jolla toi kivunlievitys jäi saamatta.
Palautuminen onkin vienyt sitten aikaa, kun menetin sen vertaa paljon verta. Minähän taistelin tuon alhaisen hemoglobiinin kanssa jo raskausaikana, joten ei yllättänyt että se tipahti sitten tosi alas. Synnytyksen jälkeen se oli huikeat 74! Mutta taas lääketiede auttaa. Sain aitoa oikeaa Hemohessiä kaksi pussia! Naureskeltiin että oiskos täällä latuja jos lähettäis kohta hiihteleen. Niin ja pari pussia vertakin. Ja olo sitten päivä päivältä paranikin silmissä!
Nyt olen jo käynyt koiruuden kanssa lenkilläkin, vaikkakin väsymys on hieman painanut. Tosin sitä löytyy varmasti kaikilta vauvautuneilta unettomien öiden johdosta
Poika on ollut suhteellisen rauhallinen. Ollaan saatu hieman tapella tuon imetyksen kanssa, kun tuntui ettei maitoa tule multa riittävästi. Poikahan sai välilä korviketta sairaalassa, ja ollaankin annettu kerran pari päivässä pullosta tähän mennessä, kun ollut nälkäinen. Ja sitä menee, siis ruokaa. Maanantaina kävi neuvolasta täti kotikäynnillä, ja pojatsu oli viikossa saavuttanut lähtöpainonsa! Hoh.. eli ei ihme et mun tisseil on tekemistä. Mut nyt parina päivänä on tarvinnut antaa vaan kerran pullosta koko vuorokautena ja vaan ihan vähän kun hoksattiin, että poika ei saa kaikesta huolimatta imettyä kovin hyvin. Otettiin rintakumi avuksi, ja avot! Poika imee yhen tissin ja on tyytyväinen. Eli loppujen lopuksi se ei oo saanut oikein kunnolla kuitenkaan kiinni, jonka takia nälkäinen ja korviketta tarvinnut. Nyt voi olla että pärjätään sit ilmankin, ainakaan vuorokautteen ei oo tarvinnut antaa! jee!
Niin ja syöttövälit vaihtelee täällä kovasti. Välillä nälkä niin tisutellaan tosi usein, välillä menee ruhtinaalliset 3-4 tuntia että kaveri nukkuu!
Koirista vielä lyhyesti, ennen kun täytän koko palstan, niin meillä koiruus otti kaverin vastaan tosi hyvin! Pari päivää oli vähän ymmällään ja ehkä vähän masentunut kun ei huomio kohdistunu enää siihen, mut nuuhkii, pussaa ja on tosi nätisti vaavin kanssa. Ja tietty kun vauva poraa, on koirakin hädissää, et auttakaa nyt tuota pientä!
No, nyt lopettelen. Kirjoittelen taas pian kun sopiva hetki löytyy, tuntuu olevan tämä arki aika intensiivistä!
Tsemppiä vielä kaikille odottajille, pian teillä on omat nyytit! Lasketun ajan kun menee yli niin kyllä päivät matelee! Huh huh.. mutta nauttikaa niistä. Kohta teillä on sylillinen tekemistä!
Ja täällä kanssa yks (tai siis kaksi) innokas ilmottautuu tapaamiseen jos semmonen järkätään!
Ulla & poitsu 9 pv
Huima, Mamma, Rosa ja kaikki vauvautuneet joita tässä on ollut mun hiljaiselon aikana!!!!!!!!! Oli niin paljon lukemista kun viikon poissa kuvioista etten edes muista ketkä ehti saada vaavin =) Superhalaus ja onnensuukkoja
Ja Huima, sullakin boksereita, meidän vuffe on myös boksu. En muista jos siitä mainitsit jo aiemmin tosin.. mutta iloinen yllätys!
Päätin sitten vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni ja laittaa kuulumisia! Mulla meni sen verran aikaa tuosta synnytyksestä toipumiseen ja sitten tämän vauva-arjen aloitteluun, etten ole jaksanut koneella istua.. mutta nyt olo on jo hurasti parempi, nukuin viime yönä siis jopa 8-9 tuntia pätkissä, jee!
Eli varmaan ekana tuo synnytystarina:
Me tosiaan lähdettiin sinne synnärille sitten kello kymmeneksi, kun oli yö tulossa. Supistuksia tuli tasaiseen tahtiin, muttei mitään hälyyttävän kivuliasta. Ottivan testin siellä josko se litku oli lapsivettä, mutta ei!! Ihmeen ihme. Mutta onneksi lähdettiin, sillä pyysivät jäämään tarkkailuun yöksi. Eikä mennyt aikaakaan kun synnytys käynnistyi ja supparit tuntui! Se oli siis ollut vissin taas vaan valkkarivuotoa (outoa kun sitä tuli siis reippaasti, mutta toisaalta noi prom-testit ei aina onnaa), mutta siinä kun oli verta mukana.. niin hyvä mennä tsekkaamaan. Ilmeisesti oli tullut vaan kohdun suulta, kun siellä paikat aukeillut
Joskus puol neljän aikaa yöllä oli jo sen vertaa kivuliasta touhua, että merkkasivat sen synnytyksen alkamis ajankohdaksi.. vaikkakin pärjäilin kyllä pallon ja suihkun kanssa siinä pari tuntia jo sitä ennen suppareiden kanssa. Seiskalta aamulla olinkin sopivasti 5 senttiä auki ja supistukset sen kun vaan voimistuivat. Päätin pyytää epiduraalin, minkä ne väsäs puolessa tunnissa.. ja tästä se ilo sitten alkoi.
Mulla nimittäin ei auttanut epiduraali ollenkaan. Se laitettiin kahteen eri kohtaan, ja sain yhteensä neljä eri koktailia puudutetta, mutta ei vaan tepsiny. Olin siis niitä todella harvoja valittuja, joilla jostain syystä se ei vaan toiminu.. :-/ Ei kuulemma kauhean yleistä. No.. kivut oli tosi hurjat, mittarit huusi yläkäyrillä ja niitä tuli usein. Ilokaasun voimin pärjäsin, kunnes päätyivät spinaalipuudutukseen kun muu ei auttanut. Ja uskokaa tai älkää.. se meni liian alas! Mulla puutu jalat, reidet ja peffa, muttei kohtu. Kiva.
Aquarakkuloista sain apua jossain vaiheessa, ne toimi hurjan hyvin noin puoli tuntia. Hassua sanoa, mulle ne oli ihan paras kivunlievitys!
Ihan lopussa kätilö pyysi anestesialääkäriä vielä kerran paikalle, joka päätyi antamaan mulle ihan uutta täsmäkipulääkettä suoneen.. se oli jotain mitä hyksissä on käytetty synnytyksissä. Semmonen synteettinen opiaatti, joka haihtuu heti elimistöstä eikä oo vaarallinen vaaville. No se sit vihdoin autto vähän! Ja kun rentouduin, pääsin parin tunnin sisään jo ponnistamaan.
Itse ponnistuvaihe oli nopsa, 24min ja palkintohan lopussa aivan mahtava
Kivut, joskin kovat, jäi siihen paikkaan! Olin uupunut, mutta onnellinen!Kätilökin sanoi jälkikäteen että mulla oli tavallisista kovempia ja pitkäkestoisempia noi supparit ja sit kun ei puudutukset toiminut, niin rankka keikka
Mutta älkää pelästykö, se kaikki unohtuu ja kaiken keskellä synnytys eteni joka tapauksessa noin sentin tunti ja hyvin meni. Mulla EI siis jäänyt mitään pelkoa tuosta tapahtuneesta, voisin synnyttää uudestaankin, kyllä kaikesta selviää. Olihan täällä muistaakseni muutama muukin jolla toi kivunlievitys jäi saamatta.Palautuminen onkin vienyt sitten aikaa, kun menetin sen vertaa paljon verta. Minähän taistelin tuon alhaisen hemoglobiinin kanssa jo raskausaikana, joten ei yllättänyt että se tipahti sitten tosi alas. Synnytyksen jälkeen se oli huikeat 74! Mutta taas lääketiede auttaa. Sain aitoa oikeaa Hemohessiä kaksi pussia!
Naureskeltiin että oiskos täällä latuja jos lähettäis kohta hiihteleen. Niin ja pari pussia vertakin. Ja olo sitten päivä päivältä paranikin silmissä!Nyt olen jo käynyt koiruuden kanssa lenkilläkin, vaikkakin väsymys on hieman painanut. Tosin sitä löytyy varmasti kaikilta vauvautuneilta unettomien öiden johdosta
Poika on ollut suhteellisen rauhallinen. Ollaan saatu hieman tapella tuon imetyksen kanssa, kun tuntui ettei maitoa tule multa riittävästi. Poikahan sai välilä korviketta sairaalassa, ja ollaankin annettu kerran pari päivässä pullosta tähän mennessä, kun ollut nälkäinen. Ja sitä menee, siis ruokaa. Maanantaina kävi neuvolasta täti kotikäynnillä, ja pojatsu oli viikossa saavuttanut lähtöpainonsa! Hoh.. eli ei ihme et mun tisseil on tekemistä. Mut nyt parina päivänä on tarvinnut antaa vaan kerran pullosta koko vuorokautena ja vaan ihan vähän kun hoksattiin, että poika ei saa kaikesta huolimatta imettyä kovin hyvin. Otettiin rintakumi avuksi, ja avot! Poika imee yhen tissin ja on tyytyväinen. Eli loppujen lopuksi se ei oo saanut oikein kunnolla kuitenkaan kiinni, jonka takia nälkäinen ja korviketta tarvinnut. Nyt voi olla että pärjätään sit ilmankin, ainakaan vuorokautteen ei oo tarvinnut antaa! jee!
Niin ja syöttövälit vaihtelee täällä kovasti. Välillä nälkä niin tisutellaan tosi usein, välillä menee ruhtinaalliset 3-4 tuntia että kaveri nukkuu!
Koirista vielä lyhyesti, ennen kun täytän koko palstan, niin meillä koiruus otti kaverin vastaan tosi hyvin! Pari päivää oli vähän ymmällään ja ehkä vähän masentunut kun ei huomio kohdistunu enää siihen, mut nuuhkii, pussaa ja on tosi nätisti vaavin kanssa. Ja tietty kun vauva poraa, on koirakin hädissää, et auttakaa nyt tuota pientä!
No, nyt lopettelen. Kirjoittelen taas pian kun sopiva hetki löytyy, tuntuu olevan tämä arki aika intensiivistä!
Tsemppiä vielä kaikille odottajille, pian teillä on omat nyytit! Lasketun ajan kun menee yli niin kyllä päivät matelee! Huh huh.. mutta nauttikaa niistä. Kohta teillä on sylillinen tekemistä!
Ja täällä kanssa yks (tai siis kaksi) innokas ilmottautuu tapaamiseen jos semmonen järkätään!
Ulla & poitsu 9 pv
op
SYNNYTTÄNEET:
23.12. Catriina (LA 02.01.08), rv 38+4, tyttö 51 cm, 3470 g, pää 35 cm
24.12. Simb@ (LA 12.01.08), rv 37+2, poika 49 cm, 3210 g
30.12. Nintsu-81 (LA 14.01.08), rv 37+6, poika 47 cm, 2420 g, pää 35 cm
30.12. Tähti-08 (LA 07.01.08), rv 38+6, poika 51 cm, 3680 g, pää 34 cm
01.01. Maagi08 (LA 06.01.08), rv 39+2 tyttö 50cm, 3110g
03.01. Laura 81 (LA 01.01.08), rv 40+2, tyttö
04.01. Heppe 80 (LA 01.01.08), rv 40+3, tyttö 52.5 cm, 3405 g
05.01. Jumbojätti (LA 02.01.08), rv 40+3, poika 55 cm, 4160 g, pää 35 cm
06.01. Emmu (LA 18.01.08), rv 38+2, tyttö 48 cm, 3060 g, pää 35 cm
11.01. vm-74 (LA 13.01.08), rv 39+5, tyttö 48 cm, 2880 g, pää 34 cm
15.01. Anni83 (LA 07.01.08), rv 41+1, poika 50.5 cm, 3340 g, pää 35 cm
16.01. Ulla79 (LA 09.01.08), rv 41+0, poika 50 cm, 3800 g, pää 36 cm
17.01. Mamma? (LA 22.01.08), rv 39+2, poika 50 cm, 3680 g
22.01. Huima (LA 23.01.08), rv 39+6 , tyttö 52 cm, 4350 g, pää 37 cm
24.01. Rosa (LA 23.01.08), rv 40+1, tyttö 51.5 cm, 3620 g
LASKETUT AJAT:
01.1.2008 aamu76, ensimmäinen, Etelä-Karjala
02.1.2008 Muumi07, ensimmäinen,
02.1.2008 Into 77, ensimmäinen
04.1.2008 Narwhal, toinen,
06.1.2008 Möhkömamma, neljäs
13.1.2008 mamsu, toinen
16.1.2008 Lumi80, ensimmäinen
17.1.2008 Nasu86, ensimmäinen, Länsi-Suomi
17.1.2008 Lie, ensimmäinen, Helsinki
20.1.2008 Ansku 81, toinen, etelä-pohjanmaa
21.1.2008 Choco, toinen, Uusimaa
21.1.2008 Nunnu79, ensimmäinen, Uusimaa
21.1.2008 Talvikki08, toinen, Varsinais-Suomi
27.1.2008 Meitei, toinen
28.1.2008 Nuppu80, ensimmäinen
2.2.2008 Muska78, ensimmäinen, Helsinki
5.2.2008 Op, ensimmäinen
onnea annille pojasta!
huomaa, et mulla on taas päivä, jolloin ei mitään tekemistä, kun olen TAAS täällä
nuppu, siis ton ruokasäännön sano terveydenhoitaja siellä terveyskeskuksen järkkäämässä synnytysvalmennuksessa pari vkoa sitten.. niillä oli joku kokous ollu ihan vähän aikaa sitten, jossa olivat kuulleet sellaisen ohjeistuksen antaa valmennuksissa. mut sillon siellä haikaranpesässä joulukuussa se nainen sanoi, että saa syödä esim.suklaata, jos haluaa..mut jos se menee liiallisuuksiin, niin kyllä ne puuttuu asiaan ja käskee lopettaa mussuttamisen
siitä käynnistyksestä en nuppu tiiä varmaks, mut luulisin, että se on sillon äippäpolin hommia. tai siis itse en näe mitään syytä, miks niiden haikaranpesässä pitäis käynnistää mitään..kuulostaa vähän tyhmältä toi lause, mut siis kun sinne mennään synnyttämään, jos kaikki on ihan normaalisti. ja jos se vauva ei sieltä tule normaalisti ajallaan, niin se menee sinne perusosastolle silloin se synnytys..ja jos jotain syytä olis käynnistykseen aiemmin, niin se ei kai ole enää sitä normaalia synnytystä.. siis olenko tosi epäselkeä ilmaisemaan itseäni mut järjellä ajateltuna luulisin sen menevän noin.
kaveri sano, että sen vauvan pään tuntee helposti sormilla kokeilemalla, jos se on kiinnittynyt asemiinsa. se hoitaa siis äitiyslääkärin hommia välillä aina ja sano, et sormet kopsahtaa siihen päähän tosi helposti, jos se on kiinnittyny. aika hassua..en ollu tullu ajatelleekskaan koko asiaa, et sen vois tuntea tollai. oon ajatellu, et se on niin syvällä se pää kuitenkin, ettei sitä pysty tuntemaan.
23.12. Catriina (LA 02.01.08), rv 38+4, tyttö 51 cm, 3470 g, pää 35 cm
24.12. Simb@ (LA 12.01.08), rv 37+2, poika 49 cm, 3210 g
30.12. Nintsu-81 (LA 14.01.08), rv 37+6, poika 47 cm, 2420 g, pää 35 cm
30.12. Tähti-08 (LA 07.01.08), rv 38+6, poika 51 cm, 3680 g, pää 34 cm
01.01. Maagi08 (LA 06.01.08), rv 39+2 tyttö 50cm, 3110g
03.01. Laura 81 (LA 01.01.08), rv 40+2, tyttö
04.01. Heppe 80 (LA 01.01.08), rv 40+3, tyttö 52.5 cm, 3405 g
05.01. Jumbojätti (LA 02.01.08), rv 40+3, poika 55 cm, 4160 g, pää 35 cm
06.01. Emmu (LA 18.01.08), rv 38+2, tyttö 48 cm, 3060 g, pää 35 cm
11.01. vm-74 (LA 13.01.08), rv 39+5, tyttö 48 cm, 2880 g, pää 34 cm
15.01. Anni83 (LA 07.01.08), rv 41+1, poika 50.5 cm, 3340 g, pää 35 cm
16.01. Ulla79 (LA 09.01.08), rv 41+0, poika 50 cm, 3800 g, pää 36 cm
17.01. Mamma? (LA 22.01.08), rv 39+2, poika 50 cm, 3680 g
22.01. Huima (LA 23.01.08), rv 39+6 , tyttö 52 cm, 4350 g, pää 37 cm
24.01. Rosa (LA 23.01.08), rv 40+1, tyttö 51.5 cm, 3620 g
LASKETUT AJAT:
01.1.2008 aamu76, ensimmäinen, Etelä-Karjala
02.1.2008 Muumi07, ensimmäinen,
02.1.2008 Into 77, ensimmäinen
04.1.2008 Narwhal, toinen,
06.1.2008 Möhkömamma, neljäs
13.1.2008 mamsu, toinen
16.1.2008 Lumi80, ensimmäinen
17.1.2008 Nasu86, ensimmäinen, Länsi-Suomi
17.1.2008 Lie, ensimmäinen, Helsinki
20.1.2008 Ansku 81, toinen, etelä-pohjanmaa
21.1.2008 Choco, toinen, Uusimaa
21.1.2008 Nunnu79, ensimmäinen, Uusimaa
21.1.2008 Talvikki08, toinen, Varsinais-Suomi
27.1.2008 Meitei, toinen
28.1.2008 Nuppu80, ensimmäinen
2.2.2008 Muska78, ensimmäinen, Helsinki
5.2.2008 Op, ensimmäinen
onnea annille pojasta!
huomaa, et mulla on taas päivä, jolloin ei mitään tekemistä, kun olen TAAS täällä
nuppu, siis ton ruokasäännön sano terveydenhoitaja siellä terveyskeskuksen järkkäämässä synnytysvalmennuksessa pari vkoa sitten.. niillä oli joku kokous ollu ihan vähän aikaa sitten, jossa olivat kuulleet sellaisen ohjeistuksen antaa valmennuksissa. mut sillon siellä haikaranpesässä joulukuussa se nainen sanoi, että saa syödä esim.suklaata, jos haluaa..mut jos se menee liiallisuuksiin, niin kyllä ne puuttuu asiaan ja käskee lopettaa mussuttamisen
siitä käynnistyksestä en nuppu tiiä varmaks, mut luulisin, että se on sillon äippäpolin hommia. tai siis itse en näe mitään syytä, miks niiden haikaranpesässä pitäis käynnistää mitään..kuulostaa vähän tyhmältä toi lause, mut siis kun sinne mennään synnyttämään, jos kaikki on ihan normaalisti. ja jos se vauva ei sieltä tule normaalisti ajallaan, niin se menee sinne perusosastolle silloin se synnytys..ja jos jotain syytä olis käynnistykseen aiemmin, niin se ei kai ole enää sitä normaalia synnytystä.. siis olenko tosi epäselkeä ilmaisemaan itseäni
mut järjellä ajateltuna luulisin sen menevän noin. kaveri sano, että sen vauvan pään tuntee helposti sormilla kokeilemalla, jos se on kiinnittynyt asemiinsa. se hoitaa siis äitiyslääkärin hommia välillä aina ja sano, et sormet kopsahtaa siihen päähän tosi helposti, jos se on kiinnittyny. aika hassua..en ollu tullu ajatelleekskaan koko asiaa, et sen vois tuntea tollai. oon ajatellu, et se on niin syvällä se pää kuitenkin, ettei sitä pysty tuntemaan.
Nunnu79
Onnea kaikille vauvan saaneille! =)
Nuppu: Aina välillä on sellainen tunne, että NYT se alkaa. Sillon ku tulee pari supparia ja muutenkin vaikee olla. Niinku viime yönä kun oli niitä menkkakipuja. Ahdisti, mut samalla ajattelin helpottuneena, että tänään varmasti jotain tapahtuu. Usein iltaisin ja öisin on tukala olo, päivällä ihan hyvä olla. Nyt on taas ihan tavallinen olo. Kävin saunassa just, toivottavasti sillä on jotain vaikutusta. Maanantain jälkeen päivät on ollu ihan sairaan pitkiä. Ja toisaalta pitäis nyt nauttia siitä kun ei oo pakko tehdä mitään. Vauvan kanssa voi olla kuitenkin melkoista tohinaa.
Nunnu 40+4
Nuppu: Aina välillä on sellainen tunne, että NYT se alkaa. Sillon ku tulee pari supparia ja muutenkin vaikee olla. Niinku viime yönä kun oli niitä menkkakipuja. Ahdisti, mut samalla ajattelin helpottuneena, että tänään varmasti jotain tapahtuu. Usein iltaisin ja öisin on tukala olo, päivällä ihan hyvä olla. Nyt on taas ihan tavallinen olo. Kävin saunassa just, toivottavasti sillä on jotain vaikutusta. Maanantain jälkeen päivät on ollu ihan sairaan pitkiä. Ja toisaalta pitäis nyt nauttia siitä kun ei oo pakko tehdä mitään. Vauvan kanssa voi olla kuitenkin melkoista tohinaa.
Nunnu 40+4
Jumbojätti
Itselläni menee aika huonosti taas..närästää ja alkoi älyttömät selkäivut. Soitin päivystykseen mun pissanäytteestä ja tulehdushan sellä oli ja antibioottikuurille jouduin. =( Lisäksi mulla alkoi taas itkut...
Kaiken lisäksi mun pikku-siskolla mennyt munuaisiin asti pissatulehdus ja makaa taas sairaalassa. Oli verta ollut virtsassa. =( Tyttökin vielä kipee, mutta tänään vaikuttanut vähän pirteemmältä ja ajateltiin nyt katsoa huomiseen miten etenee..kuumekkin laskenut aika lailla, pientä lämpölyä vain. Onneksi yksityinen päivytää viikonloppuisinkin.
NYt alan ihmettelemään taas...
Kaiken lisäksi mun pikku-siskolla mennyt munuaisiin asti pissatulehdus ja makaa taas sairaalassa. Oli verta ollut virtsassa. =( Tyttökin vielä kipee, mutta tänään vaikuttanut vähän pirteemmältä ja ajateltiin nyt katsoa huomiseen miten etenee..kuumekkin laskenut aika lailla, pientä lämpölyä vain. Onneksi yksityinen päivytää viikonloppuisinkin.
NYt alan ihmettelemään taas...
Nuppu80
Voimia Jumbikselle! Tuntuu että siellä kyllä kaikkia vastoinkäymisiä nyt..
Voin vaan kuvitella mikä odottava fiilis siellä Nunnulla ku itteki oon ihan jo kärsimätön eikä vielä oo ees ohitettu laskettua aikaa... Eilen olin niin kärttynen ja turhautunut että oikeen harmittaa ku piti sillee omalle kullalle äksyillä
Op, kokeilitko jo vauvan päätä? Mä kokeilin ja uskoisin tunteneeni sen.. Ennen ei oo tullut mitään "seinää" vastaan vaan pehmeetä kudosta loppumattomiin mutta nyt sellanen kova seinä tosiaan tulee aika nopeastikin vastaan. hihii, oiskohan se pää Neuvolan täti kylläkin sanoi ettei hän saa enää sitä liikuteltua...
Viime yönä tuntui niin kipeänä vauvan liikkeet että oli vaikea nukkua. Hirvee jomotus ja polte alavatsassa mutta ei mitään sellasta mitä voisin kuvitella olevan supistuksia... Aamulla taas ihan terve olo
Tuntuuko Op:lla ja Nunnulla vauvan liikkeet kipeästi?
Nuppu+myllerö 39+4
Voin vaan kuvitella mikä odottava fiilis siellä Nunnulla ku itteki oon ihan jo kärsimätön eikä vielä oo ees ohitettu laskettua aikaa...
Eilen olin niin kärttynen ja turhautunut että oikeen harmittaa ku piti sillee omalle kullalle äksyillä Op, kokeilitko jo vauvan päätä? Mä kokeilin ja uskoisin tunteneeni sen.. Ennen ei oo tullut mitään "seinää" vastaan vaan pehmeetä kudosta loppumattomiin mutta nyt sellanen kova seinä tosiaan tulee aika nopeastikin vastaan. hihii, oiskohan se pää
Neuvolan täti kylläkin sanoi ettei hän saa enää sitä liikuteltua... Viime yönä tuntui niin kipeänä vauvan liikkeet että oli vaikea nukkua. Hirvee jomotus ja polte alavatsassa mutta ei mitään sellasta mitä voisin kuvitella olevan supistuksia... Aamulla taas ihan terve olo
Tuntuuko Op:lla ja Nunnulla vauvan liikkeet kipeästi?
Nuppu+myllerö 39+4
op
nuppu, en kokeillu vielä. ja ajattelin pistää miehen asialle, jos kokeillaan, kun en ite taivu enää sillai..veskissäkin hyvä, et saa ite enää pyyhittyä :/ mut eiköhän se sulla ollu vauvelin pää, joka siellä tuntu!
liikkeistä..hmm..ei ne periaattessa ole sattunu koskaan, eikä vieläkään. eilen tosin tuntu jotenkin vähän aralta, niinku se olis jollain terävällä mua tökkiny pari kertaa. vähemmän se nykyisin liikkuu myös.
mulla on kans viime yönä ollu kovempia kipuja, kuin aiemmin koskaan. mut ei siis vielä mitään sellasta, jota on odotettavissa. mut kokoajan ne taitaa koventua, päivä päivältä. mut sen huomasin yöllä tosiaan, et kun oli seisaaltaan ja teki jotain sellasen "kipeän" supistuksen kans, ei se tuntunu yhtään niin kurjalta, kuin silloin kun meni takasin maate. että ehkäpä siinä kehoitus, et kannattaa kävellä tms. jos vaan kykenee, on ihan hyvä. onks muuten miten pitkiä ne teidän supistukset? mulla saattaa monta minuuttia olla putkeen maha ihan kivi kovana. ja mietin vaan, et jos ne todelliset supistukset on mulla yhtä pitkiä, niin voi olla aika tuskaisaa..kun eikös niiden pituus ole joku minuutti tai jotain sellasta normaalisti?
nyt lähetään ostaan koiralle tossuja, kun sillä on anturoiden välissä usein joku haava tai jotain, kun se tuolla puskissa käy tarpeillaan..ja nyt olen siinä pisteessä, et olen menossa verkkareissa itikseen ostoksille, kun ei huvita pistää mitään epämiellyttäviä housuja jalkaan.. tätä päivää en uskonu näkeväni ehkä koskaan
38+4
liikkeistä..hmm..ei ne periaattessa ole sattunu koskaan, eikä vieläkään. eilen tosin tuntu jotenkin vähän aralta, niinku se olis jollain terävällä mua tökkiny pari kertaa. vähemmän se nykyisin liikkuu myös.
mulla on kans viime yönä ollu kovempia kipuja, kuin aiemmin koskaan. mut ei siis vielä mitään sellasta, jota on odotettavissa. mut kokoajan ne taitaa koventua, päivä päivältä. mut sen huomasin yöllä tosiaan, et kun oli seisaaltaan ja teki jotain sellasen "kipeän" supistuksen kans, ei se tuntunu yhtään niin kurjalta, kuin silloin kun meni takasin maate. että ehkäpä siinä kehoitus, et kannattaa kävellä tms. jos vaan kykenee, on ihan hyvä. onks muuten miten pitkiä ne teidän supistukset? mulla saattaa monta minuuttia olla putkeen maha ihan kivi kovana. ja mietin vaan, et jos ne todelliset supistukset on mulla yhtä pitkiä, niin voi olla aika tuskaisaa..kun eikös niiden pituus ole joku minuutti tai jotain sellasta normaalisti?
nyt lähetään ostaan koiralle tossuja, kun sillä on anturoiden välissä usein joku haava tai jotain, kun se tuolla puskissa käy tarpeillaan..ja nyt olen siinä pisteessä, et olen menossa verkkareissa itikseen ostoksille, kun ei huvita pistää mitään epämiellyttäviä housuja jalkaan.. tätä päivää en uskonu näkeväni ehkä koskaan
38+4
Nuppu80
Heh, Op, täällä tullu toi verkkarikausi jo aikaa sitten vaikkei ois kyl uskonu Mutta ilman meikkiä en vielä oo kertaakaan ulos menny.. jostain pidettävä kiinni.
Joo mun "supistukset" kestää ehkä joku 10 sekkaa eli siis ei mitenkään kauheen kauaa..
Olin tossa jumbossa pitkään kiertelee ja alkoi vähän masussa tuntuu taas vihlontaa ja painetta... tuntuu että "merkkejä" alkaa tuntumaan tai sitte mä vaan kuvittelen
Mutta ilman meikkiä en vielä oo kertaakaan ulos menny.. jostain pidettävä kiinni.Joo mun "supistukset" kestää ehkä joku 10 sekkaa
eli siis ei mitenkään kauheen kauaa.. Olin tossa jumbossa pitkään kiertelee ja alkoi vähän masussa tuntuu taas vihlontaa ja painetta... tuntuu että "merkkejä" alkaa tuntumaan tai sitte mä vaan kuvittelen
Muska78
Täällä epäilyttää, että syntyyköhän tuo vaavi ollenkaan... mulla ei nimittäin vieläkään ole ollut ainoatakaan supistusta, siis edes harjoitus-selllaista, koko raskausaikana! Ihmetyttää vähän, kun olisi se nyt kiva tietää millaisia ne on...
Muutenkin olo on edelleenkin enimmikseen hyvä. Tosin yöt on hankalampia kuin päivät. Nukun kyllä sikeästi, mutta sitten kun herää vessassa käymään, niin liikkuminen on tosi hankalaa, ja nivusalueella tulee sellaisia vihlaisuja. Muutenkin sellaista paineen tuntua on ollut jo pari viikkoa, että ilmeisesti vaavi kuitenkin aika alhaalla jo oleilee.
Tänään sain viimein sitten sairaalakassinkin pakattua, eli nyt on kaikki valmiina. Mies olikin siitä jo muistutellut jo viikon verran, sillä kun on ollut omat kamat pakattuna jo hyvän aikaa (toivotaan pääsevämme perhehuoneeseen Haikaranpesässä).
Onko kellään muuten kokemusta altaan käytöstä synnytyksessä? Mua on alkanut kiinnostamaan tuo vesisynnytys. Tosin ei kannata liiaksi laskea sen varaan, kun ei tiedä sattuuko se ainoa altaallinen synnytyshuone olemaan vapaana sitten kun hetki koittaa.
Onnea vauvatuneille!
Muska 39+0
Muutenkin olo on edelleenkin enimmikseen hyvä. Tosin yöt on hankalampia kuin päivät. Nukun kyllä sikeästi, mutta sitten kun herää vessassa käymään, niin liikkuminen on tosi hankalaa, ja nivusalueella tulee sellaisia vihlaisuja. Muutenkin sellaista paineen tuntua on ollut jo pari viikkoa, että ilmeisesti vaavi kuitenkin aika alhaalla jo oleilee.
Tänään sain viimein sitten sairaalakassinkin pakattua, eli nyt on kaikki valmiina. Mies olikin siitä jo muistutellut jo viikon verran, sillä kun on ollut omat kamat pakattuna jo hyvän aikaa (toivotaan pääsevämme perhehuoneeseen Haikaranpesässä).
Onko kellään muuten kokemusta altaan käytöstä synnytyksessä? Mua on alkanut kiinnostamaan tuo vesisynnytys. Tosin ei kannata liiaksi laskea sen varaan, kun ei tiedä sattuuko se ainoa altaallinen synnytyshuone olemaan vapaana sitten kun hetki koittaa.
Onnea vauvatuneille!
Muska 39+0
Nintsu -81
Muska, oliko sulla ensimmäinen tulossa?? (ja katsoin listaa, näyttää olevan..) Mä sain sellaisen käsityksen, ettei ensimmäistä anneta synnyttää ammeessa. Sinne voi mennä lievittämään kipuja, mutta ennen ponnistusvaihetta täytyy lähteä pois. Mä kävin lilluttelemassa silloin avautumisvaiheessa, ja kyllähän se vesi vei terävimmän kärjen supistuksilta pois. Eli siinä mielessä suosittelen!
Voi Jumbis, sulla riittää tota sairastelua.. Toivottavasti sä ja esikoinen paranette, ja pysytte terveinä!! =) Voimia!!
Ullalla olikin aikamoinen stoori synnytyksestä.. Harmi ettei sulla tepsinyt mikään, uskalsivat ton spinaalinkin laittaa vaikka oli esikoinen tulossa! Voi että, onneksi lopussa palkinto on niin hieno ettei sitä synnytystuskaa enää ajattele! Hieno homma että löysit imetykseen avun rintakumista, sama tosiaan täällä, ei ois tullut tissittelystä meillä mitään jos ei ois kumia otettu käyttöön! Nyt yritän vähän väliä vauvaa saada "luomuna" tarttumaan kiinni, tänään viimeks otti kunnon otteen, imas kaks kertaa ja sen jälkeen ei hommasta tullut mitään.. Mut en pidä sitä kamalana jos imetän loppuun asti kumin kanssa! Ois vaan helpompaa, kun ei tarttis pestä ja keittää niitä..
Jep, nyt käy maitohuuto!
Nintsu + pieni mies 3 vko + 6 pv
Voi Jumbis, sulla riittää tota sairastelua.. Toivottavasti sä ja esikoinen paranette, ja pysytte terveinä!! =) Voimia!!
Ullalla olikin aikamoinen stoori synnytyksestä.. Harmi ettei sulla tepsinyt mikään, uskalsivat ton spinaalinkin laittaa vaikka oli esikoinen tulossa! Voi että, onneksi lopussa palkinto on niin hieno ettei sitä synnytystuskaa enää ajattele! Hieno homma että löysit imetykseen avun rintakumista, sama tosiaan täällä, ei ois tullut tissittelystä meillä mitään jos ei ois kumia otettu käyttöön! Nyt yritän vähän väliä vauvaa saada "luomuna" tarttumaan kiinni, tänään viimeks otti kunnon otteen, imas kaks kertaa ja sen jälkeen ei hommasta tullut mitään.. Mut en pidä sitä kamalana jos imetän loppuun asti kumin kanssa! Ois vaan helpompaa, kun ei tarttis pestä ja keittää niitä..
Jep, nyt käy maitohuuto!
Nintsu + pieni mies 3 vko + 6 pv
op
ihan vain tyhmänä kysyn/ihmettelen, että miks ne rintakumit pitää keittää? sillä vaan, että eihän nännikään kauhean steriili/puhdas ole.. perhevalmennuksessa sanottiin muuten myös, ettei tuttipullojakaan tarvitsisi keittää kuin ihan uutena, ennen ensimmäistä käyttöönottoa. riittää kun pesee ne normaalikäytössä astianpesukoneessa, jos sellanen siis löytyy.
nuppu, kiva, etten ole ainut verkkari heebo ei muuten tuntunu missään se verkkarit jalassa ostarissa hilluminen..huolestuttavaako? mut en mäkään ole ilman meikkejä menny minnekkään. meikkaan itteni jollain tapaa aina, myös vaikka en lähtis minnekkään. koen jotenkin kivemmaksi oman fiiliksen jos oon omasta mielestä siedettävän näkönen kotonakin, ku mies on läsnä vaikka se ei sitä kiinnosta onko mulla meikkiä vai ei. että sit, jos olen meikittä verkkarit jalassa siellä ostarissa on kyl paree huolestua
joillakin muska ei taida olla kertaakaan niitä supistuksia ennen tosi toimia.. se on hassua, kun nää jutut on niin yksilöllisiä. olis niin hyvä, kun olis joku kaava minkä mukaan kaikki menis..tietäis mitä on odotettavissa ja millon. mua itteeni taas ihmetyttää ne mun jopa 3 minuuttia kestävät supistukset.. nupullakin ne kun on jonku 10 sekuntia. vissiin sitten ihan tosissaan se mulla harjottelee..muskankin edestä! taitaa olla aiheellista mun mennä nyt nukkumaan..kello kun on jo vaik mitä..
38+5
nuppu, kiva, etten ole ainut verkkari heebo
ei muuten tuntunu missään se verkkarit jalassa ostarissa hilluminen..huolestuttavaako? mut en mäkään ole ilman meikkejä menny minnekkään. meikkaan itteni jollain tapaa aina, myös vaikka en lähtis minnekkään. koen jotenkin kivemmaksi oman fiiliksen jos oon omasta mielestä siedettävän näkönen kotonakin, ku mies on läsnä vaikka se ei sitä kiinnosta onko mulla meikkiä vai ei. että sit, jos olen meikittä verkkarit jalassa siellä ostarissa on kyl paree huolestua joillakin muska ei taida olla kertaakaan niitä supistuksia ennen tosi toimia.. se on hassua, kun nää jutut on niin yksilöllisiä. olis niin hyvä, kun olis joku kaava minkä mukaan kaikki menis..tietäis mitä on odotettavissa ja millon. mua itteeni taas ihmetyttää ne mun jopa 3 minuuttia kestävät supistukset.. nupullakin ne kun on jonku 10 sekuntia. vissiin sitten ihan tosissaan se mulla harjottelee..muskankin edestä! taitaa olla aiheellista mun mennä nyt nukkumaan..kello kun on jo vaik mitä..
38+5
Ihmettelen myös...
Nännistä erittyy rintaa sterilisoivaa ainetta, jonka takia voi huoletta imettää. En minäkään tosin rintakumeja keittäisi... menee mielestäni hieman överiksi, kuten tuttipullojen keittäminenkin. Luultavasti vauva ei siihen kuole. Ihan hyvä myös jatkuvasti altistaa vauvaa pienelle määrälle tavallisia bakteereja, niin immuniteettikin kehittyy, eikä ole niin altis sairastumaan. Jos jaksaa niitä keitellä, niin mikäs siinä... Eipä ole minun häviöni.
-Maaliskuinen
-Maaliskuinen
Nuppu80
Rintakumeista... kaverini ei ainaskaa keittäny niitä mun mielestä ainaskaa joka kerta mutta säilytti niitä puhtaassa laatikossa että säilyivät puhtaana imetysten välillä. Kyllähän tuota "sterilisoivaa maitoa" menee niille kumeillekin.. Mutta itse oon ymmärtäny ettei niitä tarvi joka imetyksen jälkeen keittää.. voin kyllä olla väärässäkin
Op, juu jotenkin toi itsensä "laittaminen" vähän kyllä piristää koska sitte jos vaan lötköttäis ilman meikkiä, hiukset harjaamatta, yökkärissä koko päivän nii tuntuis että ihan veltostuu ja tulee saamaton olo... vaikka sitten kyl voi olla että vauvaa hoitaessa nää asiat on ihan toisarvoisia
Sisko soitti eilen ja oli ihan varma että ollaan jo synnyttämässä mutta eipä oltu hitsi, kun jo pian näkisi vaain, mulla on jotenki sellanen outo ikävä sitä ja tuntuu että oon jo ihan rakastunut siihen
Nuppu + kultamyllerö 39+5
Op, juu jotenkin toi itsensä "laittaminen" vähän kyllä piristää koska sitte jos vaan lötköttäis ilman meikkiä, hiukset harjaamatta, yökkärissä koko päivän nii tuntuis että ihan veltostuu ja tulee saamaton olo... vaikka sitten kyl voi olla että vauvaa hoitaessa nää asiat on ihan toisarvoisia
Sisko soitti eilen ja oli ihan varma että ollaan jo synnyttämässä mutta eipä oltu
hitsi, kun jo pian näkisi vaain, mulla on jotenki sellanen outo ikävä sitä ja tuntuu että oon jo ihan rakastunut siihen Nuppu + kultamyllerö 39+5
Lumi80
Onnea kaikille vauvan saaneille ja tsemppiä niille jotka vielä odottavat.
Meille syntyi ihana terve tyttövauva 20.1. klo 22:43. Paino oli 3295g ja pituus 51 cm. (Tuntui kyllä painavemmalta ponnistusvaiheessa!)
Synnytys oli kaiken kaikkiaan todella hyvä kokemus, vaikkei mennyt ihan suunnitelmien mukaan.
Lähdimme viime sunnuntaina sairaalaan käynnistykseen ja mulla oli aika sekavat tunteet koko käynnistystä kohtaan. Tavallaan oli helpottavaa tietää tarkka ajankohta ja vitsailimmekin miehen kanssa, että kalenteriin voi kirjoittaa että töihin, kauppaan, ja sitten sairaalaan synnyttämään... mutta toisaalta oli outoa, kun multa tavallaan jäi väliin se jännittävä vaihe, että "joko nyt lähdetään". En saanut nukuttua edellisenä yönä ollenkaan, joten olin todella väsynyt sairaalaan mennessä. Lisäksi mulla alkoi supistukset just sinä edellisenä yönä (osa syy siihen miksi en nukkunut) joten oisin varmaan seuraavana päivänä ollu joka tapauksessa synnyttämässä.
Sairaalassa oli aivan mahtava henkilökunta. Meillä oli 2 omaa sairaanhoitajaa ja oma kätilö ja oma lääkäri, jotka huolehti meistä tosi hyvin. Ja "hotellihuoneessa" oli todella hyvät oltavat. Heti aluks mun kohdunsuu mitattiin ja olin 2cm auki. Mulle laitettiin oksitosiinitippa ja se tehos tosi nopeasti ja olin tunnissa auennut neljään senttiin. Supistukset tuntu tosi kivuliailta, ja vaikka olin ajatellu olla ottamatta mitään lääkkeitä, halusin tässä vaiheessa epiduraalin. Mulla ei ihan ollu niin paljon ongelmia kuin Ullalla epiduraalin kanssa, mutta melkein. Siitä mun kaatumisesta viidennellä kuulla johtuen mun selän rakenne alhaalta oli jotenkin "epänormaali" ja lääkärin oli tosi vaikea löytää hyvää kohtaa mihin neulan saisi sisään. Eka epiduraali ei tehonnu ollenkaan ja tässä vaiheessa olin jo 7cm auki ja kivut oli aika hurjat. Onneks ihanat sairaanhoitajat, jotka oli mun huoneessa koko epiduraalivaiheen ajan, auttoi opettamalla hyviä hengitystekniikoita, joiden avulla kivut oli siedettävät. Toinen epiduraali ei myöskään onnistunut (lääkäri sai neulan sisään, muttei sitä toista letkua) joten kutsui toisen lääkärin paikalle. Tämä lääkäri laittoi sitten neulan paljon tavallista ylemmäksi, koska mun alaselän rakenne oli nikamien välistä tosi kova, taas kaatumisen johdosta ilmeisesti, koska mulla ei koskaan oo ollu mitään selkäongelmia aiemmin. Onneksi kolmas kerta tehosi ja en sitten seuraavaan kolmeen tuntiin tuntenut supistuksia ollenkaan.
Olin avautunut niin nopeasti, että kätilö arveli että loppusynnytyskin menee hyvin ja ponnistusvaihe on nopea. No, tulimme sairaalaan klo 10 aamulla ja vielä kuudelta illalla olin 9cm auki, eli en jostain syystä auennut kymmeneen... Puoli seitsemältä multa puhkaistiin kalvot koska mun lapsivesi ei ollu vielä menny ja sitten sen ois kuulemma pitäny nopeuttaa loppuavautumista.
Mun vauva ei ollu laskeutunu tarpeeks alas ja oli tosi pitkään -2 tai -1 ja kuulemma saa ponnistaa vasta kun on vähintään 0 tai +1. No, klo 19:45 musta tuntu että on ihan pakko ponnistaa ja kaiken lisäks epiduraali lakkasi vaikuttamasta ja tunsin kaikki supistukset tosi voimakkaina. Tässä vaiheessa kätilö ja sairaanhoitajat tuli mun huoneeseen ja aloin ponnistaa. Olin onneks 10cm auki.
Ponnistusvaihe oli tosi rankka ja kesti 3 tuntia. Normaalisti sairaala jossa synnytin tekee keisarinleikkauksen jos ponnistusvaihe kestää yli 2 tuntia, mutta onneks mulle sattui ymmärtäväinen henkilökunta, koska halusin vältää keisarinleikkauksen jos vain mahdollista. (Tosin ymmärrän hyvin jos joku haluaa sen vapaaehtoisesti, mutta itse en halunnut.) Mulla supistuskivut eivät olleet mitään verrattuna ponnistusvaiheeseen, vaikka luulin että supistukset sattuu silloin kun tunsin ne. Ponnistusvaihe oli tosi rankka ja välillä tuntui etten enää jaksa ja kohta pyörryn. Mun miehestä oli vähän pelottavaa katsoa vierestä kun mua sattui niin paljon ja hän sanoi tämän jälkeen arvostavansa naisia vielä entistä enemmän, koska nyt näki miten rankkaa synnytys voi olla. Loppujen lopuksi lääkäri käytti imukuppia jotta vauva saatiin ulos (pyysin imukuppia kun en enää jaksanut) ja heti kun vauva syntyi, kaikki kivut unohtui samantien. (Tosin toisenlainen kipu jatkui kun lääkkeiden vaikutus loppui, koska mulle tuli kolmannen asteen repeämät enkä aluksi voinut istua, kääntyä sängyssä tai edes mennä vessaan ilman apua... Onneksi kesti vaan 2 päivää noi jälkikivut.)
Meidän tyttö oli tosi virkeä heti aluksi ja lääkärikin ihmetteli kun vauvalla oli silmät tosi auki ja katsoi tarkkaavaisena ympärilleen. Hän sai 9/9 pistettä mutta koska hän hengitti hieman raskaasti, hän joutui yön yli tarkkailuun jossa tehtiin kaikki mahdolliset kokeet, mutta onneksi kaikki oli kunnossa.
Ensimmäisenä yönä sain siis nukuttua, koska vauva oli toisella osastolla. Onneksi saimme mennä katsomaan häntä niin usein kun halusimme. Vauva tuotiin seuraavana aamuna meidän huoneeseen ja tuntui hurjalta että nyt on meidän vuoro hoitaa vauvaa, ilman kokemusta vastasyntyneistä. Kaikki kuitenkin lähti käyntiin hyvin, myös imetys, vaikka aluksi vähän jännitin miten se lähtee sujumaan. Toivottavasti tää ei nyt kuulostanu kauheelta valitukselta, koska todellakin synnytys oli hyvä kokemus, ainoa vaikea juttu oli ponnistusvaihe mutta siitäkin selvittiin.
Me oltiin sairaalassa yks ylimääräinen päivä, koska halutiin, eli tultiin kotiin keskiviikkoiltana. Kaikki on mennyt tosi hyvin ja nautin tosi paljon vauvanhoidosta. Mun mies on ollut aivan mieletön ja osallistunut innolla vaipanvaihtoon ja kaikkeen muuhunkin. Jee!
Oon nauttinu tosi paljon vauvan kanssa olosta, varsinkin nyt kun en enää koe tarvetta olla ylivarovainen (varmaan normaalia ekan vauvan kanssa) ja asiat sujuu luontevammin kuin ekoina päivinä. Meidän vauva on aivan ihana ja tosi helppo tapaus, itkee vain muutaman minuutin päivässä.
Hyvää jatkoa kaikille. Kannatan myös ehdotusta että perustetaan oma ketju vauvanhoito-puolelle sitten kun kaikki tammimammat on synnyttäny.
Lumi + tyttövauva 6 pv
Meille syntyi ihana terve tyttövauva 20.1. klo 22:43. Paino oli 3295g ja pituus 51 cm. (Tuntui kyllä painavemmalta ponnistusvaiheessa!)
Synnytys oli kaiken kaikkiaan todella hyvä kokemus, vaikkei mennyt ihan suunnitelmien mukaan.
Lähdimme viime sunnuntaina sairaalaan käynnistykseen ja mulla oli aika sekavat tunteet koko käynnistystä kohtaan. Tavallaan oli helpottavaa tietää tarkka ajankohta ja vitsailimmekin miehen kanssa, että kalenteriin voi kirjoittaa että töihin, kauppaan, ja sitten sairaalaan synnyttämään... mutta toisaalta oli outoa, kun multa tavallaan jäi väliin se jännittävä vaihe, että "joko nyt lähdetään". En saanut nukuttua edellisenä yönä ollenkaan, joten olin todella väsynyt sairaalaan mennessä. Lisäksi mulla alkoi supistukset just sinä edellisenä yönä (osa syy siihen miksi en nukkunut) joten oisin varmaan seuraavana päivänä ollu joka tapauksessa synnyttämässä.
Sairaalassa oli aivan mahtava henkilökunta. Meillä oli 2 omaa sairaanhoitajaa ja oma kätilö ja oma lääkäri, jotka huolehti meistä tosi hyvin. Ja "hotellihuoneessa" oli todella hyvät oltavat. Heti aluks mun kohdunsuu mitattiin ja olin 2cm auki. Mulle laitettiin oksitosiinitippa ja se tehos tosi nopeasti ja olin tunnissa auennut neljään senttiin. Supistukset tuntu tosi kivuliailta, ja vaikka olin ajatellu olla ottamatta mitään lääkkeitä, halusin tässä vaiheessa epiduraalin. Mulla ei ihan ollu niin paljon ongelmia kuin Ullalla epiduraalin kanssa, mutta melkein. Siitä mun kaatumisesta viidennellä kuulla johtuen mun selän rakenne alhaalta oli jotenkin "epänormaali" ja lääkärin oli tosi vaikea löytää hyvää kohtaa mihin neulan saisi sisään. Eka epiduraali ei tehonnu ollenkaan ja tässä vaiheessa olin jo 7cm auki ja kivut oli aika hurjat. Onneks ihanat sairaanhoitajat, jotka oli mun huoneessa koko epiduraalivaiheen ajan, auttoi opettamalla hyviä hengitystekniikoita, joiden avulla kivut oli siedettävät. Toinen epiduraali ei myöskään onnistunut (lääkäri sai neulan sisään, muttei sitä toista letkua) joten kutsui toisen lääkärin paikalle. Tämä lääkäri laittoi sitten neulan paljon tavallista ylemmäksi, koska mun alaselän rakenne oli nikamien välistä tosi kova, taas kaatumisen johdosta ilmeisesti, koska mulla ei koskaan oo ollu mitään selkäongelmia aiemmin. Onneksi kolmas kerta tehosi ja en sitten seuraavaan kolmeen tuntiin tuntenut supistuksia ollenkaan.
Olin avautunut niin nopeasti, että kätilö arveli että loppusynnytyskin menee hyvin ja ponnistusvaihe on nopea. No, tulimme sairaalaan klo 10 aamulla ja vielä kuudelta illalla olin 9cm auki, eli en jostain syystä auennut kymmeneen... Puoli seitsemältä multa puhkaistiin kalvot koska mun lapsivesi ei ollu vielä menny ja sitten sen ois kuulemma pitäny nopeuttaa loppuavautumista.
Mun vauva ei ollu laskeutunu tarpeeks alas ja oli tosi pitkään -2 tai -1 ja kuulemma saa ponnistaa vasta kun on vähintään 0 tai +1. No, klo 19:45 musta tuntu että on ihan pakko ponnistaa ja kaiken lisäks epiduraali lakkasi vaikuttamasta ja tunsin kaikki supistukset tosi voimakkaina. Tässä vaiheessa kätilö ja sairaanhoitajat tuli mun huoneeseen ja aloin ponnistaa. Olin onneks 10cm auki.
Ponnistusvaihe oli tosi rankka ja kesti 3 tuntia. Normaalisti sairaala jossa synnytin tekee keisarinleikkauksen jos ponnistusvaihe kestää yli 2 tuntia, mutta onneks mulle sattui ymmärtäväinen henkilökunta, koska halusin vältää keisarinleikkauksen jos vain mahdollista. (Tosin ymmärrän hyvin jos joku haluaa sen vapaaehtoisesti, mutta itse en halunnut.) Mulla supistuskivut eivät olleet mitään verrattuna ponnistusvaiheeseen, vaikka luulin että supistukset sattuu silloin kun tunsin ne. Ponnistusvaihe oli tosi rankka ja välillä tuntui etten enää jaksa ja kohta pyörryn. Mun miehestä oli vähän pelottavaa katsoa vierestä kun mua sattui niin paljon ja hän sanoi tämän jälkeen arvostavansa naisia vielä entistä enemmän, koska nyt näki miten rankkaa synnytys voi olla. Loppujen lopuksi lääkäri käytti imukuppia jotta vauva saatiin ulos (pyysin imukuppia kun en enää jaksanut) ja heti kun vauva syntyi, kaikki kivut unohtui samantien. (Tosin toisenlainen kipu jatkui kun lääkkeiden vaikutus loppui, koska mulle tuli kolmannen asteen repeämät enkä aluksi voinut istua, kääntyä sängyssä tai edes mennä vessaan ilman apua... Onneksi kesti vaan 2 päivää noi jälkikivut.)
Meidän tyttö oli tosi virkeä heti aluksi ja lääkärikin ihmetteli kun vauvalla oli silmät tosi auki ja katsoi tarkkaavaisena ympärilleen. Hän sai 9/9 pistettä mutta koska hän hengitti hieman raskaasti, hän joutui yön yli tarkkailuun jossa tehtiin kaikki mahdolliset kokeet, mutta onneksi kaikki oli kunnossa.
Ensimmäisenä yönä sain siis nukuttua, koska vauva oli toisella osastolla. Onneksi saimme mennä katsomaan häntä niin usein kun halusimme. Vauva tuotiin seuraavana aamuna meidän huoneeseen ja tuntui hurjalta että nyt on meidän vuoro hoitaa vauvaa, ilman kokemusta vastasyntyneistä. Kaikki kuitenkin lähti käyntiin hyvin, myös imetys, vaikka aluksi vähän jännitin miten se lähtee sujumaan. Toivottavasti tää ei nyt kuulostanu kauheelta valitukselta, koska todellakin synnytys oli hyvä kokemus, ainoa vaikea juttu oli ponnistusvaihe mutta siitäkin selvittiin.
Me oltiin sairaalassa yks ylimääräinen päivä, koska halutiin, eli tultiin kotiin keskiviikkoiltana. Kaikki on mennyt tosi hyvin ja nautin tosi paljon vauvanhoidosta. Mun mies on ollut aivan mieletön ja osallistunut innolla vaipanvaihtoon ja kaikkeen muuhunkin. Jee!
Oon nauttinu tosi paljon vauvan kanssa olosta, varsinkin nyt kun en enää koe tarvetta olla ylivarovainen (varmaan normaalia ekan vauvan kanssa) ja asiat sujuu luontevammin kuin ekoina päivinä. Meidän vauva on aivan ihana ja tosi helppo tapaus, itkee vain muutaman minuutin päivässä.
Hyvää jatkoa kaikille. Kannatan myös ehdotusta että perustetaan oma ketju vauvanhoito-puolelle sitten kun kaikki tammimammat on synnyttäny.
Lumi + tyttövauva 6 pv
op
]SYNNYTTÄNEET:
23.12. Catriina (LA 02.01.08), rv 38+4, tyttö 51 cm, 3470 g, pää 35 cm
24.12. Simb@ (LA 12.01.08), rv 37+2, poika 49 cm, 3210 g
30.12. Nintsu-81 (LA 14.01.08), rv 37+6, poika 47 cm, 2420 g, pää 35 cm
30.12. Tähti-08 (LA 07.01.08), rv 38+6, poika 51 cm, 3680 g, pää 34 cm
01.01. Maagi08 (LA 06.01.08), rv 39+2 tyttö 50cm, 3110g
03.01. Laura 81 (LA 01.01.08), rv 40+2, tyttö
04.01. Heppe 80 (LA 01.01.08), rv 40+3, tyttö 52.5 cm, 3405 g
05.01. Jumbojätti (LA 02.01.08), rv 40+3, poika 55 cm, 4160 g, pää 35 cm
06.01. Emmu (LA 18.01.08), rv 38+2, tyttö 48 cm, 3060 g, pää 35 cm
11.01. vm-74 (LA 13.01.08), rv 39+5, tyttö 48 cm, 2880 g, pää 34 cm
15.01. Anni83 (LA 07.01.08), rv 41+1, poika 50.5 cm, 3340 g, pää 35 cm
16.01. Ulla79 (LA 09.01.08), rv 41+0, poika 50 cm, 3800 g, pää 36 cm
17.01. Mamma? (LA 22.01.08), rv 39+2, poika 50 cm, 3680 g
20.01. Lumi80 (LA 16.01.08), rv 40+4, tyttö 51 cm, 3295 g
22.01. Huima (LA 23.01.08), rv 39+6 , tyttö 52 cm, 4350 g, pää 37 cm
24.01. Rosa (LA 23.01.08), rv 40+1, tyttö 51.5 cm, 3620 g
LASKETUT AJAT:
01.1.2008 aamu76, ensimmäinen, Etelä-Karjala
02.1.2008 Muumi07, ensimmäinen,
02.1.2008 Into 77, ensimmäinen
04.1.2008 Narwhal, toinen,
06.1.2008 Möhkömamma, neljäs
13.1.2008 mamsu, toinen
17.1.2008 Nasu86, ensimmäinen, Länsi-Suomi
17.1.2008 Lie, ensimmäinen, Helsinki
20.1.2008 Ansku 81, toinen, etelä-pohjanmaa
21.1.2008 Choco, toinen, Uusimaa
21.1.2008 Nunnu79, ensimmäinen, Uusimaa
21.1.2008 Talvikki08, toinen, Varsinais-Suomi
27.1.2008 Meitei, toinen
28.1.2008 Nuppu80, ensimmäinen
2.2.2008 Muska78, ensimmäinen, Helsinki
5.2.2008 Op, ensimmäinen
lumille onnittelut tyttösestä!
täällä ei mitään uutta synnytystä ajatellen..öisin kivistää alamahaa ja supistaa usein. nään siks lähes joka yö synnytys unia. polven sisäsyrjää on ruennu koskemaan eilisestä lähtien. en tiiä johtuuko tästä painosta vai mikä on. tuntuu lähinnä vähän suonenvetomaista kivistystä, joka ei mene pois lepuuttamalla eikä hieromalla eikä venyttämällä.
muuten olo ok, jos ei siis lonkka, nivus ja häpyluun kipuja lasketa ulkoilemaan tekis mieli, kun on noin ihanan aurinkoista! mut siitä saa aina kärsiä illalla ja yöllä.. ihailen siis vain ikkunasta..huoh.
en ole vieläkään sisäistänyt, että meillä voi olla vauva jo vaikka huomenna.. en siis kerta kaikkiaan tajua asiaa! en tajua sitä varmaan edes sitten, kun se on syntyny.. miten se voi olla niin vaikea tajuta?!
38+5
23.12. Catriina (LA 02.01.08), rv 38+4, tyttö 51 cm, 3470 g, pää 35 cm
24.12. Simb@ (LA 12.01.08), rv 37+2, poika 49 cm, 3210 g
30.12. Nintsu-81 (LA 14.01.08), rv 37+6, poika 47 cm, 2420 g, pää 35 cm
30.12. Tähti-08 (LA 07.01.08), rv 38+6, poika 51 cm, 3680 g, pää 34 cm
01.01. Maagi08 (LA 06.01.08), rv 39+2 tyttö 50cm, 3110g
03.01. Laura 81 (LA 01.01.08), rv 40+2, tyttö
04.01. Heppe 80 (LA 01.01.08), rv 40+3, tyttö 52.5 cm, 3405 g
05.01. Jumbojätti (LA 02.01.08), rv 40+3, poika 55 cm, 4160 g, pää 35 cm
06.01. Emmu (LA 18.01.08), rv 38+2, tyttö 48 cm, 3060 g, pää 35 cm
11.01. vm-74 (LA 13.01.08), rv 39+5, tyttö 48 cm, 2880 g, pää 34 cm
15.01. Anni83 (LA 07.01.08), rv 41+1, poika 50.5 cm, 3340 g, pää 35 cm
16.01. Ulla79 (LA 09.01.08), rv 41+0, poika 50 cm, 3800 g, pää 36 cm
17.01. Mamma? (LA 22.01.08), rv 39+2, poika 50 cm, 3680 g
20.01. Lumi80 (LA 16.01.08), rv 40+4, tyttö 51 cm, 3295 g
22.01. Huima (LA 23.01.08), rv 39+6 , tyttö 52 cm, 4350 g, pää 37 cm
24.01. Rosa (LA 23.01.08), rv 40+1, tyttö 51.5 cm, 3620 g
LASKETUT AJAT:
01.1.2008 aamu76, ensimmäinen, Etelä-Karjala
02.1.2008 Muumi07, ensimmäinen,
02.1.2008 Into 77, ensimmäinen
04.1.2008 Narwhal, toinen,
06.1.2008 Möhkömamma, neljäs
13.1.2008 mamsu, toinen
17.1.2008 Nasu86, ensimmäinen, Länsi-Suomi
17.1.2008 Lie, ensimmäinen, Helsinki
20.1.2008 Ansku 81, toinen, etelä-pohjanmaa
21.1.2008 Choco, toinen, Uusimaa
21.1.2008 Nunnu79, ensimmäinen, Uusimaa
21.1.2008 Talvikki08, toinen, Varsinais-Suomi
27.1.2008 Meitei, toinen
28.1.2008 Nuppu80, ensimmäinen
2.2.2008 Muska78, ensimmäinen, Helsinki
5.2.2008 Op, ensimmäinen
lumille onnittelut tyttösestä!
täällä ei mitään uutta synnytystä ajatellen..öisin kivistää alamahaa ja supistaa usein. nään siks lähes joka yö synnytys unia. polven sisäsyrjää on ruennu koskemaan eilisestä lähtien. en tiiä johtuuko tästä painosta vai mikä on. tuntuu lähinnä vähän suonenvetomaista kivistystä, joka ei mene pois lepuuttamalla eikä hieromalla eikä venyttämällä.
muuten olo ok, jos ei siis lonkka, nivus ja häpyluun kipuja lasketa
ulkoilemaan tekis mieli, kun on noin ihanan aurinkoista! mut siitä saa aina kärsiä illalla ja yöllä.. ihailen siis vain ikkunasta..huoh. en ole vieläkään sisäistänyt, että meillä voi olla vauva jo vaikka huomenna.. en siis kerta kaikkiaan tajua asiaa! en tajua sitä varmaan edes sitten, kun se on syntyny.. miten se voi olla niin vaikea tajuta?!
38+5
Maijustiina
Helmiksistä vierailen ja tuota karkkikieltoa kommentoisin... Meillä synnytysvalmennuksessa kätilö sanoi, että nimenomaan kannattaa ottaa synnytykseen iso suklaalevy mukaan niin saa nopeasti energiaa synnytyksen aikana vaikka olisikin huono olo (jotkut kuulemma oksentaa koko synnytyksen ajan). Ja amme tosiaan vaan avautumisvaiheessa. Oiskohan niin, että lapsivesikin pitäis olla vielä tallella silloin? Kumma, että on niin eri käytäntöjä.