Päivää pinoon! Mä taas viime käynnillä uhosin, että kirjoitan tänne kuulumisia useammin, mut eihän se ihan silleen ole mennyt
:ashamed: Nyt on onneksi tenttikiireet helpottaneet hetkeksi, laiskuus vaan on kroonista laatua
Bassets ja Maijuli oli narahtaneet sokerirasituksessa. Tsemppiä kovasti verensokerien mittailuun ja muuhun! :hug:
Tervetulotoivotukset uusille palstailijoille!
Sairaala-ajasta olitte jutustelleet. Mä en oo koskaan joutunut olemaan sairaalassa (omaa syntymääni lukuun ottamatta ), niin sekin vähän jännittää, että osaako siellä sitten nukkua jne. Mut kun on esikoinen kyseessä, niin ihan mielelläni siellä muutaman päivän vietän tutustumassa vauvaan ja opettelemassa uutta.
Nimiä ollaan listattu ja vähän niistä on puhuttukin. Onneksi meillä on miehen kanssa aika samanlainen maku nimien suhteen eli ei varmaankaan ihan hirveää vääntöä tule. Päätöksiä ei olla vielä tehty, mutta onpa tässä aikaa. Synnärille menevään esitietolomakkeeseen laitettiin semmoiset nimet, jotka oli tarpeeksi hyvät molempien mielestä, mutta lopulliset nimivalinnat ei varmaan tule olemaan ihan samat.
Liikkeitä on alkanut nyt viime aikoina tuntua huomattavasti selvemmin ja paljon enemmän, mutta kyllä se edelleen vaihtelee. Joinain päivinä tuntuu potkuttelua melkein jatkuvalla syötöllä, toisina päivinä taas on huomattavasti hiljaisempaa. Öisin en oo vielä kertaakaan herännyt vauvan liikkeiden takia.
Vieraista synnärillä En ole ihan varma TAYSin tämänhetkisestä käytännöstä, mutta sillä ei pahemmin ole meidän kohdalla väliä. Isovanhemmat asuu niin kaukana, etteivät varmasti laitokselle ennätä katsomaan kuitenkaan.
Bassets Kylläpä siellä taas on huolenaihetta Onneksi nyt on pulssi ainakin laskenut!
niiskuneidille edelleen tsemppiä pääkivun kanssa elämiseen! :hug:
Kantoliina musta tuntuu hankalalta ainakin näin ajatuksen tasolla, mut kantoreppua olen ajatellut. Mulla kun on kantoponchokin jo olemassa, kun sinne saa aikamoisen masun mahtumaan Manduca ja Tuli vaikuttaa tosi päteviltä kantorepuilta, mutta tutustun niihin enempi varmaan sitten alkuvuodesta.
Tässä muuten vähän yli viikon vanha masukuva rv 25+1, erittäin hyvin syöneenä ja illalla nappastu, aamumaha on kyllä pienempi, mut alkaahan tuolla olla jo kokoa:
Kopioin omanapailut toisesta pinosta, kun sinnekin piti jo romaani kirjoittaa :ashamed:
Mies tunsi ihan varmuudella potkut ensimmäistä kertaa sunnuntai-iltana. Liikkeitä on kyllä jo monta viikkoa tuntunu päällepäin, mutta mies on ollut vähän laiska kokeilemaan, koska vauva on aina heti rauhoittunut, kun isukin käsi ilmestyy masulle. Silloin oli just hirmuiset riehunnat meneillään, kun sanoin miehelle, että NYT se käsi tänne ja niinhän sieltä tuli heti pari-kolme napakkaa potkua suoraan kämmeneen :heart: Mies loisti kuin Naantalin aurinko, niin paljon se oli tuota kuitenkin jo ehtinyt odottaa
Sokerirasituksessa olin eilen ja onneksi selvisin enkä narahtanut arvoista! On tosi helpottunut olo. Jos jotakuta kiinnostaa vertailla noita arvoja, niin mulla oli paastoarvo 5,1 (raja-arvo 5,3), tunnin arvo 7,8 (10,0) ja kahden tunnin arvo 7,3 (8,6). Tuo paastoarvohan on aika lähellä ylärajaa, mutta onneksi kuitenkin jäi alle. Se litku ei ollut niin pahaa kuin kuvittelin (oli vadelmanmakuista), mutta kyllä ne viimeiset tipat jo tökki aika tavalla Tunnin paikkeilla tuli aika huono olo, vaan selvisihän tuosta hengissä Hoitaja ei meinannut saada multa suonia esiin, joten se verikokeiden ottaminen oli vaihteeksi aika tuskallista touhua. Ei kuitenkaan kovin isoja mustelmia tullut. Ja vauva sai hirveän sokerihumalahepulin ja riehui hulluna, tuntui ihan et kohta tulee kantapää mahasta läpi Ensi viikolla on lääkärineuvola.
Nyt vauva onkin aamupäivän nyrkkeillyt suoraan kohdunsuulle, ai vitja että tuntuu inhottavalta
Jomi & SS 26+2
Bassets ja Maijuli oli narahtaneet sokerirasituksessa. Tsemppiä kovasti verensokerien mittailuun ja muuhun! :hug:
Tervetulotoivotukset uusille palstailijoille!
Sairaala-ajasta olitte jutustelleet. Mä en oo koskaan joutunut olemaan sairaalassa (omaa syntymääni lukuun ottamatta ), niin sekin vähän jännittää, että osaako siellä sitten nukkua jne. Mut kun on esikoinen kyseessä, niin ihan mielelläni siellä muutaman päivän vietän tutustumassa vauvaan ja opettelemassa uutta.
Nimiä ollaan listattu ja vähän niistä on puhuttukin. Onneksi meillä on miehen kanssa aika samanlainen maku nimien suhteen eli ei varmaankaan ihan hirveää vääntöä tule. Päätöksiä ei olla vielä tehty, mutta onpa tässä aikaa. Synnärille menevään esitietolomakkeeseen laitettiin semmoiset nimet, jotka oli tarpeeksi hyvät molempien mielestä, mutta lopulliset nimivalinnat ei varmaan tule olemaan ihan samat.
Liikkeitä on alkanut nyt viime aikoina tuntua huomattavasti selvemmin ja paljon enemmän, mutta kyllä se edelleen vaihtelee. Joinain päivinä tuntuu potkuttelua melkein jatkuvalla syötöllä, toisina päivinä taas on huomattavasti hiljaisempaa. Öisin en oo vielä kertaakaan herännyt vauvan liikkeiden takia.
Vieraista synnärillä En ole ihan varma TAYSin tämänhetkisestä käytännöstä, mutta sillä ei pahemmin ole meidän kohdalla väliä. Isovanhemmat asuu niin kaukana, etteivät varmasti laitokselle ennätä katsomaan kuitenkaan.
Bassets Kylläpä siellä taas on huolenaihetta Onneksi nyt on pulssi ainakin laskenut!
niiskuneidille edelleen tsemppiä pääkivun kanssa elämiseen! :hug:
Kantoliina musta tuntuu hankalalta ainakin näin ajatuksen tasolla, mut kantoreppua olen ajatellut. Mulla kun on kantoponchokin jo olemassa, kun sinne saa aikamoisen masun mahtumaan Manduca ja Tuli vaikuttaa tosi päteviltä kantorepuilta, mutta tutustun niihin enempi varmaan sitten alkuvuodesta.
Tässä muuten vähän yli viikon vanha masukuva rv 25+1, erittäin hyvin syöneenä ja illalla nappastu, aamumaha on kyllä pienempi, mut alkaahan tuolla olla jo kokoa:
Kopioin omanapailut toisesta pinosta, kun sinnekin piti jo romaani kirjoittaa :ashamed:
Mies tunsi ihan varmuudella potkut ensimmäistä kertaa sunnuntai-iltana. Liikkeitä on kyllä jo monta viikkoa tuntunu päällepäin, mutta mies on ollut vähän laiska kokeilemaan, koska vauva on aina heti rauhoittunut, kun isukin käsi ilmestyy masulle. Silloin oli just hirmuiset riehunnat meneillään, kun sanoin miehelle, että NYT se käsi tänne ja niinhän sieltä tuli heti pari-kolme napakkaa potkua suoraan kämmeneen :heart: Mies loisti kuin Naantalin aurinko, niin paljon se oli tuota kuitenkin jo ehtinyt odottaa
Sokerirasituksessa olin eilen ja onneksi selvisin enkä narahtanut arvoista! On tosi helpottunut olo. Jos jotakuta kiinnostaa vertailla noita arvoja, niin mulla oli paastoarvo 5,1 (raja-arvo 5,3), tunnin arvo 7,8 (10,0) ja kahden tunnin arvo 7,3 (8,6). Tuo paastoarvohan on aika lähellä ylärajaa, mutta onneksi kuitenkin jäi alle. Se litku ei ollut niin pahaa kuin kuvittelin (oli vadelmanmakuista), mutta kyllä ne viimeiset tipat jo tökki aika tavalla Tunnin paikkeilla tuli aika huono olo, vaan selvisihän tuosta hengissä Hoitaja ei meinannut saada multa suonia esiin, joten se verikokeiden ottaminen oli vaihteeksi aika tuskallista touhua. Ei kuitenkaan kovin isoja mustelmia tullut. Ja vauva sai hirveän sokerihumalahepulin ja riehui hulluna, tuntui ihan et kohta tulee kantapää mahasta läpi Ensi viikolla on lääkärineuvola.
Nyt vauva onkin aamupäivän nyrkkeillyt suoraan kohdunsuulle, ai vitja että tuntuu inhottavalta
Jomi & SS 26+2