Tammikuun tuhisijat 2013 *toukokuu*

Tervetuloa uusille!

Millamau: minulla ensin tuli ilo, sitten mietintä miten työkuviot yms onnistuu. On ihan tyhmää miettiä töitä, mutta on sekin puoli iso osa elämää.. lähinnä tässä mietityttää miten jaksaa töissä ja kotona, alkaa kämppä näyttämään siltä että makoilen vapaapäivät sohvalla. Mutta kyllä se iloksi muuttuu, on hyvä miettiäkin asioita realistisesti eikä vain leijua pilvissä Ja kyllä se mies sieltä innostuu kun maha kasvaa ja pääsee vähän mukaan hommaan!

Halit huonoja uutisia saaneille ja onnea jatkoyrityksiin kun niiden aika koittaa!

Miijane: minun käsityksen mukaan pitäis käydä ultrassa varmistamassa että kaikki on tullu pois. Ettei jää mitään jäänteitä ja tule tulehduksia tms. Mutta kannattaa kysyä neuvolasta, siellä ne tietää!

Neuvola on täällä ainakin jo varattu, on kuun lopussa.

Näin täynnä ei oo maha ollu viikkoihin, söin PUSSILLISEN popcornia! Vähän rasvan ja suolan sekoitus tuoksui ja maistui hyvältä, eikä tullu edes paha olo. Tälläkö sitä mennään eteenpäin seuraava kuukausi Ruokaa vaan ei tee mieli yhtään..

Pientä mahakipua täälläkin, mutta kunhan ei vuoda niin eteenpäin mennään.

Zuh 6+5

 

Hei!

Olen parisen viikkoa "vakoillut" teidän muiden odotuksen alkua, sekä iloinnut että surrut kanssanne. Nyt vihdoin uskallan itse tulla joukkoon mukaan... olen päättänyt unohtaa kaiken epävarmuuden ja turhan huolehtimisen. Tänään iloitsen raskaudesta, jos suru tulee, kohtaan sen sitten!

Reilu pari viikkoa sitten jo plussasin, mutta tässä alkuun oli epäilyjä kaikesta ikävästä, mm. kohdunulkoisesta raskaudesta. Tänään sitten näimme ultrassa ihan oikeassa paikassa 6+2 ikäisen vauvanalun sykkeen - ihanaa!!!! Riskit ovat suuret yli nelikymppiselle synnyttäjälle, keskenmenoriskikin 50 % luokkaa. Mutta jotenkin on nyt tullut ihana rauha: jos niin on tarkoitettu, saamme tämän vauvan. Ja jos ei, saan ainakin nyt nauttia elämästä sisälläni

Raskausoireita huomattavasti vähemmän kuin jo isojen lasteni odotusaikana. Toistaiseksi ei juuri ollenkaan pahoinvointia! Vatsa on kyllä niin turvonnut, että omasta mielestäni näytän siltä kuin olisin viidennellä kuulla - toivon vain, etteivät muut ajattele samoin! Varsinkin kun haluaisimme pitää asian salassa kunnes suurin km-riski on ohi.

Aika uskomattomalta tämä edelleen tuntuu! Tunteet heittelehtivät ihastuksesta kauhistukseen ja takaisin. En tiedä mitä lääkäri tänään ultrassa ajatteli, kun sykkeen nähdessäni itse aloin NAURAA ja mies puolestaan kyynelehti liikuttuneena... Ihanaa tämä on. Elämää isolla E:llä!

Onnea teidän kaikkien odotukseen!

Kastehelmi + Ihme 6+2

 

ihanaa kuulla kastehelmi , kuinka iloitsette raskaudesta noin paljon!

itsellä siis todella sekavat tunteet tästä raskaudesta kun tuo aikaisempikin on vielä ihan vauva ja mulla koulukin kesken vuodella.. tiesin olevani raskaana, vaikka tavallaan menkat ei ollut vielä edes myöhässä. Jotenkin oli niin varma olo, mutta silti väitin itselleni, että pahoinvointi johtuu ruuasta tai siitä että en ole syönyt tai jostain. Ei kuitenkaan raskaudesta. Olen myös huomannut turvottavan vatsan ja outoja mielihakuja mutta siltikään en ole myötänyt olevani raskaana. En edes sen punaisen viivan jälkeen mutta nyt alkaa pikkuhiljaa hahmottumaan se että kyllä tässä raskaana ollaan

tänään siellä neuvolassa sitä vähän tajusi että raskaana ollaan ja ensimmäinen on sitten seuraavan synnyttyä jo 1,5v..

No, porskutetaan etiäpäin vaan ja silleen

nuppu 7+1

 

Edelleen olen täällä äimänkäkenä tästä turvotuksesta :O Ihan kunnon pallo tää mun maha, farkut menee kiinni joo mutta en pysty pitämään niitä pitkään kun alkaa koskemaan mahaan.
Ja tänään lapsen kouluun siunaamistilaisuudessa kirkossa pari tuttua vilkuili minun mahaani "sillä silmällä". Eivät sanoneet mitään mutta takuulla miettivät asiaa.
Meidän kaksi vanhinta lastakin on nyt mahan pyöreyden huomanneet (lapsille ei olla siis vielä kerrottu asiasta) mutta he ovat vaan tuumanneet että koska olen lopettanut tupakoinnin niin varmaan sen takia nyt lihon
Kyllähän se varmaan osittais pitää paikkansa kun tulee mussutettua nyt enemmän. Ennen korvasin pikkunälän helposti kupillisella kahvia ja tupakalla.
Tupakoinnin lopetin reilun viikon ennen kuin tiesin olevani raskaana

Onko muilla näin valtaisaa turvotusta??

Ihanaa nämä "arjen pyhät"!!! Neljä kokonaista päivää koko perheen kesken, mahtavaa

Toivottelen jo nyt siis aurinkoista viikonloppua teille kaikille! Voikaahan paksusti!

Elviida ja matkalainen 6+3

 

Käyn lueskelemassa luppoajalla teidän kuulumisia Ei sitä heti osaa irtaantua vaikkei porukkaan varsinaisesti enää kuulu..

Harmi Miijane ja P78 (nyt tuli kyllä jotain kämmiä nimimerkkeihin). Niin olisin toivonut olevani ainokainen täältä putoaja!

 

10kaks Toivottavasti onni kävisi sinulle ensikierrossa!!!! <3


Luojan kiitos tuli silloin joskus tilailtua noita testejä, mitä nyt saa sitten vapaasti kuluttaa pois!! Viiva tummunut selkeästi eilisestä!!!! Eli huomenna saan soittaa neuvolaan aikaa!! Sanoi että jos viiva tummuu niin sittes soittoa tänne suuntaan perjantaina!

Tuossa kuvaa vielä.. Alin tältä aamulta ja toissa-aamuna otettu tuo keskinmäinen

Aijaa.com - 10203505

 

Huoh! Eilen valitin miten vaikeaa aamulla on herätä herätyskelloon. No, tänänä heräsin ihan itsekseni klo 7 ja tässä nyt kukutaan koneella! Päikkäreitä odotellessa...

Mä samaistun Kastehelmi noihin sun tuntemuksiin todella paljon! Vaikka tämä on vasta ensimmäinen raskauteni, en jotenkin halua enkä pysty murehtimaan liikoja onnistuuko tämä raskaus vai ei. Yritän nauttia siitä täysillä nyt, ja jos käy huonosti niin se on sen ajan murhe! Ja omituisinta tässä on se, että olen yleensä se joka murehtii tulevaa kaikista pikku jutuista, mutta nyt en.

Eilen en malttanut itselleni mitään. Selailin huuto.netiä hääjutut mielessä, ja jotenkin vaan päädyin selailemaan äitiysvaate listaa Sieltä nyt sitten huusin itselleni yhdet housut ja yhdet mamma leggingsit, vaikka ne on varmaan ihan liian isot vielä tässävaiheessa. Olen huomannut tuon turvotuksen! Sormet on koko ajan turvoksissa, ja omat farkut ahdistaa todella tällä hetkellä vatsan kohtaa!

Hääjutuista vielä, selailin hääkakun koristeita netistä ja mietin että olisko hauska tapa kertoa raskaudesta elokuun häissämme hankkimalla sellainen hääkakun koriste missä morsiammella on maha pystyssä

AnnCa ja masukki 6+6

 

On kyllä hassua mieten laidasta laitaa voi tuntemukse heitellä tän rakauden suhteen. Yhtenä hetkenä niin onnen kukkuloilla ja toisena ihan paniikissa. Välillä taas unohdan koko jutun. En tahdo vieläkään tajuta että mistä tässä kysymys. Ehkä se todellisuus valkenee sitten ekassa neuvolassa tai ultrassa viimeistään. Ensimmäinen raskaus kun on, niin tuntuu että on aivan pihalla kaikesta.


Joku kyseli mielialanvaihteluista. Mies valitteli että kiukuttelen kokoajan jo ennen kun plussasin. Että ehkä tässä jotain pientä, tuntuu että yhtäkki kiukku pongahtaa nollasta sataan. Pääasiassa tuntuu kyllä että hyvin normaaleja on mielialat, ei mitään suuria vaihteluita. Viimeiset paripäivää tosin olin töissä kuin naantalinaurinko. Saattaa tosin johtua siitä, että tajusin pääseväni joulukuussa pois töistä. En oikein viihdy työssäni ja unelmoin alan vaihdosta.

Täällä myös turvotus mahassa kova, ihme jos kukaan ei huomaa. Samoin töissä juoksen vessassa pari kertaa tunnissa ja vettä juon ihan kokoajan. Ihme jos en jää kiinni. Haluaisin kertoa uutisesta vasta kun ekassa ultrassa käyty ja nähty että kaikki ok. Ei kiinnostais selitellä monelle jos raskaus meneekin pieleen. Parhaimmalle ystävälleni tosin taidan kertoa, hänelle kertoisin keskenmenostakin. Tuntuu että ei tästä selviä jos ei ole ollenkaan vertaistukea.

 

Eka neuvola varattu täälläkin 31.5. ja samaan syssyyn sain lääkäriajankin 11.6.
Maha on kauhea pallo...kuin olisi viidennellä kuulla raskaana. Housut tosiaan menee kiinni mutta vyön on saanu heittää jo pois ja istuessa masua pakottaa niin että töissä availen salaa nappeja
Collarit on kivat jalassa ja kirppareilta bonngasin jo muutamat äippäfarkutkin.
Raskaudesta tietää ainoastaan miehen yksi työkaveri ja yksi minun ystävä. Muille kerrotaan vasta ekan ultran jälkeen kun tietää että kaikki on kunnossa.
Lapsille meinasin jo jäädä kiinni kun tilasin äitiysalusvaatteita ja poika odotti postista tietokonepeliä....oli kysellyt isältä että miksi äiti on tilannut jostain vauva-kaupasta jotain?

 

Mä linkitän tämän tänne, kun monesti etsinyt netistä ja nyt löysin tuon prosenttitaulukon!!

Arvioiden 50-70% sikiöistä menehtyy kohtuun raskauden ensimmäisten viikkojen aikana. Poiketen muista lajista, ihmissikiö on kovasti uhattuna etenkin raskauden alkutaipaleella. Oheisessa taulukossa esiteteään sikiön mahdollisuuksia selvitä hengissä raskauden loppuun asti (Lähde: Medicine of the Fetus and Mother, Reece et al, 1992).


Raskauden kesto (hedelmöityksestä) Selviytymismahdollisuus
loppuraskauteen Riski kuolla kohtuun kyseisenä aikana
0-6 pv 25% 56%
7-13 pv 55% 25%
14-20 pv 73% 8%
3-5 rvk 80% 8%
6-9 rvk 96% 7%
10-13 rvk 92%* 4%
14-17 rvk 96% 1%
18-21 rvk 97.5% &lt;1%
22-25 rvk 98% 0.33%
26-29 rvk 98% 0.30%
30-33 rvk 98% 0.30%
34-37 rvk 99% 0.34%
&gt;37 rvk &gt;99% 0.7%

*: Luvut ovat suoraan oppikirjasta. Selviytymistä koskevaa lukua tulkitaan siten, että esim. jos pääsee rakennekaikututkimukseen (n. 18-21 rvk) asti ongelmitta, niin tuolloin enään. 2% raskauksista menee kesken. 3-5 rvk:n keskenmenoista suurin osa tapahtuu ennen 5. rvk:a)




Keskenmenoriskiin vaikuttavat oleellisesti myös äidin ikä, aikaisempien keskenmenojen tai onnistuneiden raskauksien määrä. Pienimmät riskit ovat &lt;35 vuotiailla (keskimäärin 5-10%). Tämä nousee 17%:iin &gt;35 vuotiailla, 23%:iin &gt;40 vuotiailla ja on &gt;50% yli 44 vuotiailla.

 

Heipsan :wave: Voisin varovaisesti hypätä mukaan joukkoon. Täällä onkin monta tuttua tuolta vauvakuume puolelta

Päivä kerrallaan elellään ja toivotaan että tällä kertaa tämä plussa kantaisi loppuun saakka. Olen kokenut nimittäin 2 peräkkäistä KM. Ensimmäinen jouluna rv6, nyt viimeisin maaliskuussa rv13 todettiin ettei sydän syki. Aika karu kokemus tämä viimeisin kun oli jo kerennyt huokaista kriittisten viikkojen mentyä ohitse, myös läheiset ja lapset (4v ja 11v) tiesi raskaudesta. Lapsille oli kova paikka.

Oireita toistaiseksi vähänlaisesti, niin kuin kuuluukin tässä vaiheessa. Menkkamaisia jomotuksia ollut rv3+3 alkaen, samoin ilta-närästystä. Ihan pienen pientä öklötystä välillä havaittavissa, eilen jäi grillimakkara lautaselle yhtäkkiä, vaikka ensin teki ihan hirveesti mieli, mutta kun sain sen eteeni alkoi tehdä pahaa. Väsyttää myös helpommin.

Turvottaa mahaa lähinnä iltaisin ja ilmavaivat vaivaa. Just sitä miehellekkin manasin että hetikö senkin pitää alkaa. Kohta ihan varmasti riesana ummetuskin. Hyvin samalla tavalla siis tuntuu menevän kuin edellisilläkin kerroilla. Silloin pahoinvointi alkoi 6+ viikoilla että sitä odotellessa

Suerten pahoinvoinnista tuossa luinkin. Voimia sulle!!

Ite en oo pahemmin oksennellut, mutta sellainen kestokraplua 24/7 :x

Eli listoille voisi laittaa Adora / 26v / 3. / K-SKS
Niin ja päiväkodissa työskentelen, lapset on 4v ja 11v, molemmat tyttöjä ja mieskin tuossa välillä näyttäytyy

 

Ai niin, varmaan laskettuaika olisi aika oleellinen tieto eli la 24.1

Nyt hurjat 4+0

 

Huomenta!

AnnCa, mainio idea tuo hääkakun koriste

millamau, olen samaa mieltä siitä, että täytyy olla joku, jolle jakaa tätä ihanaa, uskomatonta, hämmentävää ja ristiriitaisia tunteita nostattavaa uutista Vaikka pyrinkin pitämään asian salassa muilta toivottavasti neljännelle kuulle saakka, olen kertonut asian kahdelle ystävälle, jotka ovat a)ehdottoman luotettavia b) joiden tiesin aidosti ilahtuvan uutisista.

Tässä vaiheessa ei halua YHTÄÄN negatiivista palautetta - ehkä osittain siksi, että omat tunteet onnesta huolimatta ristiriitaisia. Eli haimi ja muut jotka mielialojaan ihmettelevät, kyllä onneen kuuluu myös ristiriitaisia tunteita! Tiedän, että monet hyvätkin ystäväni saattavat ajatella, että on "tyhmää" enää yli nelikymppisenä aloittaa alusta, kun on jo alkanut päästä "helpommalla" isojen lasten kanssa. Itsekään en olisi vielä vuosi sitten uskonut, että uskaltaisin enää antaa raskaudelle mahdollisuutta... mutta elämäntilanteet muuttuvat, ajatukset muuttuvat. Ja mikä elämässä on tärkeintä? Se, että pääsee "helpolla"? Ura? Ehdin tehdä töitä vielä yli 20 vuotta (tai pääseekö tämä sukupolvi enää edes eläkkeelle...) - mutta juuri nyt on koko lailla viimeinen mahdollisuus saada kokea uuden elämän ihme. Lapsi tuo toki tullessaan työtä, väsymystä, ristiriitoja, rajoitteita - mutta myös valtavasti iloa ja elämänmakua! En halua tehdä ratkaisujani pelosta ja rajoituksista käsin, vaan elämän ihmeellisiä mahdollisuuksia tavoitellen

Kuulostaa ehkä vähän lässyn-lässyn-idealistiselta, mutta vakuutan, etten puhu mistään pilven päältä vaan olen kipuilun kautta päässyt tähän pisteeseen. Elämä on ihanaa! JEE :wave:

Kastehelmi ja Ihme 6+3 (onpas ihanaa kun saa taas lisätä yhden päivän)

PS. Muuten, lisäys tuohon Elämä on ihanaa - lausahdukseen: tämä pätee vain ja ainoastaan sillä edellytyksellä, ettei iske hirveä pahoinvointi! Kokemuksia on todella pahasta raskauspahoinvoinnista, eli tiedän mistä te pahoinvoivat puhutte! Voisiko olla niin ihmeellisesti että tällä kerralla selviän kokonaan ilman...? Onhan hormonitoiminta varmaan ehtinyt muuttua melkoisesti sitten edellisen raskauteni yli 10 vee sitten.

 

Tervetuloa uusille,viime sivulla niitä olikin usea.

Adora tervetuloa myöskin,kiva kun sinäkin plussasit niin pian uudestaan.
Aivan kamalia olet kokenut. Taidettiin olla yhtäaikaa myös syykuisissa,täällä on aika moni sieltä uudelleen plussanneena.

Pai :hug:

On tää sitten stressaavaa aikaa tää alku. Ensteks antaa itselleen oikein luvan olla raskaana ja sitten seuraavana päivänä kelailee taas kun ei mitään oireita ole,oliko tääkin nyt sitten tässä ja sitten taas joku oire putkahtaa esiin ja sitä ollaan niin raskaana...Kyllä tuntee ailahtelevat suuresti ja toiseksi mä oon tiuskinut nyt tosi paljon miehelleni :ashamed:. Ensviikolla ultra,ai että mä niiiin odotan sitä

Ranskis & 6+1

 

Täällä ei ole onneksi tullut vuotoa sen yhden päivän tippojen jälkeen. :heart:

Ihanaa, että tänne tulee koko ajan uusia vauvamasuja ja samalla tietenkin harmittaa niiden puolesta, jotka joutuvat jäämään pois.

Inhottavaa odottaa ensimmäistä neuvolaa, joka on vasta 7.6. Selviääkö ensimmäisellä neuvola kerralla, että onko raskaus kohdun sisäinen? Vai pitääkö varata lääkärille aika, joka varmistaa asian? En uskalla iloita täysin ennenkuin asia on 100% varma.

 

Tervetuloa uusille! :wave:

Turvotus Jep, kaivoin sit äitiyshousut kaapista ja eilen pistin ne kaupungille jalkaani. Farkuilla ei voi olla yhtään.

anu Hyvin on viiva vahvistunu.

Rimppakinttu Meillä ei neuvolassa ultrailla. Ensimmäinen ultra on se nt-ultra, paitsi jos käy itse yksityisellä varhaisultrassa. Me ollaan menossa varhaisultraan, ei millään pystys odotteleen niin pitkään tietoa, et onko siellä edes ketään ja onhan masussa kaikki muutenki hyvin.

Tine & ? 4+2 taitaapi olla

PÄIVITETTY

 

Tine: Olen myös harkinnut vakavasti tuota varhaisultraa. Nyt on siis menossa 5+4. Taitaa vaan olla aika kallista tuo varhaisultra..

 

Tervetuloa taas uusille! Ihanaa kun meitä on jo näin paljon, on aina uutta luettavaa, kun avaa nämä sivut.

Mulla on ollut aika ristiriitaiset tuntemukset tätä raskautta kohtaan. Tämähän tuli meille pienenä yllätyksenä. Olemme kyllä molemmat toivoneet kolmatta, mutta ei ehkä ihan näin pian.
Tosiaan, ensimmäisen lapsen tekemiseen meni 2,5 vuotta, toinen sai alkunsa 3. yrityskierrosta ja tämä kolmas yhdestä kerrasta ns. varmoilla päivillä. Mulle ei tuo hormonaalinen ehkäisy oikein sovi, pitää kai harkita tämän jälkeen jotain pysyvämpää ratkaisua.
Plussa oli kyllä aikamoinen järkytys, en oikein tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. Onneksi mies suhtautui kuitenkin oikein positiivisesti, ja olen minäkin alkanut tottua ajatukseen. Eniten hirvittää se, että lapset ovat niin pieniä vielä, 1 ja 3 vuotta. Mies on myös aika usein ulkomailla työmatkoilla. Talonrakennusprojektinkin olisi tarkoitus alkaa lähiaikoina. Mutta täytyy ottaa vastaa se mitä annetaan, aborttia ei kyllä ole kertaakaan edes harkittu.

Onneksi mulla ei olo ole ollut niin huono kuin joillakin teistä. Pahoinvointia on kyllä ollut, mutta harvoin pitää oksentamassa käydä. Ärsyttävintä on se, että vatsa on jatkuvasti löysällä ja täynnä ilmaa. Odotan kyllä jo kovasti toista raskauskolmannesta, kun olo ei vielä ole niin tukala mutta alkuraskauden vaivat on ohitettu.

aby 7+3

 

Rimppakinttu Niin ne taitaa olla aika tyyriitä juttuja. :/ Me käydään täällä Oulussa Meri-Oulun neuvolassa (yksityinen) niin maksaa 50e. Käytiin esikoisestakin siellä ja oli kyllä mahtavaa palvelua. Pitäisi vissiin soitella sinne aikaakin..

aby Mie kans en onneksi oo potenu kaameita pahoinvointeja. Toivottavasti pysyvätkin poissa! Esikoisesta en oksentanu kuin pari kertaa pestessä hampaita. Autossa kyllä pahoinvoin ja se oli tympeää, varsinkin kun olemee kovia liikkumaan.

 

Heippa kaikille, uskaltaudun varovaisesti mukaan. Eli aliisa10/ 28v/ 2lapsi/LPKS ja laskettu aika 22.1 Täällä sitä sitten vihdoin ollaan ja toivotaan parasta että raskaus menee loppuun asti. Neuvolaan en ole vielä soittanut tänään olisi 4+6 jos oikein laskin. Jotenkin mulla on aivot niiin jumissa että en tunnu osaavan laskea päiviä enään :ashamed: En muista enään lähettiinkö ihan 0 laskemaan eli ensimmäinen vuoto päivä olise 0 ja sitten +1 yms yms.. Millon olette varanneet ensimmäisen neuvola ajan?

 

Mä oon käynyt varhaisultrassa pojasta ja tuosta mikä keskenmeni.. Yritin eilen varailla lääkäritalolta ja terveystalolta aikoja tohon viikolle 23-24.. Niin ei jumaliste gynekolokia koko pohjanmaan alueella! :O Aloin vaan miettimään kun meillä neuvolassa ei ole ultraa eikä lääkärikään ultraa vaan np-ultra ja rakenne-ultra käydään seinäjoella johon matkaa n.100km... saisinkohan neuvolan kautta lähetettä s-joelle ultraan kun kuitenkin se km hiljan takana ja toinen km v.2004... Ainakin aion kysyä!!!!!

 

Uskaltaako vai ei? No jos nyt kuiten. Ilmoittaudun varovasti mukaan. :wave:

Hellunmartta 31 v, 4.lapsi, LKS, LA 25.1.13

Helmikuussa plussasin ja se meni kesken, niin nyt onkin sitten pelko persiissä. Epäuskoinen olo, oikeastikko nyt ollaan taas raskaana. Kuopus on 10,5 kk eli ikäeroa tulee reilu 1,5 vuotta. Yritystä tästä neljännestä takana melkein puoli vuotta.

Oireita ei kauheasti ole, satunnaista huonovointisuutta ja selkäkipua. Turvotusta ei ainakaan vielä huomattavissa.

Hellunmartta ja Elmeri 3+6

 

Anu84 eikö tosiaan löydy mistään gynekologia?! No jo on, ovatko ne sitten jo kesälomalla Seinäjoelle minä olen menossa varhaisultraan julkiselle, koska meillä hoitoja takana, vaikka nyt luomusti raskaaksi tulinkin. Mutta koitappa soittaa sinne ja puhu siitä keskenmenosta, niin luulis sun pääsevän meillä matkaa 60 km Sjoelle..

 

Anu84: meillä ei ainakaan päässy ultraan km vuoksi, pitäisi olla 3 peräkkäistä ennekun pääsee. Itse luotankin siihen että niin kauan kuin ällöttää ja oksettaa.. sitten jos ei joku aamu oksetakaan niin sitten varhaisultraan

Zuh 6+6

 

Tervetuloa uusille minunkin puolesta !

Eilen tosiaan oli eka neuvola . Kyllä siellä ultrattiin,oikeassa paikassa oli ja syke löytyi jo . Epäili myös toisenkin salamatkustajan olevan kyydissä . Veti hiukan hiljaseks tai siis tosi yllättynyt olo ! Mulla kyllä tuli viikkonäytölliseen digiin jo tosi aikaisin 3+ vaik viikkoja piti olla vähemmin . Johtuikohan sit tuplista ... ??

Nyt jännittää kahta kauheemmin kaikki ! Masu on turvoksissa ja rinnat kipeät, ruokaa ei mieli tee yhtään . Aijempien viikkojen vihlaisut alavatsalla on loppunu...Tai pariks päiväks koska nyt taas tuntuu masus jotain tapahtuvan...


Susie90 & Ruu (x2) 7+0 Poks!