TAMMIKUUN TOIVOT joulukuussa

Cobacabanalle isot onnittelut !!!
Katsoin että meillä oli sama LA. Aika hurjalta tuntuisi jos minullakin nyt olisi jo kohta viikon ikäinen tuhisija =) Onnea vielä :heart:

Tammimasulle voimia!

Omaan oloon ei nyt tätä turvotusta ja väsymystä kummempaa.

Torstaina on aika Tyksin Ä-polille jossa myös ultraavat.
Saanpahan varmistuksen samalla myös siihen onko pikkuinen perätilassa vai raivotarjonnassa. Tuo kun pyörii edelleen, ollen eilen ainakin kertaalleen tunnin poikkitilassakin.

Pitäis varmaankin alkaa jo hiukan miettimään omaa kassia sairaalaan mukaan ja ainakin kirjoittaa lapulle mitä esikoiselle pakkaa hoitoa varten, yöllä kun kuitenkin taas tulee lähtö ja pää tyhjä jo valmiiks.

Alkaa nämä viikot tässä täyttymään. Just huomasinkin et esikoinen syntyikin jo tästä 2 viikon kuluttua.

Nyt päiväunille.

T: TeeB... ja hyrrä 34+4

 

Terveisiä neuvolasta Kaikki ok, paitsi paino oli laskenut... Ei ole enää niin rasvaiset pitsat maistuneet, siitä kai se johtuu.

Loppuvuoden neuvolat (ja tammikuullekin yksi) varattiin samalla Niin se aika vaan rientää. Huomenna tutustuminen sairaalaan, vihdoinkin!

Pesin viimeyön pyykkiä; kone alkoi taistella harsokuormaa vastaan ja sen kanssa sitten leikin yön, vaikka nukkuakin olisi tietysti voinut. Nyt sitten väsyttää...

 

Kiva, mulle soitti terkkari heti aamulla kaheksalta (herätti mokoma ) ja kertoi että mun lääkäri on kipee, jolle mulla piti olla huomenna aika ja se ei löytäny mulle mitään muuta aikaa koko viikolla. Lupasi kyllä soitella uudestaan. Ihan kiva sinänsä että sehän pitäs olla jo viikolla 36 se lääkäri ja se oli viime viikko... No ei mulla sinänsä muuta hätää mut olisi ihan kiva varmistaa et vaaveli on oikein päin ja lisäks musta tuntuu et se on alkanu laskeutua kun on pari viime iltaa painanu päätänsä aika kipeesti tuolla jossain tosi alhaalla.

Se terkkari muuten ohimennen siinä puhelimessa sano kun mun tietoja katteli että semmoselta kolmikiloselta tytöltä tuo vaikuttaa Ja sitten se itekkin ihmetteli että miksi hän sanoi tyttö kun ei tiedä kumpi, no sanoin sitten et ihan oikeassa olit heh...

Muuten alkaa kaikki olla kunnossa, kasattiin eilen pinnis ja pesin äp:n lakanat siihen. Täytyis varmaan hankkia muutamat lakanat vielä lisää, olin ajatellu ommella mut kun toi kone tyssäs niin pitää kai ostaa.

BabyP ja pienoinen 36+1

 

Tammimasulle voimia ja kärsivällisyyttä, ei varmasti kivaa sullakaan tuo makoilu. Katsotaan tosiaan, oletko seuraava synnyttäjä..

Viime yönä tuli ravattua vessassa useamman kerran. Yleensä selviän yöstä kahdella käynnillä muta nyt kävin kyllä useammin. Lisäksi alavatsassa oli hurjaa paineen tunnetta johon koko ajan havahduin ja pikkuinen mylläsi taas oikein olan takaa. Nyt tuo taitaa vaan köllötellä kun on niin hiljasta.

Kaipa sitä sairaalakassia pitäisi tosiaan alkaa kohta miettimään valmiiksi.. minäkin kovasti mietin tuota vauvan kotiintulo-vaatetusta, ettei tule topattua pikkuista ihan liiallisuuksiin. Pikaisestihan mekin vaan autoon mennään ja autosta kotiin joten ei tarvi kylmässä olla kauaa.

Joululahjoja pitäisi siis OIKEESTI nyt alkaa jo hankkimaan..!!

Millä viikolla synnytystapa-arvinoiti yleensä on?

 

Onnea Cobacabana! Kovin täälläkin odotellaan että pääsisi jo uutisia kertomaan. Neuvolatäti oli sitä mieltä että tämä saattaisi tulla etuajassa, ettei ainakaan yli menisi. Mutta katsotaan nyt. Tänään on rv 35, niin kyllähän tämä jo aika valmis alkaa olemaan, kuten myös minä...

Monilla taitaa olla jo vaatteet pestyinä ja kaapissakin odottamassa vai? Meinasin alkaa tällä viikolla niitä pesemään, ei ole aikasemmin uskaltanut, jotenkin tuntuu että jos liian ajoissa alkaa laittamaan valmiiksi niin jotain kamalaa tapahtuu... Pinnasänky kasattiin tuossa paripäivää sitten, toimii tällähetkellä hyvänä varastona patja pitäisi käydä ostamassa. Lakanoita meinasin alkaa tässä ompelemaan, muutaman vanhan lakanan meinasin päästää uuteen elämään vauvanlakanoiksi

Joululahjoista, huoh.. onneksi meillä ei joululahjoja harrasteta juurikaan, tänä vuonna anoppikin ilmoitti ettei osteta lahjoja, mahtavaa!! Olen kovin surkea lahjojen ostamisen kanssa, olen juurikin se joka ostaa niitä tuikkukuppeja ja kynttilöitä mitä kaikilla jo pursuaa kaapit :snotty: synttärit on sitten erikseen, jotenkin sillon osaa suhtautua ihan eritavalla lahjojen ostoon, joululahjat on aina tuntuneet vaan kamalalta pakolta. En oikein ole jouluihminen noin muutenkaan. Kai siihenkin on tultava muutos nyt kun lapsikin tulee :xmas:

 

tammimasulle jaksamista lepäilyyn! Itellä kyllä tuottas niiiin tuskaa..

mymmyryy: mie ainaskin muistan sinut!! Huomasin, että olet heinäkuisissa, onnea!:heart:

kirppunen: Mulla vaavi on pääsääntöisesti koko ajan silleen, että pää on oik. kylkiluitten päällä, välillä voi puskea päätään kylkeen tai vaihtaa vasemmalle puolelle, mutta palaa aina vanhaan tuttuun paikkaan oikealle puolelle, mikä lie siinä niin viehättää! Ja potkuja satelee virtsarakkoon.:x Jännä, kun monet puhuu, että vauva pyörii miten sattuu mahassa, mutta ei tää vaan oo pyöriny.. jumittaa pää tossa ylhäällä koko ajan!

Mulla ois viikon päästä neuvola-aika ja jos ei ole kääntynyt, ni aika äitipolille. Mä kyllä ajattelin siihen käännytykseen suostua, jos se vaan on onnistuakseen.. tosin heti kyllä aion sanoa, jos sattuu. Ois se niin ihanaa, kun nyt kääntyis itekseen.. En kyllä ehkä uskaltas perätilassa alkaa synnyttämään, kauheeta jos pitää ite päättää, että sektio vai perätilasynnytys. Hirvittää kyllä se sektio jo ajatuksenakin.. anoppihan jo lateli, että eihän se ole leikkaus eikä mikään, kun ei edes nukuteta! Ja hällä itellähän ei oo tietenkään minkään valtakunnan kokemusta asiasta.. :headwall: Mutta eiköhän siitäkin hengissä selvitä, jos niikseen tulee ja vauvan terveys tärkein!

Pearl 33+5

 

Tammimasulle tsemppiä ja jaksamista! Kyllä tämä makoilu menee, kun on kerta hyvä syy ja palkinto, eiks vaan? =)

Vauvan vaatteet on pesty, silitetty ja lipastossa. Onneksi ehdin tehdä sen ennen tätä lepoa. Oletteko muuten laittaneet pesuun nurinpäin niitä äippäpakkauksen vaatteita? Osassa kehoitettiin niin tekemään. Luin ohjeet vasta pesun jälkeen...

Pearl, toivottavasti vauveli kääntyy ihan itsellään alaspäin. Oletko kokeillut mitään asentoja, jos ne auttaisi? Niiden tehokkuudesta en itse tiedä mitään.

 

Moi.

Copacabanalle onnittelut pojan syntymän johdosta :flower: mukava, että loppujen lopuksi kaikki meni hyvin.

Sashalle ja Tammimasulle jaksamista sinne "sängynpohjalle" :hug:

Meillä poika sairasti äidin ensimmäisen lomaviikon kunniaksi koko viime viikon. Reppanalla olikin sitten loppujen lopuksi sekä korva- että nielutulehdus. Eilen ja tänään on jo ruoka maistunut paremmin, eikä kuumettakaan ole ollut, mutta äiti on ollut ihan mökkihöperönä, kun ollaan oltu päivät neljän seinän sisällä.

Kiitokset eilisestä Johjolle, Hemulille ja Jonnalle, oli mukava taas rupatella, perjantaina sitten nähdään =)

Minä en ole vielä jaksanut vauvanvaatteita pestä, mutta olen sentään saanut jonkin verran siivoiltua kotona ja laitettua joulua. Eilen kävin myös ostamassa muutamia joululahjoja, ja se hyvä puoli tässä kotona olemisessa on ollut, että on saanut tehtyä joululeivonnaisia pakkaseen :xmas: Täytyy sanoa, että itsellä on kyllä väsymys helpottanut, kun ei ole enää ollut töissä. On ihanaa, ettei enää iltaisin tarvitse vain maata, kun ei jaksa mitään muuta tehdä

Jaksuja kaikille tammimasuille! Lähden leipomaan sämpylöitä, taikinan juuri on tuolla poreilemassa

Andie ja luumu 33+2

 

onnittelut cobacabanalle pienestä poikavauvasta :flower:

papupata tais kysellä käsien puutumisesta, mulla on nyt ihan viikon sisällä alannu puutuun kädet, yleensä oikee käsi.

tammimasulle täältäki jaksamisia lepäilyyn :hug:

juu, tänään oli äpolilla kokoarviossa. tämän hetkinen arvio on [/b]4kg.[/b] en viitti edes kuvitella mitä se olis 3 viikon päästä ku on LA. lääkäri antoi uuden ajan 19.12. sillon tod.näk. käynnistävät jos ei itsekseen tuu sitä ennen. lääkäri vähä ärsytti kohdunsuuta, jos vaik lähtis itestään käyntiin. toivottavasti nyt lähtis, mut epäilempä vaan. nyt ei ainakaa mitää erityisiä tuntemuksia, mutta ei täs tiiä, et tuleeko iltaa kohden, tai lähipäivinä. nyt vaan kauheesti siivota ym no ei, en usko noihin S juttuihin. uskon että tulee ku on tullakseen, vaikka eihän sitä ikinä tiedä.

juup, mutta taas pikaseen vaan tulin.

cruella+vauva 37+2

 

pearl84 mulla oli tuo kuopus ihan tismalleen samassa asennossa kun tämäkin neiti, viitisen kertaa yrittivät kääntää, siinä onnistumatta :x Sektio oli ihan p....stä, ei todellakaan mikään pikkujuttu saatika sitten riskitön, mutta pakkohan vauva on ulos jollain saada. Noista asennoista, millä vauvaa vois houkutella kääntymään... itse pyllistelin kontallaan kuopuksen aikaan useamman viikon, ja neiti ei hievahtanutkaan mihinkään suuntaan Nytkin olen välillä ollut kontallaan ja perä pystyssä, mut noup, neiti ei suostu hievahtamaankaan :snotty:

Käytiin ulkoilemassa peräti 2 tuntia tytön kanssa, pitkä lenkki pitkästä aikaa käveltiin, teki ihan hyvää, vaikka välillä vihloikin mahasta.

cruellalla on jo kivasti viikkoja kasassa! Varmaankin alkaa kohtapuolin oikeesti vauvoja syntymään :heart:

Siis ajatelkaa, mulla ei oo kertaakaan ollut neuvolalääkäriä tän raskauden aikana Synnytystapa-arvio viikolla 37, kai sitä sillon lekurin vasta tapaa, jos nyt ei sitten aikaisemmin jo sinne joudu, tuon neitokaisen asennon takia.

Huoh, tylsää, jospa lähtis sohvalle pötköttelemään....

 

sasha: en oo kokeillu asentoja, kai sitä jotenkin pylly pystyssä pitäs konttailla! Tosin ei terkkari ainakaan maininnu mitään, et niin pitäs tehä, jostain vaan oon lukenu. Jotenkin vaan tuntuu, ettei se auta.. mutta voishan tuota kohta lähteä konttailemaan!

kirppunen: Mä just sanoin miehelle, että yrittäkööt kerran kääntää ja jos ei käänny, ni sitten antaa olla. Meiltä kuitenkin on tonne äitipolille matkaa 70km, että ei aleta siellä monta kertaa käymään. Vai siis samalla kerralla yrittivät sulla 5 kertaa kääntää, vai jouduit 5 eri kertaa käymään siellä? Oon vähän tyhmä.
Jotenkin tuntuu, että vauvalla ois joku syy olla näin päin, kun niin sitkeästi on tässä asennossa pysynyt koko ajan.. esim. lyhyt napanuora tms. Selviskö sulla aiemmalla kerralla mitään syytä, miksi vauva oli perätilassa? Vai viihtyikö siinä ihan omaksi ilokseen..?

 

Pearl 5 eri kerralla yrittivät kääntää, ihan kiva oli juu ajella edes takasin, meilläkin 70 kilsaa äippäpolille matkaa. Mitään syytä ei mulle ainakaan kerrottu, miksi vauva vaan poikittain viihtyi, outoa tosin ainakin mun mielestä on, että tämäkin viihtyy aivan samassa asennossa. Esikoinen kuitenkin syntyi ihan normaalista ja oli rt jo viikolla 28...
Kyllä sitä kääntämisyritystä vähän aikaa jaksaa kestää, mut mulle tuli sitten loppujen lopuksi ihan törkeen paha olo ja alkoi huipata kun lääkäri murjoi melko kovasti tuota mahaa, ja nahka oli hellänä sen jälkeen!
Noh, katsotaan mitä tuleman pitää, ainakin kai ne osaa nyt varautua siihen, että jos sektioon mennään, niin se puudutusaine laskee mun verenpaineet super matalalle, kai siihen sitten jotain lääkettä on olemassa, että pysyisi edes tajuissaan..... :xmas:

 

kirppunen: No huh, mä kyllä ajattelin, että se 1 kerta saa riittää! :x Mies ois sitä mieltä, että ei kertaakaan yritettäs kääntää, se raasu pelkää, että vauvalle tapahtuu jotain. :heart: Mutta eihän sitä tosiaan tiiä, pääsekö ees siihen käännytykseen, terkka ainakin sano, että siinä pitää ns. kaikki palaset loksahtaa paikoilleen, ennen ku ees yrittävät sitä. Mulla sattuu mahaan jo se, kun terkka kokeilee päältä vauvan asentoa!
Mä oon kanssa miettinyt, miks tää vauva on näin koko ajan.. ihan niinkun se ei pystys/ mahtus olemaan muuten. Ja ihan siitä asti on ollut näin, kun potkut aloin tuntemaan. Sf-mittakin on ollut koko ajan huipussaan, viimeks oli huikeet 36cm, mutta kai se johtuu tästä perätilasta, vauvan kun pitäis näet olla hyvin pienikokoinen. Täytyy vaan nyt toivoa, että kääntyis itekseen. Elämme jännittäviä aikoja..

 

Tulin vaan kertoo pikaisesti neuvolakuulumisia ennen synnytysvalmennusta..Tänään oli siis viimeinen neuvolalääkäri ja synnytystapa-arvio. Vaavilla oli kaikki kunnossa, sykkeet oli hyvät ja pää oli jo ihan alhaalla. Ja lantio kuulemma ok alatiesynnytykseen. Kohdunkaulaa oli jäljellä 1,5cm ja kohdunsuu pehmeä ja sormelle auki. Jotain edistystä siis tapahtunut Sf-mitta oli parissa viikossa hypännyt 31cm:stä 37cm ja sain lähetteen kokoarvioultraan rv38. Tosin tällä kertaa oli eri mittaaja joten luulen että sillä on osaksi vaikutusta tuohon heittoon... Aika hyvänkokoinen vaavi ois siis kuulemma tulossa, mutta sen tarkempaa arviota lääkäri ei halunnut päältäpäin sanoa...Toivottavasti ei kuitenkaan mikään 5 kiloinen

Fistik ja PikkuPrinssi 36+3 :heart:

 

Hei vaan :wave: Tulin ihan silkkaa uteliaisuuttani katselemaan juttujanne, itselläni pian 8kk täyttävä tyttö Tarkoitus ei ollut kirjoittaa mitään, mutta kun joku kauheasti kammoksui tuota sektiota niin on pakko sanoa että ei se nyt niin kamalaa ole

Itse synnytin naistenklinikalla ja kaikki eteni normaalisti niin pitkälle että tyttö oli jo tulossa kun yllättäen sydänäänet laski ja samalla lääkäri huomasi että hän oli hieman huonossa asennossa tulossa (kuitenkin pää edellä, mutta kasvot kohti mahaani ja pää takakenossa), niin teki sitten päätöksen hätäsektiosta. Mä olin etukäteen pelännyt kauheasti että joutuisin leikattavaksi, ja kuullut vaikka mitä typeriä pelotteluja että muka vatsalihakset menis pilalle jne. Höpöhöpöhöpö sanon minä Pääsin sairaalasta ulos jo kolmantena päivänä ja heti seuraavana päivänä synnytyksen jälkeen sain jo mennä yksin suihkuun. Tikit näytti pelottavilta ja pelkäsin niiden poiston sattuvan, mutta ei se sattunut yhtään ja nyt arpikin on vaalentunut tosi paljon (ja sen saa hiottua hintaan 200e laserilla täysin piiloon).

Itse synnytyskin oli ihanan rauhallinen ja tunnelmallinen tapahtuma. Ei se satu sen enempää kuin hammaslääkärissä käynti jos vain hoksaa pyytää lääkettä ajoissa. Mä jossain vaiheessa ajattelin et "vähän pahempaa kuin normaalit menkkakrampit, odotellaan kunnes kivut on pahemmat" kunnes mä tajusin että sitä lääkettä täytyy pyytää juuri silloin kun kivut ovat kutakuinkin siedettävät (koska lääkkeen saamisessa voi mennä tovi) Mä sain petidiiniä lihakseen + opamoxia ja niitten avulla sain nukuttua muutaman tunnin avautumisvaiheessa Epiduraali ei sattunut yhtään, vaikka pelkäsin että tietty selkärankaan tuleva pistos sattuu. Piikin laitossa meni joku 1-2min ja mä en edes huomannut kuinka se laitettiin. Ajattelin vain rohkaista teitä joilla koitos on ensimmäistä kertaa edessä - ei se niin kamalaa ole kuin väitetään :hug:

 

Katarina-81: Kiitos rohkaisusta, kiva kuulla välillä positiivistakin sektiosta! :flower: Itteä alkanut nyt niin jotenkin jännittää, että joutuuko sektioon vai ei, että yöunetkin meinannut olla välillä vähissä viime aikoina ja tippa linssissä. :'( Mutta kai sitä synnytystapaa tässä vaiheessa itse kukin miettii. Ei itseä sektiossa hirvitä arvet tms., mutta jotenkin tuntuu niin hurjalle, että ollaan siinä itse hereillä ja jotain mahaa avataan, vähemmästäkin luulis paniikki iskevän! Mutta kai sitä jotain rauhottavia voi saada ennen leikkausta, jos kovin pahalle tuntuu.
Itse olen hoitsu ja tykkään kyllä pistellä ihmisiä, heh, mutta itellä ei ole koskaan ollut tippaa, enkä ole minkään moisissa leikkauksissakaan ollut, että kyllähän se hieman jännittää, kun ei tiedä mitä on odotettavissa! No toisaalta, tässä taannoin leikattiin viisaudenhammas pois ja siitä kuulin vaikka minkä moista kauhutarinaa etukäteen, mutta ei kyllä sattunut yhtään!! No joo, ehkä toi sektio on hieman eri juttu, mutta anyway..

 

Voi kuule, kyllä viisaudenhampaan poisto oli paljon kauheampaa Tiedätkös, sä voit pyytää etukäteen sellaiset lasten puudutuslappuset siihen kohtaan mihin kanyyli kädessä laitetaan, sanot vaan ettei oo ennen laitettu ja että pelkäät hieman Mulla tumpelo kätilö ei saanut kahdella yrityksellä tippaa paikalleen, joten kauhu kurkussa odotin vuoronvaihtoa ja seuraavaa yritystä...Onneksi tuttu sype-kätilö tuli puudutuslappuset mukanaan ja ei mua sattunut sen jälkeen yhtään

Ja jos tosiaan tulee sellainen sektio että se tehdään sun ollessa hereillä, niin saat vielä nätin pikku viillon mikä peittyy bikineilläkin (tutulla sellainen, mut mulla hätätilanteen vuoksi mahassa pystysuunnassa ).

Mun käsittääkseni ennen leikkausta saa kyllä esilääkkeen, yleensä se on se sininen diapam missä unilääkettä mukana, mutta veikkaisin että sä saisit varmaan opamoxeja kun niistä ei pitäisi olla pienokaiselle haittaa Ja parempi se on tosiaan tehdä sun ollessa hereillä, niin ei ole vaaraa siitä että vauva saisi unilääkettä osakseen niin kuin meillä kävi. Tyttö sai vain 3 pistettä koska oli niin unelias synnyttyään, vaikka täysin terve ja reipas tuo on ollakseen kolmen pisteen tyttö

Haleja kaikille :hug:

 

Heips!
Kovasti ootte jutelleen tosta PT:sta ja sektiosta.
Mulla oli siis esikoinen pää alaspäin jo tosi aikaisin. Istukka silloin oli takaseinämässä. Muiden ongelmien takia siis mentiin sektioon.
Sen takia tällä kertaa olinkin jo ajoissa päättänyt et sektio se on taas.
Nyt sit on myös PT kaiken huipuksi. Mulla on ollut jo n rv25 olotila et vaavi on PT, koska potkut suuntautui virtsarakkoa kohti. Sit mun tuttu on kokeillut ja todennut et PT se on. Tietty pienemmillä viikoilla on vaikeaa sanoa et mikä on peppu ja mikä pää, kun molemmat ovat silloin luisia.
Kuitenkin. Mulla oli tosi kipeitä häpyluun tuntemuksia n rv 28-30, milloin luulen et vaavi yritti tunkee päätä alas. Sit ne loppui. Rv 32 ultrassa sit selvis et masussa ollaan poikittain. Ei ihme et kivut loppuivat, koska pää ei ollut sinne tunkemassa.... Ultrassa selvisi myös et mun istukka on ylhäällä.
Sit katselin mun vanhaa ultrakuvaa (rv14) ja silloinkin jo vaaveli oli poikittain........
Eli oon itse ajatellut et joko istukan takia vaavi ei tykänny mennä oikeeseen asentoon tai sit vaan ei tykänny tunkee itteensä alas. Eli en tiedä. Sen tiedän vaan et esikoisen kans ei ollut tällaista ongelmaa....
Käännytyksistä oon kuullut sen et usein ne ei onnistu. Niin ja et se voi sattuu ja tehdä pahan olon.
Perätila synnytyksistä sen verran et hattua nostan niille jotka siihen rupeavat/pystyvät. Itse en sellaiseen rupeais.
Täällä mis mä asustelen eivät ees tee käännytyksiä tai PT synnytyksiä ollenkaan. Et sellainen homma.
Sektiosta sen verran et kipeehän sitä olin, mut et ei se tosiaankaan oo paha juttu. Tietty helpompaa on jos menee alateitse, mut jos on sektio eessä kyllä se siitä. Ainut asia sektiossa on todellakin et on sellainen olo et on toisten armoilla. Mutta kyllä joskus on varmasti normi synnytyksessäkin sellainen olo.
Eli ei kannata murehtia liikaa jos vaavi on PT. Kyllä se tosiaankin ulos sieltä tulee tavalla tai toisella. Ja varmasti lekurit katsovat parhaan mahdollisen tavan jokaiselle. :heart:

 

Cruella, sullahan on jo ihan täysikokoinen vauva masussa! Ehtii siis aivan maksimissaan 500g vetäistä tuohon seuraavaan kontrolliin mennessä, koska eihän viikossa sikiölle paljon päälle 200g kai tule..? Jännittävää seurailla, pääsetkö ihan luonnollisten syiden takia synnärille jo ennen seuraavaa aikaa

Fistik on saanut lupaavia uutisia. Mulla on n-lääkäri keskiviikkona, ja voi että mä toivon samansuuntaisia kuulumisia! Alapäätä jonkin verran pakottaa ja vihloo, joten kyllä siellä jotain on tapahtunut. (Uudelleensynnyttäjällä se kuitenkin on luonnollista, ja vasta ihan selkeä kohdunkaulan lyheneminen merkitsee synnytyksen lähenemistä.)

Pearl84, mullakin on sektiosta itsestään vain positiivista sanottavaa. Lähdin synnyttämään esikoista aktiivisen synnytyksen opit mielessä, enkä ehtinyt edes kokea kunnon supistuksia, kun lääkäri jo päätti, että kiireelliseen sektioon mennään. (Mulla oli korkea lapsivesien meno, eli lorahdellen meni. Kohdunsuu oli 3cm auki ja kanava kadonnut. Sikiön sydänäänissä oli kuitenkin sen verran rytmihäiriöitä, ettei voitu luottaa sydänkäyrän paikkaansapitävyyteen alatiesynnytyksen aikana.) Niinpä sain kammoamani epiduraalin+spinaalin, ja luomun sijasta leikattiin... Mutta meni hirveän hyvin! Sitä epiduraalin pistoa en edes tuntenut, eikä ollut vaikea olla paikallaan, koska ei supistellut.
Meillä oli tosi rento tunnelma leikkaussalissa, koko henkilökunta oli naisia, ja joululaulut soi radiossa. Sitä vatkaamista kesti vain hetki, sitten jännittyneenä odotettiin vauvan ensimmäistä parkaisua. Leikkaussaliin siirryttiin klo 19 tienoilla, ja lapsi syntyi 19.45. Ei edes mennyt kauan.
Toivuin tosi nopeasti: seuraavana aamuna seisomaan, sitä seuraavana jo kunnollista kävelyä, ja alle 3vrk:n päästä olisin jo päässyt kotiin, mutta muista syistä olin neljä päivää sairaalassa. Kipulääkkeitä söin kahden ekan päivän verran säännöllisesti, kolmantena päivänä muutaman paracetamolin, ja neljäntenä taisin jo jättää ne pois.

Nyt vähän omia kuulumisia. Tänään käytiin tutustumassa paikkoihin NKL:llä, ja vähän jo tuli se tuttu viimeisten viikkojen jännitys Ja huomenna pakkaan sairaalakassin omien kamojeni osalta. Vauvaa varten pakkaan sitten, kun olen pessyt pikkupyykin.
Loppuajan fiilis tässä on voinnin osalta, kun supistelee päivittäin, selkä on vihdoin ja viimein kipeytynyt, ja yöllä valvottavat (kissojen ja lapsen lisäksi) ensin lonkkasärky, ja aamuviideltä viimeistään hormonit. Päivällä kyllä nukuttaisi... No, perjantaina on viimeinen tentti, sitten jäänkin ihan kokonaan kotiin. Voi taas ottaa päivittäin päikyt pojan kanssa

Tuttiritari 35+4

 

tuttiritari2 mun mielestä vauva kasvaa kans sen n.200g viikossa loppu vaiheessa. toivoisin kyl että lähtee itestään käyntiin, mutta mul oli paljo hommia suunnitteilla ens viikolle, et saas nähä kuinka käy.

täälä on kyl monella vauva perätilassa. tänään sielä äippäpolilla ollessani, sinne tuli nainen käännytykseen, oli kuulemma yritetty kääntää aikasemmin mut ei onnistunu eikä nytkään onnistunu. sais sit sektioon ajan.

 

Mähän toivuin sektiosta tosi nopeeta, perjantaina leikattiin ja sunnuntaina olisin jo kotia päässyt, mutta vauvalta kuului sydämestä sivuääni, niin piti maanantaihin asti olla, että sitten ultrasivat vauvan sydämen. Ja itse sektiohan mullakin meni ihan hyvin, mutta ilmeisesti reagoin tosi herkästi siihen puudutusaineeseen, koska paineet romahti niin alas ja ihan muutamassa sekunnissa tosiaan kaikki tapahtui ja pääkopassa pimeni. Mutta nyt varmaankin osaavat jo ajoissa lääkitä niin, että paineet pysyisivät edes sellaisella tasolla, että olisin tajuissani. Ja tosiaan sektion jälkeen rohkeasti vaan särkylääkettä kannattaa pyytää, että pääsee sitten nopeasti jalkeille ja siitä se toipuminen sitten lähtee käyntiin. Mutta kyllä tuon kokemuksen jälkeen jännitän tuota puuduttamista, kuitenkin paineet oli tosi matalalla jotain alimmillaan 50/35 ja 7 minuuttia taju pellolla, niin ei voi sanoa, että ihan putkeen ois mennyt. Vaan ei sen puoleen, oli se esikoisen synnyttäminen alakauttakin aikamoista touhua :xmas: No anyway, enkai tässä tilassa taas olisi jos se ois ihan kamalan kauhean hirveetä ollut, vaan niinhän ne sanoo, että aika kultaa muistot.

Sen suhteen jees, että vauva on ylhäällä poikittain, niin ei muuten paina virtsarakkoa, eikä tarvii yöllä käydä kertaakaan vessassa, jos tästä nyt jotain positiivista pitää etsiä.....

Mulla on leivät kohoamassa, täytyy lähtee nakkaamaan ne uuniin, että tarjolla ois kohtapuoleen tuoretta leipää iltapalaksi

 

perätilasta ja "asentohoidoista" Itselläni edellinen oli aika pitkään viistosti perätilassa eli istui lonkan päällä. Olin paljon sellaisessa pyllötysasennossa eli kontallaan ollessa nojasin poskella lattiaan Tai sitten tein korkeaa siltaa, ja kun jalat väsyi, nostin takapuolen matalan nojatuolin päälle ja makasin selälläni (tai oikeastaan hartioillani) lattialla. Näin vauva nousee ylemmäs kohdussa ja kääntymiselle on enemmän tilaa.
Uskon kuitenkin, että kyykkyasennolla on eniten vaikutusta. Siksi ton asennon jälkeen kannattaa mennä syvään kyykkyyn, jalkapohjat kunnolla lattiassa. Kyykkyasentoa ja polvi-istuntaa polvet levällään ja vaikka välillä kyynärpäillä lattiaan nojaten kannattaa ehdottomasti harrastaa. Tietty nää ei oo mitään nopeita konsteja vaan vaatii lähes kaiken vapaa-ajan viettämistä lattianrajassa - mutta auttaa itselläni ja monen muunkin olen kuullut samaa kikkaa kehuneen. Eli kyykkyyn vaan

 

PIKA APUA

Mitkä on hiivasienen oireet? Voiko lääkityksen aloittaa raskaana ilman lupaa???

 

moikka!

mulla kans aiemmin on ollu tosi kipeitä potkuja tonne alas virtsarakkoon, mutta nyt on tutnunut liikettä ylempänä... toivottavasti vaavi ois kääntyny. Vielä olis muutama viikko äippäpoliaikaan, jolloin saa varmuden. joka päivä jo mietin et tuleekohan se jo, kun oli aiemmin aika lyhyt se kohdunkaula... mä toivosin et menis jonnekin 37. 38. viikolle synnytys, mutta ei missään nimessä yli 40. kun ei jaksa mun selkä enää kauaa.

kyykkyasennot on varmaan hyviä, jossain mammajumppkirjassa oli siitä myös juttua.. tosin ei kannata tehdä jos on tosiaan ennenaikaisuuden riski, saattaa venytää paikkoja kait liikaa... itse joudun jumppaa selkää ja selälle on hyvä toi kyykkyasento. en usko et se sieltä ennen aikojaan ainakaan mun kyyyjen takia tulee. kyllä se tulee muutenki jos on tullakseen.....

Onnea copacabanalle

:flower:

Mä tein joulutorttuja, aargh...pakkohan niitä oli sit heti maistella.. ihan ku ei olis jo painoa muutenki tarpeeks!

 

PIKA APUA

Mitkä on hiivasienen oireet? Voiko lääkityksen aloittaa raskaana ilman lupaa???

Yleisimmin kai kutina ja kirvely, kokkareista valkovuotoa voi olla ja joskus ihan alamahakivut osoittautuu hiivatulehdukseksi. Lääkitykseen raskauden aikana suositellaan lääkärin lupaa, mutta käytännössä kai terveydenhoitaja sen "luvan antaa". Mutta tunnustan kyllä, että oon itekin hoitanut sekä gyno-daktarinilla että canestenilla. Sitten sanonut neuvolassa, että hoidin hiivatulehduksen :ashamed: Eipä ole kukaan hermostunutkaan. Tokihan neuvolaan voi soittaa ja kysyä varmuuden vuoksi, että voiko hoidon aloittaa.
Niin ja asetintahan ei saa käyttää.