TAMMIKUUN TOIVOT 2009 kesäkuussa

Tsemppiä sef! :hug: Kyllä se siitä joskus helpottaa. Mullaki oli eka synnytys vaikea. Omat supistukset loppu ku otin epiduraalipuudutuksen mikä oli virhe ja sit yritettiin tipalla saada supistukset uudelleen. Epiduraali vei multa tunnon koko keskivartalon alueelta enkä voinut ponnistaa kunnolla. Poika jäi kanavaan ja sydänäänet romahti. Istukka jäi kiinni ja verta meni yli litra eikä mua edes nesteytetty. jne jne. Oli karmee kokemus. Toinen synnytys sit oli syöksysynnytys jossa kolmella ponnistuksella syntyi tyttö. Supparit kesti niin vähän aikaa ettei ehtiny voimat mennä ja nousin heti kun oli alapää tikattu itse suihkuun ja kävelin synnyttäjien osastolle. Sanoin kätilölle ku tikkas mua että voisin synnyttää joka päivä jos kävis aina näin helposti.

*Muoks* Lisään vielä että kolmas oli sit taas vaikeampi tuon istukan takia. Kolmannessa ei taas istukka meinanny irrota ja verta meni taas yli litra. Muuten ponnistus ja kaikki meni hyvin. Tuo istukan irtoaminen on kuulemma semmonen mikä usein toistuu jos on sellaista vikaa. Ei kai siinä muuten mitään mut on niin heikossa kunnossa ku menee verta niin paljon. Toivon että vaiva olis joka toisessa synnytyksessä niin tämä menis taas hyvin.

 

Huomenta!

Eilen oli ihan uskomaton päivä! Aamulla alkoi lämpö nousta, päivällä oli kuumetta 38, illalla se vielä nousi 39. Nyt taas ei ole mitään! Ihme hommaa.
Mies oli ihanan huolehtivainen, kyseli oonko soittanu tk:hon, tai tiedänkö mistä se kuume johtuu, voiko vauvalla olla hätä jne.
Mikä lie sit oli kun ei kestäny ku päivän...

Muuten on edelleen etova olo, ei oikein kykene syömään mitään...

Saa nähdä millaisen äitiyspvä rahan minä saan, oon töissä mut ihan onnettomalla palkalla... Mun työsopimuksessa ei ole sovittu ollenkaan et kuin monta tuntia viikossa mulle täytyy antaa hommia, niin voi olla et pomo ei sit niit tunteja laita juuri ollenkaan kunhan kuulee et odotan... Potkujakaan se ei voi kumminkaan antaa ku oon vakkari... No, sen näkee sit kuin käy.

Mrs O ja pikkuruinen 9+4

 

Nopeasti kommentoin sefille... Mä olin ekassa raskaudessa ihan hajalla ja vannoin että toista lasta meille ei tule kun olo oli koko ajan niin kauhea. Mitään positiivista ei jäänyt niiltä ekalta 25 raskausviikolta mieleen, olin ihan maassa. (Luin meinaan juuri vanhaa raskauspäiväkirjaa...). Ja silloin sanoinkin kaikille, että kerta se raskausaika on niin tuskaa, niin lapsen olisi sitten syytä päästää tämä äippä vähän helpommalla kun syntyy.
Ja näin kävikin, meidän typy on kuin pieni aurinko, tuskin koskaa itkee ja alkoi nukkua yönsä kokonaan jo 2kk iässä. :heart: Toivottavasti myös teille siunaantuisi tuollainen helpompi tapaus
Suuret myötätuntohalit sinne päin, tiedän todella kuinka ikävä tilanteesi on.

Nopsaan omaa napaa:
Eka ultra 1.7!
Pahoinvointi jatkuu edelleen, ja töissä olo ei oo mitään herkkua... Oon tosin vaan kesätöissä kun normaalisti olen vielä koulussa. Siksi vähän jänskättää toi äippäraha, toivon todella että laskisivat sen tämän kesän tulojen mukaan (olen töissä 4kk). Mutta luultavasti saan saman minkä esikoisen aikaan, eli en paljon mitään

Hauskaa juhannusta!

 

Hei!

Pitkästä aikaa ehdin kirjoittamaan. Onnea uusille ja hienojen ultrauutisten kuulleille. Voima halit kaikille tarvitseville :hug: .

Meilä oli viikko sitten la omat häät ja kaikki meni hyvin. Sää suosi joten meidät vihittiin joen rannassa. Itse olen vain ollut tosi väsynyt, kun monta päivää meni ihan jalkojen päällä ja sitten se lopulta alkoikin supistella. No nyt sitten olenkin ottanut ihan rauhassa tämän viikon.

Paha olo vaihtelee kovasti, välillä herään edellen yöllä oksentamaan ja päivisinkin on välillä tosi paha olo. Toivottavasti tämä loppuu aikaisemmin kuin esikoiselta, pahaa oloa oli miltei 7 kuukautta ja se oli hirveää. Paino tässä ei pääse kyllä nousemaan, kun ruokahalu on niin mitätön.

Meillä on nimet jo mietitty valmiiksi, mutta mitään hankintoja ei ole vielä tehty, eikä varmaan tehdäkkään ennen kuin viikkoja on reilusti kasassa. Esikoiselta ei ole mitään talessa, kun ukkeli täyttää jo 8-vuotta.

Suurin osa meistä alkaa olla jo riskiviikot taakse jättäneitä, onneksi. Itselläni alkoi jo 13 viikko kulua ja tuntuu ihan huimalta miten pian se tämä aika juoksee. Minulla on edessä sektio ja se pitänee tehdä varmaan viikkon 36+ vaiheella minun selän vuoksi. Ukkeli syntyi kans miltei 4 viikkoa etuajassa ja pääsi kotiin jo neljän päivän päästä sektiosta, kun kaikki oli ok. Lääkäri meinasi, että samaa rataa mennään nyt sitten kans. Näillä näkymin meillä pitäisi olla joulun aikaan pikku nyytin kotosalla.

Oletteko ajatelleet kysyä lapsen sukupuolta ennakkoon? Itse en vielä tiedä mitä tehdään miehen kanssa. Minulla on tuo mies niin ihanan huolehtivainen kaikesta, välillä tuntuu että jopa liiankin.

Nyt mahdan pakata lapset autoon ja huristella kaverin kanssa mökille, kun mies on töissä koko Juhannuksen.

Hyvää Juhannusta kaikille ja tarrasukkia paljon matkalle.

Hemuli ja masuasukki 12+

 

Saispa sitä itekin vielä jussin olla lomalla... Mies on lasten kans ja minä palaan töihin kesäloman jälkeen.

Mä oon miettiny et en välttis haluais tietää vauvan sukupuolta, mut tiedän et kun se aika koittaa et se saatais tietää niin sit haluan kuulla. Toisaalta, meillä lääkäri kertoo sen vasta siin viimeisessä UÄssä, eli vk 32-35... niin niin, eihän siinä olis enää montaa viikkoa odotellessa, jos sitä sit jaksaiskin odottaa synnytykseen saakka... saa nähdä...

Mun synnytykset on ollu ihan kamalia! Eka oli kamala vahingossa, toinen kamala kätilön takia! Esikkoa kun olin synnyttämässä, niin en ollenkaan ollu hoksannu mun neulakammoa mainita, kun en tienny et se oli niin suuri kun se on. Eli mulle ei saatu tippaa laitettua kun suonet pakeni heti ku neulan näin, joten siihen tyssäs epiduraalin saanti. Muut ei sit auttanutkaan... Kätilö tosin oli ihana, siinä ei mitään.

Synnytyksestä jäi sit kammo, ja olin kans sitä mieltä ettei lisää muksuja tule, kunnes siskoni sai kolmannen lapsensa. Sisko soitti onnellisena et "nyt voit alkaa toista yrittää, kun on uus kipulääke, spinaali, eikä siinä tunne mitään".
Miehen suostutteluun meni 6kk, mut sit alettiin odottaa neitiä. Kävin pelkopolilla, jossa suunniteltiin kivunlievitykset ym. ja siinä jo sovittiin spinaalista.
Synnytykseen sattuikin sit todella v-mäinen kätilö, joka ei sitä spinaalia mulle jostain syystä antanu! Kädessä oli jo ambulanssissa laitettu puudutuslaastari jotta saavat tipan laittaa, mutta sitäkään ei koskaan laitettu! Synnytyksen jälkeen kätilö tuli kertomaan ettei spinaalia voinu laittaa kun vauvan sydänäänet oli niin heikot. Jälkitarkastuksessa laitoksella eri kätilö sit hoksas et sydänäänet heikkeni vasta kun olivat laittaneet pudendaliksen (jonka siis sain spinaalin tilalle).

Nyt on sitten taas monta reissua pelkopolille edessä, aion pyytää jonkun kätilön jolle voin kertoa kaikki ja jonka kans suunnitellaan synnytys ja joka sit tulee siihen synnytykseen mukaan. Jos se ei onnistu niin suunniteltu sektio on edessä...
Meinaa nimittäin jo nyt paniikkia pukata, mutta täytyy koittaa olla ajattelematta sitä...

Mrs O

 

Heippa kaikille :flower: ,

olen jo pitkään vieraana tätä palstaa lueskellut ja ajattelin nyt ihan virallisesti liittyä. Esikoistani odotan ja laskettu aika on 1.1.2009. Synnytyssairaalaksi olen valinnut NKL:n.

Aika vaihtelevasti on ensimmäiset 3 kuukautta menneet (rv 12 tänään). Vauva oli kaikenkaikkiaan vasta "odotus" asteella, mutta päätti tärpätä samointein seuraavassa kuussa pillerien jälkeen. Kamalasti oli pelkoja ja epävarmuuksia aluksi, mutta nyt np-ultran jälkeen alkaa jo helpottaa. Siellä se vauveli huitoi käsillä ja jaloillaan (tarkistin heti kätilöltä, että löytyy pareittain . Minulle tämä oikeastaan vasta "todensi" raskauden. En ole mikään super vauva intoilija ikinä ollut, joten on ollut totuttelua tämä aika. Kyllä se sydän vaan pikkuhiljaa heltiää ajatukselle, että tulee mammaksi :heart: .

Omat lämpimät onnitteluni myös muille Tammikuun vauvan odottajille :flower:

 

Tervetuloa joukkoon Olivia 78

Mä söin tänään maksalaatikkoa!! Vasta n. kaks tuntia sen jälkeen tajusin etten olis sitä saanu syödä, ainakin mulle sanottiin et kaikki muut maksa tuotteen on kielletty paitsi 200g maksamakkaraa/viikko.

Meinas pikkuisen hätä tulla... Kuin haitallista se sit on? siis ku kerran on syöny?

 

Moikka kaikille :wave:

Täällä olisi myös yksi esikoista odottava 23-vuotias joka haluaisi liittyä joukkoon. Laskettu aika on 2.1.2009 ja synnytyssairaala TYKS.

Mulla oli alunperin neuvolan arvion mukaan LA 3.12 ja toukokuun lopussa käytiin ultrassa, jonka piti olla np-ultra ja viikkoja piti olla silloin 13, mutta ultrassa selvisikin että pikkunen olikin silloin vasta sellainen 2.2cm katkarapu ja viikkoja olikin vasta 8+5. Epäsäännöllisten menkkojen takia siis heitti niin paljon.. Nyt siis on rv 12 menossa ja juhannuksen jälkeen mennään uudestaan ultraan, että saataisiin se niskaturvotuskin tarkistettua

 

heippa piiiitkästä aikaa. kauhee kiire ollu koko aika niin ei oo koneelle pahemmin kerenny. uusille tervetulot

tänne ei mitään ihmeempää. tiistaina on np-ultra. neuvolassa olin viime viikolla, hyvin kuului sydänäänet =) oireita ei onneksi enää oo, paitsi tuo väsymys, mut seki varmaan johtuu siitä ku koko aika on jotain tekemistä, ei saa ku illalla vasta ite rauhottua päivän jälkeen ku lapset on menny nukkuun. oon täs miettinytki et kuinka jaksan 3n pienen kans, kun noiden kahenki kans on tekemistä ja kaikkee kokoaika. noh, eiköhän se jotenki järjesty ku rutinoituu arki. nyt on paljo tullu vauva uutisia kavereilta. 3 kaveria odottaa myös, lasketutajat on kaikki 1kk sisällä. yhellä kamulla viikko ennen ku itellä on(jos ei muutu ultras) ja toisella kaverilla samana päivänä ku mulla ja kolmannella tammikuun lopulla, kyllä vauvoja pukkaa. ihan kiva et on samanikäsiä sit ja kaverit kans kotona sillon niin on päivälläki paikkoja minne mennä kyläileen ym. juup, mutta yritän taas paremmalla ajalla tulla kirjotteleen tännä ja tarkemmin lukee muiden kirjotukset.

hyvät juhannukset

 

Hei,
2. lapsi tulossa ja laskettu aika 8.1.2009.
9rv menossa ja KOKSi.

Raskauspahoivoinnin pyörteissä heilutaan ja yritetään pitää ruuat jotenkin masussa. |O

voipi olla, että siellä nähdään sitten, koksissa siis =)
eli uusi odottaja ilmottautuu, 3.lapsi tulossa, laskettuaika on näillä näkymin 15.1.2009, raskausviikkoja on 10 ja muutama päivä päälle, koksiin pitäis taas mennä sitten kait synnyttämään (leikattavaks)... maanantaina oon menossa ekan kerran sisä+äitipolille ja pikkusen jänskättää jo

 

Tervetuloa uudet! :wave:

Johjo: Paljonko maksoi yksityisellä np-ultra? Mä nyt ajattelin mennä sitten yksityiselle siihen... Oliks se, että ennen rv 13 pitää tehdä vai miten? On kyllä pikkusen hanurista, kun kunta ei tarjoa mitään noita.. Luulin, että tulee kaikki mahdolliset, kun heti jo ennen ekaa neuvolaa oli ultra.. mutta varmaan oli sen takia, ettei niitten tarvi turhaan selitellä niitä juttuja, ennenku on todistettavasti raskaana, säästäähän siinäkin vähän aikaa ja rahaa!:headwall:

Mrs O: Hmm, mulle ainakin neuvolassa sanottiin että maksalaatikkoa saa välillä syödä. Ja jossain vaiheessa täällä oli puhetta, että aspartaamia ei sais käyttää, ni ainakin niissä mun lapuissa luki, että saa ja siinä oli jotain muita makeutusaineita mitä ei sais käyttää. Nykysinhän sitä aspartaamia on vähän joka jugurtissa ym, että onneks sitä saa käyttää. Yllättävän lyhythän se lista oli, mitä ei sais käyttää, mulle ei oo ainakaan tullu vielä ongelmia.. mä ainakin aion jatkossakin käyttää aurajuustoa esim. pizzan päällä ym Eipä sitä ikinä raakana pelkilteen oo tullu popsittuakaan. :x

 

Joo, mä oon myös ymmärtäny et joskus voi syödä maksalaatikkoa eli älähän Mrs O hätäänny. Kiitos kun joku tuossa aiemmin kommentoi mun aiempia juttuja ja valaisi np-ultran ja trisomia-verikokeen todennäköisyyksiä löytää poikkeavuuksia.
Monet on kirjoittaneet, että maha näkyy jo ja töissä tiedetään. Itelläkin näkyy jo iso kumpu (isompi ku esikoisesta tässä vaiheessa, tosin olen mahakkaampi ku ennen esikoista). Oltiin anoppilassa juhannusta viettämässä ja näytettiin ultrakuva. Appiukko oli kuulemma jo viime kerralla ku käytiin ni kattonu, et mun mahani on pyöristyny ja olis meinannu jo kysyä et koska tulee... Melkeen harmitti ku tajusin, et mä en pysty tätä piilotteleen sit alkuunkaan... en tiedä onko töissä katottu, et mulla on iso maha (siis normaaliksi miseliiniksi). On aivan uus työ eli kukaan ei tunne mua, eikä tiedä miltä mahani näyttää normaalisti. No, katotaan tuleeko kommentteja/kysymyksiä asiasta... Harmittaa ku on huonompi kunto ku joskus aiemmin ja nyt pitäis sinnikkäämmin seurata et ei paino nouse kauheesti. BMI nyt 25,1 eli lievä lihavuus...

Synnytyksestä sen verran, että joo, kyllä täälläkin kakkosen synnytys vähän jännittää. Esikoisesta valvoin kolme vuorokautta ja synntys kesti 13,5 tuntia eikä meinannu lapsi tulla maailmaan kun en saanu ponnistettua ( ei ollu supistuksia kunnolla). Lapsi otettiin imukupilla ja tuli aika paljon tikkejä, mut se ei haitannu. Ainoastaan ne muistot siitä kun omat voimat loppuu ja tuntuu et ei saa sitä lasta punnerrettua maailmaan vaikka mitä tekis... jännittää siis osaanko ponnistaa tällä kerralla ja onko helpompaa tammikuussa....

 

Hei!

Onnea uusille tulokkaille

Minulla on edessä sunniteltu sektio ja siksi tuntuu niin kurjalta lukea teidän toisten karuja synnytyskokemuksia. Itselläni esikoinen syntyi suunnitellusti sektiolla kahdeksan vuotta sitten ja kaikki meni tosi hyvin,lääkäri totesi vain että vatsalihakset olivat liian tiukat kun ne piti saada takaisin kasaan niin siitä ei meinannut tulla mitään. Jotenkin sitä miettii, että eikö nykyisin ole jo niin hyvät kivunlievitykset ettei äidin tarvitsisi käyttää kaikkea energiaa kipujen kanssa kamppailuun. Kätilöissä on varmaan kans suuria eroja, minulle sattui aikanaan aivan ihana kätilö ja lääkäri. Itse voin kaikille sanoa, että minun sektio oli tosi helppo ja palauduin siitä nopeasti.

Onko täällä muilla pitkä aika edellisestä raskaudesta? Minulla esikoinen täyttää jo kahdeksan joten aikaa on kulunut aikalailla ja enpä voi sanoa muistavani tuosta ajasta juurikaan muuta kuin karmean pahan olon. Nyt on kaikki siis taas aivan uutta ja jännää.

Eilen sain aivan yllättäen masuasukille ihanat pienet sukat jotka kaverini sisko oli neulonut meille. Esikoiselta ostin vasta ihan lopussa vaatteita ja muita tavaroita, jotenkin ajattelin koko ajan että entä jos kaikki ei menekkään loppuun asti hyvin. Nyt olen toki ajatellut, että nyt pitää toimia hiukan nopeampaa.

Meillä asuu myös miehen tyttö suurimman osan kuukaudesta ja nytkin olen viettänyt Juhannuksen lasten kanssa, kun mies on töissä noin 60 h yhtä soittoa, välillä vain tuntuu, että haluaisi olla oman lapsen kanssa ihan kaksistaan. En tiedä onko tämä liian itsekästä ajattelua vai mitä? Onko täällä muita uusio perheen äitejä? Miten teillä arki sujuu?

No olipa taas luritus ja valitus.

Hyvää loppu Juhannusta kaikille kanssa sisarille ja masuasukeille.

 

hemuli80: mun mielestä taas tuntuu hurjalta lukea suunnitelluista sektioista, sillä se olisi vielä hirvittävämpää omalle kohdalle, kuin alatiesynnytys. Välillä "huvittaa" miten jotkut valitsevat sektion alatiesynnytyksen tilalle pelon vuoksi, sillä vaikka minäkin pelkään alatiesynnytystä, niin sektio on kyllä kahdesta vaihtoehdosa se pelottavampi vaitoehto Sektiosta minulla ei ole kokemusta, mutta muista leikkauksista on ja oma toipumiseni leikkauksista ei ole ollut niin nopeaa, kuin mitä oli alatiesynnytyksestä, joten tämä ehkä selittää, miksi mieluummin synnytän alakautta, mikäli mahdollista.

Edellisestä raskaudesta on mullakin jo tovi aikaa, sillä esikoinen täyttää syksyllä jo 6. Synnytys on silti vielä valitettavan hyvin muistissa.

Esikoinen ei meillä ole biologisesti mieheni, mutta emme ole siitä koskaan tehneet sen kummempaa numeroa, koska kukaan ei osaa asiaa ihmetellä, sillä se ei mitenkään ns. näy ulospäin. Ei se mikään salaisuus ole, mutta emme ole kokeneet tarpeelliseksi sitä toitottaa. Kunhan vauva on syntynyt niin lähdemme perheen sisäiseen adoptioprosessiin, jolloin esikoisesta tulee ihan virallisesti mieheni lapsi.

Edellispäivänä en oksentanut KERTAAKAAN ja eilenkin vain kerran Jospa tämä tästä pikkuhiljaa *koputtaa puuta*

 

hemuli08: mun eka lapsi täytti tammikuussa 8v.! Eli aikalailla "uutta ja jännää" on meilläkin, ihmeesti sitä vaan unohtaa ihan perusjuttuja odotuksesta ja vauva-ajoista kun on näinkin pitkä aika välissä Tyhjältä pöydältä lähdetään, mitään vanhaa ei ole jäljellä (pari juhla-asua lukuunottamatta), ja mieskin on uusi

Mä jotenkin otan tän raskauden rauhallisemmin, mutta kuuntelen kyllä kehoani enemmän kuin ekasta. Eka raskaus oli elämäni parasta aikaa, mitään vaivoja ei ollut, tuskin aina edes muistin olevani raskaana... Nyt on ollut pahoinvointia ja hillitöntä mielialojen muutoksia, iho rasvoittuu hirveästi ja raudanmakua suussa ja hiuksia lähti alussa kauheasti, suonenvetoa jaloissa ja väsymystä ja jatkuvaa nälkää ja kaikkea mahdollista... Tämä raskaus tosiaan muistuttaa itsestään jatkuvasti :kieh: No olihan silloin ensimmäisen kanssa ikää vähemmän ja peruskunto parempi kuin nyt... Eniten harmittaa itkuisuus ja "paha mieli"-olo, eilenkin katsottiin telkkua sohvalla ja yht'äkkiä teki vaan mieli karjaista miehelle "Saatanan paska!" ja painua pois... kerroin sen miehelle ja hän vaan käski karjaista jos tekee mieli karjaista (kunhan ei poika ole lähellä tietenkään), kyllä hän ymmärtää. No minä sitten rupesin itkeä tihrustamaan että "miten sinä voit olla noin ihana ja minä vaan tällainen..." Hienoa kun tietää että hormonit toimii

 

Minut saa listasta poistaa.
Viime yö meni sairaalassa verisen vuodon kanssa. Ultrassa todettiin, ettei pienen vatun sydän enää sykkinyt. Se siitä sitten.

 

Pahoitteluni pikkuvadelma :'( Jaksamista!

Kesäloma on vienyt mennessään, laskettuaika on varmistunut, listaan voi lisätä 22.1

 

voimahaleja pikkuvadelmalle! :'( Luulin jo, että nää keskenmenot ois tähän pinoon riittäneet.. :ashamed:

 

Reissusta kotiuduttu. Kylläpä oli tuskaa olla paikassa missä on paljon erilaisia eläimiä. Oon nimittäin allerginen. Nenä vuoti koko ajan ja silmissä oli ku olis ollu hiekkaa. Enkä halua käyttää mitään lääkettä ellen ole henkihieverissä. :/ Ihana olla kotona ku ei ole ku männyn siitepöly vaivana, ei muita oireiden lisääjiä.

Pikkuvadelma: :hug:

Uusille tervetuloa! :wave:

Pearl84: Minä kävin Meri-Oulun neuvolassa. Se oli varhaisultra (siellä ei tehdä np-ultraa) ja makso 45?, kätilön tekemä. Np-ultra maksanee noin 150? kun sen tekee lääkäri. Tämä on ehkä "huono" neuvo, mutta jos meet valittaan kovista mahakivuista niin sut ultrataan. Mulla oli esikoisesta kovat kivut ja kun esikoista odottelin (ei ollu tietokonetta eikä nettiä silloin mistä olis tietoa saanut) enkä tiennyt mistä on kyse niin menin päivystykseen kipujen takia. Sain lähetteen ultraan. Oli sit vaan kiinnikkeiden venymisestä johtuvaa, mutta varalta yleensä aina ultrataan ettei varmasti ole muuta.

Minä oon syöny maksalaatikkoa joka raskaudessa ja kolme tervettä lasta on. Tulee joskus oikein himo että on pakko saada maksalaatikkoa. Neuvolassa "luvattu" syödä silloin tällöin vähän kerrallaan. Ei omatekemää kun siinä on yleensä enemmän maksaa kuin kaupan laatikossa joissa yleensä vaan noin 10-17% maksaa. Tässäkin raskaudessa tietoisesti olen kaksi kertaa syönyt (1/3 laatikkoa kerrallaan) ja tulen useamman kerran vielä varmasti syömään on se niin hyvää.

Tuli sit kerrottua omille vanhemmille raskaudesta. Äiti tyrkytti allergialääkettä. Oli pakko loppujen lopuksi sanoa miks en voi ottaa. Ne oliki onnessaan vaikka luulin että suurinpiirtein haukkuvat pystyyn. Meillä kuulemma talous nyt vakaammalla pohjalla ku silloin kolmosta odottaessa. Siks kuulemma olivat silloin olleet vastaan. Oli mukava yllätys ku ne ottikin sen niin hyvin vastaan. Kivempi ku voi vapaasti puhua ja olla ettei tarvi pelätä että möläyttää vahingossa.

Nyt pyykkäämään. Jota näin reissun jälkeen kolmen lapsen kanssa riittää. :kieh: Keksis joku itsestään puhdistuvat vaatteet.

Johjo & pipana 9+6

 

Uusi odottaja ilmoittautuu =)

Oon 20-vuotias, nyt rv 10+2 ja laskettu aika 15.1, sairaala todennäköisesti PKKS koska ollaan Joensuuhun muuttamassa syksyllä. Meen sinne opiskelee, ehdinpäs yliopistoelämää katella sen syyslukukauden verran B)

Raskaus on sujunut ihan mukavasti (ensimmäistä siis odotan), mitä nyt aivan järkyttävä pahoinvointi alkoi kesäkuun alussa. Se kesti onneksi vain pari viikkoa, nyt enää vain välillä on pientä huonovointisuutta. Tilalle tuli iskiaskivut, niin kovat et juhannusaattona en pystyny ku huutamaan kivusta, eihän se panadolit tollaseen mitään auta ja vahvempia ei uskalla ottaa. Kunnon saunominen ja vihtominen auttoi paremmin. Oon aika neuroottinen ja bakteerikammoinen henkilö, joten raskausajan ruokavalio on ollut äärimmäisen valikoitua, jo ihan senkin takia että n. 80 % ruoista ällöttää...

NP-ultra on viikon päästä 30.6. En malta odottaa!!!

Outsider & insider

 

Meillä on pojat 6-vuotta ja 9-vuotta, eli on tuosta vähän aikaa kun on näitä kokemuksia koettu
omasta puolesta voin sanoa, että mieluusti oisin kyllä synnyttäny ihan normaalisti, mutta pyynnöistä huolimatta sitä ei edes annettu yrittää, kun ei kuulemma olis käynnistynyt kuitenkaan (tähän välikommentti, että olen siis 1.tyypin diabeetikko ja sairastanu sitä öö... 29-vuotta) jännä juttu sinällään, näin vanhemmiten ainut asia mikä tossa mahdollisesti tulevassa leikkauksessa (olettaen siis, että kaikki menee hyvin) jännittää on se puudutus, mulla on siitä jotenkin karmea kokemus, sattuu ihan sikana ja lääkärit on olleet inhottavia
no täytyy ottaa asia äitipolilla puheeks, sitte kun alkaa oleen sen aika. Niin ja ton nuorimmaisen leikkauksen jälkeen tuli lääkäri sanomaan, että oli hyvä kun leikattiin nyt, et kohta ois tullu kiire, oli istukka kuulemma irtoomassa, eli sekin pikkusen jänskättää, en tosin tiedä, et onko se mitenkäkin vaarana et uudestaan kävis niin...
mutta hei, onnea muuten kaikille odottajille, en älynny onnitella tossa aiemmassa viestissä =)

 

Ihanaa kuudes ja viimeinen yövuoro lähti käyntiin. Mä oon niin poikki ja väsynyt kun olla ja voi. Hiukset on kun risukasa ihan elottoman näköiset ja pestäessä lähtee ihan älyttömästi hiuksia irti, naama on kun pitsa, isäntä tänään nauro mun naamalle :ashamed:
Mulla siis esikoinen 13 vuotta syntyi normaalisti alateitse ja tämä toinen 3v leikattiin poikittaistilan vuoksi ja sektio oli aivan kauhea kokemus. Syntyipä sitten alateitse tai sektiolla tämä pikkuinen, niin suoraan voin sanoa, että kumpikin tapa pelottaa |O

Ei olla vielä tuleville isovanhemmille kerrottu vauvasta, eikä oikeestaan muillekaan, pari mun hyvää ystävää tietää asiasta. Asutaan tämmöisessä tuppukylässä, ja täällä jutut leviää tosi nopeasti, enkä halua, että töissä tosiaankaan saadaan tietää vielä.

Mut pitää jatkaa töitä, tsemppiä kaikille
:hug:

 

Buh, juhannuksesta selvitty ja tänään 5 tunnin päiväunet otettu - nyt taas jaksaa
Vanhemmille kerrottiin vkl ja siellä on onnellisia tulevia mummoja ja pappoja. Jep, kavereille sitten myöhemmin, vaikka lääkäri jo kovasti sanoikin että voi kertoilla ihan vapaasti, kaikki menee hyvin. Ihan hyvillä mielin olen, mutten silti halua vielä kuuluttaa tätä kaikelle maailmalle :kieh:

Olivia, olen vähän samoilla linjoilla etten ole mikään hupsuhöpönöpö-höösääjä, vaan enemmän vielä tässä mietityttää että mihinkähän sitä on nyt päänstä pistäny vaan kaipa se luonto tässäkin asiassa hoitelee asiansa, luotan siihen =)
Huomenna olis taas normaali työviikko edessä
:headwall: eikä kyllä innostas yhtään mennä töihin. No, pakko vielä 6 viikkoa pukertaa, sitten alkaa loma ja sitten syksy varmaan meneekin tosi nopsaan kun odottelee äitiysloman alkamista. Sain pe viestiä yliopistoltakin että voisin mennä tekemään yhden (viimeisen) tentin 4.7. mutta en tiiä jaksanko :x taidan tehdä mieluummin sen elokuussa, kun yksi ylimääräinen kurssi silloin on vielä tekemättä.. koitan vielä puskea duunin ohessa tutkinnon valmiiksi, koska oletan että tammikuusta lähtien on aika hoppu eikä opiskeluja ehdi tekemään vaikka kuinka on kotona

jeesh, nyt iltapalan tekoon ja sitten pötkölleen. ja huomenna töihin.. äh.

Niin tervetuloa uudet ja pikkuvadelmalle :hug: :'( Toivottavasti jaksat kaikesta huolimati vielä olla positiivisella mielellä - tulet sitten kevään vauvoihin vaikka mukaan, pidetään peukkuja!

Niin ja hyvää yötä kaikille ja toivottavasti Sef sun hääsuunnitelmat ja hommelit etenee, kaikesta huolimatta!
:heart:
Runttipulla ja toukka 9+5

 

Juhannus menikin mukavan vauhdikkaasti, painoa kaikkien herkkujen myötä varmaan toiset 3kg. Mulla Bmi lähtötilanteessa 23 ja edellisen neuvolan jälkeen jo 24, eli kilot sais pysyä kurissa, kiitos.

Eilen illalla kerrottiin typylle että saa pikkusiskon tai veljen, mutta tyttö vain höpötti omiaan, eikä tainnut sisäistää asiaa, koska kävin tänään verikoikeissa ja selitin tytölle, että näillä katsotaan onko vauva kunnossa ja tyttö vaan että mikä vauva, ei sun mahassa vielä ole vauvaa

Huomenna pitäis kertoa myös vanhemmille, kun ovat kaikki samalla paikkakunnalla. Kuitenkin epäilyttää, että jos sitten ei olekaan kaikki kunnossa, kun ultrakin on vasta reilun viikon päästä.. Pitää miettiä tätä vielä. Tosin äiti varmaan arvasi jo juhannuksena, kun en ottanut vastaan punaviinilasillista tai sitten muitakaan juhannuslitkuja... Ja söin koko ajan :ashamed:

Päädyin sitten itse tekemään typylle "musta tulee isosisko" paidan koska tuolla netissä ei ollut sopivaa kokoa. Ensimmäinen versio tosin epäonnistui, koska isosisko teksti meni väärinpäin Tulishan siinä jo haastetta ratkaista arvoitus, kun fontti on vielä joku Jokerman

Nyt takaisin töitten pariin. Tällä viikolla onkin mukava aamuvuoroviikko, saa nukkua päikkäreitä jälleen

muoks* miten näistä tulee aina näitä romaaneja =)

 

Pikkuvadelmalle :hug:

Hemuli08 Meillä on kans uusioperhe, eli miehellä on kaks tyttöä edellisestä avoliitosta ja tytöt käy meillä joka toinen viikonloppu. Ollaan oltu yhdessä miehen kans nyt seitsemän vuotta, ja voin sanoa et vasta viime vuosi meni lasten suhteen hyvin. Aiemmin oli sellaisia päiviä etten olis jaksanu miehen tyttöjä katella meillä
:ashamed: Tytöt eivät kuitenkaan ole minun vaikka päälläni seisoisin, heillä on oma ihana äitinsä joka rakastaa heitä yhtäpaljon kun minä omiani!
Ymmärrän siis täysin sinua kun sanoit et haluaisit olla välillä kaksistaan oman kanssa.

Mun juhannus meni töissä! Nyt onkin selkä ja jalat kipeät, oli melkoisen kiire töissä... Lauantaina sai juosta 7h ja eilen 8,5h... No,pysyy ainakin kunto yllä

Olipa helpottavaa kuulla ettei se maksalaatikon syönti sit niin vakavaa olekaan!

Nyt täytyy viedä koira ulos, raukka vinkuu ovella!

MrsO & Toukka rv 10