Heipsis!
Nyt kun neiti nukkuu tyytyväisenä, on hetki aikaa surfailla. Päästiin eilen iltapäivällä kotiin, eka yön neiti huusikin yhdestä viiteen. Päädyttiin nukkumaan olohuoneen sohvalle, siinähän minä nukuin odotuksenkin aikana, varsinkin lopussa.
Synnytystarinaa pukkaa. Perjantaina heräsin puol kuusi ja laskeskelin suppareiden tiheyksiä. Siitä asti olivat kaikki 10 minsan alle. Soitin synnärille ja sanoivat että miten itsestä tuntuu niin matkalle. Pohdinnan jälkeen lähdimme miehen kanssa Kokkolaan ajelemaan ja oltiin siellä puolen päivän jälkeen. Tutkimuksessa kätilö totesi, että tilanne on sama kuin tiistaina painoarviossa eli pari senttiä auki ja kanavaa 2-3cm. Keskusteltiin ja totesi ettei teidän kannata lähteä kotiin saakka, menkää vaikka shoppailemaan.
Ja niin me lähdettiin, kuusi tuntia kierreltiin kauppoja, suppareita tuli koko ajan viiden minuutin välein. Olin varmaan tosi tuskasen näköinen välillä mutta eteenpäin vain porskuteltiin.
Kuuden aikaan takaisin synnärille, tilanne melkeinpä sama. Kätilö sanoi että voidaan lähteä kotiin tai voin jäädä osastolle. Mietin, että miten osaan lähteä kotoa jos supistuksia tulee nytkin jo viiden minsan välein ja päätin jäädä osastolle yöksi. Aamulla katottaisiin tilannetta uudestaan.
Aloin melkein heti levolle, ajatellen tulevaa urakkaa. Pyysin kipulääketta kun supistukset olivat jo voimakkaita. Nukuin tai yritin nukkua mutta luovutin puol yksitoista koska supistukset olivat todella kipeitä ja hälytin kätilön paikalle.
Tuloksena se, että auki 6cm eikä kanavaa. Kätilö vain virkkoi että siirrytäänpäs synnytyssalin puolelle. Ei muuta kun soittamaan miehelle joka kerkes kotiin 140 kilsan päähän että tules takaisin...
Ilokaasua vedin, ihme kyllä, esikoisen kohdalla aiheutti vain huonon olon. Valmistauduttiin verikokeilla epiduraaliin. Mies oli puolen yön aikoihin paikalla ja suppareiden vuoksi kysyin epiduraalia. Kätilö ilmoitti että anestesialääkäri on kiinni kaksi tuntia. Ilmoitin että mikä tahansa puudute käy, olo oli tosi kurja.
Lääkäri kävi laittamassa spinaalin, joka ei muuten auttanut yhtään. Loppujen lopuksi ilokaasulla ponnistukseen saakka. Kivut olivat niin kovat että ei jääty odottelemaan vaan ponnistin neidin maailmaan puolessa tunnissa. Kipu kyllä vei paljon voimia eikä ulospääsyä ollut ennenkuin tyttö ulkona. Ne olivat fiilikset.
Painoa 3510g ja pituus 49cm. Kympin tyttö. Avautumisvaihe 7h ja ponnistusvaihe puol tuntia.
Nyt ruokintapuuhiin ja peukut pystyssä kohta tulevaa yötä