Heipsan!
Tässä minun koulunkäynti taas nähdään. Sain läksyjen sijasta valmiiksi tollasen villapuvun Kristalle. Samalla kun on valvonut noiden lasten sairastelujen takia niin nitkuttanut menemään. Hieman iso siitä tuli, mutta pitis olla lämmin kun seitsemän veljestä lankaa käytin (tarjouslaarista hankittua... opiskelijabudjetti?).Ihka ekaa kertaa sain mitään noin isoa valmiiksi, jos ei oteta vaunupeittoja lukuun. Nyt kun on innostusta ja vielä saa tehdä aika pientä kokoa niin pitää yrittää hyödyntää sitä. Joskus koulussa sain kyllä aika tarpeekseni niistä sukista ja lapasista, ne kun ei onnistuneet ollenkaan. Oli peukalo keskellä kämmentä !
Tauti alkaa Kristallakin pikkuhiljaa hellittämään. Maitoa tuo tyttö kyllä vain jois, mutta ruokaa ei niin paljoa. Kuitenkin se kiinteä alkaa jo pysymään sisällä huilaamatta samantien läpi. Nyt on mies ja poika sitten mahataudissa. Ja minua se ei ole vielä tavoittanut. Toivottavasti ei tulekaan...Eiköhän tässä viikonloppua kohden aleta olemaan jo kunnossa koko perhe. Väsy painaa kaikilla, Kristakin on nukkunut nyt kolmia päiväunia ja silti untakin riittää vielä yöksi. Taidan hoitaa tän viikon kotona, jotta saa kunnolla kerättyä voimia.
Äiti-Kengu: meillä ei puhuta oikeestaan mitään ymmärrettävää, paitsi mitä nyt isi ja äiti, ei ja mmtä (mitä?). Raatailee kyllä kovasti, mitä lie murretta kun ei ymmärretä :heart: Vuoden ikäisenä oppi kävelemään.
Mutta nyt taistelemaan tuon syönnin kanssa, harkitsin jo kovasti, että ostanko niitä ihka ensimmäisiä soseita, mutta jospa se suu tottuis taas pikkuhiljaa tuohon karkeampaan.
Pakkasta pitelee vihdoin! (-13*)
Vilipi ja Krista