** Talviunelmasta 2008-2009 - haaveilevat (vol. 1) **

TaikaSäde :LOL: komento vaakamambon tahtiin mars :LOL: :snotty:

miracle Varsinaisesti se kromosomipoikkeavuus ei patoogin paperin mukaan ainakaan sitä anenkefaliaa ole aiheuttanut, vaan se jotuu selkäydinkohjusta selkäytimen alkupäässä, eli niskassa. Luultavammin kyseinen kromosomipoikkeavuus vaikuttaa muun luuston tai sisäelinten kehitykseen. Jos tulen uudelleen raskaaksi, minua tutkitaan huomattavasti tarkemmin ja seerumiseulan lisäksi tutkitaan sellaisia asioita, joita ei rutiinisti selvitellä. Kuten anenkefaliaan liittyvät verenkuvan muutokset ja sen sukulaissairauksiin viittaavat muutokset veressä. Kaikkeahan ei ole edes tutkimuksilla havaittavissa. Jos uudessa raskaudessa tulee hälytys jostain näistä, niin tutkitaan heti tarkemmin istukkanäyte esim tai lapsivesipunktio. Ultrataan aikaisemmin ja useammin, vaikka normaali ultralla näitä juttuja näkeekin vasta noin 10-12 viikolla.

Jos sama toistuu, on kuviokin sama, eli ei kivaa. Jos joku muu lievempi sairaus, joka korjattavissa syntymän jälkeen, niin sihen osataan varautua. Jos meidän pienen selkäydinkohju olisi ollut jossain muussa kohdassa selkärankaa, oisi pää kehittynyt ja ongelmat muualla. Nykyisin ennuste niissä tapauksissa hyvä.

Mitä testit voi meistä kertoa niin sen, onko kromosomi periytyvä vai ei ja millainen se on. Löytyykö jommasta kummasta vastaava perimä, onko tyttömme sen kantaja vai ei. Jotkut kromosomit periytyvät äidin, toiset isän kautta. Joissain kummankin vanhemman pitää olla kantaja, että sairaus puhkeaa. Nämä kaikki on vielä auki. Parasta toivomme, pahinta pelkäämme. Huomen aamulla mennään labraan.
 
lumi-marja :hug: toivottavasti tutkimuksista on sitten apua teille tulevassa raskaudessa ja pienellä on ollut rankka taival masumatkallaan :hug:

taikasäde peitot pöllymään vaan! meidän kummipoika on syntynyt joulupäivänä ja hänestä on eri kivaa kun jouluna saa kahtena päivänä lahjoja :D täytti juur 4v.
 
Kiitti kaikille :hug: Olen vain niin onnellinen siitä, että olen nämä viisi lasta saanut. Heidän merkityksensä ei koskaan ole ollut pieni, mutta näiden tällaisten asioiden jälkeen tuntuu siltä, että maailmassa ei voi olla mitään niin arvokasta kuin lapset. Eikä olekkaan.
 
heitti sit mun viestin bittiavaruuteen :headwall: reilua..

Lapset on kyl rikkaus, viel ku niit iteki sais..

mie siis oottelen taas et teen testin sit huomen aamupissasta jos en malta oottaa tai sit torstaina. Ku tänää en ollu ees aikeissa tehä testiä mut jossai vaihees sit tul fiilis et no jos kuiteski huviksee vaiks se ny nega onkin.. Ni sit en tehnä sitä aamupissasta.. joten kahtellaan sit ens testi tuleeks siihen sit viivaa :) ku must tuntuu et mun mielikuvitus saa kyl viivan tohon aikasiks :D mut kahtellaa...
 
Noniin...poiketaas täneeki välillä.
Eilenköhän se sitten oli kun nappasin vimpan terolutin.
Että tätiä ootellessa...
Aamulla jo luulin että menkat alkaa kun oli mukamas tulossa kauheet menkkakivut,mahaa jomotti.Mutta ei ne sitten alkanu.
Ehkä se oli jokin ennakko-oire,ja sit ku ne alkaa ni tulee semmosilla kivuilla että oksat pois :kieh:
Ja varmaan vuodan ku saavista kaataen 2 viikkoo,ainakin... :whistle:
Vähä asiassa niinku mukamas edetään,mutta hitaasti tää perkele menee.... :kieh:
Semmosta tänne.
Jatkan taka-alalla vieläkin...
 
flunssainen olo vaan jatkuu ja lapsetkin edelleen räkäposkella...kirjaimellisesti.

eilen vielä hommailtiin...ja nyt vaan toivotaan!
tässäpä näitä. surullisia uutisia monessa pinossa, voih...muistuu taas omat kmt mieleen...ja pelko, mutt yritettävä on!!

onneks tosiaan jo nämä ihanat murut meille suotu on.

Lumi-Marjalle minultakin :hug:
sekä tsemppaus kaikille tarvitseville!
 
tikruliini, voi että :'( se on todella harmi että lapsesikin sen kuuli mutta se on vain elämää.. koeta selvittää lapsille mistä oli kyse ympäripyöreästi ja että isä kyllä tulee varmaan pian takaisin. Ei kai se nyt niin paha riita voinut olla ettei takasin tulis? Jospa vain ärsyyntyi mut sit ku on rauhoittunu ni jospa se siitä leppyisi, voimia :hug:
 
miracle Ei ole lasten isä.Olen hänestä eronnut kohta 3 vuotta sitten. Yritin lapsille selittää nyt ne leikkii omassa huoneessa. Se nähdään huomenna missä mennään. Lähti kyllä 2 tuntia etuajassa töihin. Tuleva muutto stressaa meitä molempia kun ei vielä tiedetä mihin muutetaan. Tiedän että miehen työ on raskasta ettei jaksaisi töitten jälkeen miettiä muutto vaihtoehtoja
 
Pelkään vain että tämä uusioperhe elämä on miehelleni liikaa. Vaikka tulee lasteni kanssa hyvin toimeen. Emme pysty viettämään yhtään kahden kesken aikaa. Minun lapset on aina kotona. Yöt ovat vain hetkiä jolloin olemme kahden ellei mies ole töissä. Ja minä en jaksa valvoa myöhään.
 
miracle Isä ei ole kertaakaan eron jälkeen ottanut lapsia. Käy niitä pari kertaa kuussa meillä katsomassa. Ajaa rekkaa ja on epäsäännölliset työajat. Sen takia meillekkin ero tuli. Ei ollut koskaan kotona. Ja sit mitä on kotona niin on nykysen vaimonsa ja sen lapsen kanssa.
 
miracle Ei se johdu nykysestä. Tilannen oli tämmönen jo ennen hänen kuvioon tuloa. En tiedä onko sillä nykysessä työssä vapaa päiviä. Vanhassa paikassa ei ollut. Muutakuin Puolikkaita päiviä pari kertaa kuussa. Mutta kun hän ei ole halunnut lapsia ottaa niin en ole voinut pakottaa. Sillä olen saanut hänet pidettyä lasten elämässä että käy meillä niitä katsomassa tunnin parin ajan pari kertaa kuussa.

Meidän yhteisen vapaa ajan puutteen ja tulevan muuton takia minulle ja nykyselle tulikin riitä. Viikonloppuna olisi ollut juhlat mihin on meidät molemmat kutsuttu mutta ei voi lapsia ottaa mukaan. Olen jo jokuset tämän tapaiset juhlat joutunut jättään väliin lapsien takia.
Ja ymmärrän että se raastaa miestäni kun se minustakin on inhottavaa
 
miracle Äitini asuu yli 200km päässä ja on itsekkin töissä käyvä. Muuten ottaisi lapsiani. Siskoni asuu lähellä mutta hänkin on töissä käyvä ja hänelläkin on yksi lapsi. Niin ei jaksa ottaa sit kahta lisä lasta töitten jälkeen. Ja sit kun hänellä on jokatoinen viikonloppu vapaa niin näkee kavereitaan ja viettää aikaa miehensä kanssa
 
tikruliinilla vaikea tilanne, toivottavasti saatte setvittyä asianne ja sovittua riitanne :) uusiporhe elämä on rankkaa, kokemuksesta tiedän vaikka meillä miehen lapset ovatkin vain joka toinen viikonloppu ja lomiaan täällä eli eivät asu meillä.. mutta ymmärrän ehkä toisaalta miestäsi kun muistelen omia tunteitani meidän suhteen alkuaikoina, se oli kova paikka huomata että ihminen jota rakastat on pakko jakaa muidenkin kanssa, ja vielä se että mieheni olisi aina valinnut lapset ennen minua, tätä asiaa oli vaikea ymmärtää itse vielä lapsettomana ihmisenä.. mut tää tais nyt mennä vähän ohi aiheesta..

ja miracle miets on? testasitko????? :D
 

Yhteistyössä