S
Siunattu morsian
Vieras
En jaksa lukea tuota pitkää avioliitto/avoliitto-keskustelua läpi, enkä varsinkaan vastata sinne, kun menee suoraan sivulle 101. Mutta itse kysyisin seuraavaa:
Tajuaako enää kukaan, että kirkkovihkiminen merkitsee kaikkein eniten Jumalan siunauksen pyytämistä?
Avioliitto on Jumalan asettama liitto. Maallikot ovat omineet termin myös siviilivihkimisen jälkeiseen suhteeseen, ilmeisesti mielikuvituksen puutteessa.
Avoliitto tai avioliitto niin, ettei uskota kristinoppiin ovat ihan samat asiat uskonnolliselta kantilta katsottuna. Ihan yhtä "suuri" synti. Lain edessä tietenkin (eron ja kuoleman tilanteissa) avioliitosta saa enemmän turvaa. Mutta miksi mennä avioon kirkossa, jos ei koko hömppään usko?
Minua uskovaisena loukkaa se, että ihmiset viettävät ihania prinsessahääjuhlia, kastavat suloisia lapsennassikoitaan ja höpö höpö höö, vain näyttääkseen muille. Uskomatta itse asiaan.
Ateistit ja itselle mieluisen uus-uskonnon harjoittajat saisivat minun puolestani mennä naimisiin maistraatissa tai olkaa menemättä. Miksi luvata mitään Jumalan edessä, johon ei usko.
Tympii aina kuunnella kavereiden kristinuskon haukkumista, mutta kas vain on omat lapset kastettu ja kirkkoonkin liitytty ihan sen takia, että saadaan kunnon häät. Kaksinaamaista ja tekopyhää. Kristinuskon perinteiden hyväksikäyttöä! Pitäkää mieluummin muslimihäät tai hinduperinteen mukaiset menot! Tai suomalaiset perinteiset häät ilman pappia ja kirkkoa.
Tyhmäkin tajuaa käyttäytyä hillitysti ulkomailla muiden uskontojen pyhillä paikoilla käydessään. Ja tyhmäkin tajuaa kunnioittaa muslimin tai hare krishnan uskoa, vaikkei itse siihen uskoisikaan. Mutta kristittyjä saa kyllä mollata kuus-nolla ja meidän pyhiä paikkojamme käyttää vaikka mihin pelleilyyn.
Väitän, että jos pariskunnan molemmat osapuolet olisivat uskovaisia ja oikeasti ymmärtäisivät avioliiton olemuksen, merkityksen ja hoitamisen, eroja ei olisi näin paljon kuin nyt. Ne eroavat, jotka ajattelevat vain itseään ja omaa kärsimystään (muutamia poikkeus-kristittyjä lukuunottamatta).
Ainoa asia mikä tässä ärsytyksessäni lohduttaa, on se, että ihmisethän eivät koskaan tiedä Jumalan tahtoa. Eli voi olla, että Jumala siunaa liittoa ihan vain siunauksen pyytämisen vuoksi, vaikka pari ei Jumalaan uskoisikaan.
Tajuaako enää kukaan, että kirkkovihkiminen merkitsee kaikkein eniten Jumalan siunauksen pyytämistä?
Avioliitto on Jumalan asettama liitto. Maallikot ovat omineet termin myös siviilivihkimisen jälkeiseen suhteeseen, ilmeisesti mielikuvituksen puutteessa.
Avoliitto tai avioliitto niin, ettei uskota kristinoppiin ovat ihan samat asiat uskonnolliselta kantilta katsottuna. Ihan yhtä "suuri" synti. Lain edessä tietenkin (eron ja kuoleman tilanteissa) avioliitosta saa enemmän turvaa. Mutta miksi mennä avioon kirkossa, jos ei koko hömppään usko?
Minua uskovaisena loukkaa se, että ihmiset viettävät ihania prinsessahääjuhlia, kastavat suloisia lapsennassikoitaan ja höpö höpö höö, vain näyttääkseen muille. Uskomatta itse asiaan.
Ateistit ja itselle mieluisen uus-uskonnon harjoittajat saisivat minun puolestani mennä naimisiin maistraatissa tai olkaa menemättä. Miksi luvata mitään Jumalan edessä, johon ei usko.
Tympii aina kuunnella kavereiden kristinuskon haukkumista, mutta kas vain on omat lapset kastettu ja kirkkoonkin liitytty ihan sen takia, että saadaan kunnon häät. Kaksinaamaista ja tekopyhää. Kristinuskon perinteiden hyväksikäyttöä! Pitäkää mieluummin muslimihäät tai hinduperinteen mukaiset menot! Tai suomalaiset perinteiset häät ilman pappia ja kirkkoa.
Tyhmäkin tajuaa käyttäytyä hillitysti ulkomailla muiden uskontojen pyhillä paikoilla käydessään. Ja tyhmäkin tajuaa kunnioittaa muslimin tai hare krishnan uskoa, vaikkei itse siihen uskoisikaan. Mutta kristittyjä saa kyllä mollata kuus-nolla ja meidän pyhiä paikkojamme käyttää vaikka mihin pelleilyyn.
Väitän, että jos pariskunnan molemmat osapuolet olisivat uskovaisia ja oikeasti ymmärtäisivät avioliiton olemuksen, merkityksen ja hoitamisen, eroja ei olisi näin paljon kuin nyt. Ne eroavat, jotka ajattelevat vain itseään ja omaa kärsimystään (muutamia poikkeus-kristittyjä lukuunottamatta).
Ainoa asia mikä tässä ärsytyksessäni lohduttaa, on se, että ihmisethän eivät koskaan tiedä Jumalan tahtoa. Eli voi olla, että Jumala siunaa liittoa ihan vain siunauksen pyytämisen vuoksi, vaikka pari ei Jumalaan uskoisikaan.