Taas kaverin vauva yökylässä jotta vanhemmat pääsi juhlimaan :-(

[surullinen]

Tuntuu kuin ap puhuisi tuttavistani. Olen ollut ällikällä lyöty kun oon viikonloppu toisensa jälkeen kuullut että he ovat KUMPIKIN olleet baarissa, etenkin äiti. Vauva on just jotain 4kk-5kk. Ja tosiaan ei pelkästään isovanhemmilla, vaan ihan kavereilla/jokapäivän tuttavilla. Mua niin puistattaa aina kun kuulen. Ja on toinenkin tuttavaperhe, jossa on vaavi yökyläillä 3kk ikään mennessä jo aika monta kertaa. Eihän siinä, sehän voi olla että muun ajan vanhemmat ovat superäitejä ja isejä, mutta jokin ei ole loksahtanut paikalleen. Mielestäni nykyään jotenkin liikkuu sellaista ajattelutapaa etenkin nuorten äitien keskuudessa, että elämän ei tarvitse muuttua, vaikka vauva syntyy. Eli he ymmärtävät tämän myös sillä että beibsin voi jakaa yökyliin miltei heti synnäriltä lähtien. Uskomatonta. Ehkä jo raskausaikana neuvolassa tulisi varautua ja opastaa tästä asiasta, että on syytä irrottautua siitä yöelämästä joksikin aikaa. Tai pitääkö heille antaa jotkut ohjeet, että milloin voi aikaisintaan viiä vauvaan yökylään, että ehkä 1 -viikkoinen on liika pikkuruinen siihen touhuun. Onhan niitä poikkeuksia, että nukkuvat läpi yön, ja pärjäävät yhdellä (pullo)syötöllä läpi yön, jolloin edes juuri heräävät, saatika tietävät onko syöttäjä äiti taika mummo, mutta sei jotenkin oo moraalisesti oikein, että niin pieni on jatkuvasti öitä erossa äidistään... En tiiä...

Kiitos Mio. Tätä just ajoin takaa

 

[vicy]

Ei tarvisi lapsia ollenkaan hommata, jos ei niitä jaksa hoitaa ilman että tarvii vetää kännejä joka välissä!!!
Yleinen systeemi tuntuu olevan että se on jo saavutus jos äiti pystyy olemaan selvinpäin sen 9kk.... Ei ymmärrä ei....

 

[Mio]

Mistäpä sen tietää vaikka puhumme samasta perheestä. Tämä perhe asuu Oulun läänissä...

 

[voi ei]

ihme touhua

 

[surullinen]

Mistäpä sen tietää vaikka puhumme samasta perheestä. Tämä perhe asuu Oulun läänissä...

Ei ole sama perhe. Tämä minun tuntema perhe asuu pohjois-karjalassa...

 

[ihmettelen]

Minä ihmettelen sitä että vanhempien pitää aina ryypätä rentoutuakseen. Eikö voisi tehdä jotain muuta, vaikka käydä elokuvissa, syömässä ravintolassa, viettää päivä kylpylässä yms. Eikö kukaan osaa tehdä rentoutuakseen muuta kuin vetää viinaa? Kummaa touhua.

 

[??]

miksi ihmeessä ootte näin huolissaan asiata?eikö oo pääasia että lapsi on hoidossa hyvässä paikassa?mitä se ketään pitäisi liikuttaa kuinka usein on.

 

[Markiisi musculocutaneus]

Ei tarvisi lapsia ollenkaan hommata, jos ei niitä jaksa hoitaa ilman että tarvii vetää kännejä joka välissä!!!
Yleinen systeemi tuntuu olevan että se on jo saavutus jos äiti pystyy olemaan selvinpäin sen 9kk.... Ei ymmärrä ei....

niin ainhan ne kännit vedetään.ei tuu mieleen et äiti on esim väsynyt masentunut tms...luetaan sitten lehestä paskat uutiset :/

 

[Vieras]

Ei tarvisi lapsia ollenkaan hommata, jos ei niitä jaksa hoitaa ilman että tarvii vetää kännejä joka välissä!!!
Yleinen systeemi tuntuu olevan että se on jo saavutus jos äiti pystyy olemaan selvinpäin sen 9kk.... Ei ymmärrä ei....

niin ainhan ne kännit vedetään.ei tuu mieleen et äiti on esim väsynyt masentunut tms...luetaan sitten lehestä paskat uutiset :/

Joo, hyvä juttu että lapselle on hoitaja tuolloin mutta ei se masennus sillä lähde, että pistetään lapsi muiden hoidettavaksi.

 

[Kaukaa hyvän näkönen]

ymh, kukaan ei varmaan ymmärtäny mua, kun esikoinen synty...Olin yksin, mies toisella paikkakunnalla töissä, esikoisella koliikki huuti 23-06. Mulla ei ollu autoa, miehen vanhemmat ei auttanut, oma äiti kävi töissä. Ja mielelläni annoin vauvaa hoitoon, jotta sain NUKKUA!

Muoks. Oma äiti hoiti aina kun pystyi

 

[vieras]

Kuulostaa ikävältä, MUTTA tiedättekö tarkalleen minkälainen lasten vanhempien tilanne on? Meillä oli vähän samantyylinen tilanne, koska olimme niin poikki että ajattelin että annan lapset lastenkotiin koska olin henkisesti niin väsynyt.. Lasten hoitoon vieminen ja arjesta irrottautuminen oli unelmien täyttymys ja elämä rupesi rullaamaan taas hyvin. Tuntui uskomattomalta olla "normaali" ihminen ja vakaa mielentilainen. Ei enää paniikkikohtauksia, ei raivokohtauksia lapsille.. ei mitään. Lisäksi sen ajan, minkä olin lasteni kanssa voin todellakin sanoa olevani hyvä ja normaali äiti! Eli en mikään superäiti, mutta sanotaanko, että minulla oli paljon enemmän voimia rakastaa lapsiani. Tuntui ihan mielettömän pahalta kun tämän tasapainon saavutettuani jotku ihmettelivät että miksi vien ja miten raskin viedä lapsen/lapset hoitoon.. Tuntui että niiden kyselyjen jälkeen halusi vaipua maan alle ja masentua! Ainakin tuosta elämänvaiheestani opin, etten arvostele muiden vieraiden lastenhoitojuttuja, vaikka tällä hetkellä olenkin tasapainoinen äiti joka hoitaa lapsensa suurimmaksi osaksi itse.

 

[vieras]

ymh, kukaan ei varmaan ymmärtäny mua, kun esikoinen synty...Olin yksin, mies toisella paikkakunnalla töissä, esikoisella koliikki huuti 23-06. Mulla ei ollu autoa, miehen vanhemmat ei auttanut, oma äiti kävi töissä. Ja mielelläni annoin vauvaa hoitoon, jotta sain NUKKUA!

Muoks. Oma äiti hoiti aina kun pystyi

No miten tämä liittyy tähän aiheeseen???

 

[Vieras]

Kuulostaa ikävältä, MUTTA tiedättekö tarkalleen minkälainen lasten vanhempien tilanne on?

Minä tiedän kyllä, on läheisin ystäväni. Ensinnäkin vauva sai alkunsa vahingosta ja heti seurustelun alussa, eivät olleet valmiita vauvan tuloon ja biletys jatkui entiseen malliin. Nyt ovat kasvaneet sen verran että hoitavat itse lapsensa.