Hellurei!
Aina tulee teidän kirjoituksia lueskeltua, mutta harvemmin kirjoiteltua. Ja sitten ei muista kommentoida juuri kelleen mitään...
Kiinnitin huomiota tuohon huutamisjuttuun. Pääsiäisen aikaan aloitettiin systemaattisesti jättämään yösyöttöjä pois/vähemmälle, ja nyt on tosiaan tullut kuvioihin tuollaiset huutamiset. Ja nyt en tarkoita nälkähuutamista/tissin lohdun kaipuuta, jota ilmeni parina ekana yönä, vaan sellaista yhtäkkistä karjahdusta, johon varmasti herää itse. Meillä ei poika jää valvomaan siitä, mutta tarttee kyllä uudelleen nukahtamiseen sen, että aikuinen koskettaa ja/tai laittaa tutin suuhun. Ja kun on itse taas päässyt uudelleen uneen, tulee uusi karjahdus. Yleensä nämä tapahtuu aina aamuyöstä. Alkuyön n. kuusi ekaa tuntia nukkuu tosi rauhassa. Ja usein karjahdukset itseasiassa tuleekin vasta syönnin jälkeen, eikä siksikään liity ruoan puutteeseen. Jostain muistan lukeneeni, jotta vauvan uni muuttuu likemmäksi aikuisen tyyppistä unta noin puolen vuoden huitteilla ja että juurikin aamuyöstä uni alkaa olla katkonaisempaa. Ja unia käsittääkseni näkevät, joten olisiko noissa syitä? Tiijä häntä, mutta on kieltämättä hitusen rasittavaa, kun herää useaan otteeseen yössä karjuntaan.
Painonpudotus, hmmm. Minullehan ei jäänyt kuin nelisen kiloa ylimääräistä, mutta sepä jäikin tuohon sitten jämäkästi. Itse asiassa näyttäisi olevan noususuhdanteessa... Mutta syynä on kyllä yksinomaan oma selkärangattomuus. Kuinka helkkarissa kaikki herkut maistuu niin hyviltä nyt??? Onko se sitä, että vaikka suht hyvin saakin yönsä nukuttua, on silti unien katkonaisuuden vuoksi aina hitusen väsynyt ja sitten sokerilla on helppo nostaa mielialaa ja virkeystilaa nopeasti -ja niin pettävän ohimenevästi. Paremmin varmasti jaksaisi, kun haukkaisi porkkanaa ja lähtis ulos. Ärsyttää oikein oma tämän hetkinen laiskuus ja selkärangattomuus!!!
Kerron teille myös salaisuuden. Kun saatiin muutamien mutkien kautta tämä rakas poikanen, ajattelin, että koskaan en enää tule potemaan vauvakuumetta, vaan että poitsu riittää meille mainiosti ja on sitten vaan iloinen yllätys ja kiva lisä, jos joskus lisää lapsia tulisi. Hjust. Nyt mullon ihan helkkarinmoinen vauvakuume! Ja melko selkeesti on miehelläkin. Ja mää en halua olla vauvakuumeinen! Siinä tulee sellasta turhaa toivomista ja odottamista, ja jopa yrittämistä, sen sijaan että elelisi tyytyväisenä tätä päivää ja antas elämän tuoda tullessaan, mitä tuo. Mutta minkäs teet, hyrisee, tahtoo olla raskaana taas!
Lizard + poikanen 7kk 1pv