***SYYSMASSUKAT 2008***

Mayah..tervetuloa ja onnea :heart: :flower:

Ja iso :hug: kaikille niille jotka stressaa. Sitä tää odotus oikeesti on...stressiä pukkaa joka väliin. Ensin stressataan nää ensimmäiset viikot, että pysyykö pieni mukana ja onko oikeassa paikassa. Sitten kun saadaan tietää, että pikkuiset on oikeissa osotteissa ja sydänkin sykkii, niin jää kuitenkin pikku epäilys ja pahimmassa tapauksessa saa np-seulasta hälyttävän tuloksen ja taas stressataan. Sitten tuntee ne kauan kaivatut ensimmäiset liikkeet...mutta auta armias, kun ne ei taas yhtenä päivänä tunnu, niin on taas kauhee stressi päällä. :kieh: No sitte seuraava stressin aiheuttaja voi olla rakenneultra, jos siinä ilmenee jotain poikkeavaa. No tästä kun pääsee taas yli, niin alkavat harjoitussupparit ja pelkää, että pieni syntyy liian aikaisin ja edelleen liikkeiden vähyys saattaa hermostuttaa. Lopulta kuitenkin saatamme stressata täällä yliviikoilla sitä, että miksei synny jo. :whistle: Eli stressiä stressiä ja stressiä ja tästä puuttui varmaan vielä monta stressin aiheuttajaa. Ja kaikissa opuksissa lukee, että äidin tulee saada rentoutua ja levätä...no millä se tuommoisella stressimäärällä onnistuu. :eek: :kieh:

Viime raskauden ainakin stressasin ihan hirveesti ja ihan varmaan nytkin tulee niin käymään (jos tuolla masussa nyt kaikki hyvin on :/ )

mamitukselle kans tsempit ultraan ja muillekin jotka lähipäivinä menossa :hug: ja tulkaahan sitten tosiaan kertomaan kuulumiset.

katjuska ja vilpertti 7+2 :heart:
 
Tinii :hug: ymmärrän, mullakin on ollut monta päivää niin karmea olo, että ajatuskin jostain ällöttävästä ruoasta sai voimaan pahoin. Nyt on onneksi parempi olo, täytyy vaan seurata omia mielitekoja ja syödä mitä pystyy... Kotona on pakastimessa pari mehujääpuikkoa odottamassa pahimman varalle.
 
Mayah Tervetuloa! Toivotaan et kaikki menee hyvin ja syysmassukoissa pysyt! :)
Matarena, kiitti vaan muistutuksesta, mun pitää ostaa kans noita mehujääpuikkoja pakkaseen. Taas on niin oksettava olo.
Katjuska-78 Niin se taitaa olla että koko raskausajan on jokin huoli vähän päällä. Mut jospa sitä nyt vähän osattais nauttiakin?
 
Luminellalle paljon voimia :hug:

Hysteria vallitsee palstalla ja omassa päänupissakin,voi että kumpa kykenisi vain nauttimaan olotilastaan,miksi sitä aina pitää pelätä pahinta :ashamed: Todella ärsyttävää!!Mutta ihan sama kuinka sitä kehottaa itseään vain nauttimaan niin silti sitä murehtii että jos kaikki ei päätykään hyvin.
Pahoinvointi myös täällä jatkuu..Okseta ei ole vieläkään tarvinnut,vaan koko ajan pyörii mahassa,mikä hauskinta,ei koskaan aamulla(kuten kait pitäis)vaan iltaa kohden pahenee..Mutta kyllä se tästä joskus helppaa =)
 
heh, alkoi hymyilyttämään lemontreen "hysteria vallitsee palstalla" :D
Toden totta vallitsee! Ja se tarttuu jokaiseen palstalla käyvään :D voi meitä, tästä voidaan todeta, että eiköhän jokaisen masussa kaikki ole hyvin! kun aina on joku, jolla on samankaltaisia pelkoja ja tuntemuksia kuin itsellä. Eli elämme varmastikin raskauden normaaleja tuntemuksia, jotka vauvat on luotu kestämään. Nyt rentoudutaan kaikki! Tiedän, ei me siihen onnistuta, mutta kunhan sanoin :D

Jakselkaa joka iikka! :)
 
Voi, Luminellalle jaksamista. Toivottavasti ensi kerralla käy paremmin.

Samalla yhdyn kuitenkin suhvelin ajatuksiin. Itseänikin välillä mietityttää onko kaikki hyvin ja koen sen todella normaalina ajatustapana, tottakai välillä huolestuttaa. Itse en kuitenkaan halua ajatella vain negatiivisia asioita kokoajan, tämä on ihana tunne, kun vatsassa on ihan parin millin kokoinen pallero josta ihan oikeasti kasvaa lapsi. Ymmärrän toki, että varsinkin niillä, joilla on jo aiemmin keskenmenoja takana, on varmaan vaikeaa olla luottavaisin mielin, uskoa ja toivoa lähettelen siis kaikille. Enkä todellakaan vähättele pelkoja. Yritetään kuitenkin pitää mieli korkealla ja hymyillään paljon, se nimittäin tarttuu. :D :D :D
Jarrusukkia, vauvaliimaa ja iloisia unelmia siis kaikille!
-k, 5+ -
ps. tyks on muuten meidän tuleva sairaala...
 
Juu pakkohan sitä on niitä positiivisia ajatuksia tästä raskaudesta saada :heart: Se on kyllä niin ihana sitten kun masu alkaa kasvamaan ja sitä sitten saa oman kullan kanssa yhdessä silitellä ja esikoinen tykkää kans kovasti silitellä masua =) ja ultrassa on kuitenkin aina ihana nähdä pieni ja sydänäänien kuuntelu on musiikkia korville. :heart:
Ja onhan odotuksessa kuitenkin niitä ihania ja positiivisia hetkiä paljonkin ja lopussa vielä sitten se aivan ihanan täydellinen palkinto, joka saa unohtamaan kaiken muun, jopa ne ikävätkin asiat, joita matkanvarrella on ehkä ollut.
 
Kylläpä vaan, iellä kohdussa se meidän pikkutoukka uiskenteli, eikä lähelläkään munajohdinta!! HUH helpotusta! :D
Parin viikon päästä uudestaan, sillon yritetään saada jo sydänääniä kuuluviin, täällä kun ä-neuvolassa on aika kehnot ultravehkeet niin nyt ei kuulunu mitään, mutta näky ihan selvästi paksuuntuneet limakalvot ja alkio siellä. Tai musta möykkyhän se meidän vaavi vielä on :heart:
Sisu ja toukka 6+4
 
Meillä kanssa kaikki hyvin =) Pikkuinen sydän siellä terhakkaasti pamppaili. Oli kuulemma pienempi kuin viikot sanoo,mutta asia tarkastetaan 2 viikon päästä.

Pidetään siis mun la toistaiseksi samana.

Nyt on helpottuneempi olo,vaikka alussa tässä vielä ollaan...
 
Ihanaa, kun tulee nyt näitä hyviä uutisia =) Draamalle kans onnittelut :heart:

juu en mä koko aikaa koneella oo...tää on vaan täs taustalla auki ja tuun aina välillä kotihommien lomassa kurkkimaan :whistle: Pyykit tuolla odottais kuivumaan laittamista :wave:
 
Hienoa että ultrassa käyneillä kaikki hyvin.

Täällä ihan positiivinen olo vaikka välillä ei huonoa olo ja taas joskus on. Finnejä selässä niin kuin tosta esikoisestakin =) yök!!!

Nukuin tossa päikyt kun ukko oli pojan kanssa =)

Nyt odottelen tanssi jos osaat :) Taidan poiketa suihkussa tässä välissä...

PS. Olen ihan koukussa tähän paikkaan =)
 
Kiitos Katjuska-78 ja syysmama! =)

Ja ihania ultrakuulumisia, hienoa!!! Kuinka paljon oli viikkoja, kun kävitte ultrassa? Ja kysymys: Onko kellään kummia tuntemuksia mahassa? Mulla vähän jänniä oloja, ei kipuja, mutta jotain tuntemuksia. Lähinnä mahan ylä- ja sivuosissa. Onhan normaalia, onhan???

Vauvaliimaa ja tarrasukkia!!! :heart:

Mayah ja beibi 4+3
 
Heipparallaa!
Ihan pisti naurattamaan tuo juttu noista stressin aiheista, niin on taas meikäläistä kun vaan mahdollista!! :LOL:

Ultrassa tänään näkyi noin viikolla 5 oleva pienen pieni nuppineulan pää ja oikein kun kuunneltiin lääkärin kanssa, niin siellähän kuului sykettä!!! :heart: :heart: :heart:

Helpotti aika hurjasti, vaikkei se tulevaisuutta takaakkaan onnistuneeksi, mutta ompi pienoinen alku oikealla paikallaan ja sykkeen kera!
Ihania nää yksityiset klinikat! :saint:

Vauvaliimaa meille taas kaikille oikein mahdottomasti!
 
vastaanpas tähän äkkiä kun just tulin koulusta, että hirmusti onnee Sisulle!!Sait ehkä hetkeks mielenrauhan kun ei tarvi ainakaan sitä oikeeta paikkaa stressata! Draamalle myös onnittelut onnistuneesta ultrasta!
Dior aijon hakee ihan normisti kesätöihin samaan paikkaan missä oon nyt yhteensä on/off meiningillä ollu jo yli 3v.Sanon kyllä heti että vauva tulossa koska muuten ne olettaa että oon käytettävissä niin pitkään kun lomat pyörii eli lähes lokakuun alkuun.Tiiä sit huoliiko ne mua töihin mutta olin kyllä töissä sillonkin kun esikkoo ootin ja olin viä lähes loppuun asti.Olisinkohan 3vko ehtiny oleen kotona ennen synnytystä.Opiskelut meinaan jatkaa ihan normaalisti, syksyllä mulla piti olla eka työssäoppiminen ja näyttö mut siirsin ne seuraavalle keväälle et joudun sit sillon suorittaan 2 peräkkäin.Vähän kyllä ärsytti kun ohjaajalle kerroin et joudun syksyllä oleen synnytyksen ajan pois niin heti se veti herneen nekkuun (tossa koulutuksessa poissaolot ei oikeestaan mahdollisia kun niitä ei pysty korvaan kun vasta seuraavana vuonna) mut olis luullu et se olis ymmärtäny, varsinkin kun sanoin et en tosiaan oo mitään muuta pois kun vaan sen "synnytysviikon" eli sen yhen keskiviikon joudun luultavasti missaan.Tietenkin tähänkin sit voi tulla mitä vaan muutoksia, ties vaikka joutuis sairaalaan lepoon, sit meniskin kyllä opintokuviot ihan uusiks!Mut kai nääkin kuviot on omasta jaksamisesta kiinni.Onhan se varmaa rankkaa hoitaa pientä ja "isoo" lasta, kotia ja viä tehä hirveesti etätehtäviä...mut sit se nähhää!Mut mites sulla sitä koulua on, onko jokapäivä?Jos mulla olis joka päivä "lähiopetusta" niin en mä sit varmaan syksyllä jatkais...
Nyt äkkiä hakee jotai sapuskaa, ton neljän tunnin aikana koulus meinas oksu tulla jo monta kertaa!Tarrasukkia kaikille!!
 
hei taas, nopea kysymys:

päätä särkenyt koko illan ihan julmetusti, tuntuu säteilevän tuolta jumiutuneista hartioista, eikä lepo saa sitä loppumaan. Joten otin yhden panadolin ja odottelen josko se auttaisi. Elikkäs, onhan panadolin käyttö ihan sallittua?? vaikka pakkauksessa lukee, että saa käyttää raskausaikana, niin pientä epäilyä on silti... eihän vaikuta, vaikka olen näin alussa, saahan siltikin ottaa?

terveisin epävarma keltanokka :)
 
Kiitos kaikille halituksista. :hug: yllättävän äkkiä sitä saa mielen taas positiiviseksi ja lannistumatta jatketaan yrittämistä. Yritän ajatella niin, että se meille tarkoitettu lapsi ei jostain syystä ole vielä valmis ja siksi antaa odotuttaa itseään. Kun koittaa se päivä, että muksu nukkuu mun sylissä, voin ajatella, että meillä ei olisi just tätä pientä, jos olisi aiemmin tärpännyt. Ehkä kaikella siis on tarkoituksensa. Saattaa kuulostaa erikoiselta selviytymiskeinolta, mutta auttaa mua jaksamaan. :)

Toivoin kaikkea hyvää kaikille odottaville äideille ja teidän pienille piiperoisille sinne vatsaan kanssa! :hug: :heart:
 
vuh
Luminella: Ihan hyvältä selviytymiskeinolta kuulostaa. Tärkeintä on, että selviää elämään eteenpäin - sitten kun jaksaa lähteä eteenpäin. Ja kuten tiedät, täällä on meitä keskenmenon saaneita paljon ja monella tullut vauva keskenmenon jälkeen. Onnea matkaan! :flower: =)

Ja iloa kaikille, jotka ovat nähneet minipikkuisensa ultrassa! :heart: t. vuh - ei enää itkuisena kuten aamulla... :)
 
snodgrass
Onnea sisulle, draamalle ja mamitukselle onnellisista ultranäkymistä! On se hyvä, että sitä kautta voi saada vähän mielenrauhaa... :)

Mua ei ole edelleenkään juurikaan mikään pahoinvointi vaivannut, mutta rinnat on kyllä turvoksissa - tuntuu niin kuin ne kasvais silmissä :D Yritän olla liikaa miettimättä sitä pahoinvoinnin puutetta.. Mutta kyllä tuntuu, että siihen 12 viikon rajapyykkiin on vielä ikuisuus.

Juuri piti kirkkain silmin lupailla pomolle, että joo, voin hoitaa sijaisuuteni lopuksi vielä yhden rippileirin heinä-elokuun vaihteessa. Jos kaikki menis hyvin, mähän olisin kuitenkin juuri silloin jäämässä sitten äippälomalle, eikä varmaan huvita ison mahan kanssa lähteä teinien kera viikoksi jonnekin metsän keskelle... No, katsotaan kuinka käy.

snodgrass ja neponen rv 6+6
 
:headwall:

luminelle :hug: musta on juuri oikea selviytymiskeino =) koita jaksaa,kyllä se pikkuinen nyytti sun sylissä vielä tuhisee

mulla taas oksennus olo on hävinnyt,oli pakko tehä taas testi ja varmistua..kyllä sitä menkkamaista särkyä on ja väsyttää aivan sairaasti.mulla vasta se ultra maaliskuussa :/ mutta toivotaan että mun pikku Viivi saa pikkusiskon taikka veljen syyskuussa =) minkäs ikäisiä muksuja teillä muilla jo on? Meillä tuo neiti on 9kk ja seisoo jo itsekseen ja kohta varmaan rupee käveleen,hirveen nopeeta ja on muutenkin kyllä niin temperamenttinen tyttö :heart:

jeps,mut nyt nukkumaan että jaksaa taas aamulla herätä 7 |O |O

niina ja toukka 5+2 :heart:
 
Hei vaan kaikille! Vieläkö pääsee mukaan?

Eli itse olen 26v ja mies 28, 05-alueella asustellaan ja Koksiin siis synnyttämään.
Hoitoalalla työskentelen, tosin tällä hetkellä kotona 04/07 syntyneen pienen tytön kanssa.
Pillerit jätin pois lokakuussa 07 ja imetyksen lopetin joulukuun alussa ja nyt tälläisiä iloisia uutisia saatiin. Laskurin mukaan laskettuaika olisi syyskuun 11. päivä. Neuvolaan en ole vielä yhteyttä ottanut kun jotenkin tää tuntuu aika uskomattomalta vielä! :)
 

Yhteistyössä