***SYYSMASSUKAT 2008 elokuussa***

Moikka!

Kyllä täällä tulee nyt urakalla tekstiä, kivahan seon. Ei vaan meinaa perässä pysyä.
Kiitos Diorille synntyskertomuksesta, hidasta on ollut, mutta tulos tärkein.

Koiramamma ja Maariankämmekkä, kyllä teitä on pelästytetty, olisin itse ollut ihan vauhkona. Ja mulla on kans vähän sellainen fiilis, että saispa vauvan ulos, niin olisi paremmassa "turvassa" tällä puolella valvovan silmäni alla.

Meillä synnärille matkaa 60 km. Mutta eniten jännittää miten täältä pääsen. Miehellä kestää tunti tulla töistä kotiin ja sitten jonkun täytyy olla lasten kanssa. Ambulanssin vois tilata, mutta se voi olla jossakin metsätaipaleella ja aikaa sen tuloon voi kestää. Joissakin asioissa täällä keskellä korpea on vähän turvatonta. Jos vaikka tulisi tulipalo, niin pirtti olisi kivijalassa ennenkuin palokunta tänne ehtisi.

Mulla tuon vitosen synnytys kesti 4,5 tuntia, joten tuskin tämä ainakaan kauempaa kestää. Heti tarttis oikeastaan lähteä kun on oikeita supistuksia, mutta kun turhaan ei viitsi mennä ja toisaalta hetken tarttee harkita onko oikeita vaiko loppuvatko siihen.......
Kaikki synntykset yhtä lukuunottamatta ovat lähteneet supistuksilla ja kalvot puhkaistu vasta salissa, mutta yksi lapsista syntyi kolme viikkoa ennen la ja siinä meni kotona lapsivedet ja olinkin ihan ihmeissäni.

Tänään piti olla neuvola, mutta siirrettiinkin ensi viikkoon, kun terveydenhoitajan lapset olivat sairaana. No eipä mulla mitään uusia vaivoja ole, olisin varmaan vaan valittanut, että en jaksa enää olla raskaana.

Eilen postipoika toi nuo uudet upeat vihreät carena double swingit. Hienot on ja tosi kevyet työntää ja kun mä olen pitkä, niin työntökorkeus on just sopiva. Nyt vaan odottellaan toista kyytiläistä niihin. Poika tietty testasi jo ne. Lapsetkin jo kyselee koko ajan, että koska se syntyy. Tietäiskin tarkkaan, vois suunnitella lapsenvahdit sun muut silsi aikaa.

Mutta nyt tarttee pian startata tonne kylille.

Miia ja masu 37+2

 

Huomenta vaan massukat!

Ihana yö takana, sain oikeasti nukuttua ja hyvin!
Aamulla kyllä aina harmittaa, kun haluaisi nukkua pidempäänkin, kun kerrankin unta riittää, mutta ylös on noustava.
Muistan sitä aikaa, kun esikoista odotin, kun nukuin iltakymmenestä aamukuuteen, söin aamupalan ja sitten nukuin vielä miehen vierellä sinne yhteen asti päivällä....
Mies siis yötöissä ja palailee kotiin vasta aamulla siinä kuuden maissa.

Tänään olisi "muutto" vanhempieni luo viikonlopuksi, sillä en uskalla jäädä yksin kotiin koirien ja tytön kanssa, jos vaikka lähtö tuleekin.
Siellä olisi kuski minut sitten viemään ja kaikille, niin karvattomille kuin karvallisillekkin hoitaja.
Mies kun poistuu niihin ampumakisoihin koko viikonlopuksi...

Jaahas, ja kohti eskaria jälleen!
Kuullaan taas!

Mamitus2 ja Nappula 37+5

 

Huomenta!

Täällä jo ennen kuutta heräilty, mut jotenkin se aika vaan kulunut tähän asti.

Diorille suurkiitos synnytyskertomuksesta ja ihana et jaksat ja ehdit kirjoitella ekojen päivien kuulumisia tänne! :hug:

Koiramamma ja Maariankämmekkä :hug:

Mulla täällä sama pöhöttynyt alkoholisti-look kuin Aililla Oikeesti koko naama turvoksissa. Ja jalat näyttää samalta kuin ilmaa täyteen puhallettu kumihanska - tiedättehän? :kieh: Vettä menee päivässä n. 3 litraa, et sitä ei voi olla liian vähän. Rauhallinen kävely tuntuu vähän auttavan, laittaa nesteet liikkeelle. Tosin sen jälkeen on aina kivat nipistelyt ja kihelmöinnit jaloissa. Yritän kovasti välillä istua jalat ylhäällä, mut kun maha on sen verran iso, niin sekin on tukalaa. Plaah.

Eilen oli lääkärineuvola ja onneks paineet oli vielä alhaisemmat kuin yleensä, 119/78 ja pissakin edelleen puhdas, et ei sen puoleen tarvii säikähtää tota turvotusta. Varsinkin kun siihen sit yhdistin painonnousun, joka oli mojovat 2,9kg 2 viikossa!!! |O |O Itse taisin olla siitäkin enemmän huolissani kuin lääkäri ja kai se menee tän turvotuksen piikkiin, kun ei tätä tässä mittakaavassa ole aikaisemmin ollut. Muutoin neuvolassa oli kaikki ok. HB:kin noussut rautakuurin ansiosta takaisin, 124:ään. SF-mitassa nousua 2 senttiä, nyt 33cm. Vaavi edelleen RT:ssä, kuten lähes joka kerta jasyke pysynyt samalla tasolla, n. 140. Kohdun kaula oli pehmennyt, mut edelleen kiinni ja pituuskin samat 3 cm kuin koko ajan. Lääkäri vaan totes, et ei haittaa lainkaan vaikka supistelee. Mut ei kuulema tarvii mitään suursiivousta nyt aloittaa :| Arvatkaa vaan, alkaako hillitön riehuminen nyt!!

Gallupiin vielä vastauksena, et meiltä Kättärille matkaa n. 40 kilsaa. Valmennukseen mennessä kellotettiin ajaksi n. 30 min. Tosin eri juttu sitten jos ruuhka-aikaan ollaan liikenteessä.

Nyt käsiks päivän töihin, jos vaikka sais kunnon supparit aikaiseksi. Jotenkin muuten eilen yhtäkkiä iski miehen kanssa meille molemmille tajuntaan, et hitto, eihän täs oo kuin reilu 3 viikkoa aikaa LA:han.... :/ Pieni paniikki.

Rattoisaa päivää! :flower:

Zucchero 36+3

 

Huomenta vaan taas

Daydreams Meillä poika päätti kömpiä tällä kertaa viereen jo kolmen aikaan, kun vessassa jouduin käymään. :kieh: No laiska ja mukavuudenhaluinen kun olin, niin en jaksanut takaisin viedä ja nukkui sitte melkein kahdeksaan asti siinä Mutta kyllä mä olin sitte taas kahta kauheemmin jumissa :kieh: Monet kerrat ukolle marissu, että katetri ois yöksi vallan mahtava juttu ettei tarttis voivotellen tuonne vessaan rymistellä. Mulla kun kestää ensin se sängystä ylös pääseminen alaosaston kipujen takia vaikka kuinka ja kauan ja sitte kun pääsen ylös, niin jalat ei liiku mihinkään, kun alaselkä on jumissa ja kolottaa... sitte seinistä pakko ottaa tukea ja ähistä sinne vessaan, kun rakko painaa julmetusti kuitenkin. :x Että en mä ihmettele, että poikakin mun yösessioihin heräilee, kun se on joka kerta tuon kaavan mukaan mentävä :kieh:

Josta päästääkin sitte Mitzyn aatoksiin seisaalteen nukkumisesta, että itse oon sanonu muutaman kerran, että jos mä jään jo vaan valmiiks tonne pytylle torkkumaan. :kieh:

Valkovuoto muuttunut ehkä vähän limamaisemmaksi (juu anteeks kuvailut ) Että oiskohan ees jokin merkki, että alakerrassa jotain vois tapahtuu Ukko reppana joka ehtoo koittaa Vilpertiltä anoa, että vois syntyy jo Eilenkin oli tossa ehtoolla ihan julmetun tylsää, niin siinäkin vaihees ukko koitti Vilpertille sanoo, että nyt voisit vaikka sinäkin syntyy, että saatais iltaan jotain äksönii :kieh:

Miten sitä tuleekin niin malttamattomaksi aina näillä viimeisillä viikoilla, kun hyvähän se kuitenkin ois lähelle sitä laskettua aikaa kuitenkin mennä. Mullakin kun aina tulee nuo lapsukaiset keltaisiksi ja valohoidot ovat läpikäyneet, niin varmaan jokainen masupäivä kuitenkin sitä maksan tilannetta parantais. =) Mutta silti sitä ei voi levottomalle mielelleen mitään. :ashamed: Ihan kun ois hervottoman iso paketti nenän edessä (niin kun kyl onkin) , jota saa vaan katsella ja koskea, mutta avata ei saa. :kieh: Pitää nyt sitte hullua jännityksessä :xmas:

Mukavaa viikonlopun alkua kaikille B)

Katjuska ja Vilpertti 37+1 :heart:

 

Katjuska meillä ei tuo onneks mun vessareissuihin herää, mutta eipä kyllä ole niin mittava operaatiokaan kun tuo sinun Hyvin kuitenkin poika nukkuu vieressäkin?meillä ei kyllä nuku, torkahtaa muutamaks minuutiks, pyörii vartin, torkahtaa, pyörii ja sitä rataa.Saitte onneks aika pitkään nukkua kuitenkin, vaikka ainahan se on semmosta "yhessä asennossa jäykkänä" nukkumista...

 

Morgen vain kaikille tasapuolisesti! Päänsärky onneksi hellittänyt ja äsken mittasin verenpaineen, niin sekin oli laskenut. Olo on vain muuten niin jumalattoman tuskainen..

Matkagallup Meiltä TAYSiin baltiarallaa parikymmentä kilsaa eli vartissa suurinpiirtein sinne ajelee.

Nyt on mentävä alakertaan raivaan tavarat vesimittarin edestä, kun vesilaitokselta tulee vesimittarin vaihtaja..

Hillbert & Aimo-Orvokki tasan 38 (ja kuuluu poks poks poks...)

 

Tää lähtee nyt ajelemaan äippäpolille naikkarille.DB hoitaja oli sitä mieltä että sitkeästi käynnistystä vaatimaan mutta enpä usko että suostuvat.Palaillaan :wave:

ail ja Pipsa 38 *Poks*

 

Neuvolassa kaikki ok, sf edelleen 38, painoa +13 kg lähtöpainoon ja verenpaine 108/81. Neuvolan täti sanoi, että papereista näkee mun joutuneen vääntämään tuota sektioon pääsyä. Tosi kumma juttu tosiaan, että perätilassa olevaa selkeästi isokokoista vauvaa pitää vaatia leikattavaksi. Lantion kokoahan kukaan ei ole tähän mennessä arvioinut. Kuitenkin mulla on käytössä (ei nyt raskaana ollessa) sellaiset kesähousut jotka jo 12-vuotiaana otettiin käyttöön eli jotka jalassa lähdin ala-asteelta. Samoin kansallispukua on vain pidennetty helmasta, ei laajennettu vyötäröstä sen jälkeen kun sain sen 8-vuotiaana, äitini ompelemana.

Vaikka on vaikeaa olla, niin voisi sanoa olevansa elämänsä parhaassa kunnossa. tai siis.. 10v ajan oli selkä urheiluvammasta niin kipeä, ettei tervettä päivää nähnyt. Kun siihen vertaa niin on vähän kankea mutta suht kivuton ja hyvinvoiva. Pitää vain todeta, että onneksi ei nuorena tullut lapsia tehtyä sillä siitä ei kyllä olis selvinnyt hengissä. Katjuskan kipuja kun mietin.. ne voi olla kamalia jos seiniä pitkin pitää kulkea. Suuret sympatiani. Muistan, kun silloin selkäkipuisena ei ollut mahdollista liikkua muuten, kuin konttaamalla..

 

Huomenta!

Mä jo eilen lueskelin sellaiset 10 sivua tekstiä, minkä olitte kirjoittaneet. Yllätys yllätys, kun olin saanut kirjoitettua oman pätkäni, niin eikö se piru vieköön taas kerran hukkunut jonnekin bittien taivaaseen :kieh: Ei parantanut yhtään mun huonoa tuultani, mutta jospa nyt koittaisi uudestaan.

Äitiys"lomalla" on aika kulunut niin rattoisasti, ettei ole juurikaan koneelle kerinnyt. Olen ollut mukana touhuamassa remontin keskellä, laittanut pihan kuntoon ja siivonnut kuin viimeistä päivää. Mitään muuta en ole saanut aikaiseksi kuin välillä pientä kiristystä alavatsasssa, joten eipä olla minnekään synnyttämään lähdössä varmaan vielä viikkokausiin.

Kovasti oli kaikennäköistä murhetta monellakin... kaikille voimia loppumetreille. Toivottavasti ail pääset käynnistykseen ja todella loistavaa Hilbert, että paineet ovat lähteneet laskusuuntaan. Katjuskalle lähetellään oikein kunnon katetri öitä varten, se olisikin mielettömän kätevä. Kaikki muut joita en muista mainita, niin teille myös :hug: Niin ja Diorille kiitosta synnytyskertomuksesta, sitä oli todella mielenkiintoista lukea.

Matka synnärille on 70km, joten n. tunnissa sinne ajelee. Riippuen tietysti ruuhka-ajoista. Äiti on ollut aina nopea synnyttäjä, joten täytyy varmaan itsekin olla ajoissa liikenteessä.

Nyt en enää muista mitä muuta mun piti kommentoida, joten jospa vähän sitten omaa napaa vielä . Synnytysvalmennukset ovat ohi ja niistä jäi oikein mukava fiilis. Keskiviikkona oltiin tyksissä tutustumassa ja siitäkin tuli turvallisempi olo. Jotenkin helpotti oloa, kun tietää mihin on menossa synnyttämään ja pääsi tutustumaan paikkoihin. Tyksissä ei ole ollut mitään erityistä ruuhka-aikaa, päästiin esim. tutustumaan perhehuoneeseen kun se oli vapaana sillä hetkellä. Sairaalakassista sanoivat muuten, että ei parane ottaa paljon tavaraa mukaan kun heillä ei ole kunnollisia säilytystiloja. Periaatteessa ei tarvitse mitään ottaa mukaan, mutta ainakin heidän rintsikat olivat aivan järkyttäviä kuristusliivejä No, jospa yrittäis katsoa vähän realistisesti tota omaa kassia... sitä kamaa on ja paljon!

Katti ja vaavi 36+1

 

Aamupäivitys... =)

Taivaannasta Mistä päin Lappia olet? Tästä jostain naapurista varmaan, kun meillä on sama matka LKS:ään! Hauskaa Rovaniemen-matkaa sulle, taidat mennä tutuille tai sukulaisiin, kun näin aikaisin jaksat lähteä? =)

Katjuskalle voimia vessakäynteihin ja muutenkin, koeta jaksaa vielä vähän aikaa... :hug: Meillä kanssa meni pojan siirtäminen omaan sänkyyn ihan persiilleen, kun ei se siellä ole viihtynyt vaan punkee aina meidän petiin eikä sitä sitten omien unien takia jaksa koko ajan raijata takaisin. :kieh: Että kuukauden kuluttua meidän petissä nukkuu sitten neljä henkilöä??

Mitzy Ehkä tämä naisen tuotekehittely on tässä raskauden loppuvaiheessa tosiaan mennyt vähän huonommin kuin muiden eläinten! Mietit eläimiä, niin ainakin meidän koira juoksi vuorokautta ennen pentujen syntymää miehen kanssa metässä muutamia kilometrejä mukana, ei valitellut kankkujensa suonenvetoja eikä närästystä niin kuin eräs kantava naaras täällä... :kieh: Mutta, kestäkäämme taas yksi päivä! t. vuh ja mahanen

 

Pikaiset tervehdykset kaikille! Kovasti olette taas kirjoittaneet.

Onnea vauvansa jo saaneille!!! Ja tsemppiä muille viimeisiin odotuksiin.

Täällä myös neuvola takana ja kaikki ok. Esko on tehnyt kasvupyrähdyksen (tai sitten muuttunut sf-lukema johtui vain eri mittaajasta) Tähän asti alakäyrillä kulkenut kaveri oli ponnistanut mittaan 34cm. Kokoa tätsy arvio kertyvän n. 3,5 kg. Itselle painoa oli tullut 127g/vko ja Hb noussut LOPULTAKIN! Nyt 125 ja terkkarin piti ottaa testi kahdesti, kun ei uskonut lukemaa. Päänsärky tosin vaivannut koko viikon, mutta jospa se tästä helpottaisi...

Nyt pihalle hiomaan kirjahyllyä miehen avuksi. Saataisiin lopultakin viimeiset remonttiasiat pois päiväjärjestetyksestä.

Lähtölaskentaa odotellessa, Nuppu74 ja Esko 37+6

 

heippa kaikille :flower: onmpa tänne tullut tekstiä. Meillä alkaa käymään jännäksi tää aika. Meillä oli ma äippäpoli ja suosittelivat mulle osastolle jäämistä kun napanuoran virtaus oli taas heikentynyt. Sanoivat että käynnistävät maanantaina mut eipä sitten käynnistäneetkään sanoivat et tiistaina osastolle,siellä lapsivesipunktio ja sitten jään osastolle odottamaan sitä tulosta. No onneksi tuli lääkärinkierto ja siellä oli kokenut osastonlääkääri joka suositteli sektiota vauvan koon takia. Ma painoarvio oli 4100g ja arvioitu syntymäpaino 4800g. Johtuu kuulemma tosta raskaqusdiabeteksestä. No mulle sovittiin sektio aika ensi vkon perjantaiksi eli 29.8 nyt sitten ollaan vielä norsuna viikko munt kyllä jännittää...
jkos jollain kokemuksia sektiosta niin voisiko kirjoittaa kokemuksia tänne, kuullut vähän puolesta ja vastaan.
Me puhuttiin isännän kanssa aikoinaan et yritettäisiin kahta lasta, mutta tämä raskaus ollut niin "helppo" et sitä toista yhteistä" mä en ainakan synnytä.
Onko meistä syysmassukoista moni jo saanut nyyttinsä kotiin. Meidän kone kun ei pelitä niin en oo kamalasti ehtinyt lukemaan tekstejä.
Anteeksi tämä omaan napaan tuijottaminen

aatumaria08(37+6)ja äippyli

 

ISOT ONNITTELUT DIORILLE JA TINIILLE JÄLKIKASVUSTA :flower: :flower: !
Mukava oli myös lukea synnytyskertomusta, joten kiitos siitäkin Diorille :wave: .

Eilen kävimme tutustumassa synnytyssairaalaan ja koko juttu alkoi tuntua pelottavan todelliselta . Härveleitä oli monenlaisia, hoitajia kiirehti paikasta toiseen ja huoneet olivat ankeita. Ajattelinkin ottaa käyttöön suunnitelman B ja jättää kokonaan synnyttämättä eli peruuttaa koko jutun :| ... Synnyttäneidenkin osastolla äidit vaeltelivat kuin zombit eivätkä näyttäneet ollenkaan hehkeiltä ja onnellisilta, vaan väsyneiltä ja nuhruisilta. Taisi olla vähän liian hätiköity juttu tämä koko lapsitouhu :$ .

Vaivoistani en jaksa edes valittaa, vaan tarjoan kaikille sympatiaa omien kolotusten, turvotusten, supistusten ja mielialojen kanssa :hug: . Koettakaa kestää!

Sen verran yritän tähän loppuun keventää, että näin unta vauvasta. Se oli hirveän ruma, kiinalaisen näköinen tyttö (kuka on katsonut liikaa olympialaisia), jonka silmät olivat ihan lähellä toisiaan. Lisäksi tyyppi oli mustien karvojen peitossa sieltä täältä. Pahinta oli kuitenkin vasen jalkaterä, jossa oli kahdeksan varvasta (neljä oikealle ja neljä vasemmalle, ei yhtään normaalisti eteenpäin), jotka heiluivat kuin hämähäkin jalat :x .

Pitää aloittaa suursiivous, taas on vieraita tulossa. Näkymisiin :wave: !

Väpä ja PiMu 38 + 2

 

Heippa taas!

Dior kiitos synnytyskertomuksesta! Pitkän oloinen urakka, mutta onneksi lopputulos palkitsee kaikki vaivat! :heart: Ja kiva kuulla että kotonakin on lähtenyt ihan hyvin vauva-arki liikeelle.

koiramammalle ja maariankämmekälle :hug: Ei ole kivoja noi säikäytykset!

Katjuska oli tosi hyvä vertus toi että kattelis pakettia jota ei vieläkään saa avata Kiteyttää varmaan aika monen malttamattomat fiilikset =) Aika massiiviselta operaatiolta kuulostaa noi vessaanousut yöllä, :hug:

aatumaria oli kiva kuulla sunkin uutisia, täällä jo mietittiinkin et mikähän sun tilanne on. Hyvä että sektioaika on nyt päätetty, uskon kyllä että jännittää. Itsellä ei oo sektiosta kokemusta, mutta varmaan täällä joku voi valaista asiaa.

Missä on Snanna?? Eilisiltaisen perusteella kuulosti kyllä kovasti siltä, että oltaisko siellä päästy jo yön aikana tositoimiin?

väpä kiva kuulla myös susta taas! Nää raskausajan unet on kyllä helmiä Mutta ehkä on hyvä näin päin, et jos näkymä unessa on tollanen, niin tuskin sit todellisuudessa tulee ainakaan pahaa pettymystä, vaan päinvastoin...

Jahas, nyt pitäis vähän siivoilla ennen kuin esikko kotiutuu. Hän oli mummilassa yökylässä viime yön, meillä oli miehen kanssa mukava leffailta ihan tuossa kotisohvalla. Tässä loppusuoralla on kyllä ihan kivaa se, et eipä tarvi enää varoa, vaan senkun huhkii mitä jaksaa -eihän koskaan tiedä mitä se saa aikaan...

Ai niin, gallupit: synnärille matkaa en osaa kilometreissä sanoo, mutta meiltä ajaa jonkun 10-15 min. Ei siis paha.
Aikasemmin oli puhetta et mitä synnytystä enteileviä merkkejä on, niin vastaus mulla on: ei mitään. Vaan eipä ollut esikostakaan, syntyi 39+4 ja käynnistyi veden menolla. Sitä ennen mulla ei ollut ollut mitään fiiliksiä et kohta jotain tapahtuis. Joten sen suhteen oon ihan rauhallinen - kyllä jotain tapahtuu sit kun on tapahtuakseen.

Nyt imuroimaan :wave:
snodgrass ja neponen 38+1

 

Huomenta! Mulla menee nämä aamut vähän pitkiksi kun yöllä nukun niin katkonaisesti, niinku niin moni muukin täällä.
Diorille Kiitos synnytyskertomuksesta ja ihania hetkiä suloisen vauvan kanssa!
Nuppu74, jaksamista päänsäryn kanssa, toivottavasti hellittää (todella rasittava vaiva) ja onnea viimeisiin remonttihommiin! Meille tulossa tänään taas remonttimiestä jos jonkin sorttista, täälläkin siis edistystä tapahtuu..
Ailille tsemppiä sinne käynnistysvaatimuksiin!
Matkagallup Sellanen 40 km pitää kaahailla jotta ollaan synnyttäjien vastaanoton oven takana.
Katjuskalle Nyt OIKEEN paljon tsemppiä ja voimia! Tuo lahjapaketti nenän edessä- tunne on tuskainen..
Mitzy Tsemppiä sinullekin 2 viimeiselle viikolle.. Ja taisit laittaa uniongelmista, kyllähän nuo tutuilta kuulosti.. jaksamista!
Hexa Tosiaan todella outoa että tuota sektiota pitää noin "selvässä" tilanteessa vaatia. Mutta taitaa olla aika yleistä että tuosta asiasta saa vääntää ja kääntää noiden niin sanottujen asiantuntijoiden kanssa. Toivottavasti flunssa ei iske, muistaakseni mainitsit jotain sellaista!
väpä Tuo uni! Ja täälläkin jo monesti ollut suunnitelmissa ottaa käyttöön vaihtoehto B. Me ei käyty tutustumassa synnytyssairaalaan, kun tiedän että olisin vaan alkanut panikoimaan, siellä tämä tilanne ois käyny liian todeksi. Mun luonteelle on parempi vaan mennä sinne sitten ku on tosi tilanne. Tiedän että selviän siellä ihan yhtä hyvin kuin nekin jotka on etukäteen paikkoihin tutustunu.
aatumarialla Siellä jännittävät paikat, ei tarvitse enää kauan odottaa. Tsemppiä.

( . ) Samaa ku aina. Supistelee, välillä tosi kivuliaasti. Eilen oltiin kaupungilla ja eihän siitä mitään tahtonut tulla kun sai puuskuttaa joka hyllynreunaa vasten. Vauva survoo päätänsä tuonne alas ja se tuntu melko epämiellyttävältä ja kivuliaalta. Olo on kärsimätön ja suututtaa melkeen joka asia. Lisäksi huolet kiertää päätä, miten synnytys sujuu, riittääkö rahat vauvan kanssa ( ? ) mitä jos en saa nukkua enää ikinä vauvan syntymän jälkeen, en varmasti osaa synnyttää oikeen enkä ainakaan ponnistaa. :ashamed:
Oon huomannut sellasen jutun että vaadin ihan liikoja itseltäni tässä vaiheessa. Musta tuntuu että kaiken, siis koko elämän asioiden pitäisi olla kunnossa ennen vauvan syntymää. Koti ja komerot, piha ja puutarha järjestyksessä, kaikki lasku ym. asiat hoidettuina, ei yhtään asiaa päätä vaivaamassa. Ja tuohan ei onnistu. Ei kun olen tässä kunnossa ja mielentilassa. Mutta eihän vauva vaadi noita? Eihän?

syysmama & tyttö 37+2 :heart:

 

Pahaa aavistamatta tulin katsomaan kirjoituksia ennen koiran ulkoilutusta. Olen nyt istunut koneella lähes puoli tuntia lukemassa näitä. Edellisen kerran luin viestinne eilen noin klo.16 Kivaahan se näin on, että on mitä lukea ja kirjoittaa.

Dior, kiitos synnytyskertomuksesta. Pitkältä ajalta tuntuu tuo sinun synnytyksesi, mutta tulos oli varmasti se maailman parhain.

Snanna, huhuu! Olisi kiva kuulla miten sinulla menee. Ehkäpä oletkin jo tositoimissa.

Syysmama ja muut huolehtiat, ihan normaalilta kuulostaa se, että ennen isoa elämänmuutosta huolehtii monista (ehkä jopa turhista) asioista. Isot :hug: teille kaikille. Itse olen yleensä kova huolehtimaan, mutta nyt en ole stressannut mistään vauvan tuloon liittyvästä. Saattaahan tuo kyllä vielä alkaa kun viikot etenevät.

Ail, tule kertomaan heti kun ehdit mitä sanoivat vaatimuksistasi.

Synnytysmatka, on meillä noin 10 km ruukaisen Helsingin läpi. Taksilla mennään kun aika koittaa, sillä omaa autoahan meillä ei ole.

Oma napa, olin eilen syömässä hyvin alkuillasta ja sitten PMMP:n keikalla. Muuten kaikki meni mainiosti, mutta matkalla syömään alkoivat bussissa harjoitussupistukset, jotka muuttuivat aika kipeiksi sitten ravintolassa. Söin aina välillä ja pidin sitten mahasta kiinni irvistellen jonkin aikaa, jonka jälkeen jälleen ruokaa napaan :kieh: Keikalla kun seisoin ja liikuin niin kipuilevat supistukset vähenivät, mikä oli hyvin tervetullutta.

Neuvolakuulumisia vielä sen verran, että keskiviikon neuvolassa paineet oli normaalit. Sf-mitta oli nousuut vain puoli senttiä 30 cm 30,5 cm. Näyttää siltä, että vauva on jo laskeutunut. Painoa ei ollut tullut kuin 400 g kahdessa viikossa, yhteensä noin 7,5 kg. Sydänäänet kuuluivat pienen etsinnän jälkeen (meinasin saada jo hepulin) ja muutenkin kaikki oli hyvin. Tsemppiä teille keikille joilla on vauhkot neuvolatädit. Omani on onneksi varsin rauhallinen, vaikkakin kova puhumaan ja toistamaan samoja asioita

Halit kaikille teille joilla on kipuja, äksyilyä, alakuloa tai muuten vain ikäviä tuntemuksia. Yritetään kaikki vielä jaksaa nämä muutamat viikot ja siirrytään sitten tukemaan toisiamme vauvapuolelle.

Tiinuliini ja vauva 35 + 5

 

Aatumaria - ei ole kokemusta sektiosta, mutta tulossa on 5.9. Paitsi että sullahan on sitä ennen... Aika isoksi haluavat päästää, eiks sen vois jo nyt leikata kun nuo viikot? Kavereiden suunnitellut sektiot asettuvat välille 1.) Sektiosta 3 päivän päästä kotiin, ei juuri mitään kivun tuntemuksia edes jälkikäteen, ei jälkikomplikaatioita ja kuukauden kuluttua jumpassa, vauva 10 pisteen lapsi, ei syöttöongelmia, ei koliikkia, ei hengitysvaikeuksia ja 2.) Leikkauksen jälkeen kohtutulehdus ja viikon antib kuurit, haava kipeähkö vielä 3kk myöhemmin, lapsella ei hengitysvaikeuksia tms. mutta ilmeisesti koliikki tai muuten mahavaivainen, kovasti kuitenkin kasvanut pelkällä rintamaidolla, yli 8kg 4kk ikäisenä. Tule sitten kertomaan jos voit miten se meni jos voit!

Hexa - Joo kyllä siitä sektiosta aina kai joutuu vähän vääntään, niin minäkin, tai siis ainakin sanoivat , että ihan hyvin voi yrittää synnyttää tammikuussa murtuneella, sisäänpäin murtumassa kääntyneelle häntäluulla, joka oireilee yhä. Johon kylläkin minä, että en muuten yritä, jos tästää keikasta selvittäis ilman katastrofeja. Luulen, että se kun maaliskuussa tehtiin niitä diagnoosivirheitä NKL:lla ja asetettiin meikkis hengenvaaralliseen tilanteeseen, niin siitä muistuttaminen ja syntynyt epäluottamus hoitohenkilökuntaa kohtaan avittaa sen verta, ettei kuitenkaan määräänsä enempää joudu väittäään. Mä onnistuin vaatiman tuon sektiopäivän päättämisen jo viikolla 32+0 ja tiiän et siinä kohtaa tehtiin poikkeus. Mulla oli asiat perusteltuna A4:lla ja lekuri soitti ylilääkärille, joka antoi poikkeusluvan.

Yleensä ottaen musta tuntuu, että jos on kovin varma mielipiteistään ja osaa perustella ne, niin sillon selviää tuossa viidakossa parhaiten. Ne ei jaksa taivutella kovin varmoja ihmisiä, epävarmat on helpompia, mutta ei kai voida olettaa, että kaikki ihmiset perehtyy joka nippeliin lääketieteen saloissa, kyllä tietty pitäs voida luottaa hoitohenkilökuntaa 100 %:sti. Mä vaan omalla kohdalla totesin silloin maaliskuussa, että mä en enää voi ja jouduin siksi lukemaan ja tutkimaan niin paljon tätä gynekologian ja synnytysopin alaa ja kauhistuksen kanahäkki oli se, kun jo alkumetreillä tekemöni omat diagnoosini osoittautuivat loppupeleissä oikeiksi ja lääkärien vääriksi...

 

Heipati!

Galluppia: n. 60km matkaa synnärille.

Taiteiden yöhön olen menossa kavereiden kanssa. Kuumeisesti tuossa mietin, että yrittäisinkö omalla autolla löytää parkkipaikkaa vai ajaisinko auton lähimmälle rautatieasemalle ja siitä junalla, kun mies ilmoitti, jotta arvaapas onnistuuko? Hän ei pysty olemaan, kun ajattelee minua yksin rautatieasemalla tai kävelemässä autolle humalaisten ja hullujen seassa tässä olotilassa eli saan siis kuskipalvelua! Hän menee kaverinsa luokse kuluttamaan aikaa ja nukkumaankin (mikäli viivyn myöhään) siihen saakka, kunnes olen valmis kotiutumaan. Toisena syynä hän ilmoitti sen, että ei halua, että ajan pitkän päivän jälkeen 60km kotio.

Kuulosti siltä, että saamme jälleen pikapuoliin vauvauutisia! Ensi perjantaina ainakin, kun Aatumaria saa vauvansa!

 

Pikaseen ennen päikkäreitä

Ail Tsemppiä sinne, jos vaikka suostuisivat jo käynnistykseen =)

Snannan kuulumisia täälläkin kurkitaan, että joskos kuitenkin ois jo lähtö tullut

Väpä Harmi kun sulla jäi sairaalasta tuollainen kuva päälle :/ Mutta nuo unet kyllä juu voi olla aikast hmmm...erikoisia näin raskausaikana

Ja Syysmama armahtaa siellä nyt itseään vähäsen ja antaa asioiden mennä omalla painollaan =) Ei se vauva ainakaan kaappitarkastusta tee ja kuiteskin ne samat hommat sitte taas tulee eteen synnytyksen jälkeenkin vaikka nyt kaikki saisit järjestykseen... on uudet laskut ja syksy kun tulee niin pihaakin saa taas kuitenkin laittaa ja komerotkin menee kuiteski sekaisin...

 

Huomenia!

Tänään jo vähän parempi päivä, ei tässä nyt muu auta kuin luottaa että pentusella ei ole mitään hätää. Päätin että jos yhtään tuntuu että kaikki ei ole kunnossa niin sykähdän sairaalaan käyrille. Onneksi mies oli eilen mukana, mä olisin varmaan kuollut jos olisin joutunut yksin lähtemään. Muutenkin tilanne oli kauhea kun lähdin sillä asenteella että käydääs nyt pissaamassa purkkiin. Mulla ei ollut puhelinta, lompakkoa eikä mitään mukana. Tukkakin kampaamatta :snotty: aamukäynti näin muutaman tunnin unilla aiheuttaa mehtäläis lookin! Kiitos kaikille haleista, lohduttaa kovasti!

Snanna taisi ottaa ja lähteä hakemaan omaansa! Lykyä tykö :wave: samaten Aililla voipi olla h-hetket käsillä!!!

Synnärille matkaa on noin 15 km, eilen mies kyllä ajeli omiaan kun jotenkin siinä mielen tilassa vaan seuraili niitä punaisia ristejä käytiin sitten keskustan kautta. Varmaan vartti menee matkaan jos ajetaan suoraan perille...

Viime yö meni sitten yllätäävän hyvin. Varmasti henkisesti raskas päivä otti koville ja sain jopa yllättävän hyvin nukahdettua. Kyllä mä varsinkin aamusta heräsin useamman kerran kuullostelemaan liikkeitä. Onneksi pentusella on sen verran intoa ollut jumpata että nukahdin aika nopeesti uudestaan. Ainoastaan näin kurjaa painajaista. Mulla oli vaunut takapihalla ja menin niitä katsomaan, vauva oli kadonnut niistä ja mä hädissäni etsin naapurien phalta sitä vauvaa. Heräsin ihan hiestä märkänä... alitajunta jotenkin käsittelee eilistä vielä aika voimakkaasti.

Kaikille iso :hug: ja tsemppiä vaivasille!!

Koiruus ja pentunen rv 37+2

 

luxusta..pääsin jo toista kertaa tänään koneelle on niin orpo olo kun ei pääse säännöllisesti lukemaan kuulumisia...tulee ikävä teitä...mulla käynyt tosi huono säkä noitten äippäpolin lääkäreitten suhteen .ollut nyt pari kertaa sellainen erikoistuva lääkäri joka ei tiedä mistään mitään, olli tosi hyvä et passitti mut sinne osastolle. kun siellä kokenut lääkäri. Tää erikoistuva passitti mut sinne osastolle. No siellä sit tuli varmuus näihin kaikkiin synytys juttuihin.
parisuhde meillä ainakin menee aikamoista aaltoliikettä on hyviäkin hetkiä ja välillä on sellainen sotatila päällä kun mun mielestä mies puhuu/tekee ihan mottipäisiä,eikä tunnu ajoittain olevan yhtään kiinostunut mun tai vauvan hyvinvoinnista, kun marmatan ettei kysy meidän vointia niin sanoo ettei huvita kysellä ja et olettaa et mä kerron, en vaan jaksaisi koko ajan olla raportoimassa kun häntä ei kerran kiinnosta.
Mua ottaa niin päähän kun ihmiset sanoo koko ajan et vähän sä oot iso..kamala maha ym..tollaset loukkaa ainakin mua. Tänään kaupassa näin ex anopin totesi et ai sulla on tälläinen tapaus ja iso...
anteeksi vaan taas tää omaan napaan tuijottelu
:ashamed: :ashamed:

 

Aatumaria :hug: voi mitä idiootteja!!!

 

Ailille tsemppiä ja tahtoa kännistykseen!!

Niin kun se mun teksti viime yönä katos taivaan tuulliin, niin yrittelen nyt vähän lisäillä jtkn, mitä muistan kirjoitelleeni.

Koiramamille - onneks vauvan sydänäänet sit normalisoitu, varmasti pelästyttää, tuollaistahan on ite vaikea arvioida... mulla kun olin käyrällä maanantaina oli jtkn 130-140 luokkaa, paitsi kerran tipahti 79:ään ei siihen kyllä kiinnitetty huomiota.

Riehuin ite viikonlopun pakkaus-siivouspuuhissa ja siitä jäikin ilmeisesti verenpaine mukavasti koholle ja myös turvotus, hitto vie tuli munkin kiusaks... Nytkin tässä mittailen verenpainetta kotimittarilla ja äsken sain lukemiks 97/145 et ylhääl huitelee, no mittaan viel kerran ja jos jää noihin lukemiin, kai se on pakko tallustaa kadun yli sairaalaan, mua vaan pelottaa et ne ottaa mut sisään... ei pystys, miljoona hommaa hoitamatta, no ei sais valittaa jos istuu täs koneella samanaikasesti...

Ootteko muuten huomannu hormonitoiminnan aiheuttamia muutoksia - tai monet olikin huomannut kiukkusuuden ja lyhytjännitteisyyden, niitä esiintyy mullakin, keskiraskauden hyvän olon hormonit tipotiessään. Mutta lisäksi HIUKSET, joka ei ole ongelmista tietty vakavin, mutta niistä näkee että jotakin on tapahtumassa. Tähän asti oikein hyväkuntoisina vahvoina kasvaneet hiukset tarvitsevat pesun ainakin joka toinen päivä ja silti roikkuvat surkeina päätä myöden ja entäs sit kun imetys alkaa, lähteekö niistä viel puolet? Ehkä pitäs yrittää vielä tässä kampaajalle, jotta sais ne ainakin lyhyemmäks ja joillain raidoilla vähän tukevimmiksi...

Monia tuntuu hikoiluttavan ja mä kaipailen lämmitystä päälle, tai en tänään kun tälläinen aurinkoinen päivä, mutta koleina sadepäivinä kyllä!

Yks mikä rassaa on se, ettei muista mitään, onko jotakin raskausajan dementiaa myös olemassa? Pitäs kirjottaa koko ajan kaikki lapuille, muuten asit unohtuu toinen toisen perään...? Mulle ihan vierasta...

Niin, sitä vielä piti sanoa, että Miiasta ja muista monilapsista varmaan kuulostaa naurettavalta lapsettomien univajevalitukset - mutta kuten sanoin mä olisinkin kyllä hulluuden haamurajoilla, jos mulla olis vielä yksikin tässä jaloissa pyörimässä ja herättelemässä omien heräämisten lisäks. Että hatun nosto vaan teille!! No nyt taidan minäkin Katjsukan tapaan mennä yrittään päikkäreitä ja sit herättyä lisää verenpainemittausta... Onneks ei ole vielä päänsärkyä eikä sitä kiristävää vannetta vatsan ympärillä, jotka kertois kanssa raskausmyrkytyksestä, vain tuo paine ja turvotus (eikä sekään niin paha kuin jotkut kuvaili, mutta esim tyköistuvat suihkusandaalit ei äsken menny jalkaan ja mun piti tyhmänä pakata ne sairaalakassiin...).

 

Soitinpas tänään sitten vielä neuvolaan ettei tarvitse kovin pähkäillä.
Täti oli sitä mieltä että kun mulla on niin kauheen pieni maha, niin sf-mitta voi hyvinkin tippua vauvan laskeuduttua. Itse en kyllä ymmärrä että miten pienessä mahassa on varaa vielä mitankin tippua, mutta helpotti kumminkin hieman kun varattiin ultra-aika maanantaille, jotta nähdään lapsiveden määrä, jonka vähyys saattaa aiheuttaa tuon pienen mitan.
Itsestäni tuntuu että sitä on todella vähän. Lapsen jalka tahtoo nykyään jotenkin jäädä tonne kylkiluiden väliin kun kumartelee. On todella tympeän tuntuista. Ja tänään sitä koitinkin, niin tuntui todella selvästi käteen, joten hirveän paljon sitä vettä ei ole.

Väpällä ollut hyvät unet! Se voi se vauva muutes ollakin tumman karvan peitossa!
Meillä yksi vauveli oli oikean eskimon näköinen syntyissään. Sinisen musta tukka, vinot silmät ja tummaa karvaa siellä täällä. mutta minusta se oli vain söötti.

Ja munkin mielestä synnärillä on äidit nuhjuisen näkösiä, mutta, mutta...
kun ajattelee niitä säkkejä mitä siellä pitää päällä pitää, niin voiko ne yllä olla kovin hehkeä?
Ja kyllähän sitä juuri synnyttäneenä on muutenkin hieman huonossa kunnossa ja hartiat lysyssä, mutta kyllä sitä kotiin päästyä äkkiä tokenee.

 

Jeps. 12.40 annettiin ensimmäinen nappula eli odottelu alkakoon. Tulin käväisee kotona ja kertomassa uteliaimmille kuulumiset.

Eipä tuota pahemmin edes tarvinnut meidän tapauksessa vaatia edes.

Mamma saapi itse tulla kertomaan kunhan kotiutuu joskus sieltä...

Ail Ukkeli