Syyskuun vauvat 2010

Minä poistun myös pikkuhiljaa täältä odotuspuolelta.... taas... jo kolmas kerta alle vuoden aikana... Kävin siis eilen ultrassa, jossa näkyi edelleen ruskuaispussi (1mm isompi), lapsivettä ja sikiökaiku, mutta ei sykettä. Myöskään hcg-arvo ei ole noussut viikossa kuin 200 (2300:sta 2500:taan) eli tuulimuna.
Eilinen päivä oli niin tuskainen ja itkuinen, pää on ed. kipeä ja silmiä särkee. Sydän on taas tuhansina siruina. Jotain todella pahaa sitä on näköjään tullut nuoruusvuosina tehtyä, ettei koskaan anneta sitä kalleita lahjaa, lasta.
Viikon päästä menen vielä yhteen ultraan (lääkäri sanoi, että annetaan nyt vielä vko armoa, jos se onkin luultua pienempi) ja sen jälkeen sitten tyhjennys, jos ei omia aikojaan sitä ennen pois tule. Mulla ei enää ole mitään toivoa jäljellä... en tiedä kuinka jaksan jatkaa näitä lapsettomuushoitojakaan, kun aina tämä on kuitenkin tulos. *huoh* käy joka kerralta henkisesti yhä raskaammaksi.

Voimia sinulle Abbie
ja muille odottajille toivon niiiiiiin paljon onnea jatkoon!!!! Toivottavasti kaikki teistä pääsöö syyskuulle isoin mahoin ja saatte pikkuset vasta sitten syliinne.


surun murtama Sida

 

Hei kaikille,

Ja ihan alkuun isot pahoittelut Sidalle ja Abbielle! Koita Sida jaksaa, joskus sinäkin varmasti saat nyytin syliin, vaikka nyt epätoivoiselta tuntuukin.

Ilmoittaudun itse syyskuun odottajiin, vielä kyllä epäuskoisin mielin. Olen 28 v ja mies 27 v, meillä on yksi lapsi, hoitojen tulos, maailman upein poika, joka syntyi 10/07. Nyt viime syksystä asti hoidoissa ja toisella ICSI:llä plussasin uudenvuoden aattona. Olin negasta aivan varma, koska niin valtavat supistelut oli siirron jälkeen.

Menen yksityiselle, samalle klinikalle, missä hoidot, ultraan 18.1., jolloin syke pitäisi jo näkyä, samoin se, onko alkuja yksi vai kaksi. Neuvola on 21.1. Niin, ja laskettuaika siis 6.9., sen pitäisi olla melko tarkka, kun hedelmöittymispäivä on siis tiedossa.

Toivottavasti pystyn pitämään asian salassa viikolle 12 asti, jos sinne asti päästään. Viime raskaudessa se oli vaikeaa, kun maha näkyi jo, aavistus on, että nyt pullahtaa vielä ennemmin. Nyt asiasta tietävät vain lähimmät ystäväni, jotka myös hoidoista olivat tietoisia.

Toivon kaikille onnea alkumetreille, toivottavasti kukaan ei putoa enää pois!
Ja Sidalle vielä: jos millään talous antaa myöten, ottakaa vaikka lainaa, että pääsette yksityiselle. Me teimme jo esikoisen aikaan tämän päätöksen ja rahan menosta huolimatta uskon, että se on säästänyt valtavasti henkisiä voimia, kun jonottamisesta on päästy.

Onnentuulin Enttinen 5+4

 

Sidalle voimia ja jaksamista. Älä luovuta. Älä vaivu epätoivoon. Jotkut yrittävät monta kertaa, mutta lopulta se onnistuu ja se on sen arvoista. Sanat tuntuvat varmasti nyt tyhjiltä, mutta niissä on ideaa, kunhan olet toipunut ja jaksat taas ajatella asiaa uusin voimin. KAIKKEA HYVÄÄ!

 

Sida voimia sulle ja usko vielä uuteen mahdollisuuteen. Äläkä syyllistä itseäsi menneiden asioiden vaikutuksella.

 

Voimia ja haleja Sidalle ja Abbielle!
Samaa mieltä kuin edelliset, nyt ei saa vaipua epätoivoon, vaan vahvempana eteenpäin!
Elämä on joskus epäreilua, mutta nyt ei saa syyllistää itseään.
Jaksamista ja voimia!!!

 

Varovasti liityn minäkin mukaan, nyt rv 4+5.. <3

 

Paljon voimia teille kummallekin ja jaksamista vielä uuteen yritykseen.
Älä Sida tosiaan syyllistä itseäsi, tämä elämä on niin epäreilua monin eri tavoin ettei sitä ihminen voi ymmärtää. Kaikkea hyvää alkaneeseen uuteen vuoteen.

Tervetuloa Mimi ja Enttinen mukaan porukkaan!

Minulla siis uä torstaina ja saan toivottavasti hyviä uutisia ja uskaltaisin jo alkaa iloita raskaudesta.

orvokki 7+3

 

Pahoittelut sidalle ja abbielle!

Mulla raskausoireet vieläkin aika vähäisiä niin saa kauheesti kaikkee epäilemäään, mut mitään keskenmenoonkaan viittaavaa ei oo tullu ilmi, joten taitaa pää vaan tehä tepposiaan.
Viime viikolla tein neljä positiivista testiä, mut nyt tekis taas mieli tehä, hullu oon tiedän . Pitäs varmaan mennä sinne varhaisultraan niin saisin mielenrauhan vähän aiemmin.
Osaako kukaan sanoa et mitä siel tehäään ja mitä about maksaa ja voiko käyä vaan siinä jos muuten ei käy yksityisellä tutkituttamassa raskauden aikana?

Helinä rv 5+3

 

Heip hei!
Ilmottaudun mukaan. Eilen tein positiivisen testin, joten hyvin alussa ollaan. Meillä on ennestään keväällä neljä täyttävä poika. Hän on "luomulapsi". Ilman ehkäisyä ollaan oltu koko pojan syntymän jälkeinen aika, mutta omin avuin en raskaaksi tullut. Joten syksyllä 2008 menin kunnallisen kautta jatkotutkimuksiin ja sain puoleksi vuodeksi clomit. Niillä ei tulosta. Asia jäi siihen, kunnes viime marraskuussa menin yksityiselle ja sitä kautta sain taas clomit ja heti eka kiertoon irrotuspiikin. Tämä toikin halutun tuloksen! Nyt kun kaikki vaan menisi hyvin.

En ole kerinnyt teidän muiden juttuja vielä kovin tarkkaan lukemaan. Sen huomasin, että toiset ovat jo joutuneet jäämään seurasta pois. Teille kovasti voimia!

On kiva, kun on samassa jamassa olevia, niin hyvä vaihtaa kuulumiset!

 

Hei kaikille!

Pannari tässä varovaisesti liittyisi joukkoon. Nyt olis siis hurjat 4+2 :=)
Ilmassa päänsärky, väsymystä ja alavatsan nipistelyjä. Rintoja myös kihelmöi. Kovasti myös koko ajan palelee, kylmänväreitä vähän väliä.
Palailen

 

Tervetuloa uusille ja isot onnittelut!

Tänään kerroin pomolle raskaudestani kuin meillä on työharjoittelija, jolta loppuu kohta harjoitusjakso niin hän saa sitten tulla minun paikalle töihin kun aika koittaa. Muutamille työkavereillekkin samalla sanoin niin häkeltyivät aika kovasti. Luulivat ensin minun ottavan uuden koiran, kun sanoin että meille tulee vauva

Helinä 5+4

 

Heippa kaikille!

Täällä kanssa yksi eilen plussannut haluaisi liittyä joukkoon.Esikoisesta kyse ja ikää itsellä 30 ja miehellä 31.Olen vielä vähän pihalla koko asiasta,mutta ehkä tää homma tästä alkaa kristallisoitua ajan kanssaOireina mulla on ollut menkkamaiset,tosin kovemmat alavatsan ja alaselän jomotukset viikonlopusta lähtien ja tissit on myös hiukan turvonneet.Muuten ei oikein vielä muita oireita.Mun laskujen mukaan nyt mennään viikolla 4+3 , neuvolaakaan en ole vielä varannut, mutta eiköhän tuon vielä ehdi


Inkku

 

Tervetuloa uusille ja isot onnittelut!

Tänään kerroin pomolle raskaudestani kuin meillä on työharjoittelija, jolta loppuu kohta harjoitusjakso niin hän saa sitten tulla minun paikalle töihin kun aika koittaa. Muutamille työkavereillekkin samalla sanoin niin häkeltyivät aika kovasti. Luulivat ensin minun ottavan uuden koiran, kun sanoin että meille tulee vauva

Helinä 5+4

Sama tilanne Harjottelija on muistaakseni ens kuun loppuun ja kyselee et mahtaakohan kesäks päästä. Tekis mieli sanoa, että varmasti pääset koska mä jään pois ja pomolle tekis mieli kertoa että jatkaa sen sopparia ja kouluttaa mun hommiin. Mutta kun on nyt vaan työsuhde maaliskuun loppuun niin tarvii odottaa, että se perinteinen puolen vuoden jatko tehdään. Sitten on jo pakko olla reilu pomoa kohtaan ja kertoa ajoissa, että mua ei sitte heinäkuun jälkeen enää näy. Muutenki kesä meillä sellasta aikaa, että asiakaspalvelutehtäviin vaikea saada tarpeeksi työntekijöitä. Ei kantti kestä kertoa vasta kesäkuussa, kun lain mukaan vasta tarvisi.

Onneks oli eilen asiakaspalvelussa pitkä paita, että sai housut auki kun paino just kivasti alavatsaan eikä tuntunut mukavalta. Äsken sattui jopa venyttely ja välillä aivastukset ja vastaavat sattuu. Mut kaipa mä näitäkin vielä normaaleina pidän

 

Minä poistun myös pikkuhiljaa täältä odotuspuolelta.... taas... jo kolmas kerta alle vuoden aikana... Mulla ei enää ole mitään toivoa jäljellä... en tiedä kuinka jaksan jatkaa näitä lapsettomuushoitojakaan, kun aina tämä on kuitenkin tulos. *huoh* käy joka kerralta henkisesti yhä raskaammaksi.


surun murtama Sida

Syvin osanottoni!
Itse en uskalla vielä ilmoittautua mukaan, takana kolme keskenmenoa. Eka paljastui np-ultrassa vkolla 12, toka spontaani rv 7, kolmas rv 9. Yritystä takana 3,5vuotta... Myös tuloksettomia hoitoja. Esikoinen täyttää pian 6v.
Surua siis ollut täälläkin, joten voin hyvin kuvitella sen musertavan epäonnistumisen tunteen tässä mukamas maailman luonnollisimmassa asiassa.
Itse olen myös rypenyt itsesyytöksissä (juu, kyllä nuoruudessa oli *muutama* asia, jotka olisi voinut jättää tekemättä) ja kaikenmaailman pohjamudassa näistä keskareista. Kävin raskausongelmiin erikoistuneella psykologilla purkamassa mieltäni. Helpotti todella paljon. Niin paljon, että nyt olen hämmästyttävän rennoilla mielin viikolla 7. Miten tässä tulee käymään, kukaan ei voi tietää...

Sida! Älä menetä toivoasi! Ota nyt aikalisä yrittämisestä, hoida itsesi henkisesti kuntoon. Kysäise sieltä lapsettomuusklinikalta josko pääsisit psykologin puheille. Ja muistathan, että myös miehesi on menettänyt lapsen! Tukekaa toisianne, itkekää yhdessä ja olkaa vihaisia. Teillä on siihen oikeus! Tää maailma on toisinaan niin hemmetin epäreilu paikka...

 

Uusi ilmoittautuu joukkoon

Pelon sekaisin tuntein tässä vielä mennään, eli 5+5 vasta menossa. Raskaus on aikaansaatu hoitojen avulla. Mulla paha PCO, ei menkkoja lainkaan ja täysi ovuloimattomuus luomuna, mutta toinen kierto clomeja yhdistettynä metforemiin toi tuloksen. Ei tätä vaan vieläkään voi todeksi uskoa ja kuitenkin, kun aina nuo hormoonihoidot vielä hieman lisää sitä keskenmenon riskiä ja pco itsessään lisää myös niin tuntuu tämä odotus olevan yhtä vuoristorataa. Välillä unohdan pelot ja suunnittelen innoissani tulevaisuutta ja selailen mammavaatteita, väliin taas käyn peloissani kuikkimassa keskenmenopalstoja ja mitä ensioireita tuulimunasta on jne.

Varhaisultra on onneksi pian eli 6+4, lääkärin mukaan noilla viikoilla pitäisi jo syke kuulua. Pelkään vaan niin paljon, ettei masussa kukaan kasva. Toisaalta tiedän, että tässä kierrossa missä raskauduin oli kaksi samankokoista johtofollikkelia, joten on todennäköisesti irronnut kaksi munasolua, joten sekin jännittää että tulee kaksoset. Ensimmäinen lapsi on siis meille tulossa.

Voimia kaikille, joiden raskaus on saanut ikävän päätöksen!

 

Martsu84 tervetuloa mukaan porukkaan!!!

Täällä juuri käyty varhaisultrassa (7+6) ja kaikki oli ok!!!
Raskaus jotenkin konkretisoitui ja hermoiluni helpotti suuresti kun näki sen pienen
sydämen sykkeen!!! IHANAA, jospa nyt uskaltas alkaa nautiskeleen

 

Täällä olisi yksi uusi tähän ryhmään =)

Ihan ensimmäiseksi pahoittelut tästä ryhmästä jo poistuneille. Näitä tekstejä lukiessa sitä jälleen ymmärtää kuinka onnellisessa asemassa sitä on.

Sitten toinen asia. Jenni 83, ollaankohan me odoteltu 4,5v sitten yhdessä - samassa ryhmässä (huhtikuu 2005) täällä Elleissä?? Mulla nimittäin on 4,5v poika ja hän syntyi huhtikuussa -05. Kirjottelin silloin täällä ahkeraan ja siksi palasin nyt tänne kun pikkukakkonen ilmoitteli tulostansa. Muistatkohan mua? Pitäisikin yrittää kaivella nuo vanhat viestit jostakin esille.

Itse tein positiivisen testin sunnuntaina ja koska en muistanut milloin mulla oli edellset menkat niin soittelin tiistaina neuvolaan. He halusivat tehdä heti alkuraskauden ultran ja siellä kävin sitten eilen. Tuntui hassulta, monitorissa näkyi pieni syke. Viikkoja eivät osanneet vielä tarkkaan sanoa mutta alle 6 niitä on joten LA on sitten joskus syyskuussa. Kolmen viikon päästä ultraavat uudelleen jotta tarkastetaan että kaikki on hyvin ja samalla saadaan varmuus viikoista. Yllätyin kuinka helposti ultraavat kun viisi vuotta sitten hyvä kun muutaman kerran suostuivat ultraamaan.

Toivon todella että tämä raskaus menee erilailla kun edellinen. Silloin kärsin koko 40vkoa hirvittävästä närästyksestä ja maha kasvoi niin isoksi että viimeiset kaksi kuukautta liikkuminen oli yhtä tuskaa. Paino nousi 17kg joka on minun lyhyelle rungolleni ihan liikaa. Laitokselle jäi 9kg. Valitettavasti imetys ei onnistunut kuten haaveilin joten kilotkin karisivat vain ruokavaliolla ja kuntokuurilla. Mutta valaaksi en enää tahdo joten nyt aijon olla tarkka siitä mitä suustani alas laitan. Viime raskaus kun meni hampurilais-suklaa linjalla =)

Mutta tällaista täällä. Olen lähdössä etelän lämpöön reilun viikon päästä. Neuvolassa varoittelivat kohonneesta veritulppariskistä (kuulemma viisinkertainen normaaliin terveeseen ihmiseen verrattuna) mutta muuten eivät kieltäneet lentämästä.

Tsemppiä kaikille ja koitetaan voida hyvin kolotteluista, väsymyksestä ja pahoinvoinnistä huolimatta.

 

Martsu84: kiva kun löysit tänne!

vivi: mäkin menen jo ens viikolla ultraan, vaikka silloin on vasta 5+4. Menen yksityiselle, samalle, jolla kävin lapsettomuushoidoissa. Mut soitin kunnalliseenkin ja sieltä ne varas lääkärineuvolan jo rv 6+4, jolloin kans ultrataan. Aikas ihanaa, kun pääsee näkemään tilanteen tuolla massussa.

Mulla on juilimista ja tuntemuksia mahassa, muttei juuri oireita muuten. Ja aion pitää huolen, että en paisu samalla lailla kuin ekassa raskaudessa!! Nyt yritän pitää ruokavalion ja liikunnan järkevissä rajoissa.

Palaillaan!

 

vivi, ei voi olla totta! Minähän se ja kyllä sut muistan Kauanhan siinä ketjussa tuli kirjoteltua ja vaihdeltua kuulumisia!
Ompas sattuma! Onko teillekkin nyt toinen tulossa?
Mullakaan tuo edellinen raskaus ei ihan helppo ollut, kun lopussa tuli se raskaus myrkytys, joten toivotaan molemmille, että tämä seuraava menisi paremmin!
Mitäpäs teille muuta? Isoiksi on jo kasvaneet nämä huhtikuiset

Ja muihin juttuihin...soitin tänään neuvolan ja eka olisi siis 28.2.
Silloin ollaan viikolla 7+
Olo on ihan ok, mutta väsymys vaivaa. Ja tuntuu, että nälkä olisi useemmin.
Viikon päästä lauantaina meillä on pienet työpaikka pippalot, hohtokeilaan ja syömään ja oon yrittänyt tässä pähkäillä mitä sanon syyksi, etten voi ottaa muutamaa, ideoita?
Kaikenlaiset antibiootti kuurit, aikaset herätykset on käyny mielessä, MUTTA oon niin huono valehteleen, alan heti puhua puuta heinää, joten HYVÄ tekosyy haussa!!!

Tsemppiä kaikille alkutaipaleelle!!!

 

Jenni83, tää on oikeesti hassua!! Mä lueskelin tätä ketjua jo silloin kun olin tehnyt positiivisen testin, silloin en vielä kirjottanut mitään. Mietin vain että kai sitä taas voisi tänne jotain ajatuksiaan kirjotella ja huomasin että sulla oli kanssa suurinpiirtein samanikäinen lapsi kun meidän. Sitten rupesin lukemaan tarkemmin, ensin sain selville että teidän tyttö oli 4,5v ja kun kirjotit syntymäkuukauden niin olin ihan varma!! Ja oikeesti, meille tulee nyt toinen lapsi ja vielä syyskuussa =)

Me oltiin kyllä silloin 5v sitten tosi aktiivisia kirjotteleen. Se helpotti silloin paljon, varsinkin kun kaikki oli niin uutta ja mullisti elämän. Ja se odotus ja lapsen saaminen oli kyllä niiiin elämän keskipiste. Nyt tässä toisen raskauden kynnyksellä on jotekin erilainen olo. Se lapsiperheen arki on jo olemassa valmiiksi ja tietää mitä on tulossa. Tosin monta asiaa on nytkin jo tullut silleen että "ai niin joo, tältähän tämä tuntuu".

Niin kun esim. tämä väsymys!! Tämä on kyllä totallisen lamauttavaa vaikka kuinka yrittää ajatella että keksii muuta puuhaa niin ei väsytä. Ei muuten auta. Minä kun vielä ajelen paljon autolla työni puolesta niin ratin takana sitä vasta väsyttääkin.

Mutta tosiaan toinen lapsi, isoksi ja helpoksi on tuo huhtikuinen kasvanut. Tuntui että ensimmäiseen 3 vuoteen en osannut edes ajatella toista lasta. Sen verran iso elämänmuutos se minulle oli. Ympäristön paine tosin oli tosi kova toiseen lapseen!! No, sitten n. vuosi sitten alkoi omassa päässä kypsymään että josko sittenkin se sisarus niin olisi pojalle seuraa sitten edes joskus eikä joutuisi elämään "yksin" silloin kun minusta ja miehestäni aika jättää. Silloimpa ei ollutkaan enää mies halukas tekemään lapsia vaan oli tyytyväinen vaikka meille ei ikinä enää toista tulisi. No, jotenkin sitä sitten kuitenkin yhdessä päätimme viime keväänä että kierukka saa lähteä ja lapsi tulee jos on tullakseen. Ja nyt ollaan tässä =)

Tehdään tästä yhtä aktiivinen porukka niin ei tarvitse kenenkään yksin odotella! Ja nyt valmistaudun tuijottamaan M&E Vauvakuumetta... siinä vasta katsottavaa =)

 

Ja tuli vielä mieleen noita "pippaloneuvoja". Onko mahdollista että menet autolla jolloin ei tarvitsisi selitellä mitään?? Noi on kyllä aina tositosi hankalia tilanteita....

 

Jenni83, Mitä jos sanot, että olet tipattomalla tammikuulla+

Hirveesti tekis mieli mennä myös varhaisultaraan, selasin jopa netistä kännykkään muistiin varausnumeron. Eka neuvola mulla parin viikon päästä ja ekaa ultraa saisi varmasti oottaa sen kuukauden päivät. Mitä varhaisultrassa tehdään? Ultrataanko se mahan päältä vai mitenkä?
Tein viikko ja pari päivää sitten ekan clearbluen testin, johon tuli raskaana 1-2 eli 3-4. Tänään 'varmistin' että hormoonit ovat nousseet samalla testillä ja kyllä se oikein tuli kuin tänään oli raskaana 3+ elikkä 5+. Oireet ollut sen verran vähäisiä, että ei meinaa todeksi uskoa, niin olisi kiva käydä vielä tarkistamassa onko oikeessa paikassa. Ilmeisesti kohdunulkopuolisessa raskaudessakin hormoonit nousee normaalisti?
Nautitaan odotuksesta ja koitetaan olla murehtimatta

Helinä rv 5+6

 

Toivottavasti mukaan vielä mahtuu.

Ensi alkuun paljon voimia kaikille jotka olette joutuneet poistumaan ketjusta!

Itse tein positiivisen vasta tänään, olenkohan vähän tyhmänrohkea kun jo nyt innoissani tänne änkeän Vasta neljännellä viikolla la 26.9.
Olen 27 vuotias, mieheni 28 ja esikoisemme 9,5 kk. Ikäero jää siis pieneksi, (kunhan kaikki menee hyvin..) mutta juuri näin toivoimmekin.

Yritän täällä malttaa mieleni ja soitella neuvolaan vasta parin viikon päästä, olisi kyllä ihanaa saada nähdä /kuulla jo jotain elämän merkkejä vaan tuskin ne mua sinne huoliikaan ihan vielä

Tsemppejä kaikille!!

Mai*82

 

Toivottavasti mukaan vielä mahtuu.

Ensi alkuun paljon voimia kaikille jotka olette joutuneet poistumaan ketjusta!

Itse tein positiivisen vasta tänään, olenkohan vähän tyhmänrohkea kun jo nyt innoissani tänne änkeän Vasta neljännellä viikolla la 26.9.
Olen 27 vuotias, mieheni 28 ja esikoisemme 9,5 kk. Ikäero jää siis pieneksi, (kunhan kaikki menee hyvin..) mutta juuri näin toivoimmekin.

Yritän täällä malttaa mieleni ja soitella neuvolaan vasta parin viikon päästä, olisi kyllä ihanaa saada nähdä /kuulla jo jotain elämän merkkejä vaan tuskin ne mua sinne huoliikaan ihan vielä

Tsemppejä kaikille!!

Mai*82

Mukaan vaan. Onnittelut sinullekin. Minä sain ekan neuvola-ajan vasta viikolle 11+ risat. Menee melko viime tippaan, kun eikös Kelan etuuksien saamiseksi pidä käydä ennen viikkoa 12. Ei ollut aikoja aiemmin. Olin hiukan pettynyt, mutta pääasia, että edes jonkun ajan sain. On varmaan paikkakuntakohtaista, miten aikoja annetaan. Pääasia, että hoitaja kuulosti puhelimessa tosi ystävälliselle.

 

Harmillisen pitkälle lykkäsivät Syyspaketti sun neuvolasi!
Nuista varhaisultrista saanee kelakorvaukset pois, joten jos oikein mieltä kutkuttelee niin onhan sekin vaihtoehto..

Veikkaan että tuohon meidän neuvolaan on kyllä aikoja ihan kivasti, mutta jos tää nyt ensin malttaisi tehdä edes 2. positiivisen testin...