No nih, nyt olen lukenut kaikki kirjoitukset tähän asti läpi...hetken aikaa kesti =) Ainut vaan, että nyt olen jo unohtanut kuka kirjoitti mitäkin. Paljon halauksia kaikille kovia kokeneille...toivotaan että nyt pysyis pienet matkassa. :heart:
Onnea ja tervetuloa kaikille uusille
Ja kaikille, jotka "taistelee" parisuhteidensa kanssa myös isot halaukset...tiedän niin hyvin tunteen. Meillä tosiaan printtailtiin tuossa joulunpyhien jälkeen jo eropapereita, että nyt tää oli tässä, mut sit mies kuitenkin sanoi ettei haluakaan viedä niitä. Mä olin kuitenkin jo päättänyt, että tammikuun aikana haen eroa, koska en usko että tästä tulee enää mitään ku koko ajan riidellään ja mä oon psyykkisesti ihan loppu, ku mulla on koko ajan sellanen olo että oon huono vaimo ja en oo tarpeeks ahkera tms. Tarkoituksena oli myös aloittaa pillerit uudestaan yli vuoden yrityksen jälkeen, ihan vaan sen takia etten tulis raskaaksi nyt ku tilanne oli mitä se oli. No sit tulikin plussa ja molempien asenteet on muuttuneet ja meillä on mennyt paljon paremmin nyt näiden muutaman viikon aikana. Saa nähdä miten käy. Mä tiedän kyllä että pärjään vaikka yksin vauvan kanssa jos niikseen tulee, mut oisin nyt kauheen mielelläni suonut lapselleni sekä isän että äidin jokapäiväiseen arkeen. Olen itse kasvanut ilman isääni, joka lähti minun ollessani ihan vauva ja ei ole kertaakaan ottanut yhteyttä. Minulla on maailman paras äiti, joka on oikeesti hienosti hoitanut sekä minut että kodin että työn. Joten äläkää huolehtiko, kyllä elämä kantaa ja kyllä sitä pärjää vaikka tulis mitä eteen jos vaan halua löytyy.
Ja nyt sit päivitän pikaisesti tilanteen täällä päässä. Kävin siellä lääkärissä, joka sit teki sisätutkimuksen ja sanoi että kohdunsuu on napakasti kiinni ja kova, mutta aika paljon oli kuitenkin sellasta ruskeeta mönjää/kuivunutta verta emättimessä. Kirjoitti sit lähetteen äitipolille ja verikokeisiin. Kävin heti päivällä ekassa verikokeessa ja huomenna menen toisen kerran. Niillä seurataan hcg-arvoja, että laskeeko vai nouseeko. Jos laskee niin sit pieni on tulossa pois, jos nousee niin sit pieni on vielä elossa ja ok. Maanantaina menen sit äitipolille, missä ultrataan ja gynekologi tutkii onko kaikki kunnossa.
Mulla ei ole juurikaan mitään kipuja, ihan lievää "menkkajomotusta", mut ei läheskään niinku menkkojen aikana. Tissit on edelleen kipeät ja väsyttää aikalailla. Nyt illalla se ruskea mönjä on muuttunut osittain ihan kirkkaaksi vereksi, ei sitä hirveän paljon tule, mut tulee kuitenkin... että en nyt tiedä mitä ajatella. Se lääkäri sanoi siellä neuvolassa, että se voi ihan hyvin olla että ois esim. ollut tulossa kaksoset ja nyt se toinen vuotaa pois. Tai sit se voi olla jotain muuta vuotoa, ei siis välttämättä ole vakavaa...mutta voi myös olla keskenmeno tai kohdun ulkopuolinen raskaus. No huomenna saa jotain osviittaa ku saa tietää niistä hcg-arvoista. Eipä tässä muuta voi ku odottaa ja toivoa parasta.
Anteeksi, että olen niin omanapainen nyt koko ajan, mutku ei oikeen keskittyminen riitä nyt muuhun. Paljon tsemppiä kaikille oireiden keskelle ja toivon sydämestäni ettei teille tulis mutkia matkaan!!! :heart:
