Syyskuun tulokkaat 2010 **** Syyskuussa **** (Päivityspyynnöt YV:llä, kiitos!)

Kiitokset tsempeistä! Tänään oli jo parempi päivä Kyllä vaan on rankkaa silti ollut... Mies meni pelaamaan jalkapalloa ja akillejänne katkesi, tuli kipsi jalassa kotiin, ja on 8 viikkoa sairaslomalla. En vielä tiedä, onko hyvä vai huono: On mun seurana olohuoneessa seuraavat 8 vkoa, mutta kotityöt kaatuu nyt niskaani, isommat tytöt pitäisi viedä hoitoon, eskariin ja harrastuksiin ja jonkun pitäisi käydä kaupassakin. Onneksi on isovanhempia auttamassa

Tokenen tästä varmaan pian ja pääsen mäkin suunnittelemaan ristiäisiä. Ihanaa vauva-arkea kaikille!

Liisa ja Liisa
Vauva on muuten ihana, nukkuu vaan, isosiskot nyt mummilassa!

 

Liisako se kirjoittikaan niistä peräpukamista? Mulle on nyt tullut sellasia! Mikä niihin auttaa? Lähteekö ne itsestään yleensä? Ikävä vaiva .

Ahaa, meillä heräiltiinkin nyt.. pitänee jatkaa paremmalla ajalla....

primrose ja pikkuneiti reilu 3 viikkoa

 

Olisin kanssa itse valinnut nimiäiset koska luulin että mies ei halua kastetta kun ei kuulu kirkkoon, eikä mua noi kirkolliset menot niin kiinnosta muutenkaan vaikka sinne kuulun. Naimisiinkin mentiin maistraatissa. Mutta mies päätti että haluaa että kastetaan kuitenkin ja mulle se nyt on ihan sama. Onpahan mun isä ainakin sitten tyytyväinen ja vältytään enemmiltä keskusteluilta siitä asiasta

Meillä on siis aivan sama tilanne, paitsi että mun mies ei halua kastetta... Siis naimisiinkin mentiin maistraatissa... Mulle asia on siis tavallaan ihan sama kummin päin vaan ja näin on helpompi, koska en jaksaisi edes järjestää ristiäisiä... Meidän suvut ei tunne toisiaan ja muutenkaan meno ei ole kovin yhtenäistä, sillä kaikki on eronneet ja melkein kaikille uudet kumppanit! Siis sekä molempien vanhemmat että isovanhemmat... Helpointa siis pitää pienet nimiäiset kotosalla ja vieraat tulevat vähän "kuppikunnittain" eri aikaan... Olisihan se hienoa pitää hartaat ja kauniit juhlat toiselle, mutta valitettavasti se aiheuttaisi turhaa "säätämistä" ja mielipahaa jälkeenpäin...

Viime yönä heräsin ihan paniikissa, että mitä kello on.. Menin klo 20 nukkumaan ja 2.20 ei ollut vauva muka herännyt? Huusin paniikissa miestä ja hän kertoi, että vauva on syötetty ja vaippa vaihettu klo 00. Oli kultaisena ajatellut hoitaa yösyötön puolestani ihan kysymättä! :heart: Unta sain siis vedellä harvinaisen pitkään! Kuitenkin kaveri sitten heräs jo 04 ja nukkui syötön jälkeen tunnin... Kuudelta siis herättiin ja nyt olisin valmis jo päikkäreille, pikku kaveri tosin ei

Tuosta mustasukkaisuudesta ja suojeluvaistosta... Itse olen todella mustasukkainen ja pelkään välillä antaa miehenkin hoitaa vauvaa.. En kuitenkaan tätä ole hälle paljastanu... Hassua pelätä, että joku tiputtaisi vauvan tai muuten hoitaisi "huonosti" kun en kuitenkaan anna sitä syliin epäluotettaville ihmisille... Mieheenikin luotan oikeesti! Ehkä tämäkin ajan kanssa tästä?

Nukkumisesta oli myös puhetta, meitin vauva on öisin nukkunu melko hyvin ja päivisinkin pitkiä aikoja... Nyt kuitenkin alkanut valvomaan enempi ja välillä saattaa nukkua syöttöjen jälkeen ihan pikkutirsoja ja sen jälkeen ei kelpaa kun sylittely...

Siitä tulikin mieleeni, että onko teidän vauvat kauheita sylikissoja? Välillä tuntuu, että todella ei muuta tehdä kun imetetään ja sylitellään... Ei siinä muuten mitään, mutta välillä tuntuu ettei pääse edes vessaan! Ainakin sitten kun mies lähtee niin mietin todella, että mihin lasken vauvan siksi ajaksi kun on pakko tehdä jotain? Ja jos toinen ei viihdy niin kiva sitten olla itse vaikka kakkoshädällä vessassa ja kuunnella kun vauva huutaa yksinään... Onko muilla tällaisia huolia?

Imetys on tänään ja eilen ollut tosi intensiivistä! Poika selkeesti tilasi eilen lisää maitoa, koska kun yöllä olin 6h imettämättä niin rinnat paisu jalkapallon kokosiksi ja pakotus oli jotain ihan hirveetä! Pumppasin ja hieroin ja menin nukkumaan lämpöpussin kanssa... Tuli ihan maidonnousu fiilikset uudestaan! Aamulla imetys sattui tavallista enemmän, mutta pitkän imetyksen jälkeen onneksi edes vähän helpotti...

Hassua miten erilaisia annoksia vauvat sitten syökään! Me saatiin laitoksella 30ml imetyksen päälle silloin kun maito ei ollut kunnolla noussut ja kun niitä sokereita seurattiin... Nälkäisenäkään ei syönyt kun jotain 40ml kerrallaan pullosta... Hurjia määriä teillä muilla siis meidän poikaan verrattuna... Johtuukos tämä ero sitten vauvojen elopainosta vai mistä, tietääkö kukaan viisaampi?

Kauheesti olis juttua taas kaikesta Jospa menen hetkeksi sohvalle köllimään miehen kainaloon, kun se lähtee tänään takas inttiin... Vauva ottaa näköjään pikku päikyt citterissä...

Jos kuitenkin lopuksi vielä kysyn: Kuinka teidän selät ja niska- ja hartiaseudut voi? Mielestäni imetysasennot on ihan kunnossa, kun ei ainakaan paikat puudu tai muuta, mutta edellisen yön jälkeen hirveä pingotus ja jäykkyys... Piä särkee!

Lara ja poika 17pvää

 

Moi!

nasunaskali, mulla oli tuota mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan esikoisen kohdalla. Muistan kun varsinkin ekoina viikkoina meillä kävi kauheesti porukkaa vauvaa katsomassa ja kaikki tietysti halusivat pitää vauvaa sylissä. Ja kun musta olis ollut niin kivaa esitella vauvaa omasta sylistä ja näyttää kuinka ylpeä äiti sitä onkaan. Mutta kakkosen eikä tämän kolmosen kohdalla moista ole enää.

Imettämisestä olitte puhuneet. Mullahan kävi esikoisen kanssa niin, etä maitoa ei tullut ollenkaan, joten käytännössä katsoen meidän esikoinen ei ole saanut rintamaitoa yhtään. Kakkosen kohdalla maitoa tuli aluksi tosi niukasti ja ekat pari viikkoa annoin korviketta koska oma maito ei riittänyt. Nyt sitten tämän kolmannen synnytyksen jälkeen maitoa tuntuu tulevan tosi hyvin. Ja tissit on sairaan kipeet kun ne on niin täynnä. En edes tiennyt tämmöistä kipua olevan olemassakaan, koska aiemmin ei tosiaan maitoa ole paljoakaan tullut. Mutta imetyksestä ei kannata stressata. Itse koin ympäristön paineen hyvinkin negatiivisena esikoisen kohdalla kun en häntä pystynyt imettämään. Itse olen ainakin päättänyt etten tuomise tai arvostele kenekään tapaa imettää tai olla imettämättä. Siihen kun voi olla monia syitä ja jokainen äiti varmasti tekee parhaansa vauvansa hyvinvoinnin eteen.

Ristiäiset tullaan pitämään luultavasti maraskuun lopulla tai vasta joulukuussa. Riippuen koska päästään muuttamaan. Nimikin alkaa pikkuhiljaa hahmottua, mutta kummeja ei olla vielä pyydetty.

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

marza ja onni 4 vrk

 

Tää heräsi juuri. Mies heräsi lasten kanssa aamulla. Vauva söi taas yön alle kahden tunnin välein. Edelleen rohisee melko paljon ja nukkuu huonosti. Mun kurkku kipeytyi jälleen. Ihan yhme tauti, kun ei parane ollenkaan.

Meilläkin ollaan välillä sylikissoja. Perjantaina tein sujuvasti viikkosiivot vauva Ergon repussa. Muistan esikoisen olleen sylissä koko ajan. Tuntuu, että vauvat viihtyvät paremmin itekseen, kun perheessä on muutakin pikkuväkeä. Kai se tuntuu jotenkin turvalliselta, kun ääniä ja liikettä on koko ajan ympärillä.

Mulla on niskat ihan jumissa aina imetysaikana. Käyn yleensä säännöllisesti hierojalla muutenkin, mutta nyt ollut vähän taukoa raskauden/synnytyksen takia. Pitäisi soitella aikaa..
Nyt vaihtaan vaippoja..
-Poni

 

Mulle paukahti sitten se rintatulehdus! ;( Eli ei kai ole edes mitään jäykkyyttä missään, vaan se on tää tulehdus ja kuume mikä mulla tekee tämmösen kauheen olon... Onneks sain päivystyksestä reseptin suoraan apteekkiin! Eli ei kun Prismaan hakemaan antibioottia! Mitäs niitä muita keinoja oli lievittää rintatulehdusta?

 

Mulle paukahti sitten se rintatulehdus! ;( Eli ei kai ole edes mitään jäykkyyttä missään, vaan se on tää tulehdus ja kuume mikä mulla tekee tämmösen kauheen olon... Onneks sain päivystyksestä reseptin suoraan apteekkiin! Eli ei kun Prismaan hakemaan antibioottia! Mitäs niitä muita keinoja oli lievittää rintatulehdusta?

Voi kurjuus Nyt pidä tissit lämpimänä ja imetä niin usein kuin poika vaan suostuu syömään, tai sitten pumppaat rintoja tyhjemmäksi. Imetysväli (tai pumppaus) olis hyvä olla max 3-4 tuntia. Ota kuumelääkettä jos kuume nousee tosi korkeaksi, ja huolehdi että nännien iho pysyy kunnossa. Niin, ja syö, juo ja lepää. Jos tulehtuneessa rinnassa tuntuu patti, niin lämpimän suihkun alla hiero sitä, itse taisin runnoa ihan kunnolla ennenkuin alkoi pehmenemään. Mullakin oli kova päänsärky rintatulehduksen aikaan, sekin kyllä helpottaa sit kun kuume laskee. Tsemppiä, toivottavasti tulehdus menee pian ohi! :hug:

Olikos sulla Lara koira/koiria? Ja varmaan täällä oli muitakin koiranomistajia? Miten teillä hoituu koiran ulkoilutukset? Meillä se on ollut nyt vauvan synnyttyä aikalailla miehen vastuulla, me kun asutaan kerrostalossa eikä ole hissiä, niin mun olis tosi raskasta raahautua monta kertaa päivässä vaunujen kanssa pihalle. Päivisin ollaan kyllä yleensä tehty yksi lenkki vauvan ja koiran kanssa, mut aamulla ja illalla mies hoitaa koiran. Siitä on vaan tullut aika paljon riitaa, aiemmin kun minä lenkkeilytin koiran lähes aina, eikä mies ole oikein tottunut että tarvii monta kertaa päivässä lähtee kusettamaan koiraa (eikä siis tykkää hommasta yhtään)... Tarviis varmaan muuttaa rivitaloon, niin helpottuis elämä tältäkin osin. :headwall: Vaunuja en uskalla jättää rappukäytävään tuonne alaovelle, koska ovi ei ole päivisin lukossa ja pelkään että ne varastettais.

Nyt taas imettämään...

Endotar + pikku-ukkeli 4 vko :heart: (Apua miten nää päivät menee nopeasti, ens ti jo 1kk neuvola!)

 

Nyt ois aikaa vähän kirjoitella kun molemmat lapset on unilla.

Menninkäistyttö Älä tosiaan ota mitään stressiä tuosta imetyksestä. Jos ei ota onnistuakseen niin ihan hyvillä mielin alat vaan antamaan korviketta. Ei se imetys ole äitiyden mitta :hug:

Liisa71 Tsemppiä sinulle. Toivottavasti mieli alkaa jo parantua!
Itsellä oli esikoisesta aikamoinen baby blues. Epäilin jo jotain masennusta, mutta menihän se kuitenkin ohi muutamassa viikossa. Nyt tästä toisesta ei onneksi moista tullutkaan.

Lara Koitahan parantua tulehduksesta. Tosiaan imetät ja pumppailet usein rintaa tyhjäksi. Ja pidät rinnat lämpöisenä. Suihkussa kannattaa hieroa kipeää kohtaa rinnassa, että tukkeuma lähtee pois. Toi on kyllä niin vihuliainen tauti että.... :stick:

Ristiäiset meillä pidetään marraskuun alussa. En ole asian eteen tehnyt vielä yhtään mitään eikä yhtään huvittaisi alkaa mitään juhlia järjestämään! Isyys pitää käydä tunnustamassa tämän kuun puolivälissä, että sen jälkeen on vasta mahdollisuus kastaa lapsi, jotta saa isänsä sukunimen.
Esikoinen kastettiin myös kirkkoon ja nyt tässä miehen kanssa ollaan mietitty, että olisi sittenkin voinut pitää hänelle vaan nimiäiset. Mutta nyt kun siskokin on kastettu niin pitäähän tämä pieninkin sitten kastaa : /

Itselläni tuo sektiohaava alkaa olla jo tosi hyvin parantunut. Nyt voi pitää jo farkkujakin jalassa, enää ei hierrä ikävästi vatsaan. Pitäisikin lähteä vaateostoksille joku päivä ja uudistaa melkein koko vaatekaapin sisältö. Kunhan vaan saisi aikaiseksi.
Esikoisesta oli pitkään sellainen puolikuntoinen olo synnytyksen jälkeen. Nyt olo on mitä mainioin. Miehen kanssa kokeiltiin eilen jo petipuuhiakin Esikoisen synnytyksen jälkeen siihen taisi mennä yli pari kuukautta.

Aplo ja Einari 19vrk

 

Lara Rintatulehdukseen pumppailuja, imetystä ja ehdottomasti kaalia rinnoille.

MINKÄ IKÄISIÄ TEILLÄ VAUVELIT ON KUN PIDÄTTE RISTIÄISET?

Ninnananna ja Sintti 12vrk

 

Meillä on ristiäiset viikon päästä, 9.10. eli vauva on silloin miltei 6 viikkoa.
Meillä kyllä kuuluu kaikki kirkkoon ja vaikken mikään uskovainen olekaan niin en vois muuta kuvitellakaan.

Muuta en nyt kerkeekään....

Miia ja Poju 5 viikkoa tänään

 

Endotar, meillä on koira. Ja lenkit onnistuu vaihtelevasti... Kerrostalossa asutaan, mutta vaunujen ja koiran kanssa hissiin mahtuu tosi huonosti (koira parka ahtautuu puoliksi vaunujen alle), eli muutto on edessä rivariin. Toistaiseksi olen ainakin kerran päivässä kuitenkin käynyt sekä koiran että vauvan kanssa lenkillä. Mies hoitaa 1-2 lenkkiä ja minä samaten 1-2 lenkkiä päivässä, niin että hauva pääsee ulos kolmesti. Joskus lähden koiran kanssa kahdestaan. ja meillä on varalta korviketta kaapissa, jos muksulle tulee nälkä.

Taisin jo aikaisemminkin kirjoitella, että lenkit on aika haastavia, kun tämä meidän neiti ei malta nukkua ja vaatii huomiota. Samalla pitäis myös se koirakin hallita... Koira on kyllä tottelevainen, mutta myös hyvin innokas, eli kaikkea luvatonta se tekee ellei erikseen kiellä. Pitää siis lenkillä olla silmä tarkkana, ettei toinen syöksy esim. pienriistan tai lintujen perään. Toissapäivänä sain vauvan ekaa kertaa viihtymään manducassa. Kylläpä helpotti koiran lenkitystä =)

Lara, toivottavasti paranet pian! Mulla on niska- ja hartiaseutu ollut kipeänä ihan vain vauvan kanniskelusta. Ja varmaan myös rintojen painosta, kun ei ihan tällaisia palloja ole tottunut kantamaan...

Poni, voimia myös teidän perheeseen! Toivottavasti flunssa talttuu :hug:

Ninnananna, meidän tytteli on melko tasan 2kk, kun ristiäiset pidetään.

Kiva tietää, että muillakin on virkkuja pikkuvauvoja Tänään meillä on kyllä ollut aivan poikkeuksellinen päivä: tyttö ei ole valvonut kuin tunnin, sekä tietty ne ajat kun on syönyt. Muuten hän on nukkunut puoli yhdeksästä saakka! Outo päivä, kun yhtäkkiä tuntuu itsellä olevan aikaa vaikka mihin.

Primrose, mää en oo mikään peräpukamaekspertti, kun mulla on vain kerran ollut, raskausaikana. Mulla ne paranivat itsekseen, mutta lääkettäkin niihin kyllä on, ja muistaakseni vielä ilman reseptiä. Käyhän apteekissa kyselemässä

Muistattekos sen valopää-lääkärin, jonka mukaan vauva mahtuu musta hyvin ulos, kun kerta hänen sormensa mahtui mun sisään? Hälle kerroin silloin peräpukamista, niin vastaukseksi sain naurun päin naamaa ja toteamuksen, että "joo, ja synnytyksen jälkeen on varmaan vielä pahemmat!" :headwall: Noh, onneks mulla siis parani ennen synnytystä.

Ensi viikolla selviää, tuleeko musta jo tässä kuussa taas joka toinen viikko yh-äiti... Miehen työasiat siis selkenevät. Kaiken kukkuraksi meillä on rahat taas niin loppu, että oli pakko ilmoittautua opiskelemaan jo nyt syksyllä, että saan sit opintotukea nostaa. Täällä on siis mietitty kaikenmaailman ratkaisuja aina huonekalujen myymisestä lähtien : / Toistaiseksi en oo pystynyt itselle selvittämään, miten hoidan lapsen, koiran, kodin ja opiskelun yksin. Niinä viikkoina, kun mies olisi periaatteessa kotona, hän tekisi kuitenkin päivät töitä tällä paikkakunnalla. Mutta kyllä kai kaikesta aina jotenkin selviää

Jahas, neiti sai syötyä, nukahti taas rinnalle. Ihme päivä

Shuri ja Päivänsäde 1kk 3pv

 

Shuri: Ootko miettinyt, että alkaisit äidinmaidonluovuttajaksi? Toki se sitoo hieman enemmän kuin normi imetys, mutta muistaakseni maidosta maksetaan 19 (vai 21?!)e/kg. Mie aattelin ens viikolla soittaa maitokeittiöön ja kysyä, että miten homma käytännössä toimii, kun ei meilläkään tuota ylimääräistä rahaa hirveästi ole, ja maitoa tulee kun vaan jaksaa pumpata.

Tämä oli taas näitä pikavisiittejä.. -->

 

Jos nyt sais vähän paremmin kirjotettua...

Joo, täytynee kuulostella noit pukamia. Voi kun mullaki paranis nyt vaan äkkiä. Inhoa kyllä . Yks kaveri just kysykin vähän aikaa sitten, että tulikos pukamia synnytyksen jälkeen ja kerkesin kehua, et ei mitään .

Nyt täytyy hehkuttaa! Mä sain tänään valloittavan hymyn!:heart: Tai oikeestaan jo eilen, mutta silloin olin vielä epävarma. Mutta tänään myös jutellessa vauvalle vastattiin ihanalla hymyllä. Neiti kyllä kasvaa kohisten! Muuttuu ihan hirveesti päivittäin.

Ristiäiset on meillä jo neljän viikon iässä, ensi lauantaina. Esikoisella oli 10 viikon iässä ja tuntui jo rasittavalta hymyilä vaan nimiuteluihin se pitkä aika. Me kun ollaan jotenki vanhanaikasia, että nimi julkistetaan vasta sitten. Nyt siis halutaan antaa lapselle nopeesti nimi pois alta. Saas nähdä kerkeeks tää meijän nimi viel muuttuu vajaan viikon aikana !

Mansikkaluomesta!: Onko muiden vauvoilla? Mä huomasin noin viikon ikäisenä vauvan selässä punertavan alueen. Mietin jo mielessäni, että olenko itse kannellut tai käsitellyt liiankin kovakouraisesti tyttöä. Enkä ollut ainakaan huomannut, että olisi jo syntymästä asti ollut. Neuvolantäti kävi kun oltiin 2 viikkoa ja kysyin tästä jäljestä, niin vastaus oli, että näyttää mansikkaluomelta. Silloin ei ollut kohollaan, mutta nyt ihan pikkaisen tuntuu iho tuon verisuoniryppään alla kohonneen. Jännityksellä odotan, että millaiseksihan tuo tuosta muuttuu. Toivottavasti ei kasvaisi kauheasti. Onneksi on selässä. Meillä on reilu viikon päästä neuvola. Täytyy siellä vielä kysellä. Googletin kuvahaulla ja kyllähän tuo aika selkeästi mansikkaluomelta näyttää. Oiskohan perinnöllistä osittain, kun mun kahdella serkkutytöllä ollu naamassa. Sukulaiset olikin veikanneet, että varmasti myös mullakin. Näköjään minun yli hyppäsi! Vai onko lie sattumaa, tiedä häntä.

Miten teidän vauvojen vatsa toimii? Meillä ei tyttö kakannut eilen kertaakaan. Esikoinen nimittäin oli oikea sinappitehdas, niin olin aivan ihmeissäni. Muutenkin tällä on sellasia päiviä, että hyvin vähän kakkaa vaipassa ja sitten seuraavana tuleekin..ja paljon! Tänään just sitten kostautui toi eilinen. Oli sellanen kainaloihin asti kakka! Ja tietenki oltiin just sairaalassa sukulaista kattomassa. Enkä löytäny siihen hätään sellasta vessaa, missä olis ollu hoitotasoa joten aikamoinen kakkashow meillä olikin!



primrose ja neiti 3 viikkoa 2 vrk

 

Tänään on tullut ulkoiltua reippaasti vauvelin kanssa..yhteensä kolme tuntia... No herkkujakin on taas vedetty niin, että napa raikaa, joten ihan hyvää tekee ulkoilut! Vielä olis 5 kg painoa jäljellä lähtöpainoon... Vaikka mies tykkäis enemmän, etten yrittäiskään sinne, kun sitten oon sen mielestä jo liian laiha... ite taas mieluummin pudottaisin viel 10 kg! Mut ehkä se menis jo liiallisuuksiin!:ashamed:

Aplo yhä edelleenkin nostan tosiaan hattua sulle tosta sektiosta toipumiseen! Oliko tää siis sun eka vai toka sektio? Mietin vaan, että mä oon ehkä turhankin "arka" sen haavan kanssa... tai siis eihän se haava oikeestaan kipee ookkaan vaan sit se alavatsan iho on se pahin joka aristaa.. mutta tänäänkin on kyl lenkkeillyt 3h jne, mutta petipuuhiin ei kyl vielä uskaltais! Eikä farkkuja tee mieli laittaa jalkaan..farkkulegginsejä oon kyl käyttäny välil!

Koirat on meillä miehen harteilla! Me asutaan kyl paritalossa, että pisulle voi päästää välillä pihallekin.. tänään itse asiassa ekaa kertaa olin toisen koiran ja vaunujen kans ulkona! En oo aikaisemmin oikeen uskaltanutkaan ton sektiohaavan takia, kun oon pelänny, et koirat yhtäkkii vetäisis tms. kun on isoja koiria kuitenkin... mietin tänään vaan, et kuinka ihmeessä mä saan sen toisenkin koiran mukaan!

Miten teillä muuten on mennyt koirien kanssa? Meillä hyvin, mutta kyllä koirista huomaa, että ne on vähän ihmeissään... toiselle tuli valeraskaus, tulee siis maitoo ja kaikkee... toiselta puolestaan lähtee stressistä sikana karvaa ja se pelkää vauvaa... aina jos meen vauvan kans esim. imettään sohvalle, lähtee koira äkkiä pois...Ollaan kyl keskitytty siihen, että huomioidaan koiriakin, mutta onhan tää niille uus tilanne! Mutta eiköhän ne totu uuteen "siskoon" pian!

Meidän vauva on ristiäisissä 7 viikkoa.

m a r z a Ajattelinkin, että tää mustasukkaisuus on varmaan voimakkaimmillaan just esikoisen kanssa... Kiva kuulla, että on ollut muillakin samoja tuntemuksia!

Tsemppiä Lara-lle rintatulehduksen kanssa! Toivottavasti menee kohta ohi!

Nasunaskali ja prinsessa 5vko

Ps. Vähänkö ärsytti viime yönä, kun vauva kyllä nukkui kahdella syötöllä, mutta MÄ en jostain syystä saanut nukuttua...grrrr... toivottavasti tänään nukkumatti tulee mullekin!

 

Olikos sulla Lara koira/koiria? Ja varmaan täällä oli muitakin koiranomistajia? Miten teillä hoituu koiran ulkoilutukset? Meillä se on ollut nyt vauvan synnyttyä aikalailla miehen vastuulla, me kun asutaan kerrostalossa eikä ole hissiä, niin mun olis tosi raskasta raahautua monta kertaa päivässä vaunujen kanssa pihalle. Päivisin ollaan kyllä yleensä tehty yksi lenkki vauvan ja koiran kanssa, mut aamulla ja illalla mies hoitaa koiran. Siitä on vaan tullut aika paljon riitaa, aiemmin kun minä lenkkeilytin koiran lähes aina, eikä mies ole oikein tottunut että tarvii monta kertaa päivässä lähtee kusettamaan koiraa (eikä siis tykkää hommasta yhtään)... Tarviis varmaan muuttaa rivitaloon, niin helpottuis elämä tältäkin osin. :headwall:

Meillä pari koiraa, ja sama juttu sen osalta et ulkoilut ollut pääosin miehen vastuulla nyt. Kerran päivässä ollaan oltu koko poppoo yhdessä lenkillä ja kerran olen mennyt yksikseni niin että saa vähän omaa päätä tuuletettua ja ettei miehelle tulis liian isoa taakkaa ton ulkoilun suhteen. Onneksi hän on ollut tosi auttavainen tossa asiassa, eikä ainakaan ääneen valita, mut tiedän ettei ole kovin innoissaan kun saa jatkuvasti rampata ulkona. Itse koen vähän omantunnon tuskia kun lenkit on tästä johtuen aika lyhkäsiä nyt, mutta yritän päästä koirien kanssa edes kerran viikossa jonnekin juoksuttamaan enempi. Me asutaan rivarissa onneksi, niin hätätapauksessa voi koirat aina laittaa takapihalle jos ei pääse ulos.

Mirot

 

primrose Meidän pojulla on mansikkaluomi jalassa ja ihan pikkuinen niskassa. Jajan luomi on vajaa 1cm halkaisijaltaan. Eipä noista mitään harmia pitäisi olla.

Viimeinen yh-viikko käynnistyi..taidan selvitä tästä täysjärkisenä
Huomenna ekaa kertaa kouluratsastusvalmennukseen. Ihanaa!!
-Poni

 

Poni, nostan kyllä hattua sulle ja sun jaksamiselle, kun on useampi lapsi ja käyt välillä töissäkin, ja vauva herättää yöllä 2 tunnin välein. :O Miten ihmeessä sun voimat riittää? Kun tuntuu että on tuossa yhdessäkin jo sen verran hoitamista, ja kun yöuni on mitä on niin on kyllä voimat välillä tosi vähissä.

Täällä on ollut iltaisin havaittavissa tissiraivareita... Johtuu varmaan siitä kun on välillä rinnat niin täynnä maitoa että ihan suihkuaa, hyvä ettei vauva meinaa tukehtua maitoon :kieh: Ja sit alkaa se itku ja käsillä huitominen (vauvalla siis), eikä meinaa rauhoittua millään. Monena iltana menny tuonne klo 01-02 ennenkuin saan vauvan nukkumaan. Välillä tuntuu että syötänkö ihan liikaa, kun aina vaan tungen tissiä suuhun kun toinen on kärttyinen. Eilenkin illalla vauva puklaili ihan kunnolla kun söi niin paljon, mut silti vaan oli kamala nälkä. Oon koittanu lypsää rintaa vähän tyhjemmäksi ennen imetystä, ettei maito tulisi niin suihkuamalla. Oon taas tosi huonosti osannu nukkua päiväunia, ja sit iltaisin on itse niin poikki, että toivois että vauvakin rauhoittuisi yöunille suht ajoissa.

Ristiäisissä meidän pojalla on ikää päivää vaille 7 viikkoa.

Koiran kanssa on sujunut ihan mukavasti (jos ei sitä lasketa ettei miestä kiinnostais ulkoiluttaa sitä...), on ottanut vauvan tosi hyvin vastaan. Aluksi oli varovaisen utelias, kävi muutaman kerran haistelemassa ja piti sitten useamman päivän kohteliasta välimatkaa, ei halunnut mennä lähellekään. Sen jälkeen on käynyt välillä nuuskimassa ja joskus on jopa nuolaissut vauvan päätä (ei kasvoista, siitä pidän huolen). Koira ei minusta ole kyllä stressaantunut vauvan tulosta, ehkä kuitenkin vähän reppanan näköinen välillä kun ei ehditä huomioida yhtä paljon kuin aiemmin, taitaa olla halipula toisella. Juu, ja siitä mulla on stressi, kun välillä joutuu komentamaan koiraa vähän kovempaan ääneen, että luuleeko vauva että mä huudan sille. :ashamed:

Mikäs vaatekoko muiden vauveleilla on tällä hetkellä käytössä? Minä jouduin jo pakkaamaan 56 senttiset pois, eli 60-62 senttisillä jo mennään. Poika on kyllä kasvanut huimasti! Kotivaa´alla tuossa yritin punnata, ja ilmeisesti vauva painaa jo n. 5kg. Huomenna on neuvola, sit saa tarkemmat lukemat

Vaipoista - ostin Cittarin mammuttimarkkinoilta muutaman paketin Pamperseja kun oli niin hyvä tarjous, mut jotenkin en enää tykkää Pamperseista yhtään. Se verkko kuivuu aina poitsun pehvaan kiinni (vaikka vaihtoväli olis 2 tuntia), ja sit pieniä kakkakikkareita jää kans tosi ikävästi ihoon tiukasti kiinni. Taidan käyttää nuo pois päivävaippoina, öisin käytetään Liberoa, ja sit kun nuo Pampersit loppuu niin siirrytään kokonaan Liberoon. Minkälaisia ne Lidlin vaipat on, verrattuna Pampersiin ja Liberoon?

Nukkumisesta Meillä vauva nukkuu päivisin yllättävän paljon, tosin mitään rytmiä ei ole niin vaihtelee paljonkin päivittäin. Mut yleensä aamupäivällä on hereillä n. tunnin, sit nukkuu tunnin tai pari, sit taas pieni pätkä hereillä ja vaunulenkillä nukkuu kuin tukki. Vaunulenkin jälkeen on taas vähän aikaa hereillä, ja sit taas nukkuu useamman tunnin (n. klo 15-18/19). Sit alkaakin jo iltatankkailut, jolloin on hereillä jopa sinne yhteen asti. Eilen tosin sain pojan nukahtamaan jo klo 23, luksusta!

Nyt ehtii taas tehdä vähän kotihommia ennenkuin poitsu heräilee, sit ulkoilemaan!

Endotar & pikku-ukkeli 4 vko

 

Kuulumisia 1 kk neuvolasta
nykyinen mitta (syntymämitta)
pituus: 53cm (46)
paino: 4200g (2980)
py: 34cm (30,8)
jäntevä tyttö
sammas on parantunut, kielessä tavallinen maitokate
vastasyntyneen refleksit häviämässä

Meillä on vaatteissa käytössä koot 50-56cm, mutta eilen juuri päätin pienimpien bodyjen kohdalla, että vielä seuraavan pesun jälkeen otan käyttöön, mutta sitten sitä seuraavan pesun jälkeen laitan pois liian pieninä. Niin ne vain vauvat kasvaa Meidänkin neiti oli hypännyt alakäyrältä lähelle keskikäyrää.

Koira on ottanut vauvan vastaan tosi hyvin. Ensimmäisinä päivinä se tosin valvoi yhtä paljon kuin mies ja minäkin ja oli mukana "hoitamassa" vauvaa. Sitten saattoi päivällä nuokkua istualteen vauvan vieressä Eli aika vahva hoivavietti koirallakin. Kyseessä siis reilun vuoden ikäinen narttu. Tuo käytös tuosta sitten tasoittui, eikä koira alkanut mitenkään omimaan vauvaa itselleen. Kun imetän, koira tulee yleensä jalkojen juureen makaamaan, lepää siinä ihan rentona. Aamuisin koira tervehtii vauvan kuten miehen ja minutkin, eli tulee nuuhkimaan ja saattaa nuolaistakin vähän. Mekin annetaan koiran nuolaista vauvaa, kunhan ei kasvoja nuole.

Mansikkaluomesta. Vauvalla ei ole, mutta mulla on vatsassa. On kyllä niin haalistunut ja koko pienentynyt (suurimmillaan halkaisija varmaan reilu 2cm, nyt ehkä 1 cm, eikä ole enää yhtenäinen punainen läiskä). Ei sitä taida helpolla huomata, jos ei tiedä misä on. Mutta muistan sen olleen koholla ja tummempi vielä ala-asteiässä ainakin. Minä olen aina tykännyt omasta mansikkaluomestani, ja siihen on varmasti vaikuttanut paljon se, että äitini puhui siitä aina positiiviseen sävyyn, esim. kauneusluomenani

Kiira, olen harkinnut tuota maidon luovuttamista, mutta kahdesta syystä en haluaisi. Mulla on nyt maidontuotanto niin hyvin tasapainossa vauvan tarpeen kanssa, ettei tee sitä mieli häiritä. Toisekseen sitä olisi aika työläs kuskata sairaalaan ainakaan säännöllisesti, kun ei omaa autoakaan ole. Pakastettua eivät taida huolia. Mut niinku sanoin, kyllä ne raha-asiat aina jotenki selviää =)

18.10 alkaa mulla eka yh-viikko. Se on onneksi vain ma-pe, jatkossa sitten ma-su. Mies sais ehkä neuvoteltua vähän paremman palkan ku edellisessä sopparissa

Sain ostettua oikeaa kokoa huggies-vaipoista, ja olen tykännyt! Tuntuvat olevan imukyisemmät verrattuna pampersiin. Eilen kokeiltiin myös eka kertaa fuzzibunz kestoja, ja ainakaan pissoja eivät falskanneet =)

Eilen vauva tankkasi unta, ja tänään sitten maitoa. Aamuseiskasta saakka neiti on syönyt tunnin välein.

Shuri ja Päivänsäde 1 kk 4 pv

 

Meille ilmaantunut vatsavaivoja, pikkuinen on vähän kärttyinen ja piereskelee oikein miehekkäästi. Muutaman yön on valvottanut vatsavaivoillaan. Kävin heti hakemassa Disflatylit ja heti näyttäisi helpottavan. Esikoisella oli koliikkia ja liian pitkään kärvisteltiin ilman hoitoa/lääkettä joten nyt päätin ettei turhia vatsavaivoja tarvitse kärsiä jos apuakin on saatavana.

Meillä on ristiäiset 6.11. eli poika on silloin 2 kk ja 6 pv. Kummeiksi tulee tulee serkkuni miehensä kanssa, ystäväpariskunta ja miehen serkku eli viisi kummia. Mitähän sitä ristiäisissä tarjoaisi vinkkejä ja ideoita kiitos

Keskiviikkona olisi neuvola. Meillä on sellainen vanha perinteinen haikaravaaka ja sillä punnittuna poika painoi jo 6 kg :O No, keskiviikkona sitten viralliset mitat. Vaatteissa ollaan siirrytty 62 cm.

Vauva nukkuu vielä tosi paljon, vaikkakin valvejaksot on selkeästi pidentyneet. Yöt menee vaihtelevasti välillä tankkaa n. 2 h välein ja toisinaan 1-2 syönnillä.

Huh, aamu oli aika raskas (esikoisen uhmakohtaukset), joten eipä olisi isäni voinut parempaan aikaan soittaa ja kysyä voisiko hän hakea esikoisen heille päiväksi. Nyt ihana rauha vauvan kanssa kahden, taidamme lähteä pitkälle vaunulenkille ihanaan syyskeliin

Koirista on ollut puhetta. Nyt asuessamme ok-talossa, koirat ovat vapaana pihassa ja saavat mennä ja tulla sisälle ja ulos mielensä mukaan. Toisinaan menee päiviä ettemme käy kunnon lenkeillä lainkaan, mutta pyrin käyttämään silti päivittäen edes pikkulenkeillä. Esikoisen aikaan asuimme rivarissa ja silloin käytiin ulkoilemassa aina päikkäreiden aikaan ja oma pieni takapiha toimi hyvänä hätävarana. Kerrostalossa asumisessa vauvan ja koirien kanssa on varmasti omat haasteensa. Mutta koirathan ovat uskomattoman sopeutuvaisia, eikä siitä kannata huonoa omatuntoa ottaa jos lenkit jää vähemmälle.

Lauren ja poika 5 vko

 

Moikka!

Shuri, tuosta äidinmaidonluovutuksesta; ainakin taysista tulevat hakemaan maidot kotiovelta jos luovuttajaksi alkaa. Joten itse niitä maitoja ei tarvitse alkaa raahaamaan sairaalaan. Tais olla että kerran viikossa tulevat ne hakemaan ja pakastettukin maito niille kelpaa.

Meilläkin on koira. Ja vähän samanlainen tilanne kun endotarilla. Mä yleensä lenkitän koiran, mutta raskauden lopulla sekä nyt miehen on ollut pakko lenkittää koira, ja sitä mies ei mielellään tee. Meilläkin tuo koira aiheuttaa aika paljon riitoja, ja ollaan mietitty myös siitä luopumista, mutta vaikeaa se on kun se on ollut mulla 10 vuotta. Eli koiralla alkaa oleen ikääkin jo aika paljon. Mies ei ole ikinä ollut mikään koiraihminen, mutta koira oli mulla jo silloin kun alettiin seurusteleen. Toisaalta myös mua itseäni on entistä enemmän alkanut ärsyttää koiran karvat sun muut, kun tuntuu että koirasta on vaan vaivaa.

Nyt taidan mennä vähän lepään kun vauvakin nukkuu.

marza ja onni 5 vrk

 

Meilläkin on koira. Ja vähän samanlainen tilanne kun endotarilla. Mä yleensä lenkitän koiran, mutta raskauden lopulla sekä nyt miehen on ollut pakko lenkittää koira, ja sitä mies ei mielellään tee. Meilläkin tuo koira aiheuttaa aika paljon riitoja, ja ollaan mietitty myös siitä luopumista, mutta vaikeaa se on kun se on ollut mulla 10 vuotta. Eli koiralla alkaa oleen ikääkin jo aika paljon. Mies ei ole ikinä ollut mikään koiraihminen, mutta koira oli mulla jo silloin kun alettiin seurusteleen. Toisaalta myös mua itseäni on entistä enemmän alkanut ärsyttää koiran karvat sun muut, kun tuntuu että koirasta on vaan vaivaa.

Kiva kuulla että on kohtalotovereita. Meillä koira on vasta 5-vuotias, otettu siis sillon kun oltiin miehen kans seurusteltu jo useampi vuosi. Ja sillä periaatteella että koira on minun ja minä siitä pääasiassa huolehdin, mut toki tilanne on nyt eri kun en kertakaikkiaan pysty hoitamaa sataprosenttisesti, ja sen mieskin kyllä ymmärtää. Minä en missään nimessä halua luopua koirasta vauvan takia, mies sitä kyllä jo ehdotti ja suutuin siitä niin että sanoin et ennemmin lähtee mies kuin koira :kieh: No juu, tuo minun kommentti tuli kolmen tunnin yöunien jälkeen, joten väsymyksellä saattoi olla osuutta ajatuksenjuoksuun... Mut koira on ja pysyy, sen asian kanssa on miehenkin nyt vaan opittava elämään, ainakaan jatkuvasti valittamalla ja asiasta riitelemällä se ei miksikään muutu. Tarvii vaan alkaa ettimään sitä rivariasuntoa, niin eiköhän se elämä siitä helpotu.

 

Meillä myös mies hoitaa koiran lenkitykset tällä hetkellä. Mie en pysty edes vaunujen kanssa koiraa lenkittämään, kun se on niin julmetun vahva, että kun päättää jonnekin sännätä niin olen ku märkä rätti hihnan jatkeena : / Ja meillä kun ei muutenkaan nuo lenkitykset ole helppoja (ei meinaa millään mennä nätisti, vaan kiskoo jne.) niin miehelle se siis jää. Onneksi mies lenkittää koiraa mielellään, yhdessä hankittu lemmikki kun on.

Shuri: Kun kävit manduccan kanssa lenkillä, niin oliko sulla se oman takin sisällä vai päällä? Jos oli päällä niin miten vauva siihen mahtui ulkovaatteet päällä? Mie en oo vielä edes testannut koko kapistusta, kaapissa on vielä käyttämättömänä.. Ja tosiaan, täällä myös maito haetaan kotoa, tai siis tässä tapauksessa mie lähetän ne linja-auton kyydissä lks:n. Ja pakastettuna.

Meillä edelleen käytössä 50-56cm vaatteet ja ovat isoja. Tyttö on semmonen rimpula, pitkä ja hoikka Aika jännä, kun minä ja mies ollaan molemmat oltu vauvana semmosia pullukoita, en tiedä kehen tuo tyttö on tullut

Kiira & Tytsy 3vko 5pvä

 

Kiira, oman takin päällä oli vauva manducassa, ja hyvin mahtui siihen ulkovaatteissa. Itse asiassa yuntui, että vasta nyt oli vauva kasvanut sen verran. että asettui siihen tukevasti. Ennen on varmaan itku tullut juuri siksi, kun vauva on kokemut olonsa epävarmaksi. Kylmempiä säitä varten mulla on myös hommattuna sekä baby björn että mam-merkkinen kantosuoja. Se bb asettuu aika tiivisti repun ympärille, mam on sitten väljempi, että voi lsittaa vielä tonkin päälle.

Pitääpä varmaan ottaa tarkemmin selvää, mitä OYS sanoo äidinmaidon luovutuksesta. Saattavathan ne nykyisin tosiaan sinnekin ottaa pakastettuna. Eräs vanhempi tuttava vain sanoi, että hänen aikanaan eivät kelpuuttaneet.

Täällä tisutellaan taas. Tänään ei paljoa muuta olla tehtykään.

Shuri ja Päivänsäde 1kk 4pv

 

Laitoin Lahopää-Liisa:lle juuri yv:tä, josko pääsen mukaan tänne jutustelemaan..

Meille syntyi tuollainen ihana "pieni" rakkaus 25.9.2010, poika siis, ja mitat 4435g ja 53cm, pää 36,5cm..

Äitiysneuvolan täti käväisi viime keskiviikkona meillä kotona, muttei punnittu, kun niin iso poika ja ruoka maistuu.. Eli tässä odottelen, että soittaisivat tuolta neuvolasta ja pääsisi mittauksiin..
Meillä on kyllä täällä niin pöhkö neuvolantäti, että ei olis ihme vaikkei edes muistais soittaa.. Kait sitä tämän viikon voi odotella soittoa ja sit ens viikon alussa soitella itte, jos ei ala kuulua.

Ajattelin lähinnä ensin ilmoitella sitä, että mulla olis iso kasa pieniä vaatteita tyttövauvalle, koska halusin ostaa vähän tytöllekin sopivaa ja meille siis tuli jälleen poika..
Toi paketti on mulla huuto.netissä myynnissä tällä samalla nimimerkillä eli mispec
ja löytyy sieltä myynnissä olevista kohteista kyllä. Jos jotakuta sattuis kiinnostamaan. Kovasti ainakin haluan nuo pois nurkista, kun on muutenkin jokapaikka täynnä.

Nyt taitaapi poika hermostua, joten jatkan paremmalla ajalla kirjoittelua..

mispec ja pikkuveli 9vrk

 

Tännekkin laitan meidän perheen kuulumiset!

Meille syntyi pieni prinsessa 29.9. klo 11.59.

Synnytys meni sinäänsä ihan hyvin siihen asti kun vauva jouduttiin auttamaan imukupilla pois sydän äänten heikkenemisen vuoksi. Neidillä oli napanuora kaksi kertaa kaulan ympärillä ja hökäisi lapsivettä keuhkoihin.

Vauva kerkesi olla varmaan vain minuutin rinnalla kun se vietiin pois vastasyntyneitten teholle jossa viettikin kaksi ensimmäistä vuorokauttaan. Teholla vielä ilmeni että sydämestä kuuluu sivuääni. Sitä ultrattiin kaksi kertaa ja vielä vauvan ollessa 2kk mennään kontrolliin. Mitään vakavaa leikkausta vaativaa se ei onneksi ole ja se ei vaikuta mitenkään normaali elämään.

Minulla ei loppunut vuoto ollenkaan ja verenhukka oli suuri. Kohtuun oli jäänyt istukan pala ja kalvoa. -> jouduin siis nukutettavaksi ja kaavintaan.

Pääsimme vasta tänään pois sairaalasta kun neiti oli antibiootti hoidossa.

Mutta onneksi nyt on kaikki hyvin molemmilla!!

terkuin minä ja Rosinarusina 5pvää