Syyskuun tulokkaat 2010 **** Syyskuussa **** (Päivityspyynnöt YV:llä, kiitos!) 8 vauvaa syntynyt!

Meille syntyi tyttö 29.8.2009! Mitat 3750g ja 48 cm. La olis ollut vasta 19.9, eli tyttö syntyi tasan 37+0...

Synnytyksestä ja tapahtuneesta jäi kyllä melkoinen shokki ja trauma mieleen, vaikka tyttö voikin hyvin ja mäkin alan pikkuhiljaa toipua... tänään vasta päästiin kotiin...

Viime neuvolassa viime to paineet oli vähän koholla ja sain verenpainemittarin kotiin lainaan. Pe iltana aloin nähdä vähän pilkkuja ja soitin synnärille. Sanoivat, että seuraa oloa ja lauantaina sit rupes viel oksettaankin.. La iltana soitin taas synnärille ja käskivät tulla näytille. Otettiin verenpaine ja kätilö sanoi, ettei halua edes kertoa mitä ne luvut näyttää, mutta että kotiin et oo enää lähdössä. No sitten lääkärille ja todettiin vaikea raskausmyrkytys. Myös virtsanäytteessä proteiini oli yhdellä +. Siihen mennessä aina ollut puhdas.

Lääkäri samalla ultras vauvan ja arvatkaapas mitä!??? Vauva oli PERÄTILASSA! Vaikka jo vkolta 30 on aina sanottu olevan rt:ssa. Ja jopa pari päivää ennen synnärille menoa lääkäri kertoi pään tuntuvat sisätutkimuksessa.

No olin siinä vaiheessa jo ihan paniikissa, koska synnärillä lääkäri sanoi, että mun tila on niin huono, että vauva täytyy saada ulos. Ja että kiireellinen sektio! No seuraavana aamuna sitten vauva leikattiin. Kaikki oli tytöllä hyvin alusta saakka eikä joutunut lastenosastolle lainkaan.

Mun vointi sen sijaan on vielä huono. Paineet huitelee pilvissä ja voin sanoa, että koskee ihan sikana tohon haavaan. Välillä mietin tuleeko musta enää ikinä terve!:'( Mutta pikkuhiljaa varmaan. Leikkauksesta on kuitenkin vasta muutama päivä.

Tänään päästiin kotiin ja nyt tuntuu, että paraneminen voi vasta alkaakin! Aivan ihanaa olla omassa kotona pienen rakkaan tytön kanssa miehen ja koirien kanssa!:heart::heart::heart:
Verenpaineita täytyy mitata joka päivä ja pienin askelin yrittää päästä liikkumaan. Mitään ei saa nostaa paitsi vauvaa... eikä oikeen mitään muuta voi tehdäkään. Tuskat on kovat!

Olis kiva kuulla teiltä, jotka on käyneet sektion läpi, että kauanko kesti palautua???

Jotenkin tosiaan shokissa vieläkin, että kaikki tapahtui noin nopeasti ja yllättäen ja aivan eri tavalla kuin olin ikinä voinut kuvitellakaan! Onneksi tyttö oli kunnossa!

Onnea kaikille muillekin vauvautuneille! Ja tsemppiä kaikille raskauden kanssa tuskaileville! Toivottavasti kukaan ei joudu käymään läpi sitä mikä mulle tuli!

Nasunaskali ja Nasu 5 vrk
 
Täällähän on valtavasti tekstiä...

Onnea kaikille vauvan saaneille :flower:

Nasunaskalille jaksamisia.... Kiva,että ootte kuitenki päässy kotiin, jos se toipuminenki ois kotona nopeempaa...

Me käytiin tänään ostamassa vaipat, tutit ja kaikki.. Sit oli ihan pakko ostaa kotiinlähtövaatteeki :D
Nyt ois kaikki sit valmiina :)
Oli muuten tuskaa tulomatkalla istua se 100 km autossa... Luulen, että se oli esimakua siitä synnytykseen menomatkasta.. tietenki se on vielä paaaaljon tuskallisempaa.... : /

Hyväsetti 37+2 ( 22.9 )
 
Onnea meripihka!:flower::heart:

Onnea nasunaskalillekin ja pikaista paranemista!:heart::flower:

Mulle jouduttiin ekan kohdalla sektio tekemään ja palautuminen oli vaikeampaa kuin alatie synnytysten jälkeen. Ehkä vaikeinta oli oman pääkopan saaminen järjestykseen, kun oli niin asennoitunut siihen ns. normi synnytykseen ja sitten joutuukin leikkauspöydälle kahden vuorokauden synnytyksen jälkeen, väsyneenä ja täysin loppu... Ei sitä kenellekkään toivo. :( Mutta onneksi se lopputuloksen, eli vaavin, terveenä pysyminen ja syntyminen on sen arvoista. Ihmisen mieli on niin kummallinen että sen järjestykseen saamiseen menee aikaa tuollaisissa yllättävissä jutuissa. Fyysisesti olo alkoi parantua noin viikko leikkauksen jälkeen, tosin mulla oli "vain" kovaa verenvuotoa ja sain veritankkausta, mutta tuo raskausmyrkytyshän voi viedä ihan teholle asti, kun oikein pahenee. Ja sehän voi jatkua vielä kauan synnytyksen jälkeenkin, joten seuranta on tarpeen. Voimia toipumiseen:wave:
 
NASUNASKALILLE ja koko perheelle paljon onnea:flower::flower: Hirmuisen paljon paranemisia ja vaikka nyt tuntuu mahdottomalle ajatukselle niin muista että pikku hiljaa paranee olo. Itsellä kanssa jäi synnytyksestä hirmuinen pelko kun oli niin shokeeraava tilanne ja raju.....siitä on vajaa neljä vuotta. Nyt olen koittanut työntää synnytys ajatusta taka-alalle mutta eipä siitä mihinkään pääse että Sintti pitää maailmaan saada. Onneksi aika on osittain saanut unohtamaan rajut hetket ja kivun......Jaksamista sinulle!!!!

Ninnananna ja Sintti 37+1 (LA 23.9)
 
Onnea vauvautuneille :heart:

Nasunaskalille paranemisia :hug: hurja kokemus kyllä. Kiva kun tyttö voi hyvin ja olette kotiin päässeet :)

Täällä alkaa jännittää synnytys/vauvan tulo, kun vasta älysin että laskettu aikakin on jo ensi viikolla. On niin tottunut tähän ainaiseen odottamiseen, että ei kunnolla ymmärrä, että tämä odotus on kohta finaalissa :D Kipeähköjä harjoitussupistuksia on alkanut tulla epäsäännöllisesti päivittäin ja vauva on tosiaan jo kiinnittynyt. Ei mulla mikään kiire ole synnyttämään, mutta toivon, että itsekseen lähtis käynnistyy, mieluiten toki siinä lasketun ajan lähistöllä.

Nimestä: Meillä on nimet valmiiksi mietitty, ollaan oikeastaan jo joskus vuosia sitten päätetty se, silloin kun haaveiltiin lapsen saamisesta :D Eli meidän suuhun se nimi kyllä jo sopii ja ollaanki totuttu sen käyttöön, mutta tietysti ratkaisee sopiiko nimi sitten vauvalle. Taidetaan kylläkin pitää se syntymän jälkeen vielä salassa, kunnes ollaan aivan varmoja, että se nimi todella annetaan lapselle.

Sadie ja vauva 38+5 (12.9.)
 
Viimeksi muokattu:
Hei vaan kaikille!!Täällä tuli eilen 37 viikkoa täyteen!!Eilen kåvin neuvolassa ja kailki oli hyvin meidän pojalla!!Neuvolatäti totesi tosin et hän uskoo meidän pienokaisen syntyvän ennen laskettua päivämäärää(23.9)Mulla on nyt ollut supistuksia kahden viikon ajan!!Viimeisten 4-5 päivän aikana vahvistuneet ja ovat jo kipeitä!!Saa siis nähdä miten kåy??!! Autokin hajosi tänään ja mun pitäisi mennä Tyksiin ens viikon torstaina!!En vielä tiedä MILLÄ mä nyt sitten sinne menen,koska autoa ei saada kuntoon siihen mennessä!!ONNEA muuten kaikille jo vauvan saaneilleilTSEMPPIÄ kaikille loppusuoralla oleville!!

miita1969 & Walter 37+1
 
***Synnytyskertomus***

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä lorahti pöksyyn lapsivettä (jota silloin luulin alunperin limatulpaksi). Maanantaina päivän aikana tuli tulppaa pois ja supisteli aika laimeasti. Iltaa kohden alkoi supistella kovemmin ja kohta oltiinkin jo aika voimakkaissa supistuksissa. En kuitenkaan silloin vielä kuvitellut lähteväni synnyttämään.
Hälytettiin varuiksi hoitaja esikoiselle. Läksimme "näytille" klo 20.15. Käyrille pääsimme klo 20.34 jolloin kohdunsuu oli auki jo 4cm. Siinä maatessa tuli jo tosi kovia supistuksia ja ks avautui rivakasti. Emme päässeet synnytys-saliin koska Jorvissa oli RUUHKAA!!! Kaikki salit olivat varattuina joten kärvistelin ilman lievitystä odottamassa saliin pääsyä. Meinasin jo ponnistaa sinne odotustilaan kun minua tultiin hakemaan pyörätuolilla saliin.
Ei muuta kuin petille, kätilö totesi että ks on lähes täysin auki, pieni lippa vaan jäljellä. Kivunlievityksenä ehdin ottaa muutaman henkäisyn ilokaasua kun alettiinkin ponnistamaan vauvaa pihalle. Vauva syntyi klo 22.34 eli tasan 2 tuntia sen jälkeen kun mentiin sairaalaan.
Vaikka synnytys oli lähes luomu, jäi minulle hyvät muistot itse synnytyksestä ja kaikki meni hyvin. Kipu oli siedettävää ja vauva syntyi "rauhassa". Tunsin jokaisen vaiheen ja pystyin ponnistamaan riittävän kovaa. Yhteensä 4 tikkiä tuli, vain pinnallisia repeämiä.

Sitten alkaakin ällö-osuus.... pääsin vauvan kanssa osastolle ja ehdin siellä yhden imetyksen ajan olemaan. Palatessani takaisin omaan petiin valahti lattialle isohko verilammikko. Soitin kellolla hoitajan paikalle ja samantien alkoi päässä sumeta.
Hetkessä paikalla oli lääkäri ja muutama hoitaja. Lääkäri painoi kohtua ja sieltä poistui n. 2 litraa verta ja isoja hyytymiä. Koska synnytys oli niin nopea ja rankka, ei kohtu jaksanut enää työskennellä ja palautua kunnolla.
Lopputuloksena kohtua tyhjennettiin rankalla kädellä runnomalla. Jouduin tippaan, kumpaankin käteen meni nestettä. Yhteensä sain 5 pussia nestettä ja 4 pussia verta!! Neste oli niin kylmää, että vapisin kauheassa horkassa sängyllä. Sain oman huoneen ja minulle laitettiin vielä pissa-katetri. ONNEKSI ei tarvinut kohdun kaavintaa, vaan se saatiin tyhjennettyä osastolla. Koko tämän ajan vauva veteli tyytyväisenä sikeitä ja sain hänet vierihoitoon. Hoitaja kävi aina nostamassa hänet rinnalle kun soitin kelloa.
Kun aloin itse toipua, alkoi vauvan tutkiminen. Aluksi mittailtiin sykettä koska minulla oli tulehdusarvot olleet koholla. Syke oli normaalin rajoissa, lääkäri lähetti EKG:n ja sieltä vielä mentiin vauvan kanssa sydämen ultraan! Olin aivan pihalla mitä tapahtuu. Ulraava lääkäri oli ihana, eikä sydämessä ollut yhtään mitään vikaa! Verikokeita otettiin lukuisia ja lopuksi vauvalle piti antaa lisämaitoakin. Bilirubiibi-arvot olivat koko ajan niillä rajoilla, että joudutaanko valohoitoon.
Tänään sitten pääsimme kotiin, koska sairaalassa on edelleen ruuhkaa.... sunnuntaina pitää mennä kontrolliverikokeeseen vauvan kanssa ja sitten katsotaan vielä tarvitaanko valohoitoa vai ei.

Tällainen kertomus oli meillä. Itse synnytys oli siis mahtava kokemus vaikkei kivunlievitystä ehditty antamaan. Mutta tuon jälkimainingin olisin voinut jättää kokematta. Myöhemmin lisää!

Meripihka ja poika
 
:flower:Paljon onnea Meripihkalle ja Nasunaskalille!!:flower: Ja kiitos jännittävistä synnytyskertomuksista molemmille! :O

Tää mamma on valmis lähtemään nukkumaan. Nyt on penisilliinitkin vetästy naamariin josko se streptokokki sais nyt vähän kyytiä! |O

möhömahis 38+1
 
Paljon onnea Lauren, Riemu, Meripihka ja Nasunaskali vauvoista!
Nyt niitä alkaa sitten tipahdella meidänkin pinoon :)

Täällä tunnustellaan omia oloja. Ei mainittavaa, vauva liikkuu paljon, eikä kummoisia vaivoja ole. Tosin lääkäri varoitteli, että synnytys voi alkaa rytinällä, koska paikatkin ovat kypsyneet ilman että minä olen rekisteröinyt mitään supistuksia lainkaan :D Odotellaan siis milloin tuntuu siltä, että on tosi kyseessä.

Nyt täytynee yrittää nukkumaan, kovin virkeä olo, koska koko tämän viikon olen saanut nukuttua yöt ilman heräämisiä :O Ehkäpä kroppa valmistautuu vauvan vastaanottoon?? :)

Katrin ja mini 39+1
 
:heart: Paljon onnea nasunaskalille komean kokoisesta tyttösestä! :heart:
Harmi, että sinulla on sektio aiheuttanut noin paljon kipua ja kärsimystä. :| Itselläni on yksi kiireellinen sektio takana ja palauduin siitä kyllä hyvin. Kätilöiden ohjeesta söin särkylääkettä säännöllisesti riippumatta siitä tuntuiko kipuja ja suihkuttelin haavaa paljon lämpimällä vedellä. Uskon kylläkin itse, että suurin syy tuohon nopeaan toipumiseen oli se, että minua odotti kaksi pientä nyyttiä vastasyntyneiden teholla, joita oli pakko päästä katsomaan usein ja joita oli saatava hoitaa rauhassa. Enemmän siis tuo henkinen puoli ja jonkinlainen leijonaemon adrenaliini ajoi eteenpäin ja siinä omat kivut unohtui...
Uskoisin kuitenkin, että nämä muutama ensimmäinen päivä on pahimpia ja tästä edespäin olo vain helpottuu. Pikaista paranemista sinulle, kotona se varmasti sujuukin helpommin. :hug:

meripihka, kiitokset kertomuksesta! Harmi, että sinullakin on vastoinkäymisiä mahtunut synnytyksen jälkeiseen aikaan. Toivottavasti pojan bilirubiinit pysyy kurissa ja saat itsekin taas voimasi takaisin pian! :hug:

Tänne ei mitään muuta kuin unettomia öitä flunssaisten lapsien ansiosta ja nyt olo onkin kuin krapulassa ikään. |O Hyvää esimakua tulevaan, siis. ;)


Epeti 37+5 (LA 20.9.)
 
Onnittelut Nasunaskalille tyttösestä. :flower::heart:

Olipas inhottava herätä aamulla kun joku oli yön aikana käynyt hirttämässsä jonkun vanteen tuohon mahan ympärille. :( Selkä ihan jumissa ja mahaankin sattuu.
Jospa vaikka shoppailu vähän piristäisi.

AngelEyes ja Säihkis 38+1
 
Onnea meripihka ja nasunasali ja kiva kun jaksoitte kirjoitella synnytyskertomusta. Niitä on aina kiva lukea.

Nimistä, meillä taitaa olla nimet valmiina sekä tytölle että pojalle. Molemmille on yks hyvä ehdotus, mistä molemmat pitää, mutta täytyy katsoa onko vauva yhtään nimensä näköinen.

Isyyslomaa meillä mies pitää kaikki mitä saa. Samoin isäkuukauden mies on joka vauvasta pitänyt ja varmaan pitää nytkin.

Täällä piipahdettiin eilen Tays:n svolla. Mulla lorahti yhden aikaan päivällä lapsivettä housuihin ja soitin svolle että pitäskö heti lähteä näytille. Kätilö pyysi tulemaan parin tunnin sisään. No sain onneks siskoni lapsia vahtimaan ja lähdin ajeleen kohti taysia. Matkalla nappasin miehen töistä kyytiin. Svolla pääsin heti käyrille ja siihen piirtyi kaksi hyvin pientä supistusta. Sydänäänet oli ok. Kätilö myös mittas verenpaineen, otti pissanäytteen ja mittas kuumeen. Kaikki ok. Sitten venailtiin tunti odotusaulassa ja sen jälkeen pääsin lääkärille. Lapsivesitesti oli negatiivinen ja lääkäri epäili lorahduksen olleen valkovuotoa. Lääkäri myös ultrasi ja teki sisätutkimuksen. Lapsivettä oli normaalisti, kohdunsuu sormelle auki, kanava täyspitkä, vauvan painoarvio nyt 2800 g, LA:na 3500g. Mutta tulipahan käytyä. Itse olen lähes varma että lorahdus oli lapsivettä, ei kai velkovuoto voi ihan kirkasta ja nestemäistä olla ja sitä kuitenkin tuli ihan reilusti, että myös päälihousut kastui. Ja pissallakin olin just käynyt, joten ei se sitäkään ollut. :D Mutta tulipahan käytyä ja nyt vaan odottelu jatkuu.

marza ja onnianni rv 36+1
 
Viimeksi muokattu:
Onnea vauvautuneille :flower:

Meillä oli eilen LKS:ä kontrollikäynti sen raskausmyrkytysepäilyn vuoksi. Myrkytystä ei edelleenkään ole, kaikki ihan kunnossa. Nyt meillä oli eri lääkäri + kätilö kuin viime kerralla, ja näistä eilisitä tykkäsin paljon, olivat molemmat aivan ihania :heart: Lääkäri oli hieman vanhempi nainen, ennenkuin hyppäsin pöydälle niin sanoin, että tuskin on paljon mitään viikossa tapahtunut kun ei ole koko viikolla tullut yhtään ainutta supistusta.. Niinpä juu. Kaula oli lyhentynyt, on enää 1cm (viikko sitten 3), paikat pehmenneet ja sormelle auki :O Arveli, että tuskin menee ainakaan kovin montaa päivää la:n yli :O Ja koosta huolehdin myös, kun viime viikollahan sanoivat, että ainakin sen 3,6kg. Nyt sitten kopeloi ihan kunnolla vatsan päältä (mitä ei tehty ollenkaan viime viikolla) ja sanoi että tuskin on nytkään niin iso, enemmänkin 3,4-3,5kg. Ultralla 3,4kg. Toki heittoa siinä tietty voi olla, mutta ei nyt ainakaan mikään jättiläinen ole :D Nyt vain sitten jännityksellä odotellaan..

Mieki oon nyt saanu nukuttua yöt yhdellä tai kahdella heräämisellä, joten on tosi levännyt olo.

Ihanaa olla jo loppusuoralla. Raskausaika ei meille miehen kanssa ole kyllä ollut mitään ruusuilla tanssimista, päinvastoin tuntuu että ollaan tapeltu joka välissä jostain. Typeristä asioista ja suurin osa kyllä ihan puhtaita väärinymmäryksiä, mutta jotenkin on ollut niin väsynyt ettei ole edes jaksanut alkaa niitä setvimään.. Pitäs juu, mutta ei vaan jotenkin.. Eikä mitään maailmaakaatavaa, onneksi ollaan molemmat semmosia että ei jäädä asioita märehtimään, mutta kyllähän se mielen vetää matalaksi kuitenkin.

Kiira + asukki 39+6 (LA 5.9 eli HUOMENNA :heart:)
 
Paljon onnea Lauren,Riemu,Meripihka ja Nasunaskali omista pikku nyyteistä!!:heart:
Hurjia synnytyskertomuksia.Onneksi nyt on kaikki hyvin ja vauvoilla ei hätää.Itsellä ei sektiosta ole kokemusta,mutta esikoisen jäjiltä alapäässä oli niin hirvee hematooma,etten pystynyt käveleen tai seisomaan juuri ollenkaan.Pieni,kun joutu vielä lastenosastolle ab-tippaan,niin sinne piti yrittää joka päivä päästä.Mies työnsi mua pyörätuolilla sillai,että ite olin siinä kontillani.Ja joka hoidolle en ees voinu kuvitella meneväni.Se oli aika kurjaa...:'( Mutta sitten,kun päästiin vauvan kanssa kotiin,niin paraneminen lähti pikkuhiljaa sujumaan.Jotenkin siitä vauvasta sai niin paljon voimaa.Joten lohdutukseni Nasunaskali,että toivottavasti sulla käy samoin.:hug:
Tsemppiä kaikille,joilla vaivoja on!:hug:
Tuntuu,että ittellä on kaiken maailman vaivoja,eikä jaksais olla enää yhtään tän mahan kanssa.Toisaalta ei taas halua,että vauva vielä tulee maailmaan,kun täysiaikaisuus koittaa vasta huomenna.Ja sitten on vielä paljon hommia tekemättä.Meillä piti olla "vapaa" viikonloppu miehen kanssa ja piti saada tekemättömät työt tehtyä,mutta eipä sitten taas ollutkaan.Mies joutu lähteen raivuulle ja en saa kyllä kaikkia hommia yksinkään tehtyä lasten kanssa.Tallilla olin eilen lapiohommissa ja otti kyllä niin raskaasti voimille ja mahan päälle,ettei hyvä tosikaan.Mutta eipä oo paljon vaihtoehtoja,kuin hoitaa itte.:headwall: Toivoisin,kun ens viikoksi on luvattu lämmintä,että hepat vois vielä olla öitä ulkona.Tulispa vielä hetkeksi semmoset melkein kesäkelit.;) Sopis mulle hyvin.
Muutamana päivänä on tullut aika kipeitäkin supistuksia ihan pari kerralla.Ihmeellistä,kun en muista,että pojista olis ollenkaan tullut kunnolla kipeitä supistuksia ennen synnytystä.Synnytyskin on alkanut pelottaa ihan erilailla kuin ennen.Jotenkin,kun tietää millasta se on,niin saa aikaan kauhukuvia.Varsinkin kuopuksen synnytys,kun imukupilla otettiin ja kaikki puudutukset oli kyllä siinä vaiheessa jo loppu.Nyt toivoisin sellasta kivaa,jos synnytys nyt koskaan voi kivaa olla,synnytystä.:whistle:
Mulla lorahteli esikoisesta lapsvettä useeseen otteeseen parina päivänä ja se oli sillon sellasta ehkä hieman vaaleenpunertavaa.Nytkin lorahtelee semmosta väritöntä,mutta sen uskon kyllä ihan valkkista oleva.Eikä sitä toisaalta tuu niin paljoonkaan.
Joo,mutta nyt hommiin1
Heipat!:wave:

Heppuli ja Kerttu 36+6 (La 26.9 )
 
Viimeksi muokattu:
Onnea nyyteistä :flower: :flower:

marza, tuollaista lorahtelua oli mulla toista odottaessa noin pari viikkoa ennen synnytystä.. Kurjaa, ja tosiaan housut kastui, tuli reippaasti. Sanoivat, että valkovuotoa + liuennutta limatulppaa siinä mukana. Mulle tehtiin 3 kertaa sinä aikana tuo lapsivesitesti, ja aina oli negatiivinen. Tästä sitten tarkemmin kyselin, että onko kuinka luotettava testi, niin kyllä se on satavarma, koska lapsiveden menoon liittyy aina tulehdusriski :/ Eli siitä, kun lapsivettä alkaa mennä, olisi vauvan 'hyvä' syntyä vuorokauden sisään, niin ei olisi tuota riskiä. Synnärillä laittaavat äidille antibioottitipan valmiiksi noin 4 tuntia ennen tuota vuorokauden rajaa. Mulla esikko syntyi 26 tuntia vesien menosta, joten tuo tippa laitettiin ja sit vauvaakin seurattiin ja mitattiin tulehdusarvoja pari päivää. Toinen ehti syntyä just ennen tuon tipan laittoa :D :D

Nipistys ja pallero :wave: 39+5 (la 6.9.)
 
Paljon onnea Nasunaskali tytöstä :flower: Olipa sulla hurja tilanne, onneksi kaikki päättyi hyvin. Kyllä se paraneminen varmasti lähtee käyntiin siellä kotona pikkuhiljaa.

On: Tänään olis sitten se toivottavasti viimeinen poksumispäivä täällä =)

Mirot 40+0 JEE!!!
 
VAUVAUUTISIA!

Ihan pikapikaviestiä...

Meille syntyi tiistaina 31.8 (rv39+2) maailman suloisin tyttövauva :heart: Kello oli 12.35, strategiset mitat 2980 g, 46 cm, päänymp. 30,8 cm. Nykyään katson silmät pyöreinä kaikkia naisia, jotka ovat tätä isomman mukulan onnistuneet ulos pusaamaan! :eek: Itselläni oli täysi (ja piiiiitkä) työ ponnistaa tätä sinttiäkin... Mutta tyttö syntyi terveenä ja pirteenä, apgar 9,9,9. Imetys on lähtenyt kohtuu hyvin käyntiin, nyt on vain ongelmaa rintojen pakkautumisesta. Tiheään tyttö syö (n. 2h - 2h 45 min välein), mutta alle kolmikiloinen kun on, niin pitäähän sitä tiuhan syöpötelläkin.

Harmittaa kun en kerkiä lukea teidän muiden juttuja :(

Tsemppiä kaikille vielä vauvaansa masutteleville tuleviin koitoksiin! Vauvansa jo syliin saaneille oikein paljon onnea ja myöskin jaksamista tuleviin koitoksiin! =)

Shuri ja Prinsessa Päivänsäde 4 pv
 

Yhteistyössä