Syyskuun tulokkaat 2010 **** Syyskuussa **** (Päivityspyynnöt YV:llä, kiitos!) 8 vauvaa syntynyt!

Me näköjään daskin kanssa päivystetään palstalla. :LOL:

Onnea Vicho vauvasta! Mukava kuulla että synnytys oli helppo ja positiivinen kokemus.

Mä tulin juuri neuvolasta. Muuten kaikki hyvin mutta tällä kertaat paineet huiteli jo tosi korkealla. Ekalla mittauksella 154/106! Hieman tulos laski kun yritin rentoutua ja tulokseksi tuli 138/100. Sovittiin että mittaan paineet nyt joka päivä kotona ja jos tulokset on kotonakin samaa luokkaa, niin sitten soitto terkalle, ja hän laittaa heti lähetteen Taysiin. Muutoin odotellaan perjantaihin asti, jolloin siis LA ja lähete laitetaan silloin menemään ellei vauva ole syntynyt. Eilen kun anoppilassa mittailin paineita niin ne oli noin 134/84.

marza ja onnianni rv 39+3
 
Hyväsetti: Mie oikiasti uskon, että mulle vaan sattu kohalle kaikki onnettomat sattumukset. Neuvolantätille kun kerroin synnytyksestä, niin hänkin oli ihan ihmeissään, että miten onkaan yhden kohdalle voinut sattua KAIKKi mahdollinen :) Muuten ei kyllä valittamista hoidosta, suurin osa kätilöistä ihania, tietysti kun paljon on hoitajia osastolla niin ihan kaikkien kanssa ei kemiat kohtaa, mutta mie olin kyllä ihan tyytyväinen! Suurimman osan ajasta mie olin sielä keskolan puolella (ja siellä oli kaikki ihan loistavia) mutta sen mitä osastolla olin niin ei valittamista.
Muistat vaan, että ne hoitajat on siellä sinua ja vauvaa varten, jos tulee jotain kysyttävää tai joku mietityttää, niin KYSY ja rimputa sitä soittokelloa niin paljon ko sielu sietää!! Mie ehkä vähän liikaa arkailin sitä kysymistä kun joku asia mietitytti, en jotenkin kehdannut sitä kelloa olla soittelemassa "tyhjänpäivästen" asioiden takia, mikä näin jälkeen päin on kyllä ihan typerää.
Niin ja vaikka synnytys oli mitä oli, niin jo torstaina olin kuitenkin jo sitä mieltä, että vaikka oli ihan hirveää niin tekisin sen samalla tavalla toistekin, kun neiti tuhisi vieressä :) <3 Ei siis jäänyt kummempaa kammoa.

Tosiaan, aktiivinen ponnistusvaihe kesti sen 1h 40min, mutta ponnistamisen tunne / tarve mulla tuli jo tuntia aikasemmin. Muistan vielä, kun katoin kelloa ja se oli tasan 17:00, kun alko ponnistuttaan ja mies sanoi, että vauva syntyy 18:00 :) Silti aktiivinen ponnistusvaihe on katottu alkaneeksi vasta klo. 18:00, en tiiä että johtuuko siitä että siinä vaiheessa päästelin jo semmosia kirosanoja suustani että arvelivat olevan tosi kyseessä :D
Mie olin sillon vähän ennen 19:00, eli noin tunnin kunnon ponnistamisen jälkeen ihan loppu. Kyllä se ainaki itestä tuntu, että nyt loppu totaalisesti voimat, en jaksanut enää supistuksen tullessa ponnistaa ollenkaan, vaan valahdin ihan rennoksi (en suosittele, sattuu ihan s*atanasti)!!!

Ja onnea taas vauvautuneille!!

Kiira & Tytsy 19pvä
 
Onnea Vicho! Ihanaa nähdä tuo 41+3, että silloinkin joku syntyy! :)
Mulla on se yliaikakontrolli 41+4 enkä ihan helposti lähde sieltä pois ilman käynnistystä!
Jonskelle tsemppiä huomiseen! EIkö ole taivas, kun pääsee tuonne asti!
Tsemppiä Sannimarja! Mulla sama l.a. ku sulla niin eläydyn vielä enemmän:) Koitetaan nyt vaan jaksaa, kohta tää on ohi! Kävin lohdutukseksi katsomassa elokuisten viimisiä tekstejä, jotenkin haikea olo, kun siellä viiminen kirjoitti, että tämä taisi nyt olla tässä, nyt vissiin kaikki on synnyttäneet! KOhtahan meillä on täällä samanlainen teksti:)

Mulla on ollut polikäynnistä lähtien rauhallisempi fiilis. Tänään on taas supistellut, joku kipeämpikin, mutta johonkin ne aina lopahtaa. Nytkin kiristelee, mutten jaksa innostua...

Torstaita odotellessa....

Liisa&Liisa 41+1
 
Onnea vauvautuneille :heart:

Kävin tänään neuvolassa ja siellä kaikki ok .... sisun syke oli nyt rauhallisin mitä on vielä koskaan ollu (enteilisköhän jotain ? ) Neukkutäti sit tokas et onkohan tää perätilassa :rolleyes: kun syke kuului niin ylhäältä ...arvatkaa vaan meninkö jo vähän paniikkiin !!!! siinä sitten paineli ja tuli lopulta tulokseen että jalka se taitaa potkiskella tuossa ylävatsalla kuitenkin ... toivottavasti asukki nyt on pää alaspäin tuolla pesässään ....kyllä mä ainakin tunnen voimakkaimmat potkut ylhäällä, et luotan siihen.... pää ei edelleen ollu kiinnittyny mut sano et hyvin on jo lähtövalmiina kuitenkin .... se oli sitten viimeinen neukkukäynti.... nyt odotellaan sitten sitä perjantain kontrollia jos ei ihme sitä ennen tapahdu....

Nyt on kyl alkanu supistelee napakammin mut todella harvakseltaan .... taidan alkaa jo luovuttaa ja odottelen kiltisti perjantaita !!!!

unikeiju+sisu 41+2 jännä ku esikoinen synty 40+6,toinen 41+0 miten nää odotukset pitenee ....
 
Heipati taas vaan kaikille! :wave:

Mulla oli tänään sitten viimenen normaali neuvola, nyt siirryin keskus-sairaalan potilaaksi. Neuvolaan ei ole kuulemma asiaa kun vasta vauvan kanssa! :p

Yliaikais kontrolli on sit ens tiistaina, 5.10. Luulin että silloin sit viimestään käynnisteltäs, mutta neuvolan täti sanoi että keskus-sairaalasta on annettu neuvoloihin tarkat ohjeet ja niissä sanotaan että ei välttämättä sillon vielä käynnistetä. Vaan sit aina kontrollia parin päivän välein, tarkastetaan vauvan vointia ja istukan toimivuutta.. siis arvatkaa kasvoiko tuon kikkelin koko otsassa taas kymmenellä sentillä, tätä vauvaa voi siis joutua odottelemaan vielä pitkään. :stick:

Viime yönä supisteli ensimmäistä kertaa jo niin napakasti että otti alamahaan ja selkään.. toivottavasti se tarkottas sitä ettei kauaa tarttis enää kärvistellä yhdessä koossa.

Niin ja neuvolassa kaikki ns. normaalisti. Paineet normaalit, sf-mitta pysyny samassa 33cm (mikä on ollu viimesen kuukauden ajan), paino pysyny samassa ja vauvan sukkeet samoin. Ei siis mitään mikä enteilis lähestyvää syntymää.

Niin ja vielä onnea Vicholle vauvasta! :flower:

minä ja rosinarusina 40+2 (tule, tule, miksei se jo tule?!?)
 
Vicholle onnea!

Rosinarusina meillähän on sama synnytyssairaala? Mulle neuvolasta puhui hyvin positiivisena, että hyvinkin voivat lähteä käynnistämään yliaikaiskontrollista ja veikkaili, ettei ainakaan viikonlopun yli päästäis mua enää, mulla siis yliaikaiskontrolli olis nyt perjantaina. Aika ristiriitaista tietoa siis...

Tosin oon nyt menossa keskiviikkona sinne painekontrolliin ja päätin vaatia käynnistyksen viimeistään silloin perjantaiksi valittamalla, itkemällä ja tarpeen tullen vaikka köyttämällä itseni sinne ovenpieliin. Mä en ala täältä Muuramesta pomppimaan parin päivän välein missään kontrolleissa, en en en! Tosin jos tilanne on ihan epäkypsä kohdunsuulla ni sitten voin miettiä uudestaan.

Ainakin tällä hetkellä puhkun ihan uutta tarmoa, kun ajattelenkin tuota keskiviikkoa ja sitä, että silloin toivottavasti selviää perillisen viimeinen häätömääräys :D

ai nii, mun maha poksuu nykyään tosi paljon ja se jotenkin ärsyttää mua ihan tavattomasti. Kun istun ni poks poks poks vaan ja sit välillä oikein kovaa ja säntäilen sohvalta ylös vauhkona, että toiko oli lapsivesipoks :D Mutta toistaiseksi se poksuu vaan jotain omiaan.

Sannimarja 41+1
 
Viimeksi muokattu:
:heart: Onnea VicHo! :heart:


Jonspelle tsempit huomiselle! :hug:


Ai että oli ihanaa taas tulla tänne lukemaan kanssamammojen olotiloja. Siis en toivo tätä levottomuutta kenellekään, mutta kun teidän ajatukset on kuin suoraan mun pääkopastani. Ihanaa, että olette olemassa! :heart: =)


Mä olen ilmeisesti nyt taas lopettanut sen odottamisen. Äitini soitteli taas aamulla, että onko MITÄÄN uutta. (Hänelle suon nämä kysymykset, kun joutuu nyt jo neljättä viikkoa olemaan hälytysvalmiudessa lapsenvahdiksi. :D ) Totesin, etten enää usko tämän syntyvän omatoimisesti.
Että eiköhän tässä saa odotella vielä ainakin ensi viikkoon ennenkuin alkavat tehdä mitään.


Mulle tosiaan lääkäri lauantaina sanoi, ettei tuon edellisen sektion takia mielellään käynnistettäisi vaan odotellaan sitä luonnollista tapaa mahdollisimman pitkään. Ainoa keino lienisi sitten kalvojen puhkaisu, muttei sekään tässä tapauksessa taida onnistua, kun paikat ei ole edes rakosallaan. :headwall:


Tänään olen riehunut kuin heikkopäinen.
Aamulla kävin reippaalla lenkillä ja shoppailin, päivällä tein pihahommia ja illalla vielä suursiivosin. Mies riisti lopulta multa imurin talon puolessa välissä, kun ei meinannut enää jalat kantaa ja hihitin vaan hysteerisenä omiani.
Nyt onkin aika kaikkensa antanut olo, mutta tämä kaikki on siis saanut koko päivän aikana ehkä YHDEN kunnon supistuksen aikaan. Tästä kropasta ei myöskään ole irronnut klöntin klönttiä mitään limaa. Valkkaria kyllä tulee lähestulkoon jokaisessa mahdollisessa olomuodossa ja sen kanssa olen kyllä minäkin arponut kerran jos toisenkin. Mutta siis tällä tyypillä ei kertakaikkiaan ole mitään haluja poistua mun nahkani ulkopuolelle. Terveydenhoitaja sanoi tänään, että tätä on yllättävän paljon liikkeellä. Hänen suhteellisen pienessä otoksessaan yllättävän moni on nyt "yliajalla". Mistähän lie johtuvan...


No, huomenna taas käyrille ja ultraan. Onneksi siellä saa nyt vierailla tuhkatiheään, ei pääse paniikki pienen hyvinvoinnista kiusaamaan.



Epeti 41+0 poksista
 
Sannimarja: Joo kyllä mäkin meinasin itkeä, marista, valittaa, uikuttaa sillon 5. päivä jos tää mukula ei oo tajunnut siihen mennessä itse ulostautua. :kieh:

Niin ja siis sama synnäri on meillä, en mäkään viitsi täältä Vaajakoskelta parin päivän välein ruveta ramppaamaan gravidassa, vaikka täältä onkin lyhyempi matka sinne kun muuramesta. Aina sitten yrittää saada esikoinen hoitoon kun ois meno sinne, ei onnistu, en kyllä rupee siihen ralliin! Saa kyllä oikeesti ruveta käynnistelee sit sillon. :stick:

Mutta joo ei tää taida olla ainut asia missä on erineuvoloissa eri tietoa. Niin ja ollaanhan me eri kuntien puolella, tiedä vaikka se vaikuttas. Oon ainakin huomannu sen kun Jkl ja Jkl-mlk yhdisty niin kyllä neuvolapalvelut on niin erilaisia kun tuon esikoisen aikana. ja se ei kyllä oo välttämättä hyvä asia!!!

minä ja rosinarusina 40+2
 
Vauvantuoksuisia terveisiä!!

Meille syntyi eilen aamulla klo 07:23 MAAILMAN SÖPÖIN ja IHANIN poikavauva! :heart:
Painoa oli kertynyt 3795g ja pituutta 53cm. Pisteitä tuli ensin 6, kun oli hieman käynnistys vaikeuksia pienellä, mutta 5min myöhemmin sai jo 8p :)

Eli ne mun epäsäännölliset supparit muuttuivat yllättäen säännöllisiksi la iltana klo 22. Olin koko ajan aivan varma että ne vielä hiipuu vaikka kellottelin niitä tossa vaiheessa jo 6min välein.. joka kerta kun tunsin supparin tulevan, nousin kävelemään ja tein kyykkyjä :LOL: En halunnut niiden loppuvan! Ne oli jonkin verran kipeitä, mutta ei pahasti.. sen takia klo 24:00 ajattelin, että nyt meen nukkuu ja ihan varmaa hiipuu ku lopetan sen hillumisen pitkin kämppää. No eipä loppunutkaan, vaan makuulla tuli jo aika kipeä suppari ja oli PAKKO nousta ylös. Puoli tuntia kärsin näistä kivuliaista suppareista ja sit soitin sairaalaan, että kun tulee jo 5min välein ja on suht kipeitä. No puhelimessa tuli tunne, että suppari tulee, mutta tottakai se oli ihan sika kesy, eli en kuulostanut yhtään kipeältä ja kätilö käski suihkuun ja panadolia 1g napaan. Tein työtä käskettyä.
Käskin mun miehen tulla vessaan kellottaa niitä suppareita. Ne alko tulla sillon 4min välein.. koitin hengitellä, ja suihkuttaa lämmintä vettä, mutta ei se kauheesti auttanu. No sit vaan sanoin 00.30, että nyt käydään näytillä, vaikka ne laittas kotiin. Olin taas aivan varma, että supparit hälvenee kun sairaalaan päästään (tiiättehän, kun menee lääkäriin, yhtäkkiä kaikki vaivat vaan häviää?). No mun helpotukseks ei niin käynyt ja pääsin käyrille.. siinä vaiheessa supistukset oli jo tosi kipeitä. Kätilö tsekkas mut ja olin auki 1,5cm. Puoli tuntia siinä oltiin ja sitten mentiinkin synnytyssaliin.

Sillon alko supistukset olemaan sietämättömän kauheita! Koitin ilokaasua, mutta mua alko ahistaa se ku ei saanu kunnolla henkeä,joten viskasin sen menemään ja puristin mieheni kättä ja puuskutin.
Mies myös hiero mua selästä ja se mulla autto, kun pystyin edes pikkasen keskittymään johki muuhun. Sitten tietysti myös kävin läpi kaikki maailman kirosanat ja huusin varmuuden vuoksi miehellekin, ku meinas jumankauta hieroo VÄÄRIN (miten se ei osannutkaan lukea mun ajatuksia) :D Kätilö katto mut taas ja olin 3cm auki. Sit tuli epiduraali peliin ja VOI TAIVAHAN TALIKYNTTILÄT, ku se alko vaikuttaa, niin luulin olevani taivaassa!! :saint:
Kello oli siinä vaiheessa n. 04:00. Torkuin pikkasen, mutta en kuitenkaan nukkunut..
Kello 05:30 olin auki 5cm,sain vielä toisen satsin sitä lääkettä, koska aloin jo hetken tuntemaan taas suppareiden kivun lisääntyvän. Luojan kiitos että ehdittiin laittaa, koska sitten 06:30 olin täysin auki ja ponnistuksen tarve lisäänty joka supistuksella.. Sain luvan alkaa ponnistella kevyesti joka supparilla. 07:00 alkoi sitten todellinen TYÖ. Se oli ihan ok siihen asti, kunnes vauva oli AIVAN Hollilla.. en tiedä oisko siinä vaiheessa pitänyt itkee vai nauraa, mutta se tunne, että nyt ois tulossa jotain hippasen liian suurta ulos vähän siihen hommaan liian pienestä reiästä.. Niin HUH HUH!! Sit vaan keräsin kaiken voiman rippeen ja yritin keskittyy vaan ponnistaa kakkoshätää ulos (tai se on se suunta ja tunne), niin sitten sain vauvan syntymään. Mä luulin, että huuto ja ähkintä auttaa ponnistamisessa (niiku elokuvissa), mut kätilö käskikin vetää keuhkot täyteen kun supparit tulee ja pidättää henkeä ja pinnistää niin kovaa ku lähtee! Ja sitä rataa jatkettiin aina supistusten ajan. Ja siitä totta tosiaan sai enemmän voimia, kun ei päästä missään vaiheessa ilmaa ulos ennen kuin on pakko.

Kysyin sit vaan, että tuleeko tikkejä, niin 10kpl, kun vähän repesin.. mutta en siis TODELLAKAAN sitä huomannut/tuntenut. Niin kuin ajattelin kauhuskenaarioissani aiemmn ;)

Se oli ehkä kovin urheilusuoritukseni IKINÄ. Mä huomasin erittäin hyväksi mieheni läsnäolon, koska varsinkin ponnistusten välillä olin kuolla suun kuivuuteen, ja mies sitten aina vesipullosta heitti sinne muutamat tipat vettä ja sitten taas ponnistetiin!

Mä itkin ja nauroin yhtäaikaa, kun vauva tuli ulos ja mä näin sen! Olin niin helpottunut ja ONNELLINEN!! Itkettiin miehen kanssa siinä yhdessä. Ja toi pieni poika vei meidän molempien sydämmet samantien. Mun kohalla ei puhettakaan äidin rakkauden puutteesta! Siis tätäkin ehdin jo pelätä, että entä jos en tunnekaan mitään, kun olen kuullut että joillain se tulee vasta ajan kanssa. Mulla rakkaus tuli siis heti ja lisääntyy vaan koko ajan, ja mä haluun vaan suukotella sitä koko ajan ja pitää lähellä. Miehellä ihan sama (ja molemmat häärätään vauvan kimpussa) :) Mieskin toivoisi, että saisi jo syöttää poikaa. Mutta ei ihan vielä pulloa nyt kun imetys alkaa käynnistymään jo ihan jees. Poika on paljon rinnalla ja imee pitkiä aikoja,joten rinnan päät on aika arat. Mutta nyt sain hoitajalta rintakumin, joka jeesaa. Sit aina rasvaan niitä syöttöjen välillä. Ja hieron maitotippoja myös.

Että tällasia juttuja mulla kerrottavana tällä kertaa :) Mä toivotan NIIIIN paljon tsemppiä kaikille, jotka vielä odottavat!! :heart: Sitä ei voi koskaan aavistaa millon se tapahtuu..kunnes se on jo käynnissä aivan yhtäkkiä ;)

Nyt taidan käydä lepäilemään ja odottamaan vauvan seuraavaa ilmoitusta, kun haluaa taas syyä :heart: tai kohta se pitää jo herättääkin, jos ei ite herää, kun max 3h välein pitää antaa ruokaa, että paino ei laske kauheesti enempää. Nyt on vähän päälle 6% laskenut syntymäpainosta..

Hyvää yötä teille ja tuun lukemaan kuulumisia kun kotiudutaan!

maailman onnellisin lätäkkö + vauva melkein 2vrk :)
 
Onnea Lätäkkö! Liikuttava synnytyskertomus! Kaikkea hyvää teille, nauttikaa ihanista päivistä!

Mulla on klo 20 alkaen supistellut säännöllisesti 10min välein ja hieman tiheämminkin. Ehkä jopa kivuliaasti. Yritin nukkua, mut ei onnistu. Katellaan, miten yö jatkuu, en voi uskoa todeksi, jos tää tästä vaikka alkais.....

Liisa 41+1
 
Onnea lätäkkö! :flower:

Täällä Liisan tavoin valvotaan suppareissa ja toivotaan, ettei ne loppuis! Melko kivuliaita on ja tulee n.5min välein, mutta odottelen vielä lisää kipua ja varmistusta siitä, ettei ne nyt vaan taas lopu kesken!! Ei oo kivaa soittaa lapsenvahtia keskellä yötä turhaan...
Klo 18 alkoi kivuttomat supparit 5min välein, sitten hääräilin niin paljon, etten oikein kerennyt keskittymään tuliko niitä vai ei, mutta n.klo21 alkoi olla jo vähän kipeämpiä ja tulla 10min välein, jossain vaiheessa väli lyhenty 5min:n. Seuraillaan tilannetta... Menis vaikka vedet, niin ei tarttis taas arpoa :)

-dask ja typy 40+5
 
Onnea lätäkkö!
Voi sniff tuota sun synnytyskertomusta, liikutuin minäkin. Ja lohdullista kuulla, että se voi alkaa ihan koska vaan. =)


Seuraavina tositoimissa siis Liisa ja dask! Tsemppiä matkaan! b :) d


Minä sen sijaan en yllättäen ole tositoimissa vaan valmistaudun hiljalleen polikäyntiin. Mietiskelen tässä, että kehtaisiko pyytää kovakouraista sisätarkastusta ihan vaan asioiden jouduttamiseksi... :ashamed: Jos minäkin ainakin vähän uskaltautuisin sitten valittamaan asioiden tilasta.

Pitäisiköhän meidän alkaa pitää kirjaa vielä yhdessä koossa olevista aktiivisista syyskuisista? Mulle alkaa iskeä paniikki, että jään tänne yksin höpöttämään.
:wave: Heilutelkaapa mulle niin pistän seuraavaan viestiin listaa.


Epeti 41+1 : /
 
Epeti :wave: Todellakin kirjottelen näköjään vielä lokakuussakin :headwall: Taas ne supparit vaan loppu!! Onneks Liisalla kävi paremmin ja pääsi eteenpäin hommassa...

Eipä mulla nyt muuta, täytyy yrittää jotenkin piristyä...

-dask ja typy 30+5
 
Täälläkin valvottiin yö supistusten kanssa. Illalla alkoi supistella noin 15 min välein ja supisteli parin tunnin ajan. Yöllä heräilin aina välillä supistukseen, mutta nukahdin uudestaan kun supistus meni ohi. Nyt aamustakin on supistellut vähän väliä, mutta ei kuitenkaan säännöllisesti. Katsotaan mihin tää tästä edistyy vai loppuuko supparit kokonaan...

Tsemppiä Liisa ja dask!!

marza ja onnianni rv 39+4
 
Onnea Vicho ja Lätäkkö :flower:

Kiira Kiva kuulla, ettei jääny traumoja kuitenkaan...

Epeti Täällä ollaan vielä.... :wave: Ei meitä tosin enää montaa taida olla ..

Liisalle tsemppiä vauvanhakuun !!

Mulla kans supistellu aamuyöstä muutaman kerran, mutta eipä sen kummemmin.. Pari kertaa jotain lirahti housuun, mutta oisko ollu vaan valkkaria..

Hyväsetti 40+6
 
Kiitti kaikille tsempeistä! Kävin äsken äitipolilla, jossa laittoivat ballongin paikoilleen ja pääsin nyt sitten kotiin odottelemaan suppareita tai vesien menoa. Jos ei huomisaamuun mennessä ole kumpaakaan näistä tapahtunut, niin sitten taas äitipolille ja aloitetaan lääkkeellinen käynnistys. Nyt siis vuorokausi kropalla aikaa tajuta käynnistää synnytys ilman lääkkeitä.

Esikoinen lähti kuitenkin mammalle ja papalle hoitoon, joten aion vain loikoilla päivän ja katsella digiboksilta tallennoksia :D Mutta kyllähän tää vähän koettelee jopa miun lehmänhermoja, jos tässä käynnistelyssä menee pari päivää.. Huoh, saas nähdä, kerkeääkö tämä vauva syyskuiseksi vai mennäänkö jo lokakuun puolelle, ennen kuin suostuu masusta ulkoistumaan : /

Jonspe ja Lilliputti häädön alla 42+0
 
Onnea Lätäkölle vaavista! :flower:

Täällä kanssa "kärsitty supistuksista koko yön. Yhen aikaan heräsin kipeeseen supistukseen ja niitä tuli tasaseen tahtiin 8 min välein. Pari tuntia jaksoin maata sängyssä ja torkuin. Sit nousin ylös ja menin sohvalle, kaks elokuvaa kerkesin siinä katsoa ennen kuin mies heräsi viiden jälkeen töihin. Sohvalla ollessa kellotin suppareita 10 min välein.

Kuudelta kömmin sänkyyn takasin ja kärvistelin siellä ja torkuin kun olin niin väsy. 8.15 sit heräs tuo esikoinen, onneks se malttoi köllötellä viekussa melkein tunnin. Supparita on tullut tiheesti nyt myös aamulla mutta en oo viitsiny kellotella, soitan miehen sitten töistä jos oikein tukalat paikat tulee. Onneks se pääsee jo 13.30 ja työmatkassa kestää viitisen minuuttia niin ei tartte kauaa odotella.

Niin ja sitten aamulla kun kävin vessassa niin mikä se sieltä tulikaan ihan selkeä limatulppa ja pikkuhousun suojaan oli vähän tihuttanut verta.

Eli JEEEE, mun ei ehkä tartte kärvistellä lokakuuhun asti! (siihen kun onkin vielä niin kovin pitkä aika! :D )

minä ja rosinarusina 40+3
 
Onnea lätäkkö ja tsemppiä Liisalle! Onneks on tallennettava digiboxi, menee nää päivät mukavemmin. Mulla ei tapahdu mitää! Pientä flunssaa taitaa olla luvassa. Perjantaina neuvola ja torstaina ois laskettu aika. Jotenkin olen ajatellut koko ajan synnyttäväni viel tän kuun puolella, mut ei niin ei kai sit..

Sohvaperuna 39+5+poika
 
Huomenta kaikille!

Vihdoin kaikki aamutoimet tehty. Vauvan kanssa ne ei suju ihan niin rivakasti kuin ennen. Koitampa laittaa nopeasti synnytys kertomusta.

Viime torstai iltana rv 41+2, seksin jälkeen heti alkoi supistella melko kovin n. 10 min. välein. Kärvistelin yön sängyssä, mutten nukkunut. Mulla oollut kyllä jo muutaman viikon ajan melko samanlaisia suppareita, joten ajattelin että loppuvat taas. Jouduin kuitenkin nousemaan kahden aikaa yöllä ylös kun makuullaan en voinut olla. Aamulla viideltä laitoin saunan päälle josko se vahvistaisi suppareita. Välillä tuli supistuksia jopa neljän min. välein mutta taas vain heikkenivät. Mies nousi viidetä pe aamulla ylös. Saunoin noin tunnin ja edelleen supparit ei säännöllisiä, mutta melko kovia. Kävelin ympäri kämppää ettei vaan lopu. Mies vei toisen pojista kouluun ja toisen tarhaan. Jäätiin kotiin sitten kasvattelemaan suppareita. Sitten alkoi tulla veristä vuotoa aamulla ja siitä jo arvasin että kyllä se nyt alkaa syntyä. Vasta kahden aikaan päivällä kun lapset oli jo haettu koulusta ja hoidosta, sanoin miehelle että nyt saa lähteä viemään poikia mun siskolle. Matkaan meni häneltä kymmenen minuuttia ja olin jo kaksin kerroin kun tuli kotiin. Lähdettiin synnärille, mutta matkan aikana (20min) supparit alkoi taas laantua. Kolmelta oltiin perillä. Käyrillä suppareita tuli 10 min. välein ja kätilö kysyikin haluanko mennä vielä kotiin vaikka olin neljä senttiä aukia. en voinut kun olivat niin kivuliaita. Puoli viisi päästiin synnytys huoneeseen ja heti alkoi supparit noin kahden min välein. Kokeiltiin aqua-rakkuloita, muttei niistä ollut hyötyä, poistivat selässä tuntuvan kivun, mutta tuplasivat alavatsalla tuntuvat. En halunnut epiduralia koska se edellisissä synnytyksissä sai supparit laantumaan ja muistikuvat huonoiksi. Kätilö ehdotti noin seitsemän aikaan kohdun suun puudutusta ja se oli aivan loistava. Supparit olivat niin järkyttäviä ennen sitä että sanoinkin miehelle ettei enää ainuttakaan lasta hankita tämän jälkeen. Hieman ennen puolta yhdeksää alkoi yks kaks painon tunne, joka yllätti minut täysin, luulin että avautuminen veisi vielä ainakin tunteja. Puoli yhdeksätä puhkaistiin kalvot ja alettiin pnnistamaan. Voi luoja miten kivuliasta! Pari ekaa ponnistusta meni ihan johonkin muuhun suuntaan kuin piti, mutta hetken harjoittelun jälkeen alkoi sujua. Päästelin siinä muutaman ärräpään ja rutistin miehen kättä niin kovaa että kynsi oli mennä ihon läpi. Sanoinkin että saitpahan sinäkin kokea vähän kipua. Ponnistus vaihe kesti 25min. Kello 20.55 olikin maailman ihanin tyttö sylissä. 3780g ja 52cm. Sain kolme tikkiä ja jälkeiset tulivat nopeasti. Miehestä oli valtava apu näinkin lyhyen synnytyksen aikana, koko kesto oli 4h5min. Hän hieroi ja piti kädestä ja halaili suppareiden aikaan ja kiskoi aina ylös sängystä jos satuin olemaan makuullani kun suppari tuli. Täytyy sanoa että kivut oli aivan järkyttävät verrattuna edellisiin synnytyksiin, johtuu varmaan ainoastaan siitä etten ottanut epiduralia, mutta muuten kokonaisuudessaan niin mahtava kokemus näin jälkeenpäin. Muistan kaiken selkeästi ja tiesin koko ajan missä mennään ja mitä tehdään.

Onnea teille vielä odottaville. Kokeilkaapa oikeasti seksiä ja rintojen hieromista. Meillä käynnisti tämän ja ensimmäisen lapsen syntymän. Uskon että kuitenkin tehoaa tosissaan vasta yliaikisilla eli niillä joilla synnytys muutenkin lähellä. Tsemppiä valtavasti!!!

VicHo ja nyytti 4.5 vrk
 
Viimeksi muokattu:
Onnea lätäkkö!

Pyydän jo etukäteen anteeksi tätä vuodatusta, oon toki niiiin iloinen kaikkien teidän puolesta, joilla supistaa ja jotka on pääsemässä hommiin mut samalla oon niiiiiiiin, siis niiiiiiin sairaan kateellinen! Miksi, miksi en minä? Taas menty ilman yhden yhtä supistusta, yönkin nukuin kuin tukki, kuorsasin vaan menemään. Miksi minun lapseni ei tajua syntyä? Mitä hittoa tämä oikein on? Mun ei tartte kyllä huomenna kuin astua sisään äitipolin ovista, kun purskahdan varmaan itkuun ja itken silmät päästäni. Mä olen niin väsynyt tähän odotteluun ja siihen, että kaikilla tuntuu olevan jotakin ja kaikki muut synnyttää paitsi minä! Siltä nyt vaan tuntuu, vaikka tiedän, että täällä muutkin painii tämän saman ongelman kanssa.

Että lisää vaan listaan meikäläinen, epeti! Heilutan täällä ja lujaa.

Pitäs vissiin luottaa vaan omiin tuntemuksiinsa, mähän tunsin sen luissa ja ytimissäni, että lasketun ajan yli mennään ja nyt sitten tuntuu siltä, että tämä lapsi ei synny kuin käynnistyksen kautta vaikka toivonkin synnytyksen käynnistyvän luonnollisesti minä hetkenä hyvänsä. Siltä vaan vaikuttaa, ettei kyllä käynnisty. Mut tuntuu jollain hullulla tavalla siltä, että mikä mun kropassa on vikana, kun synnytys ei vaan ala? Eikö oo jotenkin kerrassaan typerä ajatus mutta en vaan voi sille mitään. Oisin niin halunnu olla sellanen äiti maa, jolle raskausaika on yhtä hehkua ja joka vain nätisti pierasee lapsen maailmaan laskettuna aikana. Kaikkea muuta sitten tässä ollaankin paitsi tuo. Kai tässä on vaan niin pettynyt itseensä ja kaikkeen.

Muille parempia fiiliksiä!

Sannimarja 41+2
 
Terveisiä sairaalasta! Aamun kotrollissa huomattiin, että joku on varastanut mun lapsivedet. Kohta siis isketään ensimmäistä tablettia kohdunsuulle ja toivotaan pikaista käynnistymistä. Sairaalasta en kuitenkaan käsittääkseni poistu ilman nyyttiä sylissä. Pitäkää peukkuja ja jaksuhaleja kaikille!

Epeti ja masun asukki häätöyrityksen kohteena rv 41+1
 

Yhteistyössä