Hip hei!
Niihän siinä sitten kävi että pääsin tositoimiin ja meidän ihana pikkuinen POIKA :heart: syntyi eilen, eli rv 39+5, 29.09 klo 00.41. :heart:
Synnytys oli tosi nopea; klo 22 aikaan supistukset muuttuivat kotona kipeiksi ja niitä
tuli noin 8 min välein. Lapset oltiin viety ysin aikaan mummulaan. Kotona kääin vielä suihkussa ja kattelin rauhassa tv:tä. Supistukset olivat kipeitä, mutteivät vielä sietämättömiä. Päätettiin kuitenkin lähteä sairaalaan klo 23.30, koska supisten väli alkoi oleen 5 min. Sairaalaan kirjauduttiin sisälle klo 23.50. Kävin siinä vessassa enkä näyttänyt varmaan yhtään kipeeltä, koska kätilökin kysyi että mikä sulla on tunne, että onko synnytys käynnissä. Vastasin vaan että taitaa se olla. Kätilö teki sitten sisätutkimuksen jossa totes mun olevan jo 8 cm auki!!
:O Ja ei kun samantein saliin, vaatteet pois ja sängylle. Kyselin siinä vielä että ehtisikö saada spinaalin, johon kätilö totes että jos heti tilataan niin kyllä. Mulle ehdittiin laittaan kanyyli käteen tippaa varten, ja samalla mulla tuli ponnistamisen tarve. Kätilö tarkasti tilaanteen ja sanoi että sää kuule synnytät nyt, että tää on lähes kokonaan auki, vaan pieni pehmeä reuna jäljellä. Aloin siinä sitten pikkuhiljaa ähkiä, koska vauva oli kuitenkin vielä aika ylhäällä. Supistukset oli siinä vaiheessa aivan kauheita ja ilokaasun voimalla ne jaksoin läpi. Hetken päästä sain alkaa ponnistamaan kunnolla kun vauva oli kokonaan laskeutunut. Samalla hetkeellä kun aloin kunnolla ponnistaan, meni lapsivedet. Poika syntyi kolmella ponnistuksella, klo 00.41 ja tosiaan LUOMUNA. :O
Ehdittiin siis oleen sairaalassa 51 minuuttia, kun vauva oli jo maailmassa.
Sain pojan heti rinnalle ja pisteitä poika sai 9 - 9. Hetken päästä menin suihkuun ja mies meni kätilön kanssa poikaa mittailemaan. Tulokseksi tuli 3480g ja 48 cm.
Tänään kotiuduttiin ja ehdittiin tuossa päivällä käydä näyttämässä poikaa isovanhemmille.
Huomenna mulla on vielä aika taysiin, koska kotiduttiin niin nopeasti ja ihan omasta tahdosta. Huomenna punnitsevat vielä pojan ja tarkistavat bilirubiiniarvon.
Synnytys oli helppo, vaikka supistukset loppuvaiheessa sekä ponnistaminen olivat aivan kamalaa. Mitään repeämiä tai tikkejä ei tullut ja olisin voinut vaikka heti synnyttää uudestaan. Kaiken ehkä synnytyksen helppoudesta kertoo se, että mun kropan kaikkein kipein paikka on tällä hetkellä käsi, ei alapää.
Käteen laitettiin tosiaan kanyyli eikä kätilö heti löytänyt suonta ja joutui ronkkimaan neulalla mun kättä. Tuloksena turvonnut ja mustelmainen käden selkä ja se on kosketusarka. Alapäässä ei sen sijaan ole mitään kipuja, kirvelyjä, yms.
Nyt poika nukkuu tuolla omassa pinnasängyssään ja me miehen kanssa ihmetellään että onko meillä tosiaan jo 3 lasta. :heart: Mies jäi nyt isyyslomalle, joten saadaan tässä hetki nauttia ihan vaan olemisesta ja lapsista sekä tuoksutella vauvan tuoksua. :heart:
Tsemppiä kaikille teille, joilla on vauvat vielä masussa!!!
marza ja onni, kohta 2 vrk