Liisa71, hyvä, että sait helpotusta käynnistä. Ja tosiaan, kun on joku päivämäärä, mitä voi ajatella, on helpompaa. Mulla on keskiviikkona paineista kontrolli ja ajattelin siellä avautua, kun on niin raskasta tämä odottaminen jo, kyynel silmässä melkeen koko ajan tai sitten kuin perseeseen ammuttu karhu. Ja nukun kans huonosti. Jos sitten asialle jotakin tekisivät.
solete, oli kyllä mukavaa käydä siellä synnärillä "harjottelemassa" reitti. Nyt sitten tietää, mihin mennä. Ja mieluummin aina käy varmistamassa kuin on epävarmuudessa kotona. Kyllä muakin vähän tavallaan nolotti, kun niistä paineista kävin siellä lauantaina ja niillä oli niin kovasti kiirettä eikä mulla sitten mitään oikeaa vaivaa kuitenkaan. Mutta tärkeintä, että itselle tulee varmempi olo kuitenkin.
Mä kävin äsken palauttamassa verenpainemittarin neuvolaan ja terkka tosi älykkäästi kysyi, että "et oo sitten saanu synnytystä omin voimin käyntiin?" No joo, en kai, kun siinä sen edessä seisoin pallomahani kanssa
Totesin sitten vaan, että no en, vaikka kielellä pyöri pari kipakampaakin vastausta, kuten "miltäs näyttää?" ja sellainen mulkaisu päälle
Mut en kehdannut.
Jotain limaa, vissiin valkovuotoa, tulee aika paljon kyllä, mietin, että oisko se kuitenkin
limatulppaa mutta en sitten tiedä, kun ei sitä nyt älyttömän isoa määrää kerralla tuu, semmosia pikkukokkareita välillä. Kauheaa, kun pitää analysoida alapään tuotoksia joka vessakerralla
Mistä sen tietää, mikä on limatulppaa ja mikä vaan valkovuotoa?
Mut joo, nukun aika huonosti ja henkinen kantti alkaa olla aika lopussa. Positiivisuus on perseestä ja sitä rataa vähän mennään. Kovin meinaan olla itkuinen. Mut ostin suklaata ja alan lukea hyvää kirjaa ni joskos se siitä paremmaks muuttuis.
Tsempit kaikille!
Sannimarja 41+1