Onnea kaikille, joilla uusi vauva sylissään!
Meillä kävi eilen 8-viikkoinen suloinen tyttövauva! Tuntui aivan hullulta, kun tajusin, etten ole vuoteen nähnyt mitään vauvoja, ja että aivan kohta itsellä on samanlainen - miten sitä onkin nyt niin vaikea tajuta
Kyläilyvauva oli kyllä todella suloinen, tuli oikein kova vauvakuume
Kävin tänään neuvolassa, paino hieman noussut, nyt yhteensä 17kg. Hb oli 113 kun en ole jaksanut rautaa syödä. Sikiön syke oli yllättäen 215 ja pääsinkin sitten heti Naistenklinikan päivystykseen - kaikki maailman ajatukset tuli mieleen, ajattelin, että nyt se heti leikataan ulos etc. Käyrä oli kuitenkin hieno, syke normaali, 150, sikiön paino nyt 3010g ja kaikki ok, lähdin kotiin. Aika kuluttava käynti, mutta huojentunut olo! Pää oli kiinnittynyt, kanavaa jäljellä 2.5cm, sormelle auki, ei supistele!
Mun käsittämättömän suuri ongelma on yksi pieni helvetillisen kipeä peräpukama, joka repii mut raunioiksi! Se alkaa jomottaa yöllä ja valvon ja itkeskelen ja oon sitten päivälläkin aivan raato ja voimat loppu. Mulla on jotain puuduttavaa salvaa, ja suihkuttelen ja otan Panadolia, mutta kyllä hämmästyttää, että tollanen pikkuvaiva voi todella viedä voimat ja hermot. Ehkä se nyt vähän helpottaa, ku kolme yötä on sen kanssa kökitty, muuten pimahdan!
Kun pää kiinnittyy, kasvot on vauvalla jompaan kumpaan kylkeen päin, kai se voi hieman liikkua, mutta tuskin mitään isoja käännöksiä pystyy tekemään.
Mulla ystävä juuri sai perätilavauvan, ja vedet meni, niin kävi heti makuulle ja soitti ambulanssin. Riski napanuoran esiinluiskahdukselle on kuulemma perätilassa 10-15%, kun raivotarjonnassa 1%. Mun edellinen synnytys alko vesien menolla, eikä ollut ajatustakaan mistään huolesta tai makuulle menosta.
Imetyksestä: Muistan imetyksestä kaksi asiaa, toinen on se, että vauva heti ekana tai tokana yönä imi käytännössä koko yön, kai tilasi itselleen maitoa, ja se oli todella uuvuttavaa, mutta kaipa kuuluu asiaan. Yritin tarjota vauvaa vauvalaan, että saisin hieman nukkua, mutta tokaa vauvaa ei todellakaan suostuttu viemään minnekään, toisin kuin esikoista
Piti vaan jaksaa antaa sen imeä! Toinen asia oli se mieletön kipu, joka nänneihin tuli parin ekan päivän aikana, varsinkin aina kun imeminen alkoi. Nänninpäät eivät olleet rikki, vaan itse imeminen teki vain käsittämättömän kipeää. Meinasi taju lähteä
Mutta kun muutamat alkuimaisut kesti, niin kipu helpotti ja varmaan viikon kuluessa jo lakkasi kokonaan.
Mulla muuten puutuu kädet normaalia helpommin nykyään öisin, ei varmaan oo vakavaa, oisko turvotusta?
Kaikille voimia viimisiin viikkoihin ja päiviin!
Liisa&Liisa 37+3 (19.9)