Raskas työpäivä ja neuvolakäynti takana. Ilta menikin mukavammissa merkeissä ystävien mökillä istuskellessa viileässä merituulessa ja varjossa
onneksi jotain hyvääkin, sillä myös valivali-osuus tulee...
Neuvolakuulumiset:
rv 32+1 (29+0)
paino 62,3 (60,0) eli +731g/vko, yht. 10,6kg
turvotus +/- (-)
RR 120/79 (114/70)
pissa puhdas (puhdas)
SF-mitta 27 (24)
:heart: +148 (148)
liikkeet ++ (++)
tajonta rt? (pt)
Sijaisterkka oli oikein mukava tyyppi vakkari-hapannaamaan verrattuna. Jutteli kaikkea työssäjaksamisen puolesta, kun vaivojani lievennettynä selittelin. Kotiinlähteissäni mietin, että miten hemmetissä mä jaksan vielä nää vajaat 3 viikkoa töissä (ja sen jälkeen kotihommat+pojan hoito kotona illat)
Tänäänkin töissä huhkiessa 10min ruokatauon kera oli aika tuskaa ja olin tyytyväinen kun pääsin neuvolan varjolla häipymään aiemmin (vaikka se tunti pitää tehdä huomenna ylityönä takaisin :kieh: ) Kai mun pitää ensi viikolla varata ihan tk:een aika, jos kärsimystä alkaa olemaan :/
Onko teistä kukaan muu sellainen, että valehtelee aina kaiken olevan hyvin, kun joku kysyy, etenkin neuvolassa/lääkärissä tms. tilanteissa? :ashamed: Mä olen aina kärsinyt tästä, että olevinaan mulla pitää aina kaiken olla hyvin ja mun pitää jaksaa aina ja kaikki :'( Sitten kotona itken itsekseni, kun tuntuu, etten jaksaisi eväänikään liikuttaa :'( Mä myös vaadin itseltäni liikoja, tai niin ainakin mies ja pari ystävää on sanonut. En vaan pysty jättämään esim. imuroimatta kun max. yhden päivän, muuten menee hermo, jos on vähänkin likaista ja sitten en ainakaan voi ottaa rennosti :ashamed:
Pitäsiköhän mun alkaa pikkuhiljaa vaikka vauvantavaroita hommaamaan, kun toiset jo sairaalakassit pakattuna odottelee lähtöä
Tosin mä tulen täällä häntäpäässä ja onhan mulla jopa pieni satsi pikkuruisia vaatteita valmiina laatikossa odottamassa.
Rintapumppu on Ainun käsikäyttönen ja pelitti mulle riittävän hyvin =) pitäisi vaan senkin olinpaikka keksiä, kun kaiken olen niin hienosti pakannut ja piilottanut säilöön
Kuumemittarina toimii ihan tavallinen digimittari ja lisäksi meiltä löytyy
otsalämpömittari, johon en kuitenkaan luota kuin suuntaa-antavasti.
Itkuhälytin on Philipsin SCD497 ja hyvin on toiminut. Onhan se aika ehdoton ollut, kun minä ainakin tykkäsin imuroida tai leipoa tms. muuta "kovaäänistä" tehdä vauvan nukkuessa terassilla.
Jotain muutakin piti kommentoida, mutta muisti ei nyt kykene toimimaan. Ehkä olisi iltamässäilyn aika ennen nukkumaanmenoa
*muoks* Niin se olikin tuo ruoanlaitto, mitä piti kommentoida. Kyllä mä ainakin ehdin vallan mainiosti tehdä ruokaa varsinkin vauvan ensiviikkoina, jolloin hän nukkui n. 2h pätkiä. Tykkään myös enemmän tuoreesta ruoasta ja silloin imettäessä oli nälkä ihan koko ajan!! Varuiksi saatan ostaa pakastimeen esim. pinaattikeittoa tms, mutta muuten olisi tarkoitus täyttää sitä vain leipomuksilla vauvaa katsomaan ryntääviä vieraita varten.