Nurmo, samaistun
kuntoilutuskaasi. Olin viime vuonna elämäni kunnossa, pyöräilin tuosta vaan 50 kilsaa ja tanssin itseni hikeen ja pelasin kovatahtista pingistä kolme tuntia putkeen (nauratti kun luin joltain mitkä-urheilulajit-sopivat-odottajille -nettisivulta että pingis on niin rauhallinen laji että se käy). Ja nyt! Miten tämä vuosi onkaan alkanut! Hengästyn jo kävellessäni puolitoista kilsaa lähikauppaan, paluumatkasta puhumattakaan kun pitää raahata ostokset kotiin. Asiaan voi kyllä vaikuttaa vuodenaikakin, minulla on yhtenä raskausoireena ollut palelu ja siksi en lähde ulos ellen ole varustautunut kuin naparetkeilijä.
Sitten vielä hirveä väsymys, olen joka päivä ollut kuollut viimeistään iltayhdeksältä väsymyksestä siitä huolimatta että olen nukkunut päikkäreitä harva se päivä, niinpä ilmoitin tanssiryhmälle että jään sieltä ja iltaharkoista pois (joutuisin kuitenkin jäämään kevään aikana raskauden edetessä, säästyypähän rahaa kun lopetan jo nyt väsymyksen takia!) Pingistä en ole jaksanut ajatellakaan, ja keli estäisi pyöräilyn vaikka niin haluaisinkin tehdä. Ainoa liikunta jota olen jaksanut tehdä on luistelupyörähdykset lähijäällä. Ihanaa kun on lapsia jotka käyvät tekosyystä käydä edes siellä

Viikonlopun podin kauheaa flunssaa ja sadattelin että tämäkin vielä, sen siitä saa kun jättää urheilun, normaalisti en nimittäin sairastu sitten millään, en vaikka potilaitten eritteissä uisin...
Kohdunkasvukipuja minulla on ollut paljon, tosin tuntuvat ihan erilaisilta vihlaisuilta kuin kuukautiskivut. Mm. niitten takia mietin voisiko meille taas olla tulossa kaksoset kun näin varhaisessa vaiheessa niin paljon niitäkin... Näin viime yönä unta jossa elettiin ensi kesää ja meille selvisi että ollaan saamassa kaksospojat.
Hiukan jurppii ettei ole juuri nyt yhtään ylimääräistä rahaa, ultra menee yli budjettimme vaikka satasella saisi!
- Bhumi ja tuntematon määrä masuasukkeja rv 6+2