Syyskuun Söpöliinit 2012 *Heinäkuussa*

Iltoja!

Kaikennäköstä olette täällä jutustelleet. Kommentoin ohimennen ja sitten siirryn ihan tänne oman navan alueelle.

Maidonnoususta ja imetyksestä olette kirjoitelleet. Miullakin jonkin verran tullut nuita tippoja muttei vuotamalla ole vuotanut. Kahen edellisen kohdalla imetys on ollut niin ja näin. Jo laitoksella molemmat saivat lisämaitoa ja pikkuhiljaa sitkeästä yrityksestä huolimatta maidontulo loppui. Esikoista imetin osittain puolitoista kuukautta ja kakkosta noin kuukauden. Yksinkertaisesti en jaksanut enää ottaa stressiä siitä. Kun se ei onnistunut niin ei onnistunut. Tietenkin olisi ihanaa jos kolmannen kohdalla onnistuisi, mutta osaan kyllä varautua ja asennoitua siihen, ettei se tälläkään kertaa välttämättä onnistu. Kyllä pullollakin kasvaa ihan terveitä ja isoja lapsia!

Vauvan liikkeistä...täältä löytyy erittäin aktiivinen maha-asukki. Ehkä kaikista vilkkain näistä kolmesta. Välillä pungetaan niin, että tuntuu läpi tulevan. Potkitaan ja pökitään sen minkä keritään. Yleensä kun itse haluaisi ruveta nukkumaan niin alkaa kaamea show. Puolen yön aikaan aikamoinen vilinä, samoiten aamulla todella aikaisin. Saa nähdä onko siinä sitten pikkumiehen tuleva rytmi!? Hupsheijaa...meillä elellään sitten varmaankin öisin hyvin vähillä unilla!:D

Sairaalakassi? Niin mikä? :whistle: Eipähän tässä ole vielä sellaisia mietitty! Ehkä pitäisi...tänään oli tosiaan se kontrolliultra ilmeisesti nyt tuon raskausdiabeteksen ja klexanelääkityksen takia ja siellä aloi pikkuhiljaa tuntua, että ehkei tässä olekaan niin kauan aikaa enää jäljellä kuin luullaan.:)! Pikkumies köllötteli pää alaspäin ja antoi mittailla itseään suht hyvin. Vastasi hyvin viikkoja ja ei ainakaan tällä hetkellä näyttäisi kasvavan mitenkään epänormaalisti. Ainut minkä takia laittoi uuden ultran viikolle 34, oli pään mitta. Se poikkesi aikalailla käyrältä, vaikka sanoikin olevan ihan normaalin mitoissa. Ja neuvolakorttiin oli laittanut, että lapsivettä runsaasti. Ei sitä kyllä kommentoinut mitenkään. Samalla tarkasti kohdunsuun tilanteen. Kaikki ok. Kanavaa se 4cm jäljellä ja kiinni on. Niin varma asiasta oli, ettei enää ultralla katsonut vaikka ensin aikoikin. Painoarvioksi antoi 1760g. Nyt saan ainakin vähän huokaista ja olla helpottunut. Sairasloma kuitenkin jatkuu ja sen jälkeen äippäloma. Minun osalta taitaa nyt nuo enimmät lypsyhommat olla tehty. :) Mutta enpähän tuota osaa olla sieltä pois vaikka kuinka yritän...

emäntä82 ja möttiäinen 30+3
 
Huomenta :)

Tuun nyt jotain kirjotteleen, kun nuorin vielä nukkuu ja ei taas vähään aikaan oo sellasta hetkee oo ollu et ois ees ehtiny kirjotteleen. Joten Oliviaa lepää, syö hyvin ja rauhassa, katso telkkaria, roiku netissä, nuku kun huvittaa ja ennenkaikkee ota vaan rennosti!! Noi on ne mun tekemiset mistä haaveilen.. Vitsi et ois ihanaa, et täs lopussa vois just vaan tehä noin. Monesti aamusin on sellanen fiilis et haluisin vaan olla ja löhötä ja kattoo telkkarii, mut eihän se noiden pian kakkosluokkalaisen, 1v.4kk ikäsen ja koiran (vähän kissan ja kalojenkin :p ) kans onnistu.

Tekemistä tosiaan riittää.. Meillä kun tuo kuopus on melkosen haastava, joten en ookaan mitään saanu vieläkään tehtyy tulevan eteen. Nyt melkeen rupeen iskeen jo paniikki, et miten ehdin. Meillä kun tuo pyykinpesukonekin käy jo nyt sitä tahtii, et mis välis mä mitään pikkusia vaatteita pesen? Oon jo miettiny etten pesis, ku kuitenkin vajaa vuos sitten vasta ne siirtäny laatikoihin pestyinä ja ovat ihan tääl sisäl. Mut ehkä ne silti pitäs pestä?..

Kaktuspiikki: Mulla kans tota menkkajomotusta nyt ollu ja oon kans sitä miettiny! En muista oliko tällasta aikasemmissa raskauksissa. Mulla se välillä kestää tosi kauankin.. Et jos siihen jotain selitystä tulee, ois tosi kiva, jos jaksat infota :) Ehkä kyl vaan ihan normia kohdun kasvua? Mut ois se kiva tietää varmaksikin. Muutenkin tsempityksiä sinne päin!

Supistuksista ootte paljon puhunu. Sen verran vaan siihen, et viime raskaudessa mulla terkka oli lähinnä "huolissaan" siitä, et kun sanoin etten usko et mul kauheesti mitään supistuksia tulee :) Et ne nyt tosiaan on ihan normaaleja. Mulla yhdellä tutulla ollu kahdesta viime raskaudesta supistuksia jo ennen puolta välii, niin paljonkin, et ei oo kauheesti pystyny liikkuun ja toinen synty muutamaa päivää jälkeen lasketunajan ja tää toinen nyt muutaman päivän ennen.

Pelottavan nopeesti tää aika vaan vieläkin menee.. Vitsi et vieläkin ootan sit "tulis jo" fiilistä, joka toivottavasti tulee! Tosin valmistuneempi henkisesti rupeen oleen, ku viel vähän aikaan sit, ku tuntus et "apua, mitä sit teen ku noit pieniä on kaks". Nyt jo ajatukseen enemmän sopeutunu :) Nyt jopa välillä iskee huoli mahavauvan hyvinvoinnista. Tähän asti en oo osannu ja kerinny oikeen murehtiin, mut nyt välillä tulee niitä ajatuksia, mitä jos kaikki ei ookaan kunnossa? Mitenköhän synnytys? Sit kaikki listeria/tulehdus pelot. Ja voiko tääkin mennä hyvin, ku kaks aikasempaa menny? Onk nyt mun aika kokee jotain kauheeta? Kaikennäköstä :/ Mut onneks noihin ajatuksiin ei ehdi täs elämäntilantees jäädä velloon.

Olo on muuten ihan hyvä siihen nähden miten pitkällä jo ollaan. Totta kai, kaikkee vihlontaa, kipuilua, hengenahdistusta ym. ym. jo on, mut niinhän se täs lopus pukkaa oleen. Oon kuitenkin tyytyväinen siihen miten tää raskaus on tähän asti edenny. Mitä sit oisin tehny, jos ei ois pystyny mitään tekeen ja on toi kuopus kuitenkin vahdittavana..

Kuopus täs välis heräskin, joten nyt muihin juttuihin. Ihanaa loppuodotusta meille kaikille!! Vitsi.. Ihan pian jo ensimmäiset (jennan unelmaa tietenkään unohtamatta :) ) tulee!!
 
Täällä on myöskin nuo vauvan liikkeet hieman muuttunut. Välillä kyllä muksauttelee mojovasti mutta enimmäkseen maha "tärisee" ja heiluu..Eli sellasta möyrintää enempi..Ja tuo liikkuminen painottuu kyllä ilta-aikaan..päivällä kun itsekkin on enempi liikkeessä niin ei koko ajan kuulostele vauvan liikkeitä. Uskoisin, että kaikki ok :)

Tänään poksuu 31+0 :) Ensi viikolla lääkäri..Supisteluja on ja menkkajomotustakin, mutta uskon että ei ne ole mitään aiheuttanu. Mut eihän ne mukavia ole.
Olo on kyllä välillä muutenkin niin vetämätön ja maha ahdistaa..istuminen varsinkin on mulla hankalaa ja tulee tukala olo..Muuten kyllä ihan hyvin voidaan! Tästä täytyy nyt vaan nauttia, kohta se on ohi ja masua tulee vielä ikävä ;)

Onkos muut säästynyt raskausarvilta? Mullahan tuli esikoisesta maha täyteen arpia, mutta ei onneksi mitään pahoja tai tummia. Nyt ei ole yhtään uutta tullut..maha kyllä välillä kutisee ja kiristää, mutta toivotaan että säästyisin uusilta! Bio oilia oon käyttänyt masun rasvaukseen..
 
Seedla, kiva että en ole ainut imetystä kammoksuva. Itse odotan esikoista, ja siksikin on outoa, että maito oikein valuu.. Toivon todella, että sitten lapsen synnyttyä ajatukseni muuttuvat, ja että pystyn nauttimaan imetyksestä. Nyt pelkkä ajatuskin kuvottaa. Tunnen itseni lypsylehmäksi, joka valuttelee maitoa jo ennen poikimista..

Minulla on aivan sama tilanne kuin Wasabilla, aluksi minullakin tuli vain tippoja silloin tällöin, sellaista kirkasta, mutta nykyään ihan keltaista, niinkuin ternimaitoa.. ja toisinaan jopa valkoista.. Ehkä olen vähän katkera tosta maidon noususta, kun rintani kasvoivat niin nopeesti a koosta ceehen, että ihan arville menivät, ja ovat niin kamalan näköiset. Liekö sitä kautta tulee sit inho koko maitoa ja imettämistä kohtaan.. Vai voinko inhota imettämistä, kun en ole sitä koskaan tehnyt?

Mahaan ei onneksi ole vielä arpia tullut, mutta pessimisti kun olen ja rintani arpien vuoksi "menettänyt", niin uskon niiden kyllä vielä tulevan tässä kahden kuukauden aikana.

Minulla on myös ollut menkkamaisia jomotuksia mahassa, mutta olen ajatellut niiden kuuluvan tähän koko prosessiin.

Me katsellaan uutta vuokrakämppää, ja voi että kun tekis jo mieli muuttaa. Mutta se muuttaminen onnistuu todennäköisesti vasta sitten syyskuun alussa, toivon todella että keritään muuttaa ennen pienen syntymää. Haluan itse olla vaikuttamassa ja häärimässä muutossa mukana, varsinkin siivota tämän kämpän missä nyt ollaan. Kokisin sen ehkä pahana, jos en itse kykenisi siivoamaan omia sotkujamme. (tunnustan, en ole pessyt kertaakaan ikkunoita, kun ollaan tässä kämpässä asuttu melkein vuosi. Ja lattiatkin olen pessyt ehkä vain kolme, neljä kertaa, viimeksi varmaan 4kk sitten. Tai no, keittiön ja eteisen lattian olen pessyt ihan vasta, ja useammin, mut muualta en..)

Villaruusu
 
Villaruusulle halusin tulla kommentoimaan raskausarvista. Mulle tuli esikoisesta rintoihin selvät arvet myös, ja kasvoivat about a-kupista b- tai c-kokoon. Vatsa ja muu kroppa kuitenkin säästyi arvilta ja edelleen en ole yhtäkään uutta arpea löytänyt nyt toisen raskauden kohdalla. Eli toivoa on :) Ja tsemppiä muuttoasioihin, me muutimme aikanaan melko ex temporena 2 vkoa esikon syntymästä enkä pystynyt olemaan juurikaan avuksia syöttäessäni vauvaa ja toipuessani sektiosta, mutta onnistuttiin kuitenkin. Toivottavasti kuitenkin saatte asunnon ennen synnytystä!

Voi kun itseäkin houkuttaisi muutto uusiin maisemiin... ottaa niin päähän ihmisest, jotka ajavat autonsa kerrostaloalueen pihalle, sinne missä lapset juoksevat ja leikkivät ja jossa tulisi päästä pyöräkellarista esteettä ulos. Aina on jonkun auto kaartamassa kovaa vauhtia kulman takaa ja parkkeeraamassa oven eteen, en uskalla hetkeksikään irrottaa esikosta otetta sillä en halua riskeerata, ettei kuski näe vaahtosammuttimen mittaista lasta ajoissa :(

(.) Tänään tämä tulokas on punkenut itseään taukoamatta aivan häpyluun tietämillä, liekö yrittää kiinnittyä vai mitä, mutta jännä kireä tunne ainakin kun selvästi on alhaalla. Yksikin päivä tässä katsoin, että voisin käyttää vatsaani jo pöytänä, kun sain rintojen alle niin hyvin tilaa kädellä tehtyä, että aika alhaalla taitaa majailla :)

syksyn taimi ja tyttö 32+5
 
kaarja varmasti ainaski niitten kalojen takia ei pysty :LOL:
ei vaan, itellä kans 2 & 6veet ni aika mahdoton aamusin vaan maata..
ja meidän 8veet kissaherrat kun ovat keksineet nyt ulkoilun oltuaan tähän asti pelkästään sisäkissoja niin ai että sitä mourua aamusin kun tahtovat pihalle!

Raskausarvista en tiä onko lisääntyny, esikon aikaan tuli niin paljon että maha oli ku liekeissä, niin paljo oli punasia arpia! Vaalentuneet on kyllä siitä...mutta eipähän nuo mihkään katoa! :(

Viime yönä heräsin vaan kerran...kättä särki niin pirusti vaikka olin kyljelläni ja käsittääkseni tää särkevä käsi oli päällä!? No, samalla sitte punkesin itteni ylös ja vessaan ja ai että taas pamahti toi lantio! Meno vessaan oli aika tuskanen, mietin jo et konttaanko vai lorotanko lattialle mut pääsin kuiteski veskiin asti.. Loppuyö meni kyllä sitte hyvin..

Vihlaisuista pakko sanoa, että täällä selkeesti lisääntyny tuolla alapäässä vihloskelut ja paineentunne...ja niitä sukkapuikkomaisia kipuja tulee välil kans.
Liikkeet on muutenki enempi sellasta punkemista ja hikkailua ku selkeetä potkiskelua. Paitsi yks ilta nukkumaanmennes potkas niin et voihkasin ku lähti ilmat pihalle! Melkosen napakasti osu johonki mut vaan kerran..

Herkistelystä pakko sanoa tänään sattuneesta jutusta... Olin just kääntymäs kaupan pihaan kun palolaitokselta lähti kolme lanssia ja paloauto pillit päällä..meni kylmät väreet selkää pitkin..ja sanoin miehellekki puhelimes siitä. No, lähettiin sitte ajeleen kotia kohti ni tuossa kantatien risteyksessähän ne seiso kaikki valot vilkkuen, oli kolari tapahtunu. Ei näyttäny autot kamalan huonoilta mutta jotakuta juuri paareilla siirsivät lanssiin ja lanssin vieres seiso pikkutyttö (ehkä n. 7-8vee). Käännyin siit risteyksestä sit meijän suuntaan ja ai kauhee ku rupes ihan kamalasti itkettään! Puristi rintaa ja vesi valu silmistä ihan solkenaan..ei vaan voinu mitään! Mistähän kummasta moinen?! (vai siitä ku itellä istu takapenkil saman kokonen tyttö?) Ei siis ollu tuttuja ne autot tai mitään... Outoo.. :confused:

Ja juu..kommentoinpas mäki sairaalakassia ja valmisteluja kotosalla... Eli siis mitään en ole vielä valmistellut eikä kassia pakattu.. Vauvan vaatteet (paria kirppislöytöä lukuunottamatta) on vielä varastossa laatikoissa..ja kootkin taitaa olla sekasin miten sattuu.. Joteski tuntuu että aikaa on vielä vaikka kuinka paljon, eihän täs nyt mikään kiire oo... Vai onko..? Nyt rv33 meneillään... Vaikka pakko kyllä sanoa et kesä menny toooosi nopeesti, vasta oli esikon syndet kesäkuun alussa ja eskarin alkuun pitkästi aikaa..vaan kohta ollaan jo siellä elokuulla! Se taitaa toistaseks jännittää enempi ku tää tuleva synnytys..
 
Taas joitakin kommentteja... :D

Raskausarpia vatsaan ei tullut edellisessä eikä vielä tässäkään raskaudessa ole näkynyt... Mutta hurja maidonnousu ja imetys jätti rintoihin kyllä melkoiset urat!! Ja se imetyksen lopettaminen vasta rinnat oudoiksi tekikin.

Imetyksestä viimeksi kovin toivoin sen onnistuvan ja näin kävikin. Siinä määrin jopa, ettei saatu esikoista ikinä syömään tuttia tai maitoa tuttipullosta. Joten ruokinta oli minun hommaa ekan 6kk ajan ja pitkälti sen jälkeenkin (1v3kk asti imetin muun ruokailun ohella) Toivon toki nyt yhtä onnistunutta imetystä, ja varmaan itselle kova paikka alkuun, jos jostain syystä ei onnistuisikaan. En kuitenkaan ole mikään imetysfanaatikko, joten sitten mennään korvikkeilla jos on pakko. Hyvät muistot tuosta imetyksestä jäi, vaikka eka kuukausi vauva tiheästi rinnalla ja auts sitä kipua alkuun...

Maidoneritystä ei pahemmin vielä näy, mutta toisinaan kyllä sellaista tahmeaa kuivunutta eritettä saa nänneistä pois rapsutella. Nyt lisäksi näkyy jo selkeästi nänneistä ne aukot mistä se maito sitten tulee :) Esikoista odottaessa mietin mistä sen maidon olisi tarkoitus tulla kun mitään "reikiä" ei nänneissä näkyvissä ollut :) Ja yllätys oli sekin, kun maitoa lypsin ja huomasin, että sitähän suihkuaa jopa kuudesta eri reiästä/nänni, eikä niinkään vain yhdestä kuten olin kuvitellut :D

Liikkeistä tämän masuvauvan liikkeet tuntuneet esikoista selkeämmin. Tosin nyt en niin hysteerisesti ehdi näitä tarkkailemaan. Kuitenkin tuntuu selkeästi olevan aina pari hiljaisempaa päivää ja sitten joka kolmas tai neljäs päivä pitkin päivää ja/tai yötä kunnon mylläystä...

Sairaalakassia en osaa valmiiksi pakkailla, kun tuo synnäri tuossa 5min ajomatkan päässä. Esikoisestakin menin synnyttämään suoraan kolmannesta yliaikaisuuskontrollista, niin mukana ei ollut kuin käsilaukku neuvolakortteineen :) Ehtii tuo puoliso sitten toimittaa mitä tarvitsee, jos äkkilähtö tulee.

Herkistelystä kyllä itkettää herkästi esim. lukea lapsiin kohdistuneista onnettomuuksista tms. Tämä kyllä alkoi jo heti esikoisen syntymän jälkeen, mutta nyt raskauden myötä on taas pahentunut. Ja raskauden aikana kaikki muutkin "huonot uutiset" herkistää kyyneliin saakka. Tuo oli aikoinaan melko yllättävää, miten sitä ei enää kestä lukea/kuulla esim. noita lastenkaltoinkohtelu asioita herkistymättä. Onneksi en ole sos.toimessa töissä, vaikka tällä terv.huoltoalallakin sairaisiin juttuihin jatkuvasti törmää!!

Supistuksia tai harjoitussuoistuksia ei valitettavasti ole tässäkään raskaudessa ollut. Siksi pelko vaan kasvaa, ettei tämäkään normisti synny, kun ei tuo kohtu osaa supistella yhtään! Eli ongelma voi näinkin päin olla :/ Pelkään myös, että mahd. sektiossa tulee iso verenhukka tämän takia ym.

Onkos joku kärsinyt levottomista jaloista? Luulen että minulla tuo riesa, kun jalat nykii ja nytkähtelee pitkin yötä hallitsemattomasti. Jää yöunet vähiin :/

Bastet ja tyyppi rv 33+5
 
Äippäpoli päivitykset!

rv32+6 (tuli päivä lisää)
RR 140/82,pissa valkuaiset 4+,hemppa 122,poitsun paino 2385g,RT. Keskikäyrän yläpuolella mennään painon ja masun ympäryjsen perusteella,mutta pään ympärys menee yläkäyrällä! Lääkäri kyllä sano että pyöreet posket riittää nostamaan sen yläkäyrille.
Nyt mulla sitten ressiä tästä pukkaa että onko sen pää liian iso!! Miten teillä muilla? kyselin tästä jo ennemmin mutta vastauksia en saanu...
Kohdunkaulaa ei nyt tarkistettu kun 2 viikkoa sitten sitä oli 5cm ja lääkäri sano että ei se mihinkään ole kivuttomilla suppareilla hävinny kuiteskaan,niin reilusti sitä viimeksi oli.
menkkamaiset kivut kuuluu tosiaan asiaan niin kauan kun mitään vuotoja ei tule. Kasvukipuja vaan.
Verenpainelääkitystä nostivat aika reilusti ja insuliinia vaan lisää,muuten oli sokerit kuulema ihan ok,pitkäaikaisarvo jopa laskenu :O :)

Eipä sen kummempia,kotiin siis pääsin vielä! Eikä mitään puhetta millon ois käynnistys!! jospa ens kerralla sitten!

kaktuspiikki ja tyyppi 32+6,huomenna siis jo poks!

levottomista jaloista vielä sen verran,mulla oli alkuraskaudessa se vaiva ja sitten jäi pois,nyt tuntuu taas tulevan ja on ärsyttävää! Tuntuu että yöllä pitää nousta kävelemään kun muu ei auta! Koko ajan saa heilutella sängyssä muuten. Villasukkia voi kokeilla,joskus auttaa,joskus ei. Se sama oire voi tulla myös käsiin,se vasta ärsyttävää onkin!
Niin ja raskausarpia on tullu ylämahaan,ei onnes kovin tummia,rasvaillu oon sillon kun muistan.
 
Viimeksi muokattu:
iltoja

Bastet: Mulla oli jotain levottomatjalat-tyyppistä oiretta jossain välissä.. Tuntui että jalkoja sai koko ajan venytellä, liikutella jne. Sitten niitä vielä särki ihan kamalasti. neuvolassa sanoi että kuulostaa vähän levottomilta jaloilta. Mutta minulla osittain tuo kipu johtunee suonikohjuista, mitä yrittää punkea.

Kaktuspiikki: Itse en olisi kovin huolissaan tuosta pään koosta, jos kerta muutenkin menee keskikäyrän yläpuolella kasvu.. Niin kuin lääkärikin sanoi niin pienikin seikka saattaa antaa lisää mittaa.
Ja itsellekkin joskus ultraaja sanonut, että nämä mitathan ei mitenkään millilleen tarkkoja ole, ja näin ollen mitatkin voi heittää sitten. Kuopuksesta laskivat mittojen perusteella nelikiloista, mutta olikin syntyessään 3600g

Täällä eilisen tuli harjoitussupistuksia ja alaselkää jomotteli kovasti. Tuo jomotus jatkunut tänäkin päivänä, joten neuvolaan soittelin. Huomenna olisi oollut yksi aika mutta juuri siihen aikaan en pääse, joten sovittiin että jos lisääntyy kivut niin menen päivystykseen kun muutenkin olo paljon huonompi; huono olo, täysi voimattomuus, paineen tunne jne.. Mutta maanantaina viimeistään sitten neuvola. toivotaan ettei sitä ennen tarvitse minnekkään hypätä.

Imetyksen
toivon onnistuvan.. Esikoista imetin n.4kk, kuopusta muistaakseni päälle 6kk. Olisi niin paljon helpompaa kuin pullorumba :)

Täällä myös mieli herkässä ja kyyneleet nousee silmiin ihan vähäpätöisistäkin asioista.
Nyt huilimaan.. Napero potkii lujaa tuonne kohdunsuun seutuville eikä tunnu millään tavalla miellyttävälle.

danjuska ja manna 33+1
 
Nyt se alkoi, nimittäin mammaloma :heart: Eilen kävin luovuttamassa kaapin ja työpaikan avaimet pois.
Ei tarvitse enää miettiä niitäkään.

Harjoitus suppareita ja sukkapuikkoja on täälläkin ollut ja ne ensimmäiset suonenvedot. Turvotus seilailee ihan päivästä riippuen. Mutta pääpiirteittäin olo on hyvä. Eilen nuo reenikaverit kovin ihmettelivät, kun vielä jaksan koiraa reenata :)

Cira 31+4
 
Eilisiä neuvolakuulumisia vain tulin kertoilemaan, kun minusta oli niin hauska käynti.

Yli 2kk kukaan ei ollut mitannut hemoglobiinia, en ole siis rautaa tai mitään tarvinnut. Viimeksi oli ollut 136 tuo lukema ja nyt oli ihan pelkällä hyvällä ruualla pompsahtanut 143 :D naureskeli, että harvassa on mammat joilla loppua kohti vaan paranee arvot ja pysyvät noin korkealla..

verenpaine oli ok, pissassa ekaa kertaa hieman sanomista proteiinit(?) +/- eli pikkaisen oli, mutta sanoi, että voisi johtua valkovuodosta? Painoa oli tullut onneksi vain 250g/vk, olin itse ihan varma, että olisi tullut enemmänkin, kun kuitenkin jäänyt tuo liikkuminen paljon vähemmälle ja miehen loman aikaan tuli herkuteltua ja käytyä usein ulkona syömässä. Nyt ois kokonaisuudessaan tullut 6,8kg, viikkoja 34+1 :) täytyy olla tyytyväinen, kun kuitenkin tuo lähtöpaino ollut riittävän runsas muutenkin.. ei oo neuvolatädeillä ollut mitään sanomista asiaan. Kuitenkin olen hyvin mielin herkutellutkin :saint:

Kaikki täällä muutenkin ok, odotan kuin kuuta nousevaa ens kuun alkua, kun silloin ois se synnytystapa-arvio :) pääsee näkee pikkaraisen ultrassa. Sen jälkeen alkaa neuvolakäynnit kerran viikossa.

Onnea Cira-:lle mammalomailun aloittamisesta! Ihanaa.

Kaktuspiikki: Kukaan ei ole mitään mittoja täällä arvioinut sitten viikon 20. rakenneultran. :( välillä kovasti kiinnostais paljonko ois tän hetken painoarvio ja miten vastaisi viikkoja... Aika vähillä tutkimuksilla menee tää loppuraskaus, jos ei ole mitään seurantoja.

Wasabi 34+1
 
Nyt toista odottaessa tuntuu,että neuvolakäyntejä on paaaaljon vähempi kuin ekasta. En kyllä ole käyntejä tarvinnutkaan ja pääseehän sinne jos tarvista tulee. Ihan hyvä juttu siis..

Tänään ollut aamusta alkaen raskas olo..paha olo ja väsyttää..Nyt myös päätä särkee..Itsellä on kotona rr mittari ja ihan entiset (matalat) paineet on, että siitä ei ainakaan tarvi huolestua. Viikko sitten HB oli 120..voikohan se viikossa tipahtaa reilustikkin???..väsyttää vaan niin paljon ja olo on voimaton..

maitoa ei ole täällä tullut..jos vähän puristaa niin ihan pikku tilkka tulee. Jännää, miten toisilla tulee jo niin että pitää suojat olla :O

sairaalakassia en ole vielä miettinyt..pakkailen sitten lähempänä laskettua aikaa..En ole edes vauvan vaatteita pessyt tai pinnasänkyä kasannut..Jos mennään loppuun asti niin on tässä vielä hyvinkin aikaa :)

imetyksestäkin on ollut puhetta..toivon, että imetys onnistuu..Esikoista imetin 6kk ongelmitta. Sitten tuli itselle stoppi, alkoi tuntua niin vastenmieliseltä silloin ja se loppuikin kuin itsestään. Mutta positiivisin mieli taas olen asiasta..on se niin helppoa ja vaivatonta sen kun tyrkkää tissin suuhun :D

Biba ja tytsky 31+1
 
Nopeesti tulin vaan kertomaan uutisia.

Eilen kävin verikokeissa kun tuota kutinaa ollu taas aikalailla. Raskaushepatoosihan se siellä alko nyt taas nostamaan päätään. Maksa-arvot oli 163 ja sappihapot 14. Aika nopeesti on noussu kun vasta muutama viikko sitten oli ihan normaalit. No laittovat lähetteen äitipolille ja todennäkösesti maanantaina soittelevat sieltä sitten. Harmittaa kun nousivat muttaolin kyllä siihen jo varautunu. Tää kutina vaan käy hermoille!!

Saa nyt nähä mitä ne sanoo sieltä polilta, oon menossa vielä reiluksi viikoksi töihin niin saa nähdä voiko olla sitäkään. Mutta ootellaan kun soittavat.

Eipä muuta, täytyy lähte esikoista nukuttaa.

Riikka&Niisku 31+4
 
Fiksummat kertokaa: miten taitellaan noita pienen pieniä vaatteita :LOL::LOL: ... nyt äippäpaketin ja kaverilta saadun pussin sisällöt on lajiteltu koon mukaan... sitten pesu ja ne ois niiko valmiina tulokasta varten - UIH!

Raskausarvista - ei ole mitään tullut, mutta liekö osa "syynä", että nahka oli 1,5 vuotta aikaisemmin vielä isommassa koossa (pudotin huimasti painoa!) - mutta enpäs valita, että iho palautuu (siis palautui aikas hyvin laihdutuksen myötä (vyötäröltä esim. hävisi melkein puoli metriä!) ja nyt varmaan siis toiseen suuntaan...). Ja en sitten pätkääkään rasvaillut tuollon laihdutusaikana, enkä ole sitä tehnyt nytkään... Teiniajan muutamat raskausarvet on, mutta ne on jo aivan vaaleita.

Maidon tulo - ei ole onneksi vielä "vuotoja" - juurikin tuossa pari päivää sitten naureskelin kaverille, joka oli kylässä 4 kk herran kanssa, että ONNEKSI mulla ei rinnat (ainakaan vielä) reagoi vieraan lapsen itkuun!

Imetys - toivon niin hartaasti, että onnistuu! Ensikertalaisena kun sitä ei vielä sitäkään kokemusta ole...

Neuvolakäyntien tiheys - tälleen kun sitä odottaa ensimmäistä, niin olen jopa ollut ihmeissäni, että miten vähän noita neuvolakäyntejä on (vielä - rv 36 viikostahan ne sitten on joka viikkoisia). Mut tosiaan sinänsä jo 38-vuotiaana ensiraskaudessa olisin luullut, että hieman useammin olisi, mutta kai se vaan on hyvä, kun ei tartte lisäkäyntejä mistään syystä (sokrut ja muut ok). Yhden kerran olen jopa lääkärilläkin käynyt...

Itkuisuus ja itku herkkyys - ihan uskomatonta viime viikkoina... ei tartte juuri mitään tapahtua, niin meikä itkee... tuli sitten iso puhelinlasku (kuten kävi) tai sitten vaan onnesta, kun katson kun masuasukki jyristelee yksiönsä seiniä ja kaikki näkyy ulospäin!

Vielä on reilu 4 viikkoa töitäkin ennen äippävapaata - maanantaina siis taas töihin loman jäljiltä - Plaah! En tiedä miten jaksaa, kun huomaa, miten touhuaminen (jota ennen ei olisi pitänyt minään) saa aikaan lonkkakivun (kai se on sitä lonkanlöystymistä?), mutta sen näkee sitten, kuinka käy!

Supisteluja - mulla on ollut edelleenkin vain kävelyllä/fillarilla ajaessa ja joissain saliliikkeissä, mutta tosiaan salitreeniä olen hyvin pysynyt tekemään - lenkkeily (lue: maleksintaahan se olisi) on jäänyt!

Tiistaina kävin neuvolassa ja masuasukki asusteli sillon pää alaspäin (kuten nytkin) - peppua pungersi kovasti tuohon kylkiluiden alle. Terkka oli ihana, kun esitteli miten päin hän tuolla masussa oli ja tuntuhan sieltä pienet varpaatkin jopa masun läpi (ja kuten rakenneultrassakin sanottiin, niin pitkäraajainen on lapsonen, sanoi terkkakin siis)! Nyt on sitten helpompi itsekin tunnustella, että mites päin hän milloinkin on. Hemoglobiini oli noussut - WohoW! 120 oli nyt (normisti mulla on reilu 140 ja kävi 117:ssä, mutta lisärautaa en ole vieläkään ottanut - ihan vaan raskausmonivitsku ja ruokavalio).

Liikkeet - vaikka istukka on etuseinässä, niin olen tuntenut liikkeet rv 16 saakka. Ihanasti ne on voimistunut - ja alkaa jonkinlaista rytmiäkin tulla. Onneksi hän antaa mun nukkua yöllä ja kun käyn vessassa, niin muutamat tökkäsyt tulee, mut sitten nukutaan (tai sit mä vaan nukun niin sikeesti - pah! en todellakaan, aikas herkkä uninen olen - kissan liikkeetkin saa mut heräämään välillä)!

Hups! Tulipas sitä juttua... Mut nyt nukkumaan, että aamulla taas jaksaa heräillä kuuden-seitsemän aikaan... yrittämällä yritin siirtää loman alussa rytmiä vähän toiseen suuntaan, mutta eipäs onnistunut - no nyt ei tartte pelätä, että ois vaikee herätä töihin maanantaina!

Pallukka 30+1
 
Iltoja!

Tuosta hemoglobiinista,mulla kans nousussa vaikken ole ottanu mitään rautalisiä,sekin raskausvitamiini on pitäny jättää kun närästää niin turkasen paljon!

Nyt jos jotakuta ei kiinnosta niin voi hypätä seuraavien rivien yli...
seksistä tai siis siitä ettei sitä ole! Ei sillä etteikö mieli tekisi ja unet on taas niitä k-18,mutta kun alkuun päästään niin mulla tyssää tyystin siihen,ensinkin paikat on niin kuivat että melkein sattuu(pelkkä esileikki siis) ei puhettakaan että tosi toimiin pääsis,toisekseen mikään asento ei tunnu hyvälle!
En tiijä pitäskö tässä rueta pornoa kattomaan että sais vauhtia vai mitä...välillä saattaa tulla kesken päivän hirveet himot,välillä taas ei tee mieli ollenkaan kun muistaa miten nihkeetä se yritys kuiteskin ois... Mutta silti haluisin seksiä!!! :kieh: :ashamed: Pitkä tauko edessä synnytyksen jälkeen niin ihan kiva ois kun vielä "ehtii".
Sori jos joku joutu posket punasena lukemaan...

Äippäloma mulla alkaa 30.7,nyt siis saikulla edelleen.
Mulla on kyllä ihan kiitettävästi ollu neuvoloita ja ultria,aina kahen viikon välein molemmat. Toisaalta tympii jo kun ei mitään uutta kerkiä tapahtua,mutta kiva tietää että kaikki on ok ja meneepähän aika nopeempaa kun odottelee niitä käyntejä!

Jospa sitten saunaan!

kaktuspiikki ja tyyppi 33+1
 
Meikäläinenkin kuuluu heihin, joille maidon tulo tuntuu jotenkin... lehmämäiseltä. Ja jotenkin rinnatkin alkaa ällöttää, eikä ole kiva, jos niitä kosketetaan. Mutta vielä ei ole juurikaan maitoa herunut, välillä vähän. Mutta on päiviä, jolloin rinnat ovat selkeästi isommat. Imetyksen toivon onnistuvan tälläkin kertaa, mutta yritän ajatella rennosti. Jos ei onnistu, niin kyllä sitä korvikkeillakin lapsi kasvaa. Imettämiseen on hyvä valmistautua, vaikkapa surffailemalla sivustolle Imetyksen tuki ry ja sieltä vaikka artikkeli Imetyksen ensipäivät
kaktuspiikki, kokeilkaa liukuvoidetta, se voisi auttaa limakalvojen kuivuuteen ja arkuuteen.
Nyt juustonaksupussi poksahti auki. Pitänee ryhtyä pitämään puoliaan.
 
kaktuspiikki Meidän vauvalla pään ympärys on ollut iso jo rakenneultrasta asti. Kasvukontrolli-ultrassa (rv 30+) sekä päänympärys että vartalon ympärys meni selvästi ylemmillä käyrillä kuin reisiluun mitta (joka vastasi viikkoja), eikä lääkäri ollut yhtään huolissaan. Kyselin kyllä, että onko huolta, mutta kuulemma mitat on ihan yksilöllisiä ja meidän vauvalla vaan on pyöreä pää ja vähän pullukka vartalo. Rakenneultrassa kätilö oli sitä mieltä, että isosta päästä ei kannata olla huolissaan, että pään mitasta voisi olla huolta vain silloin jos se olisi liian pieni. Joten yritetään olla huolehtimatta, meille vaan tulee isopäiset vauvat ;) Tietysti ulos punnertaminen voi olla haastavaa....?

Tekemisestä Kiitos lepovinkeistä, mutta kun en jaksaisi enää levätäkään, sitäkin oon jo tehnyt niin paljon... :D Mutta ehkä loppua kohti lepo maistuu koko ajan paremmalta :)

Täällä on ollut mieli vähän maassa, kun on niin iso ikävä pientä, eikä jaksaisi enää odottaa, että pääsee aloittamaan vauva-arjen. Ajatukset pyörii koko ajan vain vauvassa ja tuntuu ettei mitään muuta ajateltavaa ole, eikä oikein oo mitäään tekemistäkään. Nyt oon myös paljon pelännyt sitä, että kaikki ei menekään hyvin. Pelottaa vauvan menettäminen tai se, että pieni ei olisi terve. Neuvola-aikakin siirtyi ensi viikolle, kun täti oli tullut kipeäksi. Mies syyttää tästä olosta hormoneja, ehkä pitäisi vain uskoa sitä... :D Pahimmillaan tätä odotusta voi olla edessä vielä 8 viikkoa, joten vielä ei pitäisi liikaa turhautua odottamiseen. Mutta silti, pää meinaa hajota.... Toivottavasti tää on vaan joku vaihe!

Ootteko ajatelleet käydä vyöhyketerapiassa tai kokeilla muita "kikkoja" synnytyksen käynnistämisen jouduttamiseen lähellä laskettua aikaa? Mie haluisin kovasti kokeilla vyöhyketerapiaa, kun sitä on joka puolella kehuttu ja luvattu sen myös helpottavan synnytyskipuja kun kroppa on jo etukäteen rentoutunut käsittelyn jälkeen. Onko kellään kokemusta tai tietoa, että kannattaako? Joko sen uskaltaa rv 37 täyttyessä aloittaa?

Kärsimätön Oliviaa 34+2
 
Viimeksi muokattu:
olivia täällä kans jo kovasti odotellaan vauvaa saapuvaksi! Ikäväkin vaivaa aina välillä! Pelottaa myös että jos jotain vielä sattuu...Pitäisi kai vaan yrittää ajatella positiivisesti että kaikki menee hyvin!
Synnytystä odotan innolla,varsinkin jos saisin synnyttää alakautta! Nyt en enää niinkään odota sektiota kuin aikaisemmin. Saattaisi jopa pieni pettymys tulla jos sektiolla mennään,mutta kunhan poitsun saa turvallisesti maailmaan niin aivan sama!

Meillä ois taas ens to neuvola ja sitten seuraavalla viikolla äippäpoli. Munuaislääkäri soitti perjantaina ja lupaili että ehkä sitten synnytyskin on lähempänä! Toivottavasti!! Mulla oli ne valkkarit taas pissassa noussu ja nyt kun verenpaineetkin nousussa niin alkas olla jo ajankohtasta,viikkojakin on sitten ihan mukavasti. Ja eihän ne samana päivänä käynnistele/leikkaa.

Nyt aamukahville!

kaktuspiikki ja tyyppi 33+2
 
pitkästä aikaa jos ehtis kirjottelemaan, ens viikon neuvolalääkäriä oon kovasti odotellu ja jännittänytki kun saa kuulla painoarviota. Mullehan viime neuvolassa terkka mittas että vauvan pää on 2vk näitä viikkoja isompi ja reisiluuki on ollu kokoajan isompi, tieten tulossa pitkä vauva...

nyt kun viikkoja alkaa kertymään niin selvästi alkaa synnytys mietityttään enempi, tähän asti se on menny vähä niinku että kun ei aattele niin ei hätää. Minä oon aatellu sitä vyöhyketerapiaa, toivon kovasti että jos ei ole syntyny laskettuun päivään mennessä niin käynnistettäis mutta ennen kaikkea toivosin luonnollista starttia niin aattelin kyllä tuhlata siihen useemman käynnin verran.

nimistä ootta jutellu, meillä esikoisen nimi oli päätetty hyvin helposti koska se oli molempien mielinimien kärjessä ja kakkosen mini oli mulla ollu mielessä lapsuudesta asti ja se nyt sattu niin että rimmas hyvin esikoisen kans, ja jos nyt tulee poika niin sen nimi on ollu tiedossa esikoisen syntymästä asti, mutta jos tulee tyttö niin ei mitään hajua, mulla ei ole yhtään tytön nimeä joka miellyttäis tällä hetkellä siksipä uskon että terkan kans nähtiin kuin nähtiinki ultrassa poika, eihän meille voi syntyä tyttö kun ei ole sitä nimeäkään vielä mielessä...=)

imetyksestä: esikoista imetin 1v3kk joista viimeset kuukaudet oli vain ilta ja yö tissiä, ja kuopusta imetin 1v1kk ja sama homma, imetys on loppunu lapsen omaan tahtiin ja minun kyllästymiseen ja väsymiseen yöimetykseen, tuttia ei ole kumpikaan suostunu syömään eikä pullosta varsinkaan. oon vähä laiskan luontonen ja imetys on kaikkein helpoin tapa minulle ruokkia vauva =). mulla oli kuopuksen ollessa 5kk norovirus ja en voinu juoda enkä syödä reiluun vuorokauteen ja sillon maito loppu kun seinään ja soseita vasta harjoteltiin niin ei siltikään suostunu juomaan pullosta, mulla meinas tulla sillon jo hätä mutta onneksi heti kun pysty juomaan, palautu maitoki.

Minä en oo tehny vielä mitään kotona vauvan tuloon valmistautumisessa varsinkaan mistään sairaalakassista puhumattakaan, nyt hokasin että kohta rapsahtaa jo 32 täyteteen että kaitpa pitäs jotain jo haaveilla.

minä luulen että mulla on joku tulehus tuola alapäässä kun niin kurjat oltavat, hiivalta ei vaikuta, onneksi on lääkäri tiistaina, aikapaljon on minusta supistellu ja kohdunsuulle satuu aika-ajoin, saapa kuulla senki että onko muutoksia supistuksista johtuen tullu. muuten oon ihmeen hyvässä kunnossa tällä hetkellä, pitäs tieten käyttää hyväksi tämä hyvä olo ja siivota vaikka sitä kotia, kurja jos kohta ei sitte pystykkään.

jeps vaan eikun hommiin
 
Moikka :)

Juu, noi kalat tuolla mua tosiaan aina aamusin ensimmäisenä kukonlaulun aikaan huutelee nostaan takapuolen ylös, hiukka raivostuttavaa! ;)

Mulla kuopuksella meni kans pää yläkäyrillä. Yhdessä ylimääräsessä ultrassa loppuraskaudesta anto jopa sellasen mitan et tyttö ois hedelmöittyny ennenku edes silloset kuukautiset oli alkanu :p Ja hänel itseasias se pää menny nyt koko ajan yläkäyrillä ja aina pipoo ostettaessa huomaa, miten iso se on. On siis todella sopusuhtasen näkönen pää ja oikeen kauniin mallinen, mut jostain sitä ympärysmittaa jännästi tulee =) Synnytykseen ei vaikuttanu. Mut täysin terve tyttö siis! Ja muuten kooltaan pieni; lyhyt ja hoikkanen.

Mulla perjantaina neuvolantäti sai jotenkin "peläytettyy" et tosiaan täs aletaan oleen aika lähellä synnytystä. Ja nyt sit onkin oikeen urakalla ja laskuun pyykkikone laulanu ja sain noi pienet 50-56cm vaatteet pestyy. Vitsi et niit oliki paljon! En muistanukaan miten kauheesti niit oli. Noh ainakaan ei tartte lähtee vaateostoksille.. Tosi tyytyväinen oon et sain jotain tehtyy :)

Muistan kyllä ton Oliviaan ja Kaktuspiikin tunteen tosta, ettei millään malttais odottaa. Mulla oli se viime raskaudessa, kun esikoinen oli kuitenkin jo niin iso, et hänest ei sillee "vaivaa". Kyl oli kämppä puhtonen lattiast kattoon :D Ja muistan kans sen, etten mäkään mitään aloillani malttanu maata. Mut sen tosissaan tajuu jälkeenpäin, kun sitä pikkulapsiarkee elää, et kannattaa todella nauttii kaikesta, et saa rauhas tehdä. Koska oikeesti, jopa vessassa käynti ei tuu jatkos oleen mikään itsestäänselvyys ja vähän myöhempää aikaa aatellen, nauttikaa myös siitä et voitte pitää vessan oven kiinni.... ;) Nauttikaa pitkist suihkuist ja siitä et voitte mennä just sillon ku teit huvittaa. Nauttikaa myös siitä et voitte laittaa vatteet sillon ku teit huvittaa, eikä se veny puoliin päiviin vaan sen takia et ette yksinkertasesti ehdi niit aikasemmin laittaa.. Ymmärrätte kyl hyvinkin pian mitä tarkotan :)

Ihanaa kun mies laitto kuopuksen nukkuun ja mä sain hetkeks tulla vaan rötvään tähän koneelle. Nyt taidan kuitenkin siirtää tän takamukseni hetkeks viel tonne sohval. Mukavaa sunnuntaita!!

kaarja 34+0
 
Ihanan aurinkoinen sunnuntai :cool:

Eilen olin tyttöjen kanssa iltaa istumassa ja voi hitsi, kun ois tehny mieli juoda lasi (tai kaks) punaviiniä :p Mutta nollalinjalla olen asian suhteen..kerkiihän sitä sitten vaikka ens kesänä :D Tolleen muiden seurassa vaan tekee mieli vaikka muuten pärjää hyvin ilman!

Ei mulle mitään kummempaa asiaa nyt olekkaan..kuhan tulin lukemaan uudet tekstit :) Voikaa hyvin!!

Biba ja tytsky 31+3
 
Tänään parempi päivä ku eilen..onneks! Eilen pamahti oikee lapaluu aamul pukiessa jumiin, sattu ku päätä käänsi tai kättä liikutti...jalois ja käsis aivan järkyt turvotukset (rupes jo jalois kiristeleen nuppiluitten kohalta), leukaluu rupes paukkuun ja häpyluuta jomotti! Ja lisäks viel ihan järkky väsymys! Tottakai oli isäntä ja appiukko töissä meijän pihamaalla joten heidän ruokinta&kahvitukset mun hommaa...lapset tappeli ihan kokoajan ja jännitin tekemiäni voileipäkakkuja et kuin onnistu ja kelpas...
Onneks tänään tuntuu paremmalta..vaikka veto pois, varsinkin vasen jalka turpee ja neidit tappelee joka asiasta...

Mietin et koska ois aika rupee pyykkäämään pikkusen vaatteita..? Joteski tuntuu et aikaa viel vaikka kuinka mut toisaalt vilisee viikot ohi ihan kiitämällä...just poksu edellisen kerran ja parin päivän päästä taas!
Pitäiskö tänään ottaa rauhallisemmin ja raahaa ne laatikot tohon pihamaalle ja nautiskella auringosta&lajitella vähän kokojen mukaan. Meillä kun oman kaivon kanssa tääl ongelmia niin mietittiin äitin kanssa et pesiskö hän ne pyykkituvallaan..

Yksistä tuplarattaista tein nyt tarjouksen..katotaan kuin käy... Noi siis käytetyt Emmaljungat.. Mut jossei osu tolla hinnalla mulle ni mietitään sit taas uusiks.. Vielki vähä mietityttää millaset...eikä ketään tuttu tunnu mielipiteitä asiaan tarjoavan vaikka oon kuvia näyttäny ja kysyny heidän kantaansa.. :/

kaarjan kalat sitte on ilkeitä ;) Antais sun nukkua :LOL:

Nimistä ei olla nyt keskusteltu..kyllä ehdotukseni miehelle annoin muttei kommentoinut (tapansa mukaan) oikein suuntaan tai toiseen.. Tai no, sano se muistaakseni jotain sen verran et ettei se nyt ihan kamalan pahalta kuullostanu.. (toi on jo aika paljon häneltä :D )

kaktuspiikille mitoista..et siel 3d:ssä sano muistaakseni et meillä pää yläkäyräl ja reisiluu alakäyräl..mutta kuiteski merkkas et keskikäyräl kasvu menee.. Mietinki et tuleeks sielt joku isopäinen ja tappijalkanen pikkumies.. No, katotaan mitä sanoo kasvusta sitte synnytystapa-arviossa.. Ens vkolla neuvola josta pitäis lähete sinne saada.. Hmm...jos sinne laitetaan lähete ni antaako ne sitte sielt ajan vai varataankohan se ite?! Laskeskelin että se aika saattais just olla niihin aikoihin kun esikolla alkaa se eskari! Ja jännitän sitä alkuhulinaa jo nyt...!
Ja sä taisit aiemmin kysellä niist öh..mikskähän niit sitte nimititkään..!? Siis luulen et tarkotit sellasii ärsyttävii nahkalärpykkeitä (luomia?) joita mulle ainaski tullu kaulaan ja nyt ruvennu muuttuun ihan ruskeiks..ärsyttäviä!

Pallukka se kertoi laihduttaneensa paljon...itellä alkanee hiljalleen synnytyksen jälkeen sama urakointi. Kovasti oon pelänny et miten mahtaa sille löllölle nahalle käydä..palautuuko yhtään pienemmäks enää lainkaan..! :O

Juups...josko sitä site hilautuis vaikka pihalle...
 
Ei tämä oo ennee toellista! koko päivä menny vötkyillessä! heräsin 10,söin aamupalan ja nukahin sohvalle,heräsin 15,kävin koneella ja tein ruuan nyt taas tuntuu että voisin rueta nukkumaan...siis minä luulin että tämä 24/7 väsymys ois jääny sinne alkuraskauteen! |O
pyykkäämsestä onnes se on tehty! Ja kaikki muukin valmiina. en kyllä tässä olotilassa jaksas tehä yhtään mitään!

Poitsun kassiin pitää vissiin laittaa varulta isompaa vaatetta,siellä on nyt 50 koon setti,jos varulta 56 tai 58 laittas? vai meneeköhän liian isoksi??

Jooh,eikun sohvalle...
 
Jei...osa yksi suoritettu! Eli lajitteluhomma...äiti hoitakoot sitte seuraavan vaiheen eli pyykkäyksen :)
Ja pakko sanoa et kyllä on Eemelillä vaatetta! Että kyllä varmaan eka vuos (ellei nyt ihan kamalan hirmusta tahtia kasva) ni pärjätään! No ekat 6kk ainaski..
Tai ihan sitä 50cm vaatetta ei tainnu olla ku parit kappaleet..mutta 56cm jonki verran ja 60/62cm hirmusesti...samoin 68/74cm..
Vähän kyllä kummastutti että mihin on kadonnut kaikki 80cm-> vaatteet?! Onko ollu niin tyttömäisiä että laittanu muka kaik etiäpäin.. Nuoremmalla nyt käytössä n.90/100cm ja kyllähän neki taitaa melko tyttiksii olla.. Nooh, jospa sitte pyytäis pukilta ja syndelahjaks vaatteita :) Kerkiihän niitä..

Juups..herkistelystä taas tän päivän kertomus: eli tulostelin niitä kummikortteja (juu..en oo saanu niitäkään viel tehtyä vaikka monesti meinannu..) ja mietin sitte et oispa kiva laittaa viel erikseen miehen siskolle runo jolla pyydetään häntä sylikummiks (heille siis pariskuntana yhteinen runo kummiks pyytämiseks)..ja rupesin sitte runoilemaan..ja eihän se rimmannu alkuun lainkaan! Ja sitte ku sain rimmaan ni kuullosti joteski oudolta joten soitin isännälle töihin et tyhmä&turhanpäivänen kysymys, mutta miten nää sanat nyt kirjotetaan kun kuullostaa niin hölmöiltä...ja luin sitte runoa hälle...ja rupes ääni väriseen ja nyyhkytys alko..! Kirosin ääneen ja mies repes nauraan..eikä siit lukemisest oikein meinannu sitte tulla mitään..enempi tais tulla kirosanoja ku kiukutti oma hempeily ja isäntää vaan nauratti :D Mutta sain ku sainki tekstit tulostettua..nyt pitäis leikkaa ja liimaa viel vähän :)

Ja väsymyksestä kaktukselle et jeppis..mieli tekis itekki välil nukkuu koko päivä vaan..meil tosin heti tulee kaamee taistelu tai joku roikkuu vieressä että mahdottomuus se täällä on... Siispä yhdyn täysin kaarjan sanoihin; nauttikaa te jotka vielä voitte! On sitte kyseessä mikä vaan pienikin asia! Kyllä sitä sitte myöhemmin kerkii kaipaamaan niitä pieniäkin taukoja ja omia hetkiä..
 
Vyöhyketerapiasta haluan kommentoida, että olen jokseenkin taipuvainen uskomaan sen tehoon :D Esikoista yritimme alulle yht. 3vuotta, lähinnä ovulaatiossa häikkää oli. Esikoisen ollessa 1v2kk aloin käymään vyöhyketerapeutilla ja hetimiten kuukautiset säännöllistyivät (tosin lopettelin myös imetystä) ja raskaaksi tulin siis kun tuo esikoinen oli 1v7kk. Koko tuon 5kk ajan kävin vyöhyketerapeutilla, joka käsitteli "aivolisäke/munasarja" alueita, ensin kävin tiheämmin ja lopulta n. kerran kuussa vast.otolla. Tiedä sitten oliko tuosta apua, mutta mielestäni ei ollut paha sijoitus, vaikka samaan lopputulokseen olisi tultu muutenkin. Synnytyksen käynnistämiseen uskon tuosta vyöhyketerapiasta todella olevan apua. Ja jos joku siihen lähtee, tuskin kaduttaa, saahan siinä itselleen mukavan rentoutumishetken, jos ei muuta :) Ilmeisesti myös tuo vadelmanlehtitee olisi yksi konsti jouduttaa synnytyksen alkamista tai ainakin vahvistaa kohtua kyseiseen touhuun...

Itse en nyt sitten näitä konsteja uskalla lähteä kokeilemaan, ennen kuin poitsu kääntyy perätilasta oikein päin (jos kääntyy). Muuten olisin kyllä ainakin vyöhyketerapiaa kokeillut, etenkin kun esikoinenkin syntyi vasta 42+2.

Huh, enää 6 vk laskettuun aikaan, melko hurjaa! Tuntuu että aika loppuu kesken ja että vasta oisin tajunnut, että meille tulee vauva! Sittenhän myös kesää jäljellä enää 6vk:a! Harmittaa tuon pimeän ajan alkaminen jo nyt. Jotenkin tuo syksy ahdistaa tänä vuonna enemmän, toisaalta se ehkä korostuu nyt, kun miettii kaikkia käytännön asioita, kuten tulevia valvomisia, ja pelkoja synnytystapahtumaan liittyen. Esikoinen syntyi keväällä ja jotenkin vaan se valoisuus toi energisyyttä, iloisuutta ym. huolettomuutta arkeen. Olen siis jokseenkin altis myös reagoimaan näihin vuodenaikoihin ja säätiloihin, vaikka miten paljon vauvan tuloa ja uutta arkeakin odotan! Toivottavasti, ei tule voimakkaita hormoniheittelyjä tähän kaupanpäälle enää :D

Semmoista nyt,

Bastet ja tyyppi rv 34+1
 

Yhteistyössä