Täällä alkoi pahoinvointi reilu viikko sit, ja viikolla tuli vähän oksenneltuaki. Perjantaina ostin nää pahoinvointirannekkeet, enkä enää uskalla ottaa pois! Nää helpottaa pahimman olon, eikä tule yökkäiltyä muuten kuin jos on liian nälkä. Eikä sillonkaan tule mitään. Yölläki on nää ranteissa ja kunnon painaumat tullu. Suihkussa oon käyny ilman näitä, ja kyllä pelotti!
Joo, eli siis pahin olo menee näillä pois, mutta ei silti sitä jatkuvaa kuvotusta ja sitä, ettei tee mieli mitään ruokaa vaikka kuinka nälkä ois.
Ääh... Oikeesti musta on tullu ihan kamala valittaja, ja jos tätä joutuu vielä viikkoja kestämään, niin en tiiä, jaksanko enää ikinä tätä alkuraskauden krapulaa!! Oonki katkerana puhunu miehelle, että saispa seki osan näistä oireista niin voitas molemmat kärsiä.
Meillä ei tapahtunut tää raskautuminen kovin helposti, vuos yritettiin ja olin miettinyt, että jos ei tästä tärppää niin otan yhteyttä lääkäriin ja tutkitutan itteni. Edellisellä viikolla plussauksesta vielä itkin katkerasti elämän epäreiluutta.
Ja ei kenenkään pidä kokea siitä syyllisyyttä, jos raskautuu helposti tai vielä vahingossa! Vaikka kuinka mua ärsytti yrittäessä kaikki raskaanaolijat, niin tiedostin kokoajan, että kyseessä oli mun oma ongelma eikä ne ollu siihen yhtään syypäitä.
Liikunnasta, mä en oo pystyny enää liikkumaan ihan vaan tän kaameen olotilan ja väsymyksen takia. Kerran yritin käydä salilla, ja se sen jälkeinen olotila oli ihan karmea, joten se siitä toistaiseksi.
Tämmönen valitusjuttu tällä kertaa.
7+0 (Jee!! Ja torstaina varhaisultraan.)