Olen seurannut ihanan vilkasta keskustelua kyllä, mut vähemmän itse kirjoittanu. Pitkästä aikaa vähän uutisia: meillä oli rakenneultra ja siellä kaikki hyvin.
Sukupuolikin saatiin tietää, mut se taitaa vielä olla (poikaystävän mielestä) top secret.
Hassua kyl tos sukupuolen kuulemisessa: mullehan tärkeintä oli, että vauva on terve, ja etukäteen aattelin, että sukupuolen tietäminen auttaa siinä, että tää raskaus alkaa tuntua konkreettisemmalta (niinku auttoi). Mut sit kun kuulin sukupuolen, niin olinkin haikea, ettei se ollut se toinen. Ja samalla tajusin, että ihan sama, kumpi sukupuoli, niin olisin ollu haikea, ettei se ollut se toinen. Ihan hassua.
Kaikkea ei voi saada.
Tsemppiä
@Ninnu118 Toivottavasti rauhottuu vuoto, tärkeintä tietty, että vauva porskuttaa edelleen.
Mä en tosiaan vieläkään voi sanoa tuntevani liikkeitä. Oon alkanu kyllä silleen tajuta, että jotain tuolla on, esim kun jotkut asennot epämukavia tai yhtäkkiä alkaa kummasti rakkoa painaa, ja ehkä pari kertaa tuntunu sellanen ilmakuplan poksahtelu. Mut mitenkään erityisen tiedostavaa ei tää mun liikkeiden tunteminen ole. Lisäksi lainasin kaverin kotidoppleria viime viikolla, enkä mä saanut kyllä sykettä (muun kuin omani) mun läskimahan läpi sillä kuulumaan. Siksi oli myös tosi helpottavaa nyt ultrassa nähdä, että vauvalla kaikki hyvin. Tosi rauhalliselta tyypiltä se kyllä vaikutti, ei mun mielestä paljoa pyöriskellyt. En tiiä, johtuuko siitä, että mun ultrat aina ollu lounaan jälkeen, minkä takia se köllii siellä lounastorkuilla, tai onko sieltä tulossa sellanen hirmu yökyöpeli (kuten äitinsä)
vai super aamuvirkku (kuten isänsä)
, jolloin vilkkaimmat geimit on käynnissä silloin, kun mä vielä koisin. Istukka on joka tapauksessa takana, joten pitäis ilmeisesti alkaa pikku hiljaa tuntua. Mut hirmuisen pikkuinenhan toi vielä on - oliko pään halkaisija korvasta korvaan jotain 4cm ja reisiluu 3cm - niin ei nyt ihme, ettei ne muksautukset mitenkään kovasti tunnu.
Niin ja siis mulle kätilö sanoi nt-ultrassa, että olis hyvä olla 20 rv:a täynnä ennen rakenneultraan menoa, jotta näkyis mahd hyvin. Ja niin nyt sit olikin.
Mut joo, tervetuloa kaikille rakenneultran tälle puolelle.
Nyt jotenkin tuntuu, että vaikka loppuun asti tietty vähän jännää ja murehtii kaikkea, mikä voi pieleen mennä, niin nyt tässä siirtyy sieltä alkujännityksen puolelta varsinaiseen odottamiseen.
Ja varmaan kohta tuntuu siltä, että aika loppuu kesken kaikkien valmisteluiden/hankintojen tekemisessä, koska mitäänhän ei tietenkään ole vielä aloitettu.