Syksyllä tai talvella yrityksen aloittavat :) vol.2

Anzzu ei kannata jättää ehkäisyä ellei ole asiasta varma. Kannattaa rauhassa miettiä asiaa.

Silla Kait 70 neliöön mahtuu neljäkin ainakin vauva-aikana kun me meinattiin mahtua vauvan kanssa meidän 50 neliöiseen kaksioon B)

Ikäeroa meillä on 2v 2kk, mun mielestä oikein passeli :heart:

Tupakoinnista en ole itse ikinä polttanut, mutta mies on polttanut ja lopettanut ennen tapaamistamme. Poltti n. 8 vuotta. Onneksi on lopettanut, olisi kyllä tavatessa ollut iso miinus...

 

Meillä ikäeroa 1v 2kk. Mies nuorempi

 

Meillä on ikäeroa 1v6kk ja mies on vanhempi

 

Meillä ikäeroa miehen kanssa 1v 4kk, mies on vanhempi.

Kyllä vauva-aikana mahtuu pieneenkin asuntoon ja sopu tilaa antaa.

Meillä on yks tuttava perhe jossa nuorin täytti juuri vuoden, meidän lapset on olleet ihan innoissaan kun ovat saaneet "vauvan" kanssa puuhailla.
Olin yks ilta kävelemässä meidän nuorimman kanssa ja totesi lenkillä että "äiti, mä en jaksa olla enää pikkuveli, mä haluun olla isoveli" Kerroin tuon sitten miehelle eikä kommentoinut sitä juuri ollenkaan.

Lähden laittaa lapsille ruokaa kun oltiin pari tuntii puistossa leikkimässä.

 

Meillä ikäeroa miehen kanssa 4 vuotta.

Mulla tänään siis kp2 kun eilen alkoi menkat. joku mainitsi että pitäisi odottaa yksi kierto ennenkuin alkaa yrittämään, miksi näin? meillä mies todella innoissaan meidän yhteisestä projektistä eikä malttaisi odottaa, vauvakuume sielläkin.
ensin ajattelin etten oviksia käy miettimään mutta nyt jotenkin kuitenkin mielessä käy ovistestien osto

 

Hmm .. huomasin että meitä on kolme jättänyt viikon sisällä pillerit pois. Hauskaa

 

Sitä suositellaan sen vuoksi, että lasketusajan määrittely olisi helpompaa, pillereiden jälkeen ovulaatio voi tapahtua vaikka jo kp 6 tai vasta kp100.. koskaan ei tiedä millainen kierto on pilsujen jälkeen.. Ja kuulemma hieman saattaa olla suurempi keskenmeno todennäköisyys, ilmeisesti kohdun limakalvo voi olla hieman ohut, mutta en tiedä miten paikkaansa pitävä on.. mut me emme aio välikiertoa pitää, tosin ei luomumahdollisuutta juurikaan ole..

Eli vaan yritystä päälle ja peukut pystyyn

 

Meillä mies 4kk minua vanhempi.

Tsemppiä yrityksen aloittaneille!

Ja vaunujen pohdiskelijoille, meillä on Emmaljungan Edge Duo Combit (vai miten päin noi nyt meni) ja oon ollut tosi tyytyväinen! Vajaassa vuodessa ei ole tullut kulumisen merkkejä, joten hienosti menee vielä joskus uudella tulokkaallakin. Ja isona plussana on se, että vaunukoppa ja ratasosa on erikseen! Me like

Unille! :wave:

 

Möhköfantti -tyhjennysvuoto alkoi just.
Greta85 -juu täällä sitä ollaan samassa kerhossa

Eilen miehen kanssa juteltiin tästä meidän projektista ja hän oli huolissaan että menee liian yrittämiseksi ja sitten tulee isoja pettymyksiä. Eli me aloitellaan ihan hissukseen... Saa tulla jos on tullakseen. Kun sais omankin pään samalle tasolle, on vaan niin innokas olo...

MinkuK -juu kyllä me tänne mahdutaan sitä on vanhemmiten tullut vaan niin itsekkääksi sen "oman tilan" suhteen.

Tosin just mietin että meidän makkari on niin pieni että sinne ei saa mahtuun lastensänkyä ja vauvelia en uskaltais meidän väliinkään ottaa.. Mies nukkuu niin levottomasti ja puhuu unissaan kaiket yöt Mikä on toisinaan ihan hauskaa... välillä saa kunnon naurut kun se keskellä yötä on laskostamassa kalsareitaan ja ihan muissa maailmoissa.

 

Olen uusi täällä, kaiketi vauvahaaveilijoiden joukkoon vielä mahtuu?

Meillä olisi tarkoitus aloittaa yrittäminen tuossa syksyllä, alustavan suunnitelman mukaan lokakuussa jäisi pillerit pois. Itse olen -79, mies -77 ja ihan ihkaekasta muksusta kyse...

 

LittlePony Tervetuloa, lisään sinut listaan

Meille tulee koira, 2v uros noutaja ens kuun alussa

 

Onnea möhkikselle tulevasta tulokkaasta Nyt ei kerkiä enempiä kommaileen! Hipshei! :wave:

 

Nyt kp 13-14, oiskohan...? noh, joka tapauksessa, kolmena päivänä ovistesti selvästi negatiivinen.. Mutta ei mikään yllätys..

Kauhea väsymys päällä.. sunnuntaina käytiin koiruliinia katsomassa, miehellä kun ei ole ajokorttia, se tietää mulle 5 tunnin ajomatkaa.. Lauantaina käyn koiruliinin kotia hakemassa ja yksin ajelen taas koko matkan.. Tai onhan mulla loppumatkasta wuffe mukana :heart: Eilen olin töissä 7-21 (piti olla vaan 7-15) ja nyt taas töihin lähössä.. Mut ens viikon tiistaina alkaisi LOMA.. (mikä ihme se oikein on?!?)

Devi Thanks

 

Littlepony Tervetuloa mukaan kuumeilemaan...

Möhkis Onnea uuden perheenjäsenen kanssa.

Me käytiin lauantaina katsomas Turus purjelaivoja, ihan kiva reissu. Sunnuntaina juhlittiin pojan 6 vuotis synttäreitä.

Eilen sit kaupoilla käydessään sorruin ostamaan muutaman vauvan vaatteen, ovat sit sellaisia mitkä sopii molemmille :heart: ,ei vaan voinut vastustaa.
Nyt sit miehelläkin iski vauvakuume kun näki ne pienet söpöt ja ihanat vaatteet. Odotellaan nyt kuitenkin sinne lokakuuhun ja sit aloitetaan hoidot.

Eipä tässä sen enempää nyt ulos nauttimaan viimeisistä lomapäivistä ja auringon paisteesta
:wave:

 

Kiitos tervetulotoivotuksista!

Tänään oli hirveä hinku mennä kirppikselle katsomaan vauvanvaatteita, mutta sain hillittyä itseni (nojoo, on mulla jo tekeillä neuletöinä vauvan töppöset ja takki...)

Hassuinta tässä on, että itse ajattelin etten koskaan lapsia hankkisikaan mutta kun miekkonen haluaa, sai sitten puhuttua ympäri ja nyt olen ihan innoissani ajatuksesta. Niinhän se on, ettei koskaan saa sanoa ei koskaan

 

Möhköfanttikselle onnea tulevasta koiruudesta :flower:

Kyllähän minä tiedän, että ei liian usein heti nappaa yk1:llä, mutta olisihan se niin kivaa.. Tekisi mieli käydä ostamassa niitä ovistestejä, mutta vielä olen malttanut mieleni. Nyt siis mentäisi kp8, mutta jänskättää tosiaan minkälainen tästä ekasta kierrosta pillereiden jälkeen tulee..

Tervetuloa LittlePony!!

Munkin tekisi mieli ostaa jokin vauvavaate vähän niinkuin onnea tuomaan maskotiksi :heart:

 

Greta85 -samoilla fiiliksillä liikkeellä tuon yk1:n kanssa. Jännittää ja hirvittää. Toisaalta toivois ettei vielä onnistuisikaan ja toisaalta taas että onnais.. Saas nähä meneekö tuttu ja turvallinen kierto ihan sekaisin nyt ku ei oo pillereitä :|

 

Möhkis mikä noutaja? Meillä on 6-v sprinkku ja spanielit ja noutajakoirat kiinnostaa kovasti.

Saatin eilen uus sohva kaupasta kotiin =) Ihanaa. On sitä odotettukin kun ikinä ei oo ollu rahaa ostaa.

 

Heippa!

Täällä ollaan anoppilasta mökkireissulta "kotiuduttu", tai oikeastaan välimatkalla vielä ollaan..mutta nettiyhteyksien päässä

Kutsuja oon väkerrelly ja vielä pitää rukata tekstit uudestaan, hienot tulee! Pakko kehua :heart: Ihan tosi, olen niin surkea kaikissa käsitöissä ja muuta sorminäppäryyttä vaativissa jutuissa (mukaanlukien askartelu)..että oon oikeesti todella tyytyväinen noihin! Tuli hienommat kuin kuvittelin!

Meillä on ikäeroa se seitsemän vuotta, mies siis vanhempi. Ja voin sanoa, että näin sopii kyllä todella hyvin. Saman ikäisissä itse törmäsin siihen, että aina olivat jollain tapaa niin mammanpoikia..tai siis sattumalta mun kohdalel tuli ne tyypit, jotka ei ehkä olleet kovin elämää kokeneita mielestäni. Ja sellainen ei mulle oikeen passaa, kun itse olen jo nuorena itsenäistynyt ja kokenutkin vähän yhtä ja toista..niin en vaan jaksa sitten sellaisia ihmisiä, joilla on asiat vielä tyyliin tiskauksestakin hukassa..kun ois kaikkea muutakin elämässä Mies on myös tosi nuoren näkönen, tutustuessamme miehen piti näyttää mulle PAPERIT, että uskoin hänen olevan viisi vuotta vanhempi kuin mitä arvelin Mutta kaveripiirissä on ikäeroja suuntaan ja toiseen enkä ite näe ikää mitenkään erikoisempana asiana. Tärkeämpää on ylipäänsä olel henkisesti tarpeeksi kypsä, muttei kurttuinen :saint: Eli pilkettä silmäkulmassa, sillä selviää.

Mulla on tässä osa unohtunutkin, mitä piti vastailla. Viikonloppuna pääsis kotiapäin ja on ihan mukava jo mennäkin. Vaikka kyllä mökkimaisemat on niin hienot, että kaipaan kovasti sinne.

Mites täällä menee? Minä näin jotain tosi kamalaa unta, joka liitty jotnekin lastenhoitoon. En enää muista mitä..mutta olin unessa siis ihan täysin urpo ja uusavuton ja en osannut yhtään lasta hoitaa. Nauratti aamulla herätessä, että ei kukaan tuollainen sentääs voi olla jos on omasta lapsesta kyse (tai toisenki) B)

Ja tervetuloa uusille! Sekä tsemppiä yrittäville :heart:

 

Hellou taas B)

Olen jotenkin laiska kirjottelee näin helteellä, mistä lie johtus... Nyt aattelin pitkästä aikaa kirjotella kuitenki

Tuosta ikäeroasiasta: mun mies on mua 3,5 vuotta vanhempi (-83) ja mielestäni ikäero on just sopiva. Ei liian vanha eikä liian nuori minulle. Ennen miestäni tapailin joitakin -86 ja -87 -syntyneitä ja sit -81 syntynyttä ja ne ikäerot ei pelittäny. Noi nuoremmat oli liian nuoria, ainakin silloin (n. 6v sitten) ja sit tuo vanhempi oli liian vanha kokemattomalle silloin 17v tytölle. Tän -83 syntyneen kanssa olenkin ollut jo yli 5v ja hän saa mut tuntemaan itseni prinsessaksi tai kuningattareksi :heart:

Nyt olen kotosalla ollut. Käytiin sunnuntaina hakemassa appivanhemmilta niiden mazda kun ne osti uuden auton. On hyvä ja tilava auto, mahtuis hyvin enemmänkin kuin kaksi matkustajaa... Ja sellainenkin ihana uutinen, että mies saa jatkaa kassamyyjän hommia nyt syksyllä koulun sivussa Mieheltä loppuu tukikuukaudet - enää yksi jälellä - ja jostakin on elantonsa revittävä. Työsuhde kestää vuoden loppuun, ainakin näin alustavasti. Se on toisaalta hyvä, koska mies voi lähempänä vuodenvaihdetta alkaa etsiä oman alansa töitä.

Tosin huolestuttaa tää työtilanne. Pohjois-Karjala emni Lapin ja Kainuun ohi ja täällä on nyt prosentuaalisesti korkein työttömyys. Toki ollaan valmiita muuttamaan, mutta tietotekniikan insinöörejä ei varsinaisesti revitä kouluista töihin Huolestuttaa... mutta jos saisi edes jotakin töitä, jollei oman alan.

Miten muuten te ja teidän miehenne? Oletteko oman alan töissä vai teettekö jotain ihan muuta? Oletteko tyytyväisiä nykyisiin töihinne vai haluisitteko vaihtaa paikkaa?

Sit vielä loppuun ilmotus. Mun opiskelukaveri synnytti eilen iltapäivällä pienen tytön :heart:

 

Tosin huolestuttaa tää työtilanne. Pohjois-Karjala emni Lapin ja Kainuun ohi ja täällä on nyt prosentuaalisesti korkein työttömyys. Toki ollaan valmiita muuttamaan, mutta tietotekniikan insinöörejä ei varsinaisesti revitä kouluista töihin Huolestuttaa... mutta jos saisi edes jotakin töitä, jollei oman alan.

Miten muuten te ja teidän miehenne? Oletteko oman alan töissä vai teettekö jotain ihan muuta? Oletteko tyytyväisiä nykyisiin töihinne vai haluisitteko vaihtaa paikkaa?

Meillä on siitä hyvä tilanne, että mies on yrittäjä ja hänellä on töitä, joista todella pitää. Ainoa huono puoli, että tuossa koneensuunnittelussa nyt tahtoo vain olla sitten talouden mukaan menevä tilanne..ja voi olla rakennemuutos tulossa..jos ei ehkä tässä taantumassa/lamassa, niin tulevaisuudessa. Mutta aikoopi tuosta vähän eri hommiin pikkuhiljaa mennä..tai siis oman alan hommiin, mutta tavallansa eri suuntautuneisuutta..eri laitteiden suunnittelua siis suomennettuna Minä taas saan nakilla työpaikan, koska sairaanhoitajaksi opiskelen.

Luulen, että joudutte ehkä tuonne Helsingin tienoille lähtemään, jos töitä ei tule. Tai johonkin muualle vähän isompaan kaupunkiin..ehkä Tampere, Oulu jne..jos ei Helsinkiin tahdo. Mulla ainakin on useampi ystävä, joka harkitsee/on lähtenyt kotipaikkakunnalta aika kauaskin. Joskus vaan alalla ei ole todellisia mahdollisuuksia työskennellä sieläl, missä ehkä haluaisi asua..ja jos ala on tosiaan hyvä ja kiinnostava ja siihen on istuttu kauan koulun penkillä..niin ei varmaan monia kiinnosta tehdä sitä ns. huonompaa hommaa sitten.

Itse olisin valmis muuttamaan miehen perässä sitten muualle, jos näin joskus pitäisi tehdä. Yhdessähän sitä perhettä pystyssä pidetään =)

Ja työasioista, että monelle on tärkeää saada edes jotain työtä tosiaankin. Pelkästään työttömänä olo on erittäin kurjaa ja passivoivaa, varsinkin pitemmällä aikavälillä. Mulla ystävä otti vastaan vähän alempia hommia, eli sihteerijuttuja, vaikka onkin parempi koulutus. Ja sanoi, että on kuitenki tosi mukava jotain tehdä. Ite huomasin, että hällä ainakin meni parisuhde paljon huonommin, kun hän oli työttömänä. Ei viihtynyt ollenkaan ja turhautti sekin, että kun just valmistu surkeimpaan tilanteeseen hänen alallaan. Ja joskushan voi sitä ns. huonompaa paikkaa pitkin kivuta parempaan paikkaan firman sisälläkin! =)

Meillä ei muuten tuohon autoon mahdu ollenkaan sitten lapsi. Tai mahtuisi, jos ei olisi koiria. Eli farkkuun pitää vaihtaa.

(Terrorisoimpa palstaa nyt oikeen urakalla, kun olen linjoilla )

 

Teve kaikille.
Täällä vietetään kesälomaa vähän alakuloisissa tunnelmissa.
Rupesin lauantaina juttelemaan vauva-asiasta miehelle, ja mies pudotti yhtäkkiä POMMIN niskaani. Hän ei halua suunnitella liikaa, ja haluaa katsoa sitten vuodenvaihteessa onko valmis toiseen lapseen. Eli takapakkia tuli niin että tärähti. Loukkaannuin ja saatiin aiheesta sitten riitakin aikaseksi. :'( :'( :'(
Mies sanoi että nyt tällä hetkellä hänestä tuntuu,että tuossa yhdessäkin on jo tarpeeksi tekemistä, haluaa edetä päivä kerrallaan eikä suunnitella asiaa etukäteen kamalasti.Onhan esikoisemme aika rasittavassa uhma-iässä, mutta en nyt sanoisi että meillä mitenkään raskata elämä tällähetkellä on... En tiedä miten suhtautua, tosi surulliseksi tulin. Tää vauvan kaipuu on mulla niin mieletön, ja nyt pelottaa, etten toista saakkaan. :'( Olo on neuvoton ja vähän masentunutkin. Meidän tyttömme on 3 ja puoli vuotias, ja olen kuumeillut toista lasta jo kolmen vuoden ajan. Saankohan toista koskaan? Miksi muut miehet haluavat lapsia, mutta omani tekee tästä tällaisen vaikean asian??

Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Kaikki kokemukset ja neuvot ovat tervetulleita!
Eli taustailen nyt ja käyn kertomassa miten asia etenee vai eteneekö mihinkään.

 

Miten muuten te ja teidän miehenne? Oletteko oman alan töissä vai teettekö jotain ihan muuta? Oletteko tyytyväisiä nykyisiin töihinne vai haluisitteko vaihtaa paikkaa?

Mie olen lähihoitaja (valmis) ja opiskelen kätilöksi. Olen töissä ollut vanhuspuolella neljä vuotta ja nyt tän kesän synnytysklinikassa. Mies on suurtalouskokki ja töissä Mäkkärillä.. Itsellä alkanut tuntua, että kätilön työ ei ole sitä mitä tahdon, enemmän kiinnostaisi pelkkä lapsettomuuspuoli kun salitoiminta.. Salissa olisi harjoittelua väh. 16 vkoa, hieman olen pähkäillyt voisiko muuta kautta työllistyä lapsettomuusklinikalle..

Ja ehkä hieman kaipuu kokeilla jotain muuta, olen 15 vuotiaasta asti lukenut hoitoalaa, joten tahtoisi tietää mihin muuhun pystyy..

 

Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Kaikki kokemukset ja neuvot ovat tervetulleita!

No ei sama tilanne, sitä ekaakaan lasta ei ole.. mutta mies ei ole mitenkään kovin iloisesti tätä vauva-asiaa ottanut vastaan.. Eli voipi kestää ennen kuin suostuu hoitoihin, joka meille on aikaslailla pakollinen tie..

 

mikä noutaja? Meillä on 6-v sprinkku ja spanielit ja noutajakoirat kiinnostaa kovasti.

Onnea uudesta sohvasta Sileäkarvainen noutaja tuleepi ylihuomenna

Sitten vähän valivalivirttä... Tällä hetkellä on menossa poskiontelotulehdus ja virtsatieinfektio.. Kaksi eri antibioottia kuurina.. Muutenkin ihan loppu, ei huvittaisi mikään..

.. ja eilen voitin pokerista reilu 200e ilmaispelistä, oujee.. B)

Niin ja yks tuttu on ehkä raskaana ja minua se vituttaa.. Ymmärrän, että tuskin te ymmärrätte, mutta tuntuu vaan että kaikki muut poksuu paksuksi ja ite ei.. :headwall: