Syksyllä tai talvella yrityksen aloittavat :) vol.2

Joo-o kyllä möhkis on ihan oikeessa eli sterilisaatio tuli tehtyä kuusi vuotta sitten ja nyt haluaisimme vielä niin sanotun iltatähden. Purku mahdollisuutta ei ole koska toimenpiteestä on aikaa. Ainoa vaihtoehto on koeputkihedelmöitys ja sitä nyt lähemme sitten yrittämään. Onneks hoidot on tuttuja kun olen käynyt munasoluja luovuttamassa.

:flower: LÄMPÖISET SYNTYMÄPÄIVÄ ONNITTELUT MÖHKIKSELLE :flower:

 

Heips,
meillä ollaan nyt tosiaan ekaa kiertoa ilman pillereitä, mutta yritys on vielä "jäissä". Tullut miehen kanssa kaikenlaista vääntöä ja säätöä tämän projektin suhteen... Saattaapa olla että ruvetaan yrittään vasta syys tai lokakuussa.
Eli mä nyt totuttelen elämään ilman hormoneja ja täytyypä käydä ostamassa kumeja kun ei sitä voi täysin ilmankaan olla...

Tsemppiä ja onnea kaikille yrittäjille Täällä on niin mukava käydä lueskelemassa teidän kaikkien kirjoituksia ja jännäämässä tuleeko kohta jollekin erityisiä uutisia.

 

Ihanaa kun jotkut jaksavat niin aktiivisesti kirjoitella. Itse olen aika laiskimus Ensimmäinen työviikko "loman" jälkeen takana. Kovin on asiat töissä sekaisin. Reilusti yli puolet lapsista ovat uusia päiväkodissamme ja luulimme, että lapsiryhmät ovat jo selvästi jaettu mutta ei tietenkään. Hyvä kun itse tietää missä ryhmässä työskentelee. Tosi noloa selittää vanhemmille, että tämä on nyt lapsenne ryhmä ja antaa lokeropaikka kun pomo sitten seuraavana päivän sanoo, että kertokaa vanhemmille ryhmäjakojen olevan vielä alustavia. Siis WTF :kieh:
No eipä tämä henkilökohtainen elämäkään loista sujuvuudellaan. Muutto siis syyskuussa ja yhen yhtä laatikkoa tai kaappia en ole saanut siivottua :ashamed: Niin paljon pitää tavaraa hävittää. Mikää menee uff:lle, kaatopaikalle, ecotalliin (ottavat huonekaluja vastaan), kuka tuttu haluaa mitäkin ja tietysti mitä otamme uuteen kotiin mukaan. Siis mun pää hajoaa. Lapsilla alkaa koulu tiistaina, mut onneksi ovat isällään ensi viikon joten hän pystyy hoitamaan nuo koulukuljetukset. Voisko joku elää mun elämää seuraavat kaksi kuukautta ja minä palaan kehiin sitten kun muutto tehty :wave: Mietin tässä, että alkuvuodesta 2010 voi kutsua ekat vieraat käymään kun sisäremontti tältä erää tehty.

Nyt tulee nolo tunnustus. Kerron jotain tosi tyhmää. Eli sorruin ovistesteihin viime kierrossa. Täällä vaahtosin kuinka en niitä aio käyttää kun aiheuttaa vaan pahempaa paniikkia minulle. No ei siinä toisaalta mikään, mutta kun meillä ei ole edes yritys vielä käynnissä :headwall: Hetken mielijohteesta tarttui prismasta käteen fertest nimisiä ovistestejä kun ovat aika edullisia. Tiesin vielä, että ne pitää tehdä aamuvirtsasta joten ostin. Mulle ei sovi nuo 4 tuntia pissimättä klo12-20 välillä tehtävät kun juon niin paljon vettä päivän aikana. No tämä pöhkö siis nuo testit osti ja ei kun kokeilemaan. Tiesin, että tyhmää tuhlata rahaa turhaan, mutta tuhlasimpa kuitenkin :kieh: Halusin tietää, että tapahtuuko mulla mitään ovulaatiota kun nuo kierrot ovat niin heitelleet ja muitakin oireita tullut jotka voisivat viitata johonkin ikävään. Nyt sitten ällö tunnustus :ashamed: Olen huomannut nyt kesän aikan, että minulla kasvaa pari tummaa karvaa rinnoissa. Toisillahan niitä voi kai olla mutta minulla ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Myös mahassa olen huomannut karvojen rehevöitymistä ja tummenemista. Kuukausi sitten löysin leuasta yhden tumman karvan :x Eli mieshormoonia taitaa kehossani jyllätä. Tämän kaiken seurauksena nuo ovistestit ostin, vaikka tiesin, että ne voivat näyttää väärin suuntaan ja toiseen. Epäselväksihän tuo tulos lopulta jäikin....
...kp 10-14 negaa näytti. Sitten testejä olikin vain kaksi jäljellä. Apteekissa muuten vain käydessäni huomasin onni merkkisiä ovistestejä jotka myös pitää tehdä aamuvirtsasta joten ostinkin niitä. Siis n. 35 euroa käytin turhaan testeihin viime kierrossa Tein suraavana aamuna eli kp 15 tuon onni merkkisen testin ja nega oli. Kp 16 ja 17 tein molemmat testit yhtä aikaa kun halusin verrata eroja. Niinhän siinä kävi, että kp 17 antoi onni selvän plussan eli testiviiva vähän kontrollia vahvempi ja tummempi, mutta fertest antoi vain hivenen haaleamman testiviivan. Kontrolliviiva jäi juuri hitusen vahvemmaksi. Sittenhän nuo fertestit loppuivatkin ja seuraavana päivänä kp 18 tuli onni testiin jo haaleampi testiviiva kuin kontrolli. En tiedä noiden testien herkkyyksiä. Menkat alkoivat sitten kp 29. Epäselväksi siis jäi, että ovuloinko vai en. Kyllä voi ihminen olla tyhmä :headwall: Tässä kuussa jäi testit apteekin ja kaupan hyllylle. Mun menkat heittelee niin että alkukeväästä lähtien on joka toinen kierto ollut yli 40 pv pitkä muut sitten alle 30 pv. Tarkalleen näin mennyt: 47, 24, 44, 28. Kesäkussa oli noita ihme välivuotojakin, mut sen jälkeen ei niitä onneksi ole ollut.

Tässä kuussa on kumit jätetty yöpöydän laatikkon ja mennään keskeytetyllä eteenpäin. Nykyäänhän jo tiedetään, että touhutipoissa ei siittiöitä ole, mutta eihän tuo silti varma ehkäisykeino ole. Viime kesänä menimme 3 kuukautta tätä samaa keinoa käyttäen ja ei pettänyt. Ensi kuussa ehkä jo annetaan mennä ilman estoja, mutta katsotaan nyt. Ilmottelen jos yritys käynnistyy aikaisemmin kuin lokakuussa. Nyt ruoan laittoon ja sitten lapsille uusia koulureppuja ostamaan.

Tervetuloa kaikki uudet kuumeilijat ja yrittäjät :attn: Jännää odotella uutisia jo yrittäviltä :heart:

T. pöhkö adama

 

Tilanne katsaus:
Mä aloin tänää miettimään sitä kun klinikalta täti lupas huomenna (maanantaina) soitella sitä aikataulua ja ekaa käyntiä et millaisella aikataululla me itse olemme valmiita menemään... Sitä on jotenkin niin kauan miettiny ja halunnu et nyt iski sellanen jännitys

Noihin ovulaatio testeihin saa kyllä rahaa menemään. Mä en niitä oo koskaan käyttäny. Toisille niistä on paljonkin apua.

En oikein muista mitä mun piti kirjoittaa eli mukavaa sunnuntai illan jatkoa kaikille.... =)

 

Heip ja onnea vielä möhkikselle :flower:

Täällä on tehty koko vkl viimeistä kesäkurssia ja sain onneksi valmiiksi. Aika vaikee kurssi oli.

Minäki varmaan ostan yhtä sun toista testiä, joten tuskinpa adama olet ainoa näihin sortunut Mulla on suorastaan mielenkiintoa noihin kaikkiin testihommiin, oon vähän tämmönen, innostun kaikesta.

Tänään tulee onneksi Taru sormusten herrasta, niin voi vaan istua sohvalla. Jospa sais miehen hetkeksi hieromaan, tai oikeestaan "hakkaamaan" noita hartioita, niin ois hyvä. Mullon nimettäin tosi kipee hartiat ja kädet (!!) noista kouluhommista.

Tsemppiä kaikille yritykseen, mukava seurata :heart:

 

Moikka kaikille!

Huuh, meillä on ollut sellaisia öitä että olen taas miettinyt yöllä että "onkohan musta tähän uudelleen?" Mieli tuntuu vaihtuvan joka toinen päivä, välillä huomaan ajattelevani että laitan jotain jemmaan seuraavaa vauvaa ajatellen ja välillä tuntuu, että tässä yhdessäkin on tarpeeksi Pitäis varmaan vaan olla raskaana niin ei tarviis enää miettiä

Ystävä sai muutama päivä sitten pikkuisen tytön, täytynee mennä kylään kasvattamaan vauvakuumetta. Ne on niin helppoja silloin kun vielä syövät ja nukkuvat B)

Ekat menkatkin tuli pillereiden lopettamisen jälkeen, tosin ehkäisy käytössä vuoden loppuun. Saa nähdä, millaiseksi kierto tasoittuu..

Onkos täällä muita, joilla vauvat/taaperot vähän tuppaa välillä valvottaan?
Rauhallista yötä kaikille!(myös meille,heh)

 

Teargas Kyllä mäkin olen miettinyt noita yö heräämisiä ja valvomisia. Me kun ollaan saatu suht rauhassa nukkuu yöt. Välillä on kausia, jolloin meidän nuorimmainen valvottaa öisin.
Mulla on samanlaisia mietteitä et onkohan musta tähän enää, kun nuorinkin täytti jo kuusi vuotta. Nyt pääsee tavallaan niin helpolla ku osaavat olla omatoimisia. Sit kuitenkin koko ajan on mieletön vauvakuume eikä se yhtään helpota ku oon töissä päiväkodissa ja pienten puolella :heart:

Ristiriitaisia ajatuksia, mut eiköhän ne selkene syksyy kohden mentäessä

Meillä on alkanut mieskin puhumaan vauvasta ja miettii kovasti et jos tärppää vaik marraskuussa niin koska jään sit äippälomalle ja mitä kaikkee pitää kerkii tekee ennen vauvan tuloa. :heart:

Hyvää yötä kaikille |O

 

Heippa kaikille!

Ja tunnustaudun myös laiskimukseksi kirjoittamisen saralla , mutta ahkerasti lueskelen juttujanne.
No onpa tässä kyllä tullut viime viikot touhattuakin niin kaikenlaista, että ei oikein ole ehtinytkään. Ja poitsu on viime aikoina niin kovasti vaatinut huomiota, joten ei pitkiä aikoja ehdi koneella olla.

Meidän poitsu tulee tiistaina 11kk ja huomenna aamulla kuuden jälkeen lähdetään ajelemaan kohti helsinkiä. pojalla on synnynnäinen pehmeän suulaen halkio, jonka korjausleikkaus tehdään tiistaina. Huomenna mennään sisään osastolle. Hiukan painaa kyllä tuleva koitos mieltä.. kun nyt meillä on iloinen, terve ja normaalisti kehittyvä poika, jonka elämään halkio ei vaikuta ollenkaan ja arki sujuu loistavasti.. ja nyt sitten on mentävä sekoittamaan koko pakka! argh.. mutta leikkaus on tehtävä. halkio voi vaikuttaa tulevaisuudessa puheeseen.

Mutta, kun tästä on päästy, voidaan alkaa odotella 1vee syntymäpäiviä ja silloinhan sitten tapahtuu muutakin jännää, elikkäs ehkäisyn jättäminen...iik!

Teargas meidän pojalla on kyllä kausia, jolloin heräilee öisin. Riippuu paljolti kehitysvaiheesta. Ihan aluksi oli todella vaativa.. puolivuotiaaksi saakka heräili 0,5-2h välein, kunnes päätettiin tehdä lempeä unikoulu ja vierottaa tutista. ja siitä se nukkuminen sitten onneksi lähti ja kaiken kaikkiaan nukkuu kyllä hyvin, en valita. mutta saapa nähdä, heittääkö nukkuminenkin nyt sitten häränpyllyä leikkauksen jälkeen.. kumpa ei!

Mutta nyt pakko mennä jo petiin miehen kainaloon, kun aamulla niin aikainen herätys!

Jälleen toivotan kaikille jo yrittäville paljon tsemppiä ja tsempit ne on kai paikallaan kuumeilijoillekin

Palaan asiaan vasta noin reilun vkon päästä, kun kotiuduttu sairaalasta ja saatu arki takaisin raiteilleen. Mukavia viimeisiä kesäpäiviä kaikille! :wave:

 

Suhveli, onnea leikkaukseen! Eiköhän tuo ihan oikein ole leikata, itestäkin tuntuu jo pelkästään nielurisojen kohdalla, että olisivat voineet vanhemmat antaa leikata ne. Nyt on sitten kurkku usein kipeä ja muuta, ilmeiessti nuo nielurisat auttavat tuota asia.a Mutta en vaan saa ite oikeen tuota hoidettua, siis ei kiinnostais yhtään se paranemisprosessi. Mutta luulen, että suositeltavissa leikkauksissa hyödyt ovat mahdollisia haittoja suuremmat, näin yleisesti ottaen.

Kyllä munkin täytyy sanoa, että oma vauvakuume alkoi "epäilyttämän" vilkaistessa uusinta Vauva-lehteä. Siinä oli 22-vuotias nainen, jolla oli muistaakseni 7kkn ikäinen lapsi ja oli raskaana. Ei koulutusta, mutta opiskelupaikka oli sentään amkissa. Ja eronnut. Eli kyllä tossa tuli mieleen, että entäs jos itselle kävisi noin ja olisi se koulu tosiaan kesken. Toisaalta ei tulisi mieleen tehdä huonoon tilanteen lasta, mutta tilannehan voi äkäisesti muuttua 9 kuukauden aikana. Tai mitä jos toinen vaikka kuolee/tapaturma tms..kaikkee tulee mietittyä. Toisaalta mulla jää aika vähän koulu kesken, että jos voin vaikka tehdä opinnäytetyön äippälomalla, niin mulla ois luultavasti enää harjoittelu jäljellä (ja ehkä pari kurssia, toivottavasti ei enempää). Mutta joo. Kyllähän sitä tulee mietittyä, että entä jos sitä tai tätä tapahtuu. Toisaalta miehellä on esim. työkyvyttömyysvakuutus, koska on yrittäjä. Eli saa tietyn könttäsumman rahaa, jos ei ole työkykyinen jne..en musita tarkempia ehtoja. Ja meillä o myös henkivakuutukset, jos toinen kuolee, niin taas saa könttäsumman rahaa. Toisaalta ne summathan on suth pieniä, jollain 20 000e ei nyt kamalasti mitään tehdä. Järjestetään hautajaiset ja sitten jää ehkä turvaan pesämunaksi jonkun verran (vaikka en nyt puhu mistään ökyhautajaisista, vaan pienistä hautajaisista...en euromäärissä enää tiedä paljos ne maksaa).

Olenpa positiivisella tuulella taas Eiku oon oikeestikki superpositiivinen, mua vaan jäi jotenkin vaivaamaan tuon naisen tilanne tuosta Vauva-lehdestä, toivottavasti hällä hyvin menee nuo asiat. Ja onhan toisaalta opiskelu, ainakin useissa sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa (en muuten enää muistakkaan oliko se toisen tason vai amkin opiskelupaikka, anyway) joustavampaa monesti kuin työelämä. Ainakin amkin tasolla. Tosin en tiedä sit noista toisen asteen jutuissa, niissä yleensä on vähän tarkempia nuo läsnäolot.

Mitä minä tässä taas jorisen B) Taitaa olla kahvin paikka, nukuin aika huonosti yön ja heräilin siihen, että oli super kuuma jne.

Onko teillä koirallisilla, varsinkin jos vähä isompaa on, tapana käyttää koiraa pyörällä lenkillä? Meillä on sellainen tilanne, etten oikeen vapaana voi täällä pitää (tuossa on metsä, mutta siellä käy paljon muitakin koiria ja jopa lenkkeilijöitä pikkukinttupoluilla) ja pienempi ei jaksa kovin pitkästi kerrallaan mennä. On pikemminkin nuuskija, kuin matkaa taittava. Ja isompi selkeesti kaipais noiden nuuskulenkkien lisäksi vielä vähän riehakkaampaa menoa. KOkeilin tossa pyörällä menoa ja hyvin meni. Mietinki, että pitäisköhän hankkia semmonen vehje, jossa se koira voisi mennä mukana. Tiedä sitten. Mutta sellainen ois varmaan turvallisempi. Noh, menee kokeilun vuoksi kyllä noinki. Koira ainaki tuntu tykkäävän siitä ja pidettiin välillä kävelynuuskutaukoja ja tämmöstä. Ja on paljon rauhallisempi tossa, ku esim jos lähtee hölkkään koiran kanssa, niin sit hepuloi ja on niin jänskänä että Tosin ite en lenkkeillä voikkaan, kun mun polvet eivät siitä tykkää.

Joo, nyt minä meen sinne kahvia juomaan.

 

minä ilmottaudun mukaan :wave:
meillä on kaksi lasta, tyttö5v ja poika 3v(kohta 4) ja oikeastaan kesän aikana on kypsynyt ajatus että haluttaisiin kolmas, no minä enemmän kuin mies mutta on hänkin jo ajatukseen tottunut. Yritys aloitetaan tuossa syyskuussa, katotaan miten innokkaista ollaan, sillä meillä ei ole mitään muuta ehkäisyä ollut käytössä kuin kumit. Haaveissa olisi kesävauva. :heart:
Mulla vaan on tuo välilevynpullistuma ja odottelen sitä leikkausaikaa, jonka piti olla jo toukokuussa, mut enää en sen takia ala siirtämään haavetta tulla raskaaksi, kerkiihän tässä vielä sitte joskus jos vielä tarvis on niin siellä leikkauksessa ja tiiä vaikka se menisikin ohite :saint:

Mut näin ilmottaudun mukaan mikäli vielä mahtuu :wave: onnea kaikille yritykseen

 

Tervehdys taas kaikille täältä aurinkoisesta Itä-Suomesta B)

Nyt on sitten hammaslääkärin tarkastuksessa käyty ja tulos oli 5 pienenpientä reikää :kieh: Hieman ärsyttävää, mutta onneksi ei tartte viisureita ainakin tällä erää enempää kiskoa irti
Hampaat saan kuitenkin nopeesti kuntoon. Eka paikkausaika on jo 19.8 eli ens viikon keskiviikkona. Sanoi paikkaavansa multa kaksi kerralla, koska ne reiät todella ovat pienenpieniä. Suuhygienistille sain hammaskivenpoiston 31.8. Hampaat saanen siis ihan kuntoon vielä syyskuun aikana Riippuen yleislääkärin (17.8.) arviosta, saattaisimme siis alottaa yrittelyn jo syyskuussa Ei pidä silti liikaa innostua... Vaikka kyllä mä aika paljon innostuinki ja kävin heti hampilääkärin jälkeen ostamassa muutaman seksikkään alusvaatteen itselleni ja miehelle kiihokkeeksi...

Onko teillä jo suunnitelmia ite yritystä varten sille, miten aiotte pitää homman mielenkiintoisena? Alkkareita? Tuoksuliukkareita? Romantiikkaa? Tanssimassa käymistä? Yms?

Kieltämättä huolestuttava tilanne tuolla Metsätähtösen lukeman Vauva-lehden nuorella äidillä. Itseäkin kyllä jännittää miten kaikki menee. Mä vasta opiskelen. Musta pitäs tulla pappi ja työnäkymät on aika hyvät. Tosin työ on sellasta, etten mielelläni sitä ihan pieniin lapsiin yhdistäisi, koska on ns. hengellinen työaika. Siksi haluisin perheen opiskeluaikana. Saan teologian kandin paperit keväällä, jollei ihmeempiä satu ja sen jälkeen toivottavasti jäisin vuodeksi äippälomalle. Sitten vauvan kanssa jatkaisin opintoja. Yliopistossa se on todella helppoa, koska pakollisia läsnäoloja mulla ei tämän vuoden jälkeen tule olemaan kuin vasta soveltavassa harjoittelussa himpun ennen valmistumista.

Mutta mun mies opiskelee myös. Hänellä alkaa nyt syksyllä viimeinen vuosi AMK: ssa ja hänestä tulee tietotekniikan insinööri (ohjelmointi). Toisin sanoin kummallakaan ei ole vakituisia palkkatuloja. Toisaalta mies voi keväällä aloittaa työelämän kunnolla kun opinnot päättyvät. Toisaalta näin lama-aikana työnsaanti on koko Suomessa varsin epävarmaa.

Sitten taas toisaalta mullahan saattaa olla tosi vaikeeta tulla raskaaksi (gynen mukaan). Mieshormonitaso oli ainakin sillon teininä koholla -> karvankasvu ja epäsäännölliset kuukautiset. Mun työtilanne valmistumisen jälkeen olis kohtalaisen varmaa ja papin työssä on vain etu olla hieman vanhempi. Jos saisin 2 lasta ja molemmat opiskelun aikana niinkuin toivoisin niin olisin 27-28v valmistuessani teologian maisteriksi ja saadessani mahdollisen pappisvihkimyksen. Parisuhde meillä on mallillaan. Ollaan yli 5v oltu yhdessä, joista reilut 4v asuttu yhdessä ja 2v naimisissa. Mulle tulee syksyllä ikää 23v ja mies täytti kesäkuussa 26v. Mitään teinivanhempia ei siis todellakaan oltaisi ja aikaisimmillaankin oltais vanhemmiksi tullessa 23 ja 27v. Mieskin voisi kai aina jotakin töitä tehdä. Monena kesänä on kassahommia tehnyt (poislukien viime kesän, jolloin suoritti ammatillisen harjoittelun) ja miehiähän otetaan mielellään kassoille, koska on niin naisvaltainen ala. Tietenkin toivosin, että mies sais niitä inssin hommia, mutta olen hieman epäileväinen... Mies olisi hommassa hyvä, mutta tietotekniikkaihmisiä tulee paljon joka tuutista koko ajan... :/ Toisaalta sitä on tässä elämässä huomannut, että kaikki järjestyy. Joskus eri tavalla kuin itse on ajatellut, mutta kuitenkin Ja luotan, että asia on Korkeimman kädessä ja hän antaa meille lapsen, jos niin on tarkoitettu

Silti ihan uteliaisuuttani kysyn teidän mielipiteitänne? Alkaisitteko lasta yrittämään meidän tilanteessamme?

 

En kaikkea kerkeä lukea, sen verran kiirusta tässä. Mutta tuosta elämäntilanteesta.

Milloin on ideaali tilanne aloittaa vauvanyritys? Ei sitä voi tietää. Ei taloudellisuus anna vauvalle parempaa tulevaisuutta kuin rakkaus.

Me oltu miehen kanssa 8kk yhdessä, mies osa-aikatöissä (tienaa noin 900-1000e/kk) ja mulla opintoja vielä edessä vuosia. Tosin yksi ammatti jo taskussa. Ei todellakaan niin sanottu täydellinen tilanne, mutta mikä olisi? Se, että odottaisimme kymmenen vuotta JOS tilanne paranee?

Kiitoksia onnitteluista Sain hävitettyä kotiavaimet hittolainen.. tulin niillä kotiin synttäribileistä, mutta minne ne sitten laitoin, ei hajuakaan...

 

Niin ja kävin tänään omalääkärillä. Ollut alavatsakipuja (munasarjojen kohdalla) ja kohtu tuntuu "laskeutuneen", yhdyntä todella kipeää.. Lääkäri otti pyynnöstäni papan, mutta sanoi spekulatutkimuksessa, että näyttäisi kun olisin pitkällä raskaana.. No testasin pari vkoa sitten enkä silloin ollut, toivottavasti en nytkään (toivottavasti sen vuoksi, kun tuli synttäreillä otettua paljon, kun ei pitänyt olla raskaana ja sen vuoksi kun papa otettiin).. Laittaa kuitenkin kiireellisyysluokka 2 lähetteen KYSn naistentautien polille, koska kuulemma todella erikoisen oloinen kohtu/kohdunsuu.. Ikinä ennen ei ole ollut mitään vastaavaa.. Pitäisi 8-30pv päästä olla aika, eli varmaan elokuun lopussa ja sieltä ehkä suoraan sitten lapsettomuuspuolelle jonoon, saa nähdä..

 

Varsinkin, kun olet r86 saanut jo gyneltä palautetta siitä että lapsen yrittäminen varmaankin kestää..niin kyllä tuossa tilanteessa aloittaisin. Toisaalta myös itse haluan aloittaa opiskelun keskelle, opiskelut meilläkin on joustavampia kuin työelämä. Ja varsinkin sinulla, kun on yliopisto-opiskelut!

Mitä tulee ensi kevääseen..niin kyllä minä ainakin jaksan uskoa, että jo 2010 alkutalvesta on helpompaa taloudellisesti. Kuitenkin useilla mittareilla katsottuna maailmantalous on lähtenyt nousuun jo aiemmin, jo ihan pörssejäkin seuraamalla (ennustelee puoli vuotta etukäteen yleensä tilanteita ja keväältä on jo nousu alkanut)..niin kyllä minä ainakin haluan positiivisesti uskoa, että talous on kääntynyt nousuun jne. Tietysti mennään vielä tämä syksy alamäkeä, koska ei pakkolomat ja irtisanomiset vielä välttämättä joka paikassa näy. Ja kaikki e isiinä tilanteessa vielä olekaan. Tietysti raha-asiat aina huolettaa, mutta onneksi miehesi voi nyt tehdä edes niitä kassatöitä, jos ei heti oman alan töitä saa.

Mull aitellä käy välillä mielessä myös, että pitäisikö sittenkin odottaa tai itse asiassa vaihdella opintojen paikkoja. Eli mietin tuossa, että pitäisikö minun vaihtaa opinnäytetyön ja loppuharjoittelun paikka. Käsittääkseni näitä on mahd vaihdella, mutta pitää kysyä lisää. Koska näin ollen voisin loppuharjoittelun käydä aiemmin ja tehdä opinnäytetyön äitiyslomalla (jos olisi tärpännyt)..näin ollen olisin valmis sitten..ettei jäisi mitä luultavimmin mitään enää sitten. Tai ehkä jotain superpientä, jota voi tehdä töiden ohessa. Käytännössä tämä näkyisi niin, että ehkä siirtäisin aloituksen alkamista pari kolme kk, toisaalta olisi yksi lukukausi enemmän. Mutta pitää miettiä, kun siihen tuntuu olevan oikeastikkin vielä ikuisuus. Ja näitä mielipiteitä kysyn toki mieheltä. Toisaalta oon miettinyt sitäkin, että jos mies ei keväällä noista vauva-asioista puhu, niin pitäiskö vaan siirtää 3kk (jollon hänkin muistaa kysellä asioista)..ja näin ollen on se yksi lukukausi lisää ja aloite varmasti sieltä miehen puolelta (vaikka kaikki on jo toki sovittu) Noh, näen tutor-openi tässä alkusyksystä, niin pitää kysellä paljon näistä jutuista.

Mulla tosiaan opinnoissa on se, että päätin rohkeasti alkaa nyt opiskelemaan itsenäisemmin kun minulla on mitä ilmeisimmin jotain keskittymishäiriöongelmia. Ja mulla on mielessä siis semmoset omat tehtävä"pöydät", jossa se tekeminen vaihtuu (välilä lukee, välillä tekee muistiinpanot ja siihen sit en tiiä et mitä lisää..kun pitäis olla kiertoa). Näin ollen pysyn hereillä. Oon huomannut, etten muista luennoista mitään enää, kun me ei tehdä siellä mitään. Ja sitten häiriköin koko ajan siellä tahattomasti B) Nojoo, ajattelin yrittää päästä vähän tutkituttamaan ja kartoittamaan näitä keskittymisongelmia, että onko ne kuinka vaikeita ja jos saisin vähän lisävinkkejä vielä. Oon siis tuon tyylisesti aiemmin lukenut esim. pääsykokeisiin huvikseni matikkaa jne..ja oikeasti opin tosi paljon, vaikka oon ihan surkea matematiikassa. Mutta jotenkin mulle tuli nyt sellainen, ettei kiinnosta mitä ryhmäkaverit tosta ajattelee (meilläpäin esiintyy jopa koulukiusaamista jos joku tekee jotain eri tavalla tai on erilainen jne) ja teen tuolla tyylillä, jolla opin. Ja tuolla tyylillä jaksaa opiskella hyvin ja saan 2-3 astetta paremmat numerot! Ajattelin keskustella tostaki sen tutor-open kans ja myös siitä, jos ne ryhmä"kaverit" tosta innostuu, niin miten menetellään. Meidän omassa ryhmässä on siis useampi joutunut kiusatuksi. Mustaki on varmaan paljon puhuttu, mutta kun olin koko kevään melkeen sairaana, niin en oo itse joutunut tuon uhriksi (mitä nyt pari vittuilua kuullut kun en tullut oksennustaudissa vapaaehtoisille tunneille mutta ko tyyppi itse sairastu sitten oksennustautiin..että mietti ehkä vähän). Noh, en yhtään ihmettele tosiaan, jos terveydenhuoltoalalla on huonoa ryhmähenkeä. Tätä se tekee, kun on paljon naisia Ite en vaan viittis sanallista arkkuani aukasta ja hermostua, koska oon sitten niin kaameen ilkee, että en haluais oikeesti tuolle tasolle lähteä. Että yritän pysyä asiallisena :heart:

Möhköfanttis, minä en tiiä pitäisikö tässä kuitenkin onnitella =) Jospa kaikki olisi kuitenkin hyvin. Sanoiko tämä lääkäri yhtään tarkemmin, mitä hänen mielestä tarkoittaa "pitkällä"..eli onko se tyyliin 3. vko...8.vko..vai 20. B) Koska jos se on kuitenkin suht alussa, mitä se todennäköisemmin on jos on, niin alkoholin vaikutuksetkin ovat vähäisemmät. Toivotaan, että tuossa kohdussa ei ole häikkää. Onko sulle ennen tullut kommenttia, että olisi jotain "erikoista" tuossa? Tsemppiä kovasti :hug: Ja mitä vielä tuli tuohon, niin noissakinhan on niin monenlaista tyyppiä, että voi olla ettei omalääkäri ole kovin kokenut kohdunsuiden kanssa.

Mulla olis tänään yks tylsä tentti. Tai varsinaisesti se ei ole tylsä, koska on yks microsoftin ohjelmiston tentti, eli on siis kaikki mahdollisuudet tehdä ensin jotain hyvin ja tunaroida täydellisesti. ITe onnistun usein atk:hon liittyvissä tenteissä tunaroimaan..varsinkin tallennuksen kanssa. Eli unohdan tallentaa, kunnes painan jotain kohtalokasta nappia vahingossa Muistan joskus yläasteella, kun tehtiin jotain helpompia juttuja johonkin tyyliin wordiin tai exceliin jne..ja minähän olin unohtanut välillä tallentaa ja painoin nappia..koko tehtävä meni kuin tuhka tuleen..sanottakooon, että olin yhtä pientä hienosäätöä lukuunottamatta valmis. Ja eikun äkkiä uudestaan koko homma, oli enää vartti aikaa mut ehdin kuin ehdinkin tehdä koko roskan kiitettävästi. Hitsi, onneksi kävi tuuri. Mutta nykyisin muistan tallennella aika usein, mutta kokeissa se saattaa unohtua edelleen

Mulla ei ole vielä oikeen mietittynä, mitä keksisin miehen pään menoksi. Meillä tuo seksi on aika spontaania, niinkuin kaikilla varmaan jotka lasta ei yritä, joten sitten pitääkin varmaan muuta keksiä. Minä itehän oon "aina valmis", vähän niinku se kiuas Mutta miestä varten varmaan ostan myös jotain alusvaatteita ja mtähän muuta..luulen, että sitä hemmottelua tarvitaan yleisestikin ottaen. KUn on hyvä ruoka, siisti koti ja mukava ilmapiiri..niin sitä seksiäkin tekee kummasti mieli. Joten näihin panostan myös, ehkä teen jotain vielä parempaa ruokaa. Ite en oikeen noita liukkarijuttuja, en oo koskaan tutustunut. Mutta ois kyllä mukavia semmoset selänhierronnat vaikka aluksi..siinä voisi olla jotain tuoksujuttuja. Ainoa vaan, että se mukavasti sotkee, joten sitten pitäisi kaiketi siirtyä suihkun puolelle. Lähteekö nuo pois edes lakanoista? Toisaalta yksi hailee se ois yksille lakanoille, mutta jos sitä jatkuu vaikkapa vuoden..niin sitten niitä alkaa menemään Ajattelin jo silläkin yksinkertaisella, että teen itse alotteita enemmän. Ja luotan myös siihen, että kun harrastaa enemmän seksiä, niin siihen jotnekin tottuu ja sitä tarviikin enemmän? Älkää rikkoko tätä fantasiaa B)

Puhuit, r86, noista mieshormoneista. Tuli mieleen kun katsoin tossa jostain kanavalta eilen jotain dokumenttia, jossa oli mieshormonijutuista..tai katsoin lopun vaan. Eli olikohan se nyt niin, että jos nimetön on pienempi kuin etusormi, niin on enemmän mieshormonia. Mutta tästä en oo ihan varma kyllä. Tuota on vaan vähän vaikea mitata, koska mulla nuo sormet kylläkin alkaa eri kohdasta. Eli jos katson vaan silmillä, etusormi on pitempi..mutta jos se mitataan siitä, mistä sormi alkaa, niin sitten toisinpäin. Tai enpä tiedä. Kääk! Noh, apuva! Okei, ehkä unohdan koko tutkimuksen, tai alan muistelemaan että ne sormet olikin erippäi :saint:

Minä tästä häivyn kahvinkeittoon, etten vaan ala kohta mittanauhan kanssa heilumaan

P.S. Aamulla kun tulin käyttämästä koiria ja menin vielä takaisin nukkumaan (herättivät mokomat normia aikaisemmin), niin voi vitsit..katoin, että kylläpä mulla on maailman komein mies!! Oli niin ihanan ja suloisen ja komean näköinen siinä nukkuessa, että piti vain katsella jonkin aikaa :heart:

-Metsis

Muoks. Ja olen hyvin tietoinen siitä, ettei kukaan jaksa näitä mun viestejä lukia kun on yhteen pötköön hirveet tarinat kirjotettu

 

En ehtinyt lukea kaikkia, mutta metsätähtönen mainitsi opinnytetyön tekemisestä äitiyslomalla. Kuulostaa todella rankalta puuhalta. Itse tein opinnot loppuun äitiysloman aikana, enkä enää koskaan tekisi samaa uudelleen, vaikka olikin kyse vain ammattikoulusta. Loppuraskaudesta en voinut istua tietokoneella kun vain hetken kerrallaan, kun selkä kipeytyi ja sitten kun vauva syntyi, niin se vei kyllä kaiken ajan. Ihme että valmistuin.

Minä olen täällä tosi äkäinen anopilleni. Otti pojan yökylään, eikä kertonut, että siellä ollaan flunssassa! Tietenkin se tarttui poikaan ja viimeyönä ei sitten paljoa nukuttukaan. Nyt poika päiväunilla, mutta loppupäivä varmasti meneekin kun lohduttaa poikaa sylissä pidelleen...

 

Niin, tuokinhan vähän riippuu siitä millainen tapaus se lapsi on. Eli jos pystyy äippälomalla puuhailemaan kaikenlaista ja vauva on ns. helppo, niin sitten tiedän tuon onnistuvan hyvinkin. Mutta lähinnä siis ajatelmana, koska tuonhan voi tehdä myös äippäloman jälkeen (jolloin "äippäloma" vähän kuin jatkuu). Mutta joka tapauksessa mietin, että olisi minun tapauksessa ehkä hyvä vaihtoehto miettiä vaihtaa harjoittelun ja opinnäytetyön paikkaa, jos se tosiaan onnistuu..jolloin olisi ehkä helpompi suunnitella tuota äippälomaa. Eli jos äippälomalla ei voi tehdä, niin sen jälkeen..ja saa vielä kuitenkin opintotukia. Mutta kaikenhan ratkaisee se, että tuleeko tässä sairasteltua esimerkiski. Joten tilanteen mukaan =)

Täällä kärsitään pahasta migreenistä. Pitänee lähteä torkuille.

 

Hei

Minä suoritin opintoni lähes loppuun ja tein opinnäytetyön äitiyslomalla kohta pitäisi valmistua, kunhan yhden kurssin viimoisen tehtävän palautan tänään jos se hyväksytään, niin sitten saan paperit syyskuussa Ilman ihanien opiskelutovereideni apua en olisi AMK:sta valmistunut tässä äitiysloman aikana.. onneksi he auttoivat ja ottivat minut ryhmiin mukaan, vaikka vähän vähemmän pystyin ryhmätöihin osallistumaan Kyllä se onnistuu, mutta on rankkaa.. meinasin hulluksi tulla ja ressiä pukkas mut onneksi nyt saan paperit kaiken jären mukaan Nyt sitten sitä toista lasta yritellään jo tai silleen ei yritetä, mutta ei ole ehkäisyäkään Vakituista työtä varmaan sitten etin tässä kokoajan tai sitten äitiysloman jälkeen.. ei huvita jotenkaan siirtää lapsen tekoa sen takia, ettei ole vielä vakituista työpaikkaa ja kun mies sitä lasta tosiaan haluaa hirveästi minäkin haluan, mutta en ihan niin älyttömästi, kun on itsellä jo tuo yksi oma ihana tytteli Katsellaan, mitä tapahtuu.. heh

muoks:Kirjoitusvirheitä korjailin

 

Möhköfanttis, minä en tiiä pitäisikö tässä kuitenkin onnitella =) Jospa kaikki olisi kuitenkin hyvin. Sanoiko tämä lääkäri yhtään tarkemmin, mitä hänen mielestä tarkoittaa "pitkällä"..eli onko se tyyliin 3. vko...8.vko..vai 20. B) Koska jos se on kuitenkin suht alussa, mitä se todennäköisemmin on jos on, niin alkoholin vaikutuksetkin ovat vähäisemmät. Toivotaan, että tuossa kohdussa ei ole häikkää. Onko sulle ennen tullut kommenttia, että olisi jotain "erikoista" tuossa? Tsemppiä kovasti :hug: Ja mitä vielä tuli tuohon, niin noissakinhan on niin monenlaista tyyppiä, että voi olla ettei omalääkäri ole kovin kokenut kohdunsuiden kanssa.

En tod. usko, että olisin raskaana, koska viikkoja pitäisi oman käsitykseni mukaan olla about 35 Tosin yksi lääkäriystäväni sanoi, että voisi olla ovulaatio?!? Ei ole ikinä ennen ollut mitenkään erikoinen ja nyt itsekin tunnen, että kohdunkaula ei ole normaali. Ja ennen saatu papa normaalisti, nyt oli hankalaa.. Mutta odotan poliaikaa, sitä ennen en tee mtn..

Täällä alkanut sunnuntaina painonpudotus.. 12 kiloa olisi tarkoitus tiputtaa. Nyt BMI 26.6, tavoitteena 22.5

 

Kylläpä oli taas kirjoituksia tullut ja yritin kaikki lukea mutta voi olla et jotain meni ohikin.

Mä yritän kans hiljaksii pudottaa painoo ja on tippunutkin jo vaivaiset kolme kiloa pitäsi vaan saada vielä monen monta kiloa pois.

Odottelin eilen klinikalta sitä tädin soittoa ja olin illalla sitten tosi pettynyt kun ei ollut soittanut. Tänää sitten puoli yhdeksän aikaa aamulla hän soitti. Saatiin tämän viikon perjantaiksi aika, mies tulee mukaan ja hänestä otetaan infektio näytteet. Saadaan luultavasti myös resepti lääkkeitä varten.
Arvatkaa olinko yhestä puhelin soitosta innoissani ja tuntu etten töissä pystyny mitään tekemään. :heart:
Nyt sitten odotellaan perjantaihin ja sit tiedetään enemmän.

Aika jännä toi möhkiksen tilanne, mutta hyvä odotella sitä poliaikaa niin eiköhän ne asiat sitten ala selkiytymään. Jaksamista :hug:

 

Möhkis, no sitten Noh, jospa asiat selviää. Toivottavasti ei ole mitään kummempaa. Ihmiset on muutenkin niin erilaisia, että saattaa asiat olla ihan erilaisia toisen värkissä

Unikeiju, 3kg tiputus on kuule hyvin. Ei pidä vähätellä =)

Minä selvisin eilen siitä hemmetin tentistäkin migreenin kera! Arvatkaas, onko helpottunut olo. Mua oikeen oksetti ja silti lähin sinne, koska niitä tenttejä olisi toki ollut myöhemminkin..mutta lähempänä loppusyksyä! Eli ensinnäkin ehtii jo unohtaa (heh) ja toisennakin se jää roikkumaan..ja aina ku asiat jää roikkumaan, niin on unohdusriski meikäläisellä. Joten onpahan seki tehty, vaikka pikkasen huono olo oliki B)

Minäki odotan maanantaita, soittaa noista minun keskittymishäiriöasioista tuo hoitsu lisää. Pääsen varmaan tuota kautta nopeemmin johonkin testeihin, olisi hyvä vähän kartottaa millä tasolla nuo on. Oon kuitenni fiksu, niin oon tähän mennessä pärjänny aika hyvin (ja lukiossa oli esimerkiksi tosi aktiviinen ja osallistava opetustyyli)..ainoa, et nyt tuottaa ongelmia nuo luenno, joilla ei tehdä mittään ja muut jutut. Että jospa sitä. Nyt vasta osasin epäillä, että kyllä sitä ihminen oppii itsestään koko ajan uusia asioita =) Voin vaan kuvitella sitä tiedon ja kaiken määrää, mitä sitä oppii kun on äiti. Se on toki eri tyylistä tietoutta, mutta en minä tiiä..jotenkin minusta äidit on aina silleen tietyllä tavalla fiksuja. Ei toki kaikki, mutta suurin osa. Joillakin se voi peittyä vaikka masennuksen tai stressin alle, joten ei passaa hutkia.

Mulla on taas juttua, joka ei liity mihinkään Keskiviikkokin ois. Oon vaan tänään niin tyytyväinen tähän päivään, että taidanpa käydä napsasemassa kahvinkeittimen päälle :saint:

Tsemppiä kaikille laihdutuskuureille (tai oikeastaan terveyskuuri on fiksumpi sana tähän)..kuin myös siis itselleni! Ja yritykseen yrittäville! :heart:

P.S. Kyllä osaan arvostaa tällaista vertaistukiryhmää Kyllä kait sitä ois jo tullut hulluksi, jos ei mihinkään saa purkaa näitä kuumeiluhöyryjä.

 

Heissan kaikille ja tervetuloa uusille minunkin puolesta :flower:

Hurjasti tullut juttua kaikilta sillä aikaa kun olen viettänyt hiljaiseloa. Ihan kaikkia en kerennyt vielä lukea. Möhkiksen tilanne kuulostaa omituiselta mutta toivottavasti selviää pian. Ideaalinen taloudellinen tilanne hankkia vauva, niin ainahan sitä varmaan voisi odotella jos vielä vakaampaa. itse toivoisin että mulla ois vakipaikka, jotta olis sitä turvallisuuden tuntua, mutta miehellä onneksi on vakipaikka.

Mullakin taisi ovulaatio tulla ja mennä..ehkä.. vähän epävarmuutta sen suhteen tosin, kun testeihin sain haaleita viivoja, mutten siis positiivista tulosta ohjeiden mukaan sitten saannu.
Katsellaan ja toivotaan

Tsemppiä kaikille..

 

Moikka kaikille! :wave:

Möhkis: Mut voi siirtää yrittäviin. B) TJOT 08/09.
Monen vuoden vauvakuumeilun jälkeen täällä on pillerit nyt lopetettu muutama viikko sitten, kai tätä voi TJOTTAILUKSI sanoa En meinaa uskoa itsekkään. Mieshän oli se "jarruttelija" meillä tähän saakka. Mutta ilman ehkäisyä mennään, ja toinen lapsi tulee jos on tullakseen, ja jos niin on tarkoitus. :heart:
Tämähän on mun ensimmäinen luomu-kierto moneen vuoteen,(esikoisen syntymän jälkeen) että saas nähdä millaiseksi kierto asettuu, ovulaation ajankohdastakaan ei siis varmaa tietoa.Katsotaan..

Ps. Vaikka mies tjottailee, mä en pysty olemaan laskematta kiertopäiviä.
Nyt kp 9/28 =) Ovulaatiota odotellessa.

 

Metsätähtönen
Puhuit ammattikorkeiden joustavuudesta opintojen suhteen. En tiedä missä koulussa olet, mutta itse olen PIRAMK:ssa ja siellä ovat keksineet semmoisen ihanuuden kuin 80 % läsnäolopakon. :headwall: Perheellisellä tuommoinen voi aiheuttaa haasteita esimerkiksi lapsen sairastaessa. Meillä vielä on onnistunut hoitojen järjestelyt, kun miehen työ on joustavaa ja anoppi ja miehen sisko ovat olleet apuna, mutta ilman heidän apuaan olisi moni kurssi jäänyt meikäläisellä roikkumaan.

Ja tosiaan opinnäytetyön teko vauvan kanssa...itse en ainakaan semmoisesta unelmoisikaan tuon ensimmäisen jälkeen. Meidän neiti kun huusi elämänsä ensimmäiset 5 kk kuin palosireeni ja nukku maksimissaan 45 minuutin pätkissä. Mutta jollakin voi onnistua.

 

Mennis, opiskelen sairaanhoitajaksi..eli käytännössä opinnoista 1/3 on harjoittelua. Ja pakollisia tunteja on suhteellisen vähän, ryhmätöitä jne. itsenäisesti suoritettavia aika paljon. Eli on melkoisen joustavaa verrattuna työelämään =) Mutta esimerkiksi kun mulla oli vielä voimassa tradenomin paikka, niin siinä oli 90% läsnäolovelvollisuus=ei ollenkaan joustavaa. Nämä siis riippuu aika paljon opiskeltavasta alasta ja vieläpä amkista, että mitkä läsnäolovelvollisuudet on. Ja ei, perheellisellä ei tosiaan ole mukava, jos on hirveet läsnäolovelvollisuudet..vähintäänkin pistää sairastumaan jo pelkästään sillä, että pelkää sairastuvansa

Nuo opinnäytetyöt jne, niin justiinsa oli tuossa lehtijuttu yhdestä suht nuoresta äidistä, joka opiskeli aviomessa yliopistossa ja teki siihen päälle vielä jotain opinnäytetyötä. Aattelin siinä mielessäni, että tais olla melkonen turbodieseli koko emäntä ja varmaan aika "helppo" vauva =) Ite oon esimerkiksi ollut kamala koliikkilapsi, joten mun kans ois käytännössä melko toivotona ollut yhtä aikaa vääntää mitään muuta kuin ehkä ostoslistaa Toisaalta taas äitini erikoistui veljeni ollessa aika pieni, käsittääkseni vauvaikäinen..mutta pitäis tarkistaa, kun en tarkasti tuota muista. Tai saattoihan olla jo taapero kuitenkin. Jännä tosiaan, kun äitini joutui aikanaan maksamaan ja ottamaan lainaa sitä varten, että pystyi erikroistumaan. Nyt pääsee ilmatteeks käytännössä.

Pakko puhua vielä opinnoista, että kyllä nykysin on oikeesti paljon paremmin nuokin järjestetty..vaikka kehittämistä on. Mutta just esimerkiksi avoimet amkit ja yliopistot tarjoaa aika paljon mahdollisuuksia monille, jos sieltä löytyy sellainen sopiva ala. Mua ittee harmittaa, etten ole koskaan aiemmin tajunnut niiden potentiaalia! Tosin nuo ovatkin kehittyneet kkunnon tasolla tässä viime aikoina, varsinkin amkien..mutta harmittaa sillä, että sitä ois voinut jo opintoja etukäteen suorittaa paljon aiemmin. Mutta ei meillä opinto-ohjaajat noista ku lähinnä maininnut eikä niitä sillon pidetty vielä kovin merkittävinä. Nykysin tiedän useamman koti-äidin, jotka opiskelevat avoimessa ja ovat saaneet opinnot tosi hyvälle mallille. Aika iso etu kuitenkin, että voi edes jotain vaikka suorittaa kotosalla ollessaan (varsinkin jos ois vaikka 3 vuotta kotona), kun että pitäisi odottaa ja sitten vasta suorittaa. Voi vaikka tehdä etukäteen jotkut kieliopinnotkin, niin pääsee niistä eroon..pienet jutut kuitenki tekee ison puron. Ite inhoon kaikkia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, puh! Oon tyytyväinen, että oon saanut äidinkielen viestintäosuutta lukuunottamatta kaikki suoritettua B) Sit vapaaehtoiset kielet on asia erikseen.

Pikkuvarpuselle ja Gretalle onnea kiertoon :heart: Samoin muille.

Täällä loppu hirveet sateet..suorastaan =) Ja nokkospuskat on sitten kivasti oikeen pörhistyny, ettei meinaa mettäpoluille päästä.

Mulla on vähän levoton hetki tässä, niin en kirjoita lisää.

 

Minäkin tosiaan sh:ksi opiskelen ja teoriajaksoilla koulua on hyvinkin tiiviisti ja perusluennoilla 80 % läsnäolopakko ja asiantuntijaluennoilla oltava kaikilla. Harjoittelutunneilla myös kaikilla oltava. Plääh! Harjoittelujaksot onkin sitten asia erikseen. Onneksi on vika vuosi edessä, niin pääsee tuostakin laitoksesta eroon.