***Suurperhekuumeilijat alkuvuonna 2013***

Onnea Kristyr :heart:

Täällä kuumeillaan välillä kovastikkin ja välillä palaudun maanpinnalle kun ei kierroista tms ole mitään hajua. Ovisoireita on tässä ollut mutta ei mitään selkeää, tikkujakin tilasin omaksi ilokseni mutta vielä ei ovisplussaa ole näkynyt ja harmittaa sekin että vaikka sellaisen saisinkin niin ei saisi edes hyödyntää kun on tulossa yksi juttu missä ei olisi suotavaa ehkä raskaana olla. Mutta jotenkin tuntuu ikuisuudelta että tässä pitäisi kuukausi odotella edes varsinaisen yrityksen aloitusta: /

Ja toisaalta pelottaa sekin ajatus että mitäpä jos ei enää onnistusikaan raskaaksi tuleminen tai mitäs jos tällä kertaa kaikki ei menekkään loppuun saakka hyvin. Mutta asia kerrallaan ja uskon että teillä muillakin samankaltaisia ajatuksia mielessä joskus pyörii

Kp:t täällä jo 19/jotain? että myöhäiselle ovis jää ellei sitten ole jo ollut, tässä lähinna tutkailen omaa kroppaa nyt ja toki jos ovis olisi jo ollut niin jonkinlainen mahdollisuuskin saattaisi sitten tärppiin olla Ja jos näin olisi käynyt niin sitten luotan että nämä muut asiat järjestyy tavalla tai toisella.

Terkuin mileon

 

huip haip:wave:

Samoja ajatuksia täälläkin mileon..ja taitaa olla sama kp myös menossa 19/29
ja tuntuuhan tuo aika pitkältä |O kumma juttu...

Ikää täällä 31v niin ajattelempa tosiaan, että kuinkakohan nyt raskautumisen käy ja voinko enää olla yhtä onnekas kuin noiden neljän kanssa. Mulla on kyllä ollut raskausdiabetestä, raskausmyrkytystä jne että aika haastavia raskauksia ollut osittain nyt kun ikää vain tulee lisää niin tuskin homma helpottuu...
Odotan nyt vain niitä menkkoja niin pääsis oikeasti odottamaan ovista. Ja tällä kertaa me kyllä järkätään se pupuilu siihen ovikseen...viis töistä

ja vielä halit YAW:hug:

 

hei. täällä yksi kuumeilija lisää.=) olen 32v. lapsia kuusi. -99, -02, -05, -07, -09 ja -11. keskenmenon koin loppuvuodesta ja pian taas saa aloittaa uuden yrityskierroksen. =)

 

kiitos kaikille onnittelijoille ja mukana eläjille, olette ihania!:kiss:

joo, ultrassa käyty jo 2 kertaa, eka oli raskauden keston selvittely, kun kierrosta ei hajuakaan. ja toinen oli sitten normaali 12 viikon nt-ultra. Kaikki näyttäs olevan hyvin. Täällä tykkään edelleen notkua, noihin odottajiin en osaa liittyä. (en ole aiemmissakaan raskauksissa oikeen osannu). ja jotenkin takaraivossa välillä edellisten raskauksien ongelmat, pelottaa että meneekö kaikki hyvin..... Kaamea pahoinvointi on onneksi alkanut lievittyä, olo alkaa olla jopa siedettävä.... että jospa tässä osaisi/jaksaisi kohta paremmin nauttiakin odotuksesta. Masu alkaa kyllä aivan ihanasti pyöristyä, kohta taidan siirtyä paremmin masun paljastaviin paitoihin :heart: on siinä joku outo ihanuus kun saa esitellä massua

anteeksi omanapaisuus.... nyt ei aivot riitä taas muuhun :ashamed:

 

Tervetuloa kuumeilemaan suurperheen mamma :wave: pahoittelut keskenmenosta :hug:

Täällä päivät on yhtä hulinaa ja tuntuu, että tunnit ei riitä mihinkään vuorokaudessa! Silti tänne pääsen piipahtamaan usein.... En ole tosiaan vauvahaaveistamme puhunut kuin yhdelle ystävälleni, niin jonkun kanssahan nämä ajatukset on purettava, eikö Tasan viikon kuluttua pitäisi jo alkaa menkkaoireita ja pientä tiputtelua tulla ja en malttaisi odottaa sitä..olen huippu kärsimätön tyyppi näissä asioissa :kieh: Nyt on onneksi ihanaa kun mieskin kuumeilee ihan kympillä, hän tuntuu ottavan tämän paljon raskaammin kuin minä...siis se pettymys mikä hänellä oli kun emme pystyneet puuhailemaan oviksen aikoihin oli aika mieletön.

Hassua että sitä on alkanut taas seurata omia tuntemuksiaan ihan täysillä....vatsa ollut sekaisin monta päivää oviksen jälkeen ja iho on hyvässä kunnossa, eikä näppyjä ole ilmaantunut kuten aina tähän aikaan kierrosta. Pientä lämpöä oli maanantaina ja veto poissa.... huoh...

nyt mennään kp 20/29

 

Täältä taustalta hei :wave:
Kiitos teille, jotka toivottelivat minulle onnea työhön. Ja saattaahan se olla, että taidan vielä joskus kuumeiluketjussakin olla.. Ja nytkin hieman ristiriitaisin mielin lasken päiviä, kun jo kp37! :O Viime kierto oli 36päivää, mutta siis epäsäännöllinen, kun on vasta toinen kierto menkkojen alkamisen jälkeen ja taapero (1v3kk) siis vieläkin käy tissillä aamu- ja iltamaitoa ottamassa ainakin.

 

On tämä tarttuvaa Nyt on meinaan niitä kuviteltuja oireita ilmaantunut tännekkin.. rinnat olleet arat jo muutaman päivän, ou nou :O Eilen tuli testit postissa.. vitsit että olis malttamaton fiilis.. kaipa se ens viikkoon pitää malttaa vaan..
Tosin tällä viikolla, kun olen ollut lasten kanssa päivät kotona, niin vakavasti olen miettinyt, että jaksaako sittenkään enää yhtään "huutavaa hinaajaa" Jotenkin tuntuu, että taas on meidän tytöillä "se aika kuukaudesta"; tappelevat ja huutavat jatkuvasti ja koko ajan... hiukan meinaa käydä hermoille:headwall:
Onneksi on keskimmäisen synttärijuhlat viikonloppuna, niin ehtii kaikki tässä huushollissa vähän lepuuttaa hermojaan (paitsi minä, joka kehitän aina kaikista kkekereistäkin hemmetinmoisen stressin)

äippä

 

tii tu voikos olla mahis että olet raskaana? ihan vain ajattelin... mulla noi imetystouhut ei ole estänyt raskaaksi tulemista...hiihaa...

äippä84 mä niin tiedän mitä tarkoitat...itsekin tänään mietin että mitenköhän onnistuu oksentaminen neljän kanssa? jos niin käyp...

nyt pitää mennä....

 

Miab5: Vois hyvinkii olla. Nämä minun työkuviot selvis vasta ihan äskettäin, tässä tammikuun puolella. Ja sitä ennen yritettiin, joskaan en oikein tiennyt tarkkaan oviksen paikkaa jne. No jos on tullakseen, niin ilomielin vastaanotettaisiin!

 

tii tu toivon kaikesta huolimatta sitä plussaa sinne :heart:

YAW tiedätkö, ei sillä ole oikeasti väliä kuinka monta lasta on, jos vielä omasta sydämestä puuttuu se yksi...kaksi...Siihen on KAIKKI oikeus sitä pientä toivoa! Sanon tämän suurella sydämellä :hug: Meinasitteko te käydä lääkärillä? Anteeksi utelut...ystäväni kävi juuri lääkärissä ja tutkimuksissa kun olivat yrittäneet 1.3v toisen lapsen saamista. Selvisi, että kaikki oli hyvin kuitenkin ja ovulaatio huomattiin olevan ihan kierron lopussa ja vain hetken oli hedelmällistä aikaa. Älä anna periksi :heart:

Täällä maha on aivan turvoksissa, ihan kun menkat alkaisi .....mikä ihme mun kroppaa vaivaa nyt yht äkkiä.....grrr

 

Ja vielä piti laittaa, että minä olen menossa ystäväni synnytykseen taas mukaan. Laskettu on ihan tässä ja oma sairaalakassi pakattuna myös! Ja en malta odottaa, ei se ainakaa vauvakuumetta helpota!! Mut olen yhdessä synnytyksessä ollut aijemmin mukana niin se oli mieletön kokemus, ihan erilaista katsoa vierestä kun itse synnyttää....haah.

 

paah, täällä ei mitään ihmeellistä, en viitsi pitää ees kirjaa koopeestä ja välttelen kaikkia listoja missä mun kp:t on
On vain jotenkin niin hanskat tiskiin heittänyt olo :/ Mitä mä vingun ja rutisen että yk 11 alkoi ja oikeesti se on jo yk 12... mullahan on lapsia jo 4.
Me oltaisiin vain niin toivottu sitä yhtä yhteistä lasta miehen kanssa
Yksikin olisi riittänyt.
ISO HUOKAUS.

ja muoks: Kyllähän se sydämeen sattuu kun kuulee ystävän raskaudesta. vaikka mä sen tiesinkin... ei halunnut kertoa... eikä syynä nyt ollut se että tiesi meidän yrittäneen jo kauan. Vähän on kuin puukkoa tulisi rintaan. Kyä te tiiätte mitä tarkoitan
Nyt on aika surullinen olo ja itkettää, luopumisen tuskaa..

Niin tuttuja tuntemuksia:hug: Vaikka meillä ei oo ollut ongelmana tulla raskaaksi,mutta se että joutuu nyt hyllyttämään vauva-ajatukset ,tuo tuskaa(lohtua suo se että ollaan nyt tää vauva-asia puhuttu ja mies on sanonut ettei hänellä ole mitään vastaan että voisi vielä yksi tulla,mutta yritystä ei tänä vuonna) Ja vaikka mulla on 9 lasta,silti vauvauutiset lähimmiltä kirpaisee ja sydän huutaa;" tahtoo tahtoo"

Voimia sulle kovasti tilanteeseen ja pidetään peukkuja että tilanne muuttuu!!:heart:
Ehkä on ihan hyvä hetkiseksi yrittää unohtaa yrittäminen ja antaa vaan mennä tunteella,joskus se tuo hyviä tuloksia

 

Miab5: Vau, sehän on jännittävää, kun pääset ystäväsi synnytykseen mukaan. Sinä olet varmasti läheinen ystävä ystävällesi! Varmaan erikoista olla siellä eri roolissa, en osaa omalle kohdalle oikein kuvitellakaan. Sen sijaan imetystukihenkilöksi voisin joskus vaikka kouluttautua, olen joskus sitä harkinnutkin. Mutta meinaa vaan aika loppua nytkin kesken, kun on nyt tuo työkin ja opiskelua ja lastenhoitoa ja koululaisten koulunkäynnin ja harrastuksien seuraamista...jne jne.

Eikä oo vieläkään kp1...

 

tii tu mikä tilanne? tuliko plussaa tai tätiä? Juu ystävä on läheinen minulle ihanaa päästä jakamaan niin suuri asia taas.

Totuus voi olla oikeasti se helpottava juttu YAW silloin pääsee asiassa eteenpäin ja voi käydä tekemään suunnitelmia faktojen pohjalta. ymmärrän kyllä myös tuon, että asia pelottaa, kun ei tiedä mitä sieltä tulee. Rohkeutta rohkeutta siskoseni sanoisin :heart: se menee niin kuin on tarkoitettukin!

VK loppu mennyt taas nopeasti...odotan jo niin sitä ensi lauantaita jolloin voin laskea sen kp1 taas. Tämä väliaika on tämmöstä oleilua.....

 

Miab5: Ei ole tätiä näkynyt, ei oikein mitään tuntemuksiakaan...

 

tii tu vitsit, oletko testaillut? Nyt heti äkkiä joo

Mä viihdytän itseäni katselemalla lasten nimiä....ja haaveilemalla...opcorn:

 

Miab5: Tilasin testejä ja ne taitaa tulla vasta tiistaina. Siksi en oo vielä testaillut. Ei kai ne kaapissa säilyiskään.. :xmas: Jospa malttaisin odottaa tuota tiistaita. Kummiskin olen huomisaamuna heti testiostoksilla... Kerron sitten kun tiedän! Pelkään negatiivista tulosta. Olisihan se pettymys, vaikka minulla nyt onkin se työasia tärkeä.

Olen minäkin jo katsellut nimiä... varmaan aika moni on ainakin mielessään. Ehkä "maistellutkin" miltä kuulostaa sisarussarja lisättynä uudella tulokkaalla.

Hei, kysymys kaikille suurperhekuumeilijoille: mietittekö kuumeiluvaiheessa ollenkaan jo tulevaa synnytystä?

En ole aikaisemmin sellaista miettinyt, kun synnytykset ovat olleet helpohkoja. Nyt sitten hiipii mieleen se ikävin juttu viime synnytyksestä. Minulla ei kohtu supistunutkaan ja se täyttyi verellä, hb romahti jne. Pitäisi varmaan jutella jonkun kanssa siitä synnytyksestä. Johtuikohan se siitä, että en saanut mitään lääkkeitä..? Onko asia korjattavissa vain oksitosiinipiikillä kankkuun...

 

Minulla kp 25 ja dpo 11 ja viivanpaikka one stepin testillä tänään. Oireita olisi raskauden suuntaan kyllä ja vahvin taitaa olla nuo tissit ja niiden turpoaminen niin että vaihdoin kuppikokoa yhden suuremmaksi. alamahalla nipistelyä ja repäisevää viiltelyä, hikoilin saunassa kuin olisi vettä kaadettu päälle ja kahvi on kitkerää ollut ainakin 2 aamuna nyt. Muitakin oireita on vaikka kuinka, mutta tissit on kyllä nyt ihan suurin mikä mietityttää onko raskaana...

 

tii tu maltatkohan odottaa huomiseen, millä kp menet nyt? mut hyvältähän tuo kuulostaa jos menkkoja ei näy eikä kuulu....=) Olen aina miettinyt tulevaa synnytystä jokaisen kohdalla ja oudolla tavalla aina odottanu sitä "tekemisen" meininkiä kovasti!!!! Minulla on vain hyviä kokemuksia...en osaa sanoa mitään tuohon miksei kohtu supistunutkaan...hmm...eikö teidän sairaalassa käydä synnytystä läpi jälkikäteen? Meillä aina tehty se niin ja hyvin yksityiskohtaisesti niin ei jää eoäselvyyksiä :heart:

carolina30+ vitsit, vähänkö hienoa, onnea viivanpaikasta :heart: mikä sun kierto nyt olikaan? koska testailet uusiksi?

Täällä palstalla siis lupaavan kuuloisia plussia tulossa :heart: kivaa!!!!

 

Hei ja ihanaa alkavaa viikkoa

Tulinkin kurkkimaan joko täällä plussaillaan ja ihanaa Carolina toivottavasti viivanpaikka enteilee vahvaa plussaa!!! Itse sain kahdella perätteisellä kerralla David- liuskoilla harmaan viivanpaikan, ennenkuin muuttui punervaksi väri. Toivon kovasti puolestasi!

tii tu Voi kun testaisit tänään, jookosta Plussapuhurit!!!!!

YAW Tsempitykset tutkimuksiin! Hienolta ainakin kuulostaa sinun säännöllinen kierto!

Tytöt, minkälaisia raskaudenoireita teillä on ennen varsinaista plussaa? Tehdäänkö Gallup

Kyllä sitä synnytystä ajattelen jo kuumeilun aikana, silloin sen näkee aina niin seesteisenä ja kauniina tapahtumana :heart: Mitä se onkin Vasta raskautettuna alkaa se jännitys. Tii tu, jos yhtään mietityttää synnytys, kannattaa ottaa se puheeksi heti ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Jo puhuminen auttaa ja jakaminen muiden kanssasisarten kanssa. Minä podin synnytyspelkoa neljännen kohdalla, olin aivan varma, että kaikki menee pieleen. Onneksi minut vastaanotti maailman ihanin kätilö, oikea kanaemo ja otti minut siipensä suojaan Olisi vain pitänyt jo ajoissa alkaa keskustelemaan

Itse lopettelin oviksen tikuttamisen, kun viivat vahvenivat vasta testiajan umpeen mennessä, en ole onestepiä käyttänyt aiemmin, jotan en alkanut arvioimaan, olo oli niin Raskautetun toiveikas kun dippailin, mutta nyt kävelen taas maanpinnalla tukevasti ja odottelen uutta kiertoa alkavaksi uusin kujein.

 

Aamusella testattu niiiiin tyylipuhdas Nega.. huoh.. tätiä odotellessa siis, kyllähän mahdollisen raskauden jo näkyä pitäisi :headwall

Carolinalle toivotaan väriä roimasti viivaan!
Tiitu Ikäviä kaikki tuollaiset kokemukset, varsinkin jos ne jää mieltä askarruttamaan.. Itse jouduin tuon keskimmäisen synnytyksen jälkeen kaavintaan, kun ei lakannut millään vuotamasta, ja myöskin hb:t romahti.. Pitkään mietein myöskin asiaa, koska mitään syytä ei tuolle vuodolle kuitenkaan löytynyt. Itsellä mieltä ehkä sitten helpotti, kun tuon kolmannen synnytyksessä ei ollut mitään vastaavaa.. Kannattaa vaikka neuvolasta kysäistä, josko saisit aiheesta käydä jutustelemassa

äippä kp 27/29

 

Äippä84 ei välttämättä vielä plussa näy, odottelet vielä pari päivää :heart:

Missä kiertopäivillä menitkään nyt oliivitar ? Anteeksi höpsät utelut, mut en jaksa rullailla keskusteluja taaksepäin |O laiskiainen.

Vai että galluppia...minulla on ollut näitä "enteitä" raskautumisesta:
-alamasun paineen tunne, turvotus
-pienet vihlasut ja nippailut yllättävissä tilanteissa.
-tyttöjä odotellessa oli rinnat kipeinä alusta asti, poikien kohdalla ei mitään
-nenän tukkoisuus

siinä ainakin muuuutama....

 

YAW hyvä että meitä muitakin siis jotka ei malta pois pysyä... Toi on muuten oikeesti ihana tunne kuinka pääsee olemaan hyödyksi kavereille jotka hoitelevat muksuja tai odottavat. Kotiäidin huiippu hetket aina mulla kun joku kyselee

En ole koskaan varmaan odottanut menkkojen alkua näin kovasti...että vain pääsiis siihen viralliseen yk1...voi lauantai tule jo....ens kuussa sitten kytätään oireita niin että korvista nousee savu

 

Oireita
Esikosta ei oikeen mitään muuta kuin kk jäi tulematta.
kakkosesta ei myöskään muita oireita kun että esikko alkoi hylkii rintaa ja olin ihan ihmeissäni mistä kiikastaa kunnes anoppi heitti ilmoille että raskaus muuttaa maidon makua,onkohan kakkonen tulossa
Kolmosesta tajuton väsymys jo ennen menkkojen odotettua alkua,samoin nelkusta.
Neljännestä kyllä olisn 100% varma heti kun se kerta jäi ehkäisy pois että on alkunsa saanut ja vahva tunne vaan että ollaan raskaana.

Viidennestä eteenpäin mä oon alkanut enempi tarkkailee kehoani ja oppinut tunnistamaan oviksen ym ja jokaisesta raskaudesta mä väitän suorastaan aavistaneeni heti että raskaus alkanut,kun vaan se tilaisuus annettu(ja kun mä oon kertalaakista raskautunut 7/9 kertaa)
Mut ne viralliset oireet olleet jo ajoissa ennen kk poisjääntiä lämmönnousu ja palelu,vessassa juoksu ja väsymys ja sellainen "perhoset vatsassa"tunne

 

Tunti sitten viilsi kunnolla alapäästä ja nyt jomottelee ja kipuilee samoin kuin menkoissa... toivon ettei nyt todellakaan ala vuotamaan... en tiedä kestääkö pää nyt tätä jos alkaa vuotamaan kun itkettää muutenkin ihan kaikki nyt... Onko kenelläkään ollut tälläistä, mutta ei ole alkanut vuoto? onko raskauteen liittyvää ollut vai???? Apua, pelottaa...vuotoa ei vielä näkynyt kyllä...(toivon ettei edes näy kp 26/28 vasta)