Hei vaan kaikille!
Uusi kuumeilija ilmoittautuu mukaan. Alkuun siis tietoja, eli bigmama2013, 5. lapsi toiveissa.
Meillä siis oli se tilanne, että lapset oli NIIN tehty ja ei koskaan milloinkaan enää vauvoja meille! Vaan kuinkas sitten kävikään....????=)
Minuun iski ensin voimalla vauvakuume ja aloin siitä varovaisesti miehelle puhua, joka oli ensin sitä mieltä, että ehdottomasti ei. No melko pian hän ilmoitti, että jos parin vuoden päästä katsottaisiin ja sitten tuossa viikko sitten sanoi, että yritys voitaisiin aloittaa heinä-elokuussa
![Iso virnistys :D :D]()
olen aivan onneni kukkuloilla, mutta samaan aikaan pohdin, että olenko itsekäs, kun haluan vielä yhden lapsen?
Onko se väärin isompia lapsia kohtaan, jotka saisivat taas yhden sisaren lisää, jonka kanssa vanhempien aika pitäisi jakaa...
Viiden kanssa olisi taas hankalampaa matkustaa, eli pystyisinkö tarjoamaan lapsilleni kaiken sen, minkä haluan heidän saavan?
Sukulaiset eivät todennäköisesti kauheasti onnitteluja jakele ja meillä onkin ollut suunnitelmissa salata mahdollinen raskaus niin pitkään, kuin se suinkin on mahdollista.
Mutta siis lyhyesti ja ytimekkäästi pähkäilen täällä kovasti, että uskallammeko vielä sen viidennen yrityksen aloittaa vai pitäisikö unohtaa koko juttu ja nauttia neljästä ihanasta jo olemassa olevasta lapsesta?
Onko muilla ollut samankaltaisia ajatuksia? Anteeksi tämä hyvin omanapainen viesti tähän alkuun, lupaan parantaa tapani jatkossa.