Suhde ilman alkuhuumaa. Onko ongelmia luvassa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Älä ylianalysoi ja mieti liikaa mitä jos- tilanteita vaan keskity siihen mitä sulla on yhdessä hänen kanssaan. Tietysti jos väen vängällä on haluamassa toistaiseksi ilmeisesti hyvään ja toimivaan suhteeseen häikkää, niin saahan sen toki tuolla tavallakin aikaiseksi.
 
Niin olikos hieman ristiriitaista? Siinä vain se ero että mies etsii huumaa sinkkuna ja naiset taas naimisissa olessaan, yhteinen omakotitalo ostettuna ja lapset juuri koulutiensä aloittaneina.
Koska sä puhut monikossa niin ilmeisesti sinulle on käynyt useinkin noin, talo ostettu ja lapsia väännetty ja akka lähteny. Mistä herää kysymys että onkohan se alkuhuumassa luotto ihan järkevää? Ja jos tuollalailla käy usein niin voi olla myös peiliin katsomisen paikka? Nimim. 34v. nainen, 13vuotta uskollisena aviossa, 3 lasta oman aviomiehen kanssa, talo ja koira.
 
Älä ylianalysoi ja mieti liikaa mitä jos- tilanteita vaan keskity siihen mitä sulla on yhdessä hänen kanssaan. Tietysti jos väen vängällä on haluamassa toistaiseksi ilmeisesti hyvään ja toimivaan suhteeseen häikkää, niin saahan sen toki tuolla tavallakin aikaiseksi.

No minulla on kivaa hänen kanssaan ja hyviä keskusteluita, ollaan samanhenkisiä. Välillä vaan mietityttää, että riittääkö se - pitemmän päälle - parisuhteen sisällöksi, vaan väljähtyykö suhde ilman intohimoa. Tai alanko kaivata flirttiä, intohimoa, kipinää. Pohjimmiltaan kai pelkään, että joku päivä huomaan, että ollaan vaan kavereita, jotka harrastaa silloin tällöin seksiä keskenään.
 
Se kumppani on sun paras kaveri. Sille jaetaan syvimmät jutut ja luotetaan, et pysyy kaikesta huolimatta rinnalla. Oli sairautta tai onnea, ne otetaan yhdessä vastaan. En saatana rupea kertomaan ventovieraalle panokaverille mitään itsestäni, enkä oleta tyypin rynnivän apteekinpussi kädessä ovelle, kun oon flunssassa. Haloo, tuntuuko suhde kaverisuhteelta missä on seksiä.....ehkäpä kannattaa olla yksin ja miettiä asiaa.
 
Se kumppani on sun paras kaveri. Sille jaetaan syvimmät jutut ja luotetaan, et pysyy kaikesta huolimatta rinnalla. Oli sairautta tai onnea, ne otetaan yhdessä vastaan. En saatana rupea kertomaan ventovieraalle panokaverille mitään itsestäni, enkä oleta tyypin rynnivän apteekinpussi kädessä ovelle, kun oon flunssassa. Haloo, tuntuuko suhde kaverisuhteelta missä on seksiä.....ehkäpä kannattaa olla yksin ja miettiä asiaa.

Niin no, joidenkin aiempien ihmisten kohdalla on vaan tuntunut erilaiselta - on ollut sellainen valtava innostus ja ihastus, sellainen että tuntui että olin ihan muissa maailmoissa ja odotin vaan aina, koska nähdään ja olisin voinut olla vaikka 24/7 yhdessä. Nytkin tykkään nähdä usein, mutta se on silti erilaista. Ja ei minulla nyt ole ollut ollenkaan sellaista pään sekottavaa olotilaa. Eli toisin sanoen alkuhuumaa ei ole ollut. Kun siitä alkuhuumasta aina puhutaan, niin mietin tässä vaan, että ovatko sellaiset suhteet tuomittuja epäonnistumaan tai väljähtymään, joista se puuttuu. Kun jotenkin minusta tuntuu, että parisuhteessa pitäisi olla muutakin kuin kaveruutta. Eli riittääkö siis vain tuo, mitä olen kuvaillut?
 
Kyllä sun täytyy itse pystyä tietämään ja tuntemaan, mikä sulle riittää ja on tarpeeksi parisuhteessa. Eihän me voida sitä mitenkään puolestasi tietää. Ja kerran kirjoituksistasi tulee väistämättä ilmi oma tyytymättömyytesi, niin se jo sanonee itsellesi jotain.
 
En osaa sanoa muuta kuin, et omat parisuhteet ovat olleet pitkiä ja hyviä, kun ovat pohjautuneet myös ystävyyteen. Alkuhuumasuhteet ovat kuihtuneet nopeasti, kun muuta yhteistä pohjaa ei ole ollut. Pohdi niitä edellisiä suhteita ja syitä mikseivät loppujen lopuksi ole sujuneet jne. Teet sitten päätöksen. Se hyvä ihminen mikä sulla nyt on niin ansaitsee parasta.
 

Similar threads

Yhteistyössä