Söivätköhän ihmiset ennen vanhaan terveellisemmin kuin nykyään?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Ruuan säilyvyys oli kehnoa. Asunnoissa ja asutuksissa vilistivät rotat, hiiret, hyönteiset, toukat ym. saastuttaen elintarvikkeet.
Eipä ollut juuri allergioita, kun lapset sai jo vauvoina siedätyshoidon niitä vastaan, kun nuolivat "kengänpohjat". Eikä ollut nuorissa juurikaan diabeettestä. Suuri ongelma oli kulkutaudit kun ei ollut rokotteita niitä vastaan. Jokaisella aikakaudella on näköjään omat vitsauksensa, niin se on.
 
vierailija
Elinajanodote kääntyi kasvuun vasta suurten nälkävuosien jälkeen 1870-luvulla, ja oli itsenäisyyden alkuvuosina miehillä noin 45 ja naisilla noin 50 vuotta. suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin noin 55 vuotta, miesten elinajan odote tänään yli 79 vuotta. Naisten elinajanodote on pidentynyt 61 vuodesta lähes 85 vuoteen.
Ehkä ei syöty ennen terveellisemmin.
 
vierailija
Nyt juuston lisäävät E509, joka aiheuttaa rytmihäiriöitä.
Tosi juttu. Se Virtasen keksintö ei itse asiassa ollut mikään keksintö siinä mielessä, että jo paljon ennen oli tehty säilörehua, yleensä käyttäen hapatukseen maitohappoa. Käytännössä tämä tarkoitti piimää.
Virtanenhan työskenteli Valiolla, joten hän oli erityisen huolestunut lehmille syötettävien rehujen laaduista.
Siksi hän sitten tutki asiaa ja päätyi rikki-(H2SO4) ja suolahapon (HCL) seokseen.
Tällä yhdistelmällä laskettiin rehumassan PH sopivalle tasolle. Nimittäin maitohappobakteerin toiminnan kannalta sopivaksi. Rehujen laatu ja sitä mukaa maitotuotteittenkin, ennenkaikkea juustojen ja niistäkin erityisen pitkän kypsytysajan vaativa emmentaljuuston, laatu parani ratkaisevasti.
Mitään myrkkyjä siinä ei käytetty. Naudan pötsi on sikäli herkkä ja monimutkainen kemiallinen tehdas, ettei hätäisempi arvaisikaan. Itse asiassa pötsissä rehun käyminen jatkuu maitohaposta etikkahappoon.
Tämä virtasen happo oli kuitenkin koneille myrkkyä. Siksi etsittiin jotakin parempaa ja päädyttiin muurahais-ja fosforihapon seokseen, joka syövytti koneita huomattavasti vähemmän.
Nykyään käytetään hyvin paljon maitohappobakteeriymppiä. Sen etu on siinä, ettei se syövytä koneita enempää kuin pelkkä vesikään. Haittapuolina taas on lyhyt käyttöaika, oliko se nyt vuorokausi sekoituksesta, ja se, että aine vaatii melko tuoreen rehun voidakseen toimia.
 
vierailija
Elinajanodote kääntyi kasvuun vasta suurten nälkävuosien jälkeen 1870-luvulla, ja oli itsenäisyyden alkuvuosina miehillä noin 45 ja naisilla noin 50 vuotta. suomalainen mies eli 1940-luvun alussa keskimäärin noin 55 vuotta, miesten elinajan odote tänään yli 79 vuotta. Naisten elinajanodote on pidentynyt 61 vuodesta lähes 85 vuoteen.
Ehkä ei syöty ennen terveellisemmin.
miesten tekemät metsätyöt vaativat energiaa paljon enemmän, siitä se muutos. Nyt kun niitä ei ole, syövät silti saman verran.
 
vierailija
Varmasti. Paitsi että suolaa käytettiin säilyvyyden vuuoksi runsaasti ja katovuosina kuoltiin nälkään. -Niin ja talvisaikaan kärsittiin d-vitamiinin puutteesta. Vieläkin näkyy kotikylän katukuvassa se melkein kaksinkerroin kyyryssä kävelevä mummo...
Ei se kyyry siitä johdu, vaan kun on kerännyt marjoja, perunoita, rikkaruohoja kaiket kesät, ei nouse tarpeeksi usein pystyyn siinä välillä. Vois vaikka istahtaa johonkin välillä.
 
vierailija

Punainen liha, johon lasketaan naudan, porsaan ja lampaan liha, nostaa paksu- ja peräsuolisyövän riskiä 17 prosenttia kutakin päivittäin syötyä 100 grammaa kohden.

Lihavalmisteiden kohdalla riski taas nousee 18 prosenttia kutakin päivittäin syötyä 50 grammaa kohden.
Lihavalmisteita ovat esimerkiksi erilaiset makkarat ja kinkut.
Tupakka on edelleen se suurin ja tärkein syövän riskitekijä. Sitten tulee alkoholi, aurinko, ylipaino...
 

Yhteistyössä