Jos sais voimia diabeteksen, nivelreuman (joka on kestänyt kivuliaassa vaiheessa jo yli vuoden) ja Aspergerin syndrooman kanssa elämiseen. Parantumista en uskalla toivoa.
Tahtoisin myös päästä lähemmäs Herraa. Tiedän, että minun pitäisi pitää enemmän yhteyttä Häneen, mutta jotenkin se vaan aina unohtuu lastenhoidon ja harrastusteni vuoksi.
Toivoisin myös, että mieheni tulisi uskoon. Itseäni vaivaavat maailmanloppuphobiat ja olisin huojentunut, jos tietäisin mieheni varmasti pääsevän Taivaan kotiin, sitten kun sen aika on.
Pojalle myös voimia. Poika sairastaa infektionastmaa (mikä onneksi näin kesällä on suht rauhallinen). Toivoisin, että poika ei niin pahoja oireita saisi sitten kun syksy tulee. Se on myös vanhemmille rankkaa viettää päiviä (ellei jopa viikkoja) sairaalassa pojan hengitysteiden tukkoisuuden vuoksi.
Rukoilen puolestasi ja että sairautesi paranisivat. Jumala on voimallinen sen tekemään.
Muistan poikaasi sekä miestäsi. :heart:
Tässä sinulle rohkaisuksi :hug: :heart:
Jes.57:15b Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.
Jes.40:31 "...mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy."